Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	25.10. 16:04	Uwe Geuder
		Puolitoista kertaa niin paljon asukkaita kuin koko Suomessa, mutta laiturin leveys suuruusluokka Kohtavaara https://vaunut.org/kuva/8284. Komea asemahalli https://vaunut.org/kuva/5814, mutta laiturit tuovat enemmän kerrostalon kellarikerrosta mieleen. Demokratian kehto demokratian haudan partaalla. Vastakohtien maa...
	24.10. 12:50	Uwe Geuder
		Kuva on jo 22 vuotta vanha, mutta vain tiedotteiden väri on muuttunut vihreäksi ja niitä on jopa 2:ssa kehyksessä. Jos se nyt kutsutaan tiedotteeksi, että katso aikataulua internetistä tai voit ostaa lipun automaattista. Kuvateksti kuvaa vieläkin tämän päivän tilannetta, mikä on tietysti hyvä asia.
	19.10. 18:47	Uwe Geuder
		Melkein 22 vuotta myöhemmin matkustin tänään tuolla vaunulla Kohtavaaralta Nurmekseen. Veturinkuljettaja (vai onko se sitten nykyisin bussikuljettaja...) kertoi, että 10-15 vuoden aikana, kun hän on ajanut siellä, olen ollut korkeintaan kolmas matkustaja, joka nousi kyytiin Kohtavaaralla Nurmekseen suuntaan. Vaunusta hän kertoi, että se on hieman erilainen kuin sen jälkeen toimitetut. Ainakin sisäovet ja jätevesisäiliön korkki hän muisti, varmaan vielä jotakin muuta, jota hän ei heti enää muistanut.
	18.10. 21:29	Uwe Geuder
		Historian säilyvyys: https://web.archive.org/web/20090329044857/https://vaunut.org/kuva/7157
	18.10. 07:27	Uwe Geuder
		Se on minullekin yllätys. Olisin ajatellut, että liian ahdas, mäkinen, pieni kaupunki. Jorman linkissä on kuva https://www.lostindubrovnik.com/wp-content/uploads/2023/05/Lost-in-Dubrovnik-blog-history-Dubrovnik-tram-02.jpg , jossa raideleveys näyttää todella pieneltä. Näin se onkin: 760 mm!
	12.10. 00:37	Uwe Geuder
		Onko päivämäärä 10 vuotta tulevaisuudessa? Näyttely 1948, kuva 1958? Vai onko siinä jotakin, jota minä en ymmärrä?
	11.10. 15:26	Uwe Geuder
		En tiennytkään, että semmoisia oli myös Suomessa. Youtubessa ne ovat aina olleet https://youtu.be/Pfp7dabTX3I
	11.10. 13:16	Uwe Geuder
		Alkuperäinen sarjatunnus oli E 10.12. Se oli aika harvinainen variantti E 10:sta. E 10:iä oli yli 380, E 10.12 vain 31 (kappalemäärä ei ole ihan yksiselittäinen, koska noita muutettiin vähän sarjasta toiseen). Vähän pitempi voimanvälitys ja toiset telineet johtivat siihen, että E 10.12 huippunopeus oli 160 km/h, kun E 10 -perusmallilla oli vain 150 km/h. ATK-numerointiuudistuksessa vuonna 1968 E 10.12:stä tuli 112. Kun itä-Reichsbahnin 212:sta tuli 1991 112, noista tuli 113. Jotkut olivat väliaikaisesti myös 114, mutta se ei koske tätä yksilöä. Yksilönumero jäi koko ajan sama yhteisen E 10 -sarjan numeroinnista. Tämä ei ole siis yksilö 267, vaan oikeasti E 10.12 -alisarjan kolmas yksilö. Rakennettu vuonna 1962. 1990-luvulla näissä aikaisemmissa yksilöissä ilmestyivät yhä enemmän vakavia vahinkoja voimanvälityksessä. Siksi niille ei enää sallittu 120 km/h korkeampaa nopeutta ja ne joutuivat kaukoliikenteestä Müncheniin regioonaliikenteeseen. Ilmeisesti kuva on tuosta vaiheesta. Kuvan veturi on poistettu liikenteestä vuonna 2014. Se on ilmeisesti säilinyt ja seisoo Nördlingenin rautatiemuseossa. Olisi periatteessa vielä ajokuntoinen, mutta pakollisia säännöllisiä huoltotoimenpiteitä ei ole tehty.
