Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.01. 23:07 | Uwe Geuder | ||
| Vaikka paikka oli jollakin lailla tuttu 1980-luvulla, en muista yhtään miltä siellä näytti. Puhutaan ilmeisesti tuosta alueesta? https://minkarta.lantmateriet.se/plats/3006/v2.0/?e=672633&n=6582830&z=12&mapprofile=customized&layers=%5B%5B%22o2%22%5D%5D Ilmakuva vuodelta 1975. | ||||
|
06.01. 22:26 | Uwe Geuder | ||
| Linkitetty sivu ei enää ole, mutta onneksi se on arkistoitu: https://web.archive.org/web/20071025225048/http://www.almetalbahn-online.de/seite43.htm Heillä on nyt uusi sivu, jossa jopa parempi kuva https://www.almetalbahn-online.de/?page_id=1012 | ||||
|
06.01. 20:11 | Uwe Geuder | ||
| Melkein tasan 10 vuotta myöhemmin tilanne muuttui taas: 14.12.2019 junalauttaliikenne Tanskaan lopetettiin ja kaikki kaukojunat Tanskaan menevät Kielin ja Jyllannin kautta kunnes tunneli avataan. 2029 olisi enää 3 vuotta, mutta semmoiset projektit harvemmin valmistuvat aikatauluissaan. | ||||
|
05.01. 01:19 | Uwe Geuder | ||
| Niin kuin joskus keskustelupuolella huomattu, semmoinen (ilman kupolia) esiintyy tuossa musiikkivideossa https://youtu.be/f3Pw36EFRV0 Rautateistä tietävät huomaavat teknisiä epätarkkuuksia :) | ||||
|
05.01. 00:07 | Uwe Geuder | ||
| Hannu: Asuin tuon radan varrella https://vaunut.org/kuva/158980, 7 km kuvauspaikasta. Tehdas sijaitsi 300 m kuvauspaikasta alueella, joka oli ehkä 1920-luvusta lähtien teollisuusalue, mutta 1970-luvulla jo aika lailla keskusta-alue. Palon jälkeen uusi tehdas rakennettiin taas Böblingeniin, mutta uuteen teollisuusalueeseen noin 2 km kuvauspaikasta radan toisella puolella. Muutoksesta Schopflochiin en tiedä mitään, asuin silloin Tampereella enkä seurannut Böblingenin asioita kovin tiivisti. Schopflochista voi vielä mainita, että siellä liikennöidään myös Karlsruhen mallin mukaan: https://karlsruher-modell.de/en/index.html Vorgista löytyy ainakin https://vaunut.org/kuva/56931, vaikka se on ihan eri linjasta. |
||||
|
|
04.01. 11:23 | Uwe Geuder | ||
| En ole koskaan harrastanut pienoisrautateitä. Kosketus Kibriin on siitä, että koulutie meni suoraan tehtaan seinän vieressä vähän aikaa, kunnes tehdas tuhoittui täysin suurpalossa 1973. Firma kuitenkin selvisi vielä kahdenkin uuden tehtaan ansiolla vielä vuoteen 2010 asti. Sen jälkeen se on enää ollut brändi ja tavara tulee varmaan Kiinasta | ||||
|
04.01. 11:13 | Uwe Geuder | ||
| Amerikassa kaikki on isompi. Myös tila raiteiden välissä? | ||||
|
02.01. 18:44 | Uwe Geuder | ||
| Nimestäkö? Missä nimi? Ai, tuossa kameran(?) yläpuolella on jotakin. Voisi arvata, että siellä lukee ehkä Salo? Ainakin kännykän ruudulla, en tiedä näkyykö tietikoneella paremmin. | ||||
|
02.01. 00:53 | Uwe Geuder | ||
| Vain 65 kpl. tuntui omituiselta, koska noita vetureita näkyi aikanaan paljon. Mututuntumani sanoo, että isossa maassa kuin Ranskassa pitäisi sitten olla olemassa satoja. Asia johtuu siitä, että tasavirtamalli BB 7200 ja kaksoisvirtajärjestelmämalli BB 22200 näyttävät varsin samankaltaisilta. Niistä onkin rakennettu 240 kpl. ja 205 kpl. | ||||
|
02.01. 00:28 | Uwe Geuder | ||
| Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikukko kertoo, että kaikki kivikukot olisivat rakennettu samojen piirustusten perusteella. Minulla on vain hyvin hataria muistikuvia tuosta Tampereen rakennelmasta. En muista semmoista sisäänkäyntiä tai puolipalloa kuin Wikipedian kuvassa näy. Artikkelissa ei myöskään mainita lastauslaituria. Oliko Tampereen kiviukko todellakin kyseinen vakiomalli? | ||||
|
|
02.01. 00:17 | Uwe Geuder | ||
| https://fr.wikipedia.org/wiki/BB_15000 kertoo, että 22. 12. 25 oli enää 5 kpl liikenteessä (rakennettu 65 kpl.). Tämä yksilö vaurioitui pinnallisesti, kun vieressä paloi saman sarjan veturi vuonna 2012. Se sai tapahtuman jälkeen hieman erilaisen maalauksen, jonka pitäisi siis näkyä tässä kuvassa. Minä en ole aiheen asiantuntija enkä näe, mitä olisi erikoista. Olisin väittänyt, juuri näin nämä veturit ovat 70-luvulla näyttäneet. | ||||
|
01.01. 23:44 | Uwe Geuder | ||
| Nokia 9500, koodinimi Erin. | ||||
|
01.01. 17:02 | Uwe Geuder | ||
| Olin ajatellut vähän samaa. Akkuteknologia on kehittynyt huimasti ja muutamalla autoakulla vaunun pitäisi taas liikkua. Tai jos akkuosastot ovat liian pieniä, vähän enemmän sähköpyörän akkuja. Parhaiten sarjaan sopivaa olisi tietysti kännykkäakkuja, olihan niitä Nokia-vaunuja https://vaunut.org/kuva/35857 Kysymys on tietysti onko se enää museokalusto, jos keskeinen osa on ihan toisen aikakauden tekniikkaa? Ja sitten on pätevyys-, sertifiointi- ja hyväksyntäasiat. Ei varmaan ihan mutkatonta leikkiä sähköasioiden kanssa ja sitten lähteä liikennöimään. |
||||
|
|
31.12.2025 00:44 | Uwe Geuder | ||
| Pitää paikkansa. Noin 50 tonnia, ilmeisesti lyijyakku? Alussa 50-luvulla akkujen kapasiteetti oli noin 350 kWh. Vuoteen 1965 se kasvoi noin 600:aan. Mutta sen jälkeen vaunut oli vielä käytössä 30 vuotta, ilmeisesti samalla kapasiteetilla. 1995 niiden liikennöinti loppui. Akun elinikä oli vain 4 vuotta, aikamoisia lyijymääriä siihen käytettiin. Olen matkustanut muutama kerta semmoisen kyydissä. Aika verkkaisesti ne kiihdyttivät. Vain 2 kpl 232:sta on museoitu, mutta kun akkuja ei enää saa, niillä ei voi ajaa. |
||||
|
31.12.2025 00:15 | Uwe Geuder | ||
| Minäkin klikkasin vain tämän sivun kuvauspaikan-linkkiä. En ollutkaan tietoinen, että Haku-sivulla on semmoinen valinta. Mutta se ei näytä tekevän yhtään mitään. Saan Hof-kuvauspaikasta 261 osumaa ja suurin osa "vääriä" myös on se on valittu. Ai niin, ilmeisesti se pätee vain kuvatekstiin. Tuossa kuvassa on vähän keskustelua https://vaunut.org/kuva/21977, mutta minulla oli vähän toisenlainen muistikuva. Eihän kaupungin nimi välttämättä esinny tekstissä? | ||||
|
|
29.12.2025 22:52 | Uwe Geuder | ||
| Juu, huomasin myös. Muistaakseni meillä oli joskus vanhempi Hof-kuva, jossa oli vähän keskustelua, Mutta se ei ollut nyt ainakaan nopeasti löydettävissä. Ilmeisesti vorg löytää kirjaimet hof jokaisesta Bahnhof- tai Hauptbahnhof-sanasta. |
||||
|
28.12.2025 23:23 | Uwe Geuder | ||
| Dolní ja nádraží ovat sanoja, jotka tulevat Tšekin rautateillä vastaan aina välillä ja minä unohdan aina mitä ne tarkoittavat. Kun etsin vähän verkosta, nádraži lienee rautatieasema, esiintyy myös lyhenteessä hl. n. = päärautatieasema. Dolní kai ala-, alempi. Dolní nádraží siis alempi rautatieasema tai ala-asema. Näkee, ettei Suomessa ole rautateitä vuoristossa, vastaavia ratkaisuja ei ole. Tuo rata näyttää varsin mielenkiintoiselta: https://en.wikipedia.org/wiki/Karlovy_Vary%E2%80%93Johanngeorgenstadt_railway Niin paljon kohteita, jossa voisi käydä ja niin vähän aikaa... |
||||
|
28.12.2025 23:03 | Uwe Geuder | ||
| Ihmettelin, mitä ranskalaisveturi tekee Sveitsissä. Ei kai kasaininvälinen museoliikenne ole kovin yleistä. Mutta internet tiesi vastauksen: https://locomotive.fandom.com/wiki/SNCF_No._1-241.A.65 Poistettu SNCF:n liikenteestä 1965, 1968 siirretty Sveitsiin museokäyttöön. | ||||
|
28.12.2025 00:34 | Uwe Geuder | ||
| > vanhoilla vihreillä Erittäin vanha, kun niissä valoissa ei ole edes vihreä valo. Se voi korkeintaan olla vanhat pimeät :) |
||||
|
|
27.12.2025 21:59 | Uwe Geuder | ||
| Valistusteippauksessa vielä jokerivalot. Ne korvataan nyt "tavallisilla" punakeltaisilla liikennevaloilla. Kuulemma autoilijat eivät ymmärtäneet kahden punaisen valon merkitystä tarpeeksi hyvin. Kun näin viikolla ensimmäisen kerran uuden valon Hervannassa, auto meni päin punaista. Mitähän selitys siihen voisi löytää? | ||||
|
27.12.2025 21:35 | Uwe Geuder | ||
| Paljon roskia raiteella. Vaikka muuten Saksan rautateilla olisi paljon korjattavaa, en muista nähneeni vastaavaa kovin yleisesti. Kun kävin Münchenissa muutama viikko sittten, huomasin positiivisena: Kuulutukset ovat vielä elävän ihmisen tekemiä. Jos on pieninkin jäämä ammattitaitoa, luulisin, että se voisi auttaa paljon. Monella asemilla on enää automaattikulutukset. Eikä mikään ohjelma voi pysyä kärryllä Saksan jokapäiväisen rautatiekaaoksen kanssa. Niin paljon muutettuja, perutettuja ja myöhästyneitä junia, että automaatikulutuksista ei matkustajille välttämättä selvi, mihin kannattaisi nyt mennä. Jos tuntee vähän maantiedettä, ratakaaviot ja kalustoa, voi usein arvata, kun kuulutukset ovat harhaanjohtavia tai täysin vääriä. Mutta ilman semmoista tietoa se onkin jo haastavampaa. |
||||
|
|
27.12.2025 21:17 | Uwe Geuder | ||
| Tuo on minulle uusi tuttavuus. Ohjausvaunu näyttää ihan keskieuroppaalaiselta Vectronilta. Valmistaja onkin Siemens. Wikipedia ilmeisesti vain saksaksi: https://de.wikipedia.org/wiki/Railjet_2._Generation | ||||
|
27.12.2025 19:38 | Uwe Geuder | ||
| > junan läpi kuljetaan yläkerrassa. En olisi muistanut asiaa, mutta näin on tainnut olla. Ensimmäinen kerta näin tuota mallia 1990-luvun alussa USA:n Superlinerissa. Nykyisin myös Ranskan TGV:t on rakennettu sillä tavalla. TGV:ssä on sitten alakerrassa aina osasto jonka päässä on seinä ja viisipaikkainen penkkirivi. Semmoista tunnetaan kyllä linja-autojen takasosasta, mutta ei kai juurikaan junista. Kun mentiin kouluun bussilla, kyseinen penkki oli tunnettu nimeltään Affenschaukel, siis suoraan suomeksi käännettynä apinakeinu. Bussin perässä tien epätasaisuudet korostuvat, luulisin että joillakin Suomen sorateillä on vielä hurjempi matkaelämys. Mikähän koululaiset mahtavat kutsua kyseistä riviä? |
||||
|
|
27.12.2025 19:23 | Uwe Geuder | ||
| En ole tarkistanut mitään, mutta minulla olisi vahva mututuntuma, ettei Hofista lähde RE Hampuriin. Se olisi liian pitkä matka. | ||||
|
26.12.2025 19:15 | Uwe Geuder | ||
| Ai, tuo ei olekaan edellinen vaan toiseksi edellinen. Tämä on kai nimeltään Matkakeskustunneli, viitisen vuotta myöhemmin tuli Rongantunneli ja nyt Itsenäisyyskadun alikulku näyttää vähän niin kuin kuvalla. Pikkukuvasta ajattelin ensin tämähän on tuore kuva. | ||||
|
Kuvasarja: Syyssatoa Saksasta 1: Schwäbische Waldbahn |
26.12.2025 18:53 | Uwe Geuder | ||
| Rata Schorndorfista Welzheimiin kutsutaan Wieslauftalbahniksi. Tuo Schwäbische Waldbahn on museorautatieyrityksen nimi. Rata ja myös säännöllisen liikenteen kalusto kärsi pahoja tulvavaurioita kesäkuussa 2024. Tämä on nykyisin Saksassa melkein jokavuotinen ongelma, että joku rata tuhoutuu rajuilmassa. Ilmeisesti museokalusto jäi ilman vaurioita. Säännöllisen liikenteen osuus saatin kuitenkin jo avattu uudestaan keväällä 2025. Omia moottorivaunuja ei enää korjattu, mutta käytettyjä RegioShuttle RS1 -yksilöitä on ilmeisesti hyvin tarjolla. Museoradan korjamiselle löytyi rahoitusta ja liikenne on ennakoitu käynnistävän uudestaan keväällä 2026. |
||||
|
26.12.2025 18:09 | Uwe Geuder | ||
| Kun näin tämän kuvan tulikin mieleen, että kännykästäni löytyy vielä ranskalaisen pienveturin kuva. Nyt myös vorgista https://vaunut.org/kuva/178136 | ||||
|
25.12.2025 21:14 | Uwe Geuder | ||
| > Suomi ei liittynyt EEC:hen ennen vuotta 1995. Jos ollaan tarkkoja, