Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 16.04. 22:46 Uwe Geuder  
  10 vuotta vanha kysymys...

> Mikä ihmeen kytkin tuossa kärrissä muuten on?

Henricot-kytkin. Belgialainen keksintö, en ole löytänyt mitään tietoa, että se olisi käytössä muuallakin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Janney_cou​pler#Henricot_Coupler
kuva 14.04. 22:29 Uwe Geuder  
  Varaopastin Zs1 kuitenkin sähköisenä. (Kolme pientä valkoista valoa tarkoittaa syttyessään, että saa ajaa seis näyttävän pääopastimen ohi). Siipiopastimen yövalo oli aikaisemmin usein kaasuvalo, kaasupullo mastossa. Nykyisin joskus aurinkopaneelilla. Ei kumpikaan näy, siis luultavasti valon sähköt tulevat asetinlaitteesta. Myös Indusi-magneetti (JKV, isompi pala radan ulkopuolella) tarvitsee sähköä.

Mitä se pienempi pala radan sisällä on, sitä en tiedä. Arvaus olisi akselilaskin. Sinnekin menee sähkökaapeli.
kuva 04.03. 13:14 Uwe Geuder  
  Jos on uskomista sivuun https://www.belrail.be/F/fiches/emu/inde​x.php , malli on AM 73 (ranskaksi) tai MS 73 (hollanniksi). Se kuuluu perheeseen “klassiset moottorivaunut”, josta on rakennettu eri sarjoissa 497 kappaletta, jotka eivät kuitenkaan koskaan kaikki olleet yhtäaikaisesti liikenteessä. https://nl.wikipedia.org/wiki/Klassiek_m​otorstel . Toisin sanottu ensimmäiset olivat jo pois liikenteestä kun viimeiset on rakennettu. Ensimmäiset on rakennettu vuonna 1939 ja lähtivät liikenteestä 1977. Palvelivat siis 38 vuotta. Viimeiset on rakennettu vuonna 1979. Ulkonäkö ei ole muuttunut 40 vuoden aikana paljon mitään. Alussa ne olivat vihreitä, sitten vuosikymmeniä punaisia, nykyisin harmaita joillakin raidoilla. Jotkut palvelevat edelleenkin (siis yli 39 vuotta), en tiedä montako. https://www.youtube.com/watch?v=RhTt3zX1​7OE . En sanoisi, että vuonna 2005 se oli jo museokalusto. Eikö 40 vuotta ole aika hyvä elinodote raidekalustolle? Paitsi ehkä Pendolinolle https://www.blick.ch/news/schweiz/mittel​land/letzter-halt-schrottplatz-ciao-ciao​-pendolino-id4362171.html
kuva 20.02. 23:27 Uwe Geuder  
  Siis:
Uusi aikakausi alkoi.
13.12.2015 täysliikenne Wien Hauptbahnhof
Railjet S60 yhdistää 6 osavaltion pääkaupunkia
suoraan Wienin lentokenttään
kuva 19.02. 23:48 Uwe Geuder  
  Se on järkeenkäypä selitys. Olen ollut itse monta vuotta töissä alle 50 m tuosta radasta. Olen joskus miettinyt, mitä tapahtuu, jos sattuu myrkkyonnettomuus. Näköyhteyttä tuulipussin ei olisi kuitenkaan ollut.
kuva 19.02. 23:39 Uwe Geuder  
  En ole varma, mutta arvaisin, että aseman nimi on Chapelle / Kapellekerk. Se on aika omituista, juna ajaa läpi varmaan joka 3. minuutti, mutta pysähtyy vain kerran tunnissa suuntaansa. Sen vuoksi matkustajia on yleisestikin niin paljon kuin kuvassa, siis ei yhtään. (Ehkä ruuhka-aikaina on muutama, en ole nähnyt sitä.)
kuva 18.02. 21:45 Uwe Geuder  
  Miksi Suomessa muuten asemilla on (oli) tuulipussi? En ole muistaakseni nähnyt semmoista missään muualla. Lentokentällä sen tarkoitus ymmärrän. Laskumäen yhteydessä voisin ehkä vielä ymmärtää, että tuuli voi jarruttaa tai työntää eteenpäin korkean tyhjän umpivaunun. Mutta Tampereen asemalla ei ole ollut 30 vuoteen laskumäkeä, jos edes koskaan.
kuva 17.02. 17:12 Uwe Geuder  
  Kyllä paperiliuskat olivat vielä käytössä viime kesällä Eurocityssä Münchenistä Venetsiaan. Vaunut olivat kyllä itävaltalaisia, mutta ilmeisesti Münchenissä pystytään vielä tulostamaan liuskoja. Saksan vaunuissa en ole viime aikoina nähnyt muuta kuin elektronisia näytteitä samalla tarkoituksella. Mutta minulla ei ole kovin kattavia kokemuksia, voi olla että papereita käytetään vielä jossakin.
kuva 17.02. 17:04 Uwe Geuder  
  Kyseinen juoma ei taida olla Reinheitsgebotin mukainen. Se sisältää nähtävästi hiivaa, mutta hiiva ei ollut vielä tunnettu (vaikka tietysti olemassa) vuonna 1516 eikä siksi myöskään sallittujen aineksien listalla.

Löin vetoa asiasta joskus 1990-luvun alussa. Koska ei silloin voitu tarkistaa asiaa Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Reinheitsg​ebot kirjoitin panimomestareiden liitolle. Ehkä vastauskirje on vielä tallessa jossakin, mutta vedon voitto (1 kori Erdinger, ei myöskään Reinheitsgebotin mukaista) ei enää ole.
kuva 28.01. 17:25 Uwe Geuder  
  On Saksasta vain kävelymatkan päästä. Kaupungissa on 2 rautatielinjaa, joka ei ole yhteydessä toisinaan. https://www.openrailwaymap.org/?lang=&la​t=53.92319497116773&lon=14.2706394195556​62&zoom=13&style=standard Saksasta tuleva linja pättyy uudelleen avatulle keskusta-asemalle http://vaunut.org/kuva/111711 https://www.openrailwaymap.org/?lang=&la​t=53.91290819336261&lon=14.2383241653442​38&zoom=14&style=standard

En osaa sanoa, kumpi puolalainen asema näkyy ylhäällä.

Perron on sikäli mielenkiintoinen puolan kielen sana, että ulkomaalainen saataa jopa tajuta, mistä kyse. Ruotsiksi se on perrong. Alkuperä on ranskalainen, mutta ranskan kielessä sanaa perron ei käytetä enää tässä merkityksessä. Laituri on siellä nykyisin quai. Sveitsissä Perron-sanaa käytetään vielä saksan kielessä, ranskan kielestä en ole varma.
kuva 20.01. 00:09 Uwe Geuder  
  Tosi pienet pyörät vai onko se näköharha? Mikä sen huippunopeus on?
kuva 15.01. 00:58 Uwe Geuder  
  Hyvä kysymys. Ensimmäisten Google-osumien perusteella Suomessa ja Ruotsissa kuolee noin yhtä paljon ihmisiä tasoristeysonnettomuuksissa. Kun ottaa huomioon, että Ruotsin väestö on isompaa, se on turvallisempi maa. Mutta silti ei ole syy, jättää niin yksinkertasnen varotoimenpiteen kuin vähän maalia/teippiä vain tekemättä.

https://www.svt.se/nyheter/lokalt/smalan​d/tusentals-obevakade-plankorsningar-i-s​verige
https://yle.fi/uutiset/3-9901814

Kuka kirjoittaa SJ:lle ja kysyy?
kuva 14.01. 00:04 Uwe Geuder  
  Ajolangat näyttävät melkein kuin Deutsche Bahnin. Vaikka jännite on pienempi kuin kaupunkiratojen ja veturit näyttävät yksinkertaisilta.
kuva 13.01. 23:52 Uwe Geuder  
  Pääsisikö moottorivaunu yhtään pidemmälle, jos tavaravauja ei olisi? Ajolanka näyttää loppuvan muurin ulkopuolella.
kuva 26.12.2017 19:52 Uwe Geuder  
  Wikipediassa on pitkä artikkeli https://de.wikipedia.org/wiki/Bahnhof_Fr​ankfurt_(Oder)

Sen mukaan rakennus on 1920-luvulta.
kuva 26.12.2017 15:59 Uwe Geuder  
  Ei ollut kysytty, mutta tietoa liikenteen tilaajasta: http://www.nah.sh/nah-sh-english/

Tuo ei ainakaan ole Nordbahnin kalusto. Nordbahnin internetsivujen mukaan heillä on 2 junatyyppiä, jotka näyttävätkin keskenään hyvin erilaisia, mutta ei kumpikaan niin kuin kuvassa. http://www.nordbahn.de/magazin/bildergal​erie.html

Jos satunaiseen Internetsivuun voi luotaa, veturi on Deutsche Bahnin omistama. https://mark5812.smugmug.com/keyword/245​/ Sininen ulkoasu taitaa olla tilaajaväritys.

Vaunussa näkyykin punainen läiskä, joka vähän mielikuvituksella voisi olla DB:n logo.
kuva 10.12.2017 19:08 Uwe Geuder  
  Aseman nimi oli aikaisemmin Bochum-Graetz. Graetz oli tunnettu putkiradioiden valmistaja. Tehdas myytiin 1961 SEL:lle. SEL valmisti myös rautateiden valo-opastimia (ei välttämättä Bochumissa). En tunne Bochumin teollisuushistoria, mutta en olisi yllättynyt, jos Graetz-SEL-tehtaasta tuli sitten joskus Nokia-tehtaan osa. Rautatieaseman nimi ainakin muutettiin Bochum-Nokiaksi. Nokian tehtaalle kävi niin kuin putkiradioille ja nykyisin aseman nimi onkin Bochum-Riemke. Riemke on kaupunginosa. Ei taida olla enää tarvetta muuttaa nimeä jatkossa.
kuva 10.12.2017 19:04 Uwe Geuder  
  Enpä ole tiennyt, että uudella sillalla voi kävellä. Ei kai vanhalla voi. Pitääpäs muistaa, kun seuraava kerta on tarpeeksi aika Tukholmassa.
kuva 10.12.2017 18:23 Uwe Geuder  
  En tiedä, mitä kielentutkijat sanovat. Minusta tuo Schleifer on enemmän hioja kuin vetäjä/raahaaja. Ei hioja positiivisessa mielessä, niin kuin jalokiveä hiotaan, mutta negatiivisessa, että rikotaan muotoa voimalla/väkivallalla. Simputtaja on varmaan hyvä suomennos.
kuva 10.12.2017 18:08 Uwe Geuder  
  (olen siirtänyt tämän kommentin kuvalle http://vaunut.org/kuvasivu/35913 , johon se sopii paremmin)
kuva 10.12.2017 14:55 Uwe Geuder  
  Kurt on tietysti oikeassa. Tulipas arvattu väärän verbin infinitiivimuoto...
kuva 10.12.2017 14:16 Uwe Geuder  
  Kyllä, näyttely on oikein.

Schleifkorb on jo vaikeampi tapaus. En itsekään ole koskaan kuullut sanaa enkä ollut osannut arvata, mitä se voisi olla. Google auttoi siinäkin pulassa.

Schleifen tarkoittaakin yleisesti hiota. Raitiovaunuilla voi olla Schleifwagen https://farm1.staticflickr.com/727/22810​247305_fa557d8e53_b.jpg . Mutta on vielä toinen harvinaisempi ja/tai arkikielisempi tarkoitus: vetää perässä suurella vaivalla, kiskoa, kiskottaa, laahata (ehkä on sopivampia suomenkielisiä verbejä, joita en tunne)

Korb on tosiaan kori.

Yhdyssana Schleifkorb on kori, jolla laahataan loukkaantuneita perässä ahtaassa paikassa, jossa paarien käyttö ei ole mahdollista. Pitää kai kysyä kaivostyöntekijältä tai pelastusalan ihmiseltä, mikä se on suomeksi, en usko, että löydy mistään sanakirjasta (paitsi, jos olisi jossakin pelastusalan erityssanasto)

Tuossa on 2 kuvaa: http://thwiki.org/t=Schleifkorb

Jäänpelastuksessa käytetty apuväline kutsutaan ainakin saksan kielessä samalla nimellä. En olisi yllättynyt, että suomen kielessä olisi jäälle ja kaivoksiin eri sanoja.
kuva 01.12.2017 00:26 Uwe Geuder  
  Niin vanhoja metroja ovat kai usein osittain maan yläpuolella. Hampuri, Pariisi, New York, Chicago.

Niille jotka ymmärtävät saksaa hyvin: Berliinissä vitsi käy näin, ettei heillä ole Untergrundbahn (maanalainen) mutta Untergeschossbahn (kellarikerrosrata), koska tunnelit ovat yleisesti suoraan kadun alla. Syynä hiekkainen maa ja korkea pohjavesi.
kuva 01.12.2017 00:07 Uwe Geuder  
  Kiitos Tuukka tutkimuksistasi! Minä katsoin ehkä 2-3 vuotta sitten RENFE:n sivuilta, silloin La Tor de Querol-Enveig ei vielä ollut, olen aika varma. Nyt se näkyy hienosti http://www.renfe.com/viajeros/cercanias/​barcelona/index.html (Sivussa kuitenkin semmoinen vika, että tulee palvelimen sisäinen virhe, kunnes oman selaimen kieli vaihdetaan espanjaksi. Hienosti tehty….) Myös tuossa kartassa https://www.barcelonas.com/images/barcel​ona-rodalies-local-trains-map.jpg En ole silloin löytänyt Katalonian omia sivuja, en tiedä olivat ne jo olemassa. Heidän PDF-aikataulussa linjan nimi on edelleenkin harhaanjohtavasti vain Puigcerdà, vaikka La Tor de Querol-Enveigin junat näkyvätkin http://rodalies.gencat.cat/web/.content/​pdf/horaris/R3.pdf
kuva 26.11.2017 00:40 Uwe Geuder  
  Kyseinen EC-linja liikennöidään 4 kertaa päivässä vain Prahasta ja 5. kerta Budapestista Prahan kautta.

Eilen luin sattumalta uutisen, että ČD alloittaa tällä linjalla käyttämään joulukuun aikatauluvaihdon jälkeen Vectroneita. Tarkoitus oli ollut käyttää 380:n sarjan Škoda-vetureita, mutta niille ei ole saatu hyväksyntää Saksassa. http://www.railwaygazette.com/news/tract​ion-rolling-stock/single-view/view/vectr​ons-to-be-used-on-praha-germany-services​-from-december.html

Minun koko tieto perustuu tuohon artikkeliin. En tiedä, mikä on 380-sarja ja miksi se ei kelvannut. Niin kuin kuvassa näkyy, 370-sarja on kelvannut jo vuosia.
kuva 22.11.2017 00:28 Uwe Geuder  
  Overground on erisnimi eräälle lähijunajärjestelmälle Suur-Lontoon alueella. Greenfordissa ei Overground liikenöi. Kyseessä on ”normaali” juna. Luulisin, että Englannissa sanotaan nykyisin National Rail. Opastimessa lukee kyllä British Rail, mutta semmoista ei taida olla enää olemassakaan. Kaikki Overground-linjat, jotka minä olen nähnyt, olivat sähköistettyjä. Mutta en ole varma, onko se yleispätevä sääntö. Kuvassa taitaa olla dieselmoottorijuna.
kuva 21.11.2017 23:46 Uwe Geuder  
  > juuri Bakerloohan jakaa pätkät samaa rataa Ground-kaluston kanssa juuri tuolla South Kentonissa

Overground- ja Underground-kalusto käyttää osittain samat raiteet Bakerloo-linjalla ja District-linjalla. Bakerloo-linjaa en tunne, mutta District-linjalla kyse on vain 3:n aseman pätkä.

District-linjalla liikkuva Overground-kalusto on jopa kaksoisjärjestelmäkalusto, jos en muista ihan väärin. Camden Roadin alueella on 25 kV 50 Hz ajolanka, mutta sitten jossakin lännessä alkaa virtakisko. En tiedä, onko virtakiskon jännite aluksi tavalliset 750 V vai heti poikkeuksellisesti 660 V (ks. alla)

> Pintakalustossa paluuvirta menee normaaliin malliin kulkukiskojen kautta, mutta silloinkin pitää olla tuo neljäs kisko, jotta myös metrokalusto voi liikkua

Juuri näin. Rataosilla, joissa molemmat kalustolajit liikennöivät keskimmäinen virtakisko on kytketty kulkukiskojen kanssa yhteen. Sivuvirtakiskon jännite on +660 V (toisen lähden mukaan 650 V). Se on ilmeisesti vielä toleranssialueella niin, että sekä 630:n voltin Underground- että 750:n voltin Overground-kalusto toimii.

> Ja iso gappi jota pitää maindata…

En muista, oliko näin myös District-linjan asemilla. Minulla pitäisi olla joku kännykameralla otettu kuva, mutta laatu ole semmoinen, etten viitsinyt ladata sitä tänne.
kuva 20.11.2017 01:33 Uwe Geuder  
  Valkoinen paita ja rasvainen puskuri ovatkin hieno yhdistelmä. Aikaisemmin olikin jokaisella asemalla, jossa junat kääntyivät tms. ratapihantyöntekijä. Perinteisesti niiden työasu oli Saksassa kokonaan musta keltaista kypärää lukuun ottamatta. Silloin ainakaan rasvaa ei näkynyt asussa. Myöhemmin tuli vielä oranssivärinen huomioliivi, joka kuitenkin käytön mukaan musteni.

Nykyisin ratapihatyöntekijöitä on henkilöasemilla tosi harvoin. Konduktöörillä on huomioliivi, jota he käyttävät kun joutuvat työskentelemään raiteilla (esim. kytkemään veturin, kun junan ajosuunta vaihtuu). Kypärää ei taida kuitenkaan olla. En ole muistaakseni koskaan nähnyt, että Suomessa ratapihantyöntekijä käyttäisi kypärää.
kuva 20.11.2017 00:34 Uwe Geuder  
  Juu, löytyy myös helpompia esim. "Around Ribbleheads Majestc Viaduct" 7,61 km. https://osmaps.ordnancesurvey.co.uk/54.2​1499,-2.33021,13 (sivusto vaatii periaatteessa rekisteröimistä ja 7:n päivän jälkeen jopa maksamista, mutta vähän karttoja kerrallaan voi katsoa ilmankin. Sen jälkeen pitää poistaa sivuston evästeet, jos halua katsoa vielä lisää.)

Tuo näyttää olevan ihan lähellä satama, josta lähtee laiva/autolautta Mansaarelle. Jälkimmäinenkin on rautatieharrastajille erittäin kannattava matkailukohde.
kuva 19.11.2017 22:03 Uwe Geuder  
  Ilmeisesti osittain jopa Open Access Land, mikä on UK:ssa poikkeus. Muuten julkisilla poluilla. Yksi erittäin vaativa reitti löytyi heti http://www.openstreetmap.org/relation/56​71418#map=13/54.2118/-2.3538 http://walkinyorkshire.com/yorkshire-thr​ee-peaks-challenge/ En tiedä, onko helpompia vaihtoehtoja.
kuva 19.11.2017 19:42 Uwe Geuder  
  Se on totta, tietoa on vähän vaikea löytää. Myös siitä, pääseekö enää junalla Puigcerdàsta La Tour de Carolin asemalle, joka olisi rautatieharriajastajille mielenkiintoinen matkustuskohde. Asiasta on keskusteltu aikaisemminkin http://vaunut.org/keskustelut/index.php?​topic=8866.0
kuva 16.11.2017 00:09 Uwe Geuder  
  Jaaha, ei kannata roikkua verkossa liian myöhään…. Kuvassa on Dresdenin asema ja minä etsin kuvamateraalia Leipzigin asemasta… Aika samakaltaisia asemahalleja ne kai ovat. Mutta Leipzigissä ei taida olla niitä läpiajoraiteita toisessa kerroksessa (jos ei lasketa tunnelia, joka on muuta vuosi sitten rakennettu aseman alle)
kuva 15.11.2017 23:56 Uwe Geuder  
  > 1000-sarja on höyryvetureita
> 2000-sarja on dieselvetureita

Ei se mennytkään ihan niin helposti. Juuri katson tänään tullutta Resiina-lehteä ja siinä on kuva dieselveturista Dr14 numero 1870.
kuva 15.11.2017 01:39 Uwe Geuder  
  Olen käynyt Leipzigissä tosi harvoin, sekä DDR:n aikana että sen jälkeenkin. Siis en osaa sanoa yhtään mitään omasta kokemuksestani.

Kun katsoo tätä videota https://www.youtube.com/watch?v=23AhypvR​Mv8 , näkee toisaalta jo samoja päätepuskureita eikä ne kovin kiiltäviltä näytäkään. Siis voisivat olla vanhoja. Mutta toisaalta, kun katsoo rakennustöitä, se näyttää kyllä siltä, ettei juuri mitään vanhaa ole jäänytkään.

Kun katsoo tätä videota https://www.youtube.com/watch?v=Ap3O-a_J​QJ0, joka näyttää hieman vanhemmalta kuin edellinen, näkee toisenlaisen päätepuskurimallin.

Luulisin siis, että eivät ole DDR:n aikaisia.
kuva 15.11.2017 01:06 Uwe Geuder  
  Nyt ulkopaikkakuntalainen joutuu kysymään kyllä tyhmää. Miksi Lauttasaaren asemalla on matkustajia 14.11.17? Olen ehkä seurannut uutisia huonosti, mutta myös tuossa https://www.hsl.fi/lansimetro/metroliike​nne-18112017-alkaen lukee, että 8 uutta asemaa otetaan käyttöön 18.11.17. Eikö Lauttasaari ole yksi niistä?
kuva 15.11.2017 00:51 Uwe Geuder  
  En muista, olenko sitä koskaan aikaisemmin miettinyt, mutta näyttää siltä, että

1000-sarja on höyryvetureita
2000-sarja on dieselvetureita
3000-sarja on sähkövetureita

josta

30xx ja 31xx Sr1 (niitä on yli 100)
32xx Sr2
33xx Sr3

Ei tule varmaan yllätyksenä kokeneille suomalaisille harrastajille. Mutta kun on kysytty, saa varmaan vastata helppojakin :)
kuva 15.11.2017 00:22 Uwe Geuder  
  Satunnaiskuva. Historiallinen semmoinen, vaikka se on vain 11 vuotta vanha. Paitsi, että X1 ei enää ole liikenteessä, Pendeltåg-liiikenne on kai siirtynyt kesällä kokonaan sillalta uuteen keskustatunneliin.

Mutta tuo oli kyllä hämmästyttävä ennuste:

> metro valmistuisi vuonna 2017
Kuvasarja:
Loreley syksyllä 2017
 
23.10.2017 01:58 Uwe Geuder  
  Upeita kuvia!
kuva 23.10.2017 01:56 Uwe Geuder  
  Interregion junaluokka on jäänyt yleisesti pois 10 vuotta sitten. Sen jälkeen toki joissakin yksityistapauksissa joku osavaltio on tilannut junavuoron, joka on liikenöinyt Interregio Express -nimellä. Jos sinulla ei ole tarkkaa tietoa, mistä junasta on kyse, minä veikkaisin, että se on IC juna.

Toki joissakin vanuissa näkyy jotakin sinistä. Mainoksia? Töhräyksiä? En ole kumpaakaan nähnyt Saksan IC-junassa.
kuva 23.10.2017 01:38 Uwe Geuder  
  DB Regio -juna? DB Regio on DB:n tytäryhtiö, joka hoitaa lähiliikennettä. Siis olisin sitten kirjoittanut DB Region juna. Vaunut kuitenkin näyttävät IC-vaunuilta. Sanoisin siksi, että kysessä onkin 2 IC-junaa. Yhtiö joka hoitaa kaukoliikennettä on nimeltän DB Fernverkehr. (En ole kovin hyvin ajan tasalla, mitä tapahtuu Saksan rautateillä.)
kuva 10.09.2017 22:33 Uwe Geuder  
  En tiedä, onko raitiotielle/raitiovaunulle olemassa joku vesitiivis määritelmä. Kyllä tuo Jorman käyttämä ”pakko-ohjattu sähköbussi” kuulostaa sopivalta. Paitsi, että Venetsiassa paluuvirtaa menee kiskoon kautta, mikä on taas enemmän raitiovaunun ominaisuus. Nancyn kaupungissa on käytössä toinen järjestelmä, jossa kaksi virroitinta https://en.wikipedia.org/wiki/Rubber-tyr​ed_trams#/media/File:Nancy_BW_2015-07-18​_13-16-32.jpg . Tuo näyttää sitten vielä enemmän johdinautolta.

Wikipedian mukaan pakko-ohjattujen vaunujen ajo-ominaisuudet eivät ole kovin hyviä.

Se muistuttaa minut taas monorailista / kohoradasta. Olen aikanaan kokeillut sekä Sydneyn monorailia https://en.wikipedia.org/wiki/Sydney_Mon​orail#/media/File:Monorail_over_open_Pyr​mont_Bridge_(cropped).jpg että Berliinin M-Bahnia. https://de.wikipedia.org/wiki/M-Bahn#/me​dia/File:1990_04_Berlin_M_Bahn_1.jpg Hatarat muistikuvani kertovat, että ajo oli vähän nykivää varsinkin kaarteissa. Molemmat on sittemmin purettu.

Shanghain maglevia en ole vielä kokeillut (vaikka maglev olikin minun ensimmäinen referaatin aihe koulussa vuonna 1972 tai 73 :) )

Kaikissa niissä ei voi kai oikein puhua raideleveydestä. Silti ne tuntuvat minusta junilta.

Kun puhutaan raitiovaunun matkimisesta, minusta Malmön bussit ovat kuitenkin kaikkien huippu http://busglobe.com/picture/9371 eikä Malmö ole edes välimerellä ;)
kuva 04.09.2017 20:54 Uwe Geuder  
  > Vekturi (SF) taas taitaa olla valmistusmäärältään (Siemensille) aika vaatimaton,

Ei ole. Se on itse asiassa edelleenkin Siemensin isoin yksittäinen Vectron-tilaus. Uudet ÖBB:n ja DB:n tilaukset saattavat kasvaa lopussa VR:n isompia. Mutta ei vielä, jos katsoo tämä hetken kiinteitä tilauksia.

https://en.wikipedia.org/wiki/Vectron_(l​ocomotive)#Orders
kuva 04.09.2017 20:25 Uwe Geuder  
  Näin äskettäin Venetsiassa yksiraiteisen raitiovaunun. Apupyörät ei kuitenkaan yläpuolella, mutta kumipyörinä kadulla. Oma kuva epäonnistui, kun olin vain läpiajolla, mutta verkosta löytyy tietysti https://en.wikipedia.org/wiki/Rubber-tyr​ed_trams#/media/File:APS_03_Eremitani_07​0329.jpg https://en.wikipedia.org/wiki/Translohr
kuva 04.09.2017 18:26 Uwe Geuder  
  Miksi se ei ole yllätys, että itävaltalainen firma rekisteröi veturinsa Saksassa? Olisin naiivisesti ajatellut, että rekisteröinti firman kotimaassa on helpoin. Vaikka maarajojen ei pitäisikään olla EU:ssa juuri mitään estettä liiketoiminalle. Onhan ELL:llä myös sivutoimistoja Saksassa. Ehkä asia ei ole sen kummempaa kuin, että saksalainen sivutoimisto on hoitanut kyseistä veturia.
kuva 04.09.2017 00:40 Uwe Geuder  
  Valkoinen vaunu (BC2K) on myös lepovaunu. Tuossa paljon lisätietoa http://www.jarnvag.net/vagnguide/bc2 ja http://www.lokstallet.n.nu/snalltaget-pe​rsonvagnar. Valkoinen vaunu siis rakennettu istumavaunuksi 1948 (!) ja muutettu lepovaunuksi 1977. Siksi ei vielä 26,40 m pitkä, mitä nykyisin taitaa olla vakiopituus myös Ruotisissa. Mutta sn 160! Jos olisin aavistanut, että ne ovat niin vanhoja, olisin katsonut vähän tarkemmin.
kuva 04.08.2017 23:53 Uwe Geuder  
  Tuossa https://www.mysnip.de/forum-archiv/thema​-16219-1377930/Bf+Bayerisch+Eisenstein+1​985.html vielä kuvia asemasta rautaesiripun ajasta (kuvat 2, 3 ja 4. Kuva 1 on muualta ja kuvasta 5 en ole ihan varma) Kuvat siis otettu Saksan puolelta.
kuva 15.06.2017 00:07 Uwe Geuder  
  Tuon ÖBB:n tiedote on jopa yrityksen tiedotteeksi harvinainen markkinointitermiähky. Siinä on tuhat ja sata tyhjää fraasia, mutta hyvin rajallisesti järkevää tietoa.

Siitä, ovatko veturit 4- vai 6-akselisia ei ole sanakaan.

Paras tekninen tieto on ehkä, että 30 veturia on monijärjestelmävetureita, joka voivat käyttää 3 kV tasajännitettä. Tarkoittaako moni tässä kaksois- vai enemmän, se jää epäselväksi.
kuva 10.06.2017 00:47 Uwe Geuder  
  2-osainen video ja lisää kommentteja http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,8577.0.html
kuva 06.06.2017 03:16 Uwe Geuder  
  Australiassa on laajemmin käytössä 3 raideleveyttä. Kap (1067 mm), normaali (1435 mm) ja irlantilainen leveäraide (1600mm). Espanjalaista leveäraidetta (1668 mm) ei taida löytyä.
kuva 20.05.2017 22:56 Uwe Geuder  
  Saman artikklein mukaan 60 kg/m. Valssattu Luxemburgissa.
kuva 08.04.2017 22:50 Uwe Geuder  
  Matkatavara, mutta myös posti. Olin 1980-luvun alussa kesätöissä postissa lastaamassa ja purkamassa postia Stuttgartin päärautatieasemalla. Tunneleita (ja hissejä sinne) oli kaksi erilaista, rautateiden matkatavaratunneli ja postitunneli. Minusta tuntuu, että silloin matkatavaratunneli ei ollut enää kovassa käytössä, mutta postitunneli kyllä. Postin kuljetus junalla lopetettiin Saksassa 1997.