	10.10. 15:59	Uwe Geuder
		Jaaha, se on minulta mennyt ohi, että Klüssendorf on mennyt konkurssiin. Suurena yllätyksenä se ei ainakaan tule. Nimi on tuttu ainakin Saksan postin automaattipostimerkeistä https://www.postautomation.de/freimachung/kluessendorf-631/
	10.10. 11:12	Uwe Geuder
		> Ja monta kertaa ole joutunut opettamaan junan käyttäjiä lukijoista kun muissa liikennevälineissä on itsessään lukijat. Näin se oli Brysselissäkin, kun matkusti junalla paikallisliikenteen lipulla. Lukijat ei edes laiturilla vaan harvakseltaan asemien sisäänkäynnissä tai alikulkutunnelissa. Kun matkustin ensimmäinen kerta, en tuota tiennyt ja kysyin konduktööriltä, missä leimataan. Ei konduktöörikään tienyt, mutta käski vain nousta kyytiin. Matkalla tuli sitten lipuntarkastaja ja keskustelu alkoi. Tiesin minä kyllä, että matkustin ilman voimassa olevaa lippua. Onneeksi konduktööri tuli mukaan keskusteluun ja myönsi suoraan, että se oli hänen vika. Kysyi sitten lipuntarkastajalta: Missä ne leimauslaitteet oikein sijaitsevat? Minulle ei tullut sakkoa. Tuosta siis vuosia. En tiedä onko tilanne muuttunut sen jälkeen.
	10.10. 11:00	Uwe Geuder
		Alankomaissa oli ainakin 20 vuotta sitten kansallinen lähilikennelippujärjestelmä. (Sen jälkeen olen vain matkustanut Interraililla tai valmiilla kaukolipulla, en tiedä onko tilanne muuttunut.) Erittäin kätevä järjestelmä matkustajille ja voisi kuvitella, että se säästää myös rahaa joukkoliikenneorgansiaatoille, jos ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Saksassa ainakin kuukausilipuille on kansallinen lippu, joka on erittäin edullinen (63 EUR / kk, vaikka nouseekin joka vuosi). Tavalliselle menolipulle kuitenkin ainakin 3 tasoa: Paikallinen yhteislippu (Verkehrsverbund), osavaltion lähiliikennelippu ja Saksan lähilikennelippu (sikakallis). Sen päälle vielä paikallisia erikoisuuksia joilla voi säästää. En tiedä, onko vielä alueita, jossa paikallista yhteislippua ei ole, ja ostetaan yhden linjan lippu. Tuskinpas kovin paljon. Tämä siis lähiliikenne. Kaukoliikennelippu ostetaan suoran liikennöitsijältä, joka on tällä hetkellä 2: Iso DB ja pieni Flixtrain. Kolmantena Italo kai tulossa.
	10.10. 10:43	Uwe Geuder
		> Ei Tukholman asemalta ole saanut ostaa junalippuja moneen vuoteen. SJ:ltä ei, mutta on siellä pieni turistilippukioski, joka myy kaikenlaisia pääsylippuja ja myös junalippuja. Mainostaa jopa, että saa maksaa käteisellä, sekin Ruotsissa jo ekstraluokan palvelu. Aukioloajat eivät kuitenkaan sovi varhaisiin junalähtöihin. En tiedä, ottavatko he myyntiprovisiota, ei ollut koskaan tarvetta ostaa lippua.
	17.09. 22:41	Uwe Geuder
		Tuplanegaatio on logikan sääntöjen mukaan myönteinen. Mutta kolme kertaa taas negatiivinen. Ehkä se ei sittenkään ole käytössä...
	17.09. 22:36	Uwe Geuder
		Tämä on melkein sama kuvakulma kuin työpaikkani ikkunasta (Tulli Business Park). Pitää kai tulostaa tämä kuva ja ripustaa vertailukuvana ikkunan viereen. Kun kuvaaja on tuntematon en voi oikein kysyä lupaa.
	17.09. 09:02	Uwe Geuder
		> Toivottavasti on hyvin toimiva Rappukäyttävä on vain kerrostalon mittakaavassa ja aika karu. En ole käytänyt hissiä, mutta sekin näytti pieneltä. Matkustajamäärä lienee hyvin maltillista. Luulisin, että he käyttävät mielummin tätä kuin edustuvaa vanhaa asemaa keskustan ulkopuolella https://de.wikipedia.org/wiki/Bahnhof_Calw#/media/Datei:Alter_Bahnhof_Calw_04.jpg
	17.09. 08:52	Uwe Geuder
		Jos haluaisi siirtää kiskokalustoa raiteelta 1 raiteelle 2 tai toisinpäin, se ei enää onnistu vaihtotyönä. Nykyinen raide 2 on tasoitettu alkuperäisestä tilasta aseman ulkopuolella. Muutoksesta johtuen on syntynyt liian iso korkeusero raiteiden välissä ja vaihde on poistettu. Lyhyin junamatka raiteelta 1 raiteelle 2 on arviolta noin 150 km. Tästä voisi tehdä mielenkiintoisen haasteen: Millä rautatieasemalla se on vielä pitempi matka?
	16.09. 21:51	Uwe Geuder
		Vaunu on rakennettu sivuradalle https://de.wikipedia.org/wiki/Bahnstrecke_N%C3%BCrtingen%E2%80%93Neuffen. Linjan pituus 8,9 km, korkeusero 111 m, suurin kaltevuus 22 ‰. Voisin hyvin kuvitella, että vuonna 1905 kuviteltiin, ettei enemmän kuin 40 km/h koskaan tarvitakaan.
	14.09. 16:13	Uwe Geuder
		> Elikkä "Flüssigkeitsgetrieben" ymmärrän hydrauliseksi voimansiirroksi. Kyllä, luulisin, että puhutaan samasta asiasta. Flüssigkeitsgetriebe / nestevaihdelaatikko kuulostaa omituiselta, niin kuin myöskin Ölmotor. Johtunee siitä, että se on noin 100 vuotta vanha sanasto. Hydraulinen voimansiirto olisi hydraulische Kraftübertragung. Luulisin, että näin kutsutaisiin asia nykyisin myös Saksassa.
	14.09. 00:09	Uwe Geuder
		Lyypekki on sille takuulla kuvanottohetkessä aika uusi tuttavuus. Sähköistys tuli vasta 1.10.2008, kun veturi oli jo yli 50 vuotta vanha.
	15.08. 09:05	Uwe Geuder
		Rohkenen vastata, että Iisalmi ei ole etelässä.
	08.08. 18:56	Uwe Geuder
		Pikkukuvasta näin jo Saksan Baden-Württembergin tilaajavärityksen https://vaunut.org/kuva/180342. Mutta totta, Alankomaiden paikallisjunat ovat aina olleet keltaisia. Nyt on ilmeisesti tullut lisäksi vähän valkoista ja tummansinistä.
	08.08. 18:50	Uwe Geuder
		Tuo on siis roomalainen yksi. On myös olemassa Tukums II. Ehkä joku löytää heti vastaesimerkin, mutta minusta semmoinen numerointi tuntuu neuvostotyylistä. Tiedän, että joku on käynyt Itä-Saksassa koulussa viisi. Pariisissa ja Tampereellakin kaupunginosat on kyllä numeroitu.
	08.08. 18:31	Uwe Geuder
		S5-puhujana olen oppinut, että täydellisiä sääntöjä ei ole. Paikannimen voi tarkistaa yksitellen osoitteesta: https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/ (Osoitteesta sain tietää vastaavasta keskustelusta vorigissa. Vorg sivistää..) Muuten minulla itse on seuraavat "säännöt": 1. Yleisesti sisäsijamuoto: Helsingissä 2. Mutta, jos se on mäki tai liittyy veteen, ulkosija. Pieksämäellä, Nurmijärvellä, Pelkosenniemellä (pätee myös Tampereen tapauksessa: Tammerfors liittyy veteen) 3. Paitsi, jos se on vain kaupunginosa: Myyrmäessä. Hietaniemessä
	16.07. 00:06	Uwe Geuder
		ICE L:ään kuuluu Talgon veturi ja Vectronin takana näkyvä ohjausvaunu. Molemmille puuttuu vielä hyväksyntä, siksi junat vedetään ČD:n vuokravetureilla.
	12.07. 07:49	Uwe Geuder
		Minusta tuntuu, että olen nähnyt saksalaisten postivaunujen kirjelaatikoita vielä aktiivikäytössä. Niissä luki "Kirjeille suuntaan" ja sitten vaihdettava kilpi. Siis uudempia vaunuja kuin tässä kuvassa. Ihmettelin lapsena, kuka veisi kirjeen asemalle oikeaan junaan. 1980-luvulla olin kesätyöntekijänä itse lastamassa postisäkkejä postivaunuihin. Kiperä kysymys: Oliko niiden kirjelaatikot määräasemakilpineen vielä käytössä? Ikävä kyllä niin arkisista asioista ei tullut otettu kuvia.
	28.06. 18:03	Uwe Geuder
		Matkalla ilmeisesti reilusti eläinonnettomuuksia :)
	28.06. 13:38	Uwe Geuder
		Matkustin kerran Finnjetilla kesällä 1994. Ei minkäänlaista muistikuvaa, missä sen laituripaikka oli silloin. Niin paljon raiteita eikä nostureitakaan ollut, haluaisin väittää.
	28.06. 13:29	Uwe Geuder
		Matkustin heti maanantaina. On aika pitkä matka Riihimäeltä Hankoon, jos Sm4:n ainoa vessa on suljettu. Ilmeisesti ei edes rikki, ei ollut vain tyhjennetty, sanoi konduktööri. Kiitos VR! Ei sentään ajettu ilman konduktööriä, niin kuin näyttää olevan tapa R-junilla Tampere - Helsinki.
	19.06. 15:46	Uwe Geuder
		Moderni dieselveturi, moderni tuulivoimala ja yli 100 vuotta vanhaa opastintekniikkaa.
	19.06. 07:31	Uwe Geuder
		Hyvä kuva!
	15.06. 23:38	Uwe Geuder
		En tiedä, oliko tämä jo: https://youtu.be/VKNdyY8y5i8
	06.06. 15:40	Uwe Geuder
		Saksassa Telex lopetettiin vasta vuonna 2020. Telekom toki jo 2007, mutta sen jälkeen oli toinen firma. Vielä tänään voi Railshipille lähettää faksin, ne ovat Saksassa käytössä. Ai niin, Railshipin matka päättyi jo ennen faksia :( Telex on edelleenkin käytössä harrastusmielessä. Tuossa luettelo: http://tlnserv.teleprinter.net:4880/ Suurin osa Saksassa, mutta näen heti myös yhden Turusta. Käyttää kuintenkin internetiä sovittimella.
	06.06. 12:07	Uwe Geuder
		En tiedä paljon mitään Tanskan rautateista, mutta tuon postauksen mukaan Lynettejen liikennöinti loppui viime vuonna: https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?030,11186318,11186318#msg-11186318 (Vaikka teksti olisi hepreaa, kuvia on)
	02.06. 00:49	Uwe Geuder
		> Vai vastaavatko nämä lyhenteet jollakin tavalla meidän kotoisia liikennepaikan nimiä? Eivätkö liikennepaikan nimet ole yksiselittisiä? Nämä asetinlaitteiden nimet eivät ole. Tässä 3 Bf https://stellwerke.info/stw/img/FBCH/6851/6042c77ba24e6323749910.jpg https://stellwerke.info/stw/img/TBM/2050/62af1332707c9746549575_thumbl.jpg https://stellwerke.info/stw/img/TB/2036/b72d977f548360010e378b61f4938295_thumbl.jpg B on paikan alkukirjain. f tarkoittaa Fahrdienstleiter (liikenneohjaaja?) Että Bf tarkoittaa myös Bahnhof (rautatieasema) on yhteensattuma. Asetinlaite voi olla myös Af, Cf jne., ihan paikannimestä riippuen https://stellwerke.info/stw/img/KAK/8739/9bfe0825e4f3410a2c41edda6e960ef4_thumbl.jpg https://stellwerke.info/stw/img/HC/12195/bc290b08228f898264f188da08c0283d_thumbl.jpg Ainakin aikaisemmin on ollut myös muita toimintoja kuin f. Mutta minusta tuntuu, että f näkee eniten. Lyhenne ei taida olla enää pakollista nähdävissä. Joskus se on poistettu vuosien myöten.
	02.06. 00:08	Uwe Geuder
		Onko kyse museoliikenteestä, tilausjunasta vai ihan tavallisesta linjavuorosta? /Nm. harvoin Itävallassa junalla matkustanut
	17.05. 23:50	Uwe Geuder
		En ehdi nyt katsomaan koko tunnin Jukan linkkittämää videota. Mutta heti alussa selviää, että 01 066 oli DDR:ssä jo melkein purettu. Remontoitu museoveturi on koottu aika monen eri veturin osista. Antin kysymykseen: Verkosta löytyy helposti tämä projekti https://www.carmen-ev.de/2023/08/29/eine-historische-dampflokomotive-mit-holzpellets-betreiben-ist-das-moeglich/ Sivussa on linkki videon, jossa myös englanninkielinen tekstitys. Videosta käy ilmi, että pienellä veturilla pellettilämmitys onnistuu pienillä muutoksilla kivihiileen verrattuna. Onko se jo tehty 001-kokoiseen koneeseen, sitä en tiedä.
	17.05. 12:55	Uwe Geuder
		En ole höyryvetureiden tuntija, en olisi huomannut niitä eroja. Tuossa vertailun vuoksi Bundesbahnin uusi kattila https://de.wikipedia.org/wiki/DR-Baureihe_01#/media/Datei:01-164-DDM.jpg Mutta jo vuosina 1925 - 1938 Wikipedia tuntee 9 eri varianttia. DDR Reichsbahn sai kaikki heidän alueensa koneet vasta 1954, ennen sitten ne olivat Neuvostolliiton armeijahallituksen käytössä. Bundsbahnin puolella aikataulumukainen käyttö loppui vuonna 1973.
Kuvasarja: North Yorkshire Moor Railway - Hieno nostalgiarautatie Yorkshiressä	17.05. 01:54	Uwe Geuder
		Juu, katsoin ilmeisesti huonosti, kun näin vain tuon pikkuveturin https://vaunut.org/kuva/179939. Muistaakseni minulla on jossakin vielä kuva vuodelta 1994. Mutta sen kuvakulma on vähän kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/117892 se etumainen juna, siis veturi ei tunnistettavissa ainakaan minun kokemuksellani.
	17.05. 01:37	Uwe Geuder
		Juuri halusin kirjoittaa, että nyt on varmaan saatu lattiakin. Mutta kun avaan Hannun antamaan linkin, näen, etää kirjoitinkin kommentin jo 11 vuotta sitten. En olisi muistanut.
	17.05. 01:25	Uwe Geuder
		Nahetalbahn on ihan näkemisen arvoinen. https://en.wikipedia.org/wiki/Nahe_Valley_Railway Nahelaakso on myös tunnettu viinialue, mutta enemmän kuvanottopaikasta koilliseen.
	17.05. 01:06	Uwe Geuder
		Johtuukohan se kuvakulmasta vain siitä, että on tottunut suomalaisiin mittoihin? Tuo veturi näyttää melkein brittiläiselta matalalta, vaikka 001 ei ole pikkuveturi,
	17.05. 01:00	Uwe Geuder
		Liikuntusauma toteutettu ilmeisesti paremmin kuin Kruunusilloilla (en ole itse vielä pyöräillyt, vain lukenut otsikoita uutisissa)
	17.05. 00:55	Uwe Geuder
		Kun klikkaa koordinaatteja, huomaa että sillasta löytyy jo kaksi kuvaa. Toivottavasti on muitakin, jotka eivät muista :)
	17.05. 00:22	Uwe Geuder
		Harrastuksen kanssa ehkä sama kuin Euroviisujen kanssa, jotka kuuluvat juuri nyt tuosta olohuoneen suunnasta: Ei pitäisi olla poliittista. Toisaalta se on hyvä nähdä vaihtelua Suomen radoilla, mutta joka kerta, kun näen North Railin nokipetterin en voi välttää ajettelemasta: Taas raahamassa lisää Putinin sotakassaan.
	16.05. 15:54	Uwe Geuder
		Kuulostaa oikealta. Releiden tarkasta typistä minulla ei ole tietoa. Saksankielisestä Wikipediassa löydän lyhyen maininnan, että joku kahden releen kytkintä voidaan käyttää vaihteen valvontaan. Tarkkaa tietoa en löydä.
	04.05. 01:56	Uwe Geuder
		Hmm, km/h. Semmoista ei kai UK:ssa käytetä. Voisin myös arvata, että tuo 30-merkki tarkoittaa 30 mph, siis 48 km/h.
Kuvasarja: Ammergaubahn - legendaarinen sivurata Murnaun ja Oberammergaun välillä	02.05. 23:14	Uwe Geuder
		Otto kysyihän lyhyistä paikallisradoista. En tiedä, mikä olisi "lyhyen paikallisradan" tarkka määritelmä. Oletin, että paikallinen tarkoittaa, että sillä ei ole merkitys kaukoliikenteessä. Saksassa oli ainakin laissa eritelty päärata ja sivurata. Ajattelin sivurataa, siksi minun vastaus satoja. Voidaan varmaan tulkita se näinkin, että paikallinen omistajataho eikä valtio. Saksassa mistajat olivat alussa valtiot, Baijeri, Baden, Württemberg, Preußen jne. Sitten tuli DRG, toisen maailmansodan jälkeen DB ja DR. Ne olivat virastoja, mutta sen lisäksi on aina ollut osakeyhtiötä. Ovatko ne sitten yksityisiä? LAG:n osakeomistajista en tiedä, mutta usein rautatieyhtiöiden omistaja olivat ja ovat kaupungit, piirikunnat tai osavaltiot. Ovatko ne sittenkin yksityisiä, koska osakeyhtiö ei ole virasto? Sitten sinulla oli vielä sähköistys, johon Otto ei rajoittanut. Se on ihan selvä, että lukumäärä kutistaa nyt paljonkin. LAG:lla oli 5 sähköistettyä rataa ihan eri paikkakunnilla. Lisäksi minulle tulee heti mieleen Albtalbahn (AVG) ja Köln-Bonner Eisenbahnen (KBE). Olisin erittäin yllättänyt jos ne olisivat ainoat, mutta ei tietysti puhuta läheskään sadasta. Jos haluat ihan uusia esimerkkejä: Schönbuchbahn https://vaunut.org/kuva/158980 ja Ammertalbahn (lähellä https://vaunut.org/kuva/8768, kaukana Ammergausta!) Ei valtiollisia, viime vuosina sähköistettyjä.
	02.05. 15:16	Uwe Geuder
		Ei kai akkua ladata 15:lla kV:lla, muuntaja lienee tarpeellista. Minkälaisia latausmoodeja on olemassa, sitä en tiedä. Asemalla toki pikalataus. Juna saapui myöhässä, mutta odotti sitten vielä lisää ennen paluumatkaa. Muuta liikennettä ei ollut. Luulisin, että syy lisäodotukseen oli nimenomaan lataaminen.
	02.05. 15:07	Uwe Geuder
		515 ei painavien lyjyakkujen takia voitu käyttää vuoristossa. Tuo Hermann-Hesse-Bahn (osa alkuperäisestä Württembergische Schwarzwald bahnista) on erilainen, suurin kaltevuus 40 ‰. https://de.wikipedia.org/wiki/Schwarzwaldbahn_(W%C3%BCrttemberg)
	02.05. 13:29	Uwe Geuder
		Minusta tuo on liian keltainen taksiksi. Mutta kuvan värit voivat olla harhaanjohtavia. Vaaleat taksit tulivat 1970-luvun alussa. Ennen sitä kaikki taksit olivant minun elinaikana mustia.
Kuvasarja: Ammergaubahn - legendaarinen sivurata Murnaun ja Oberammergaun välillä	02.05. 11:56	Uwe Geuder
		En tiedä lukumäärää, mutta varmaan satoja. Wikipediassa on lista radoista: https://de.wikipedia.org/wiki/Kategorie:Bahnstrecke_in_Deutschland Jos olen laskenut oikein 2495 rataa. Montako niistä on lyhyitä sivuratoja en tiedä, mutta varmaan monta sataa.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset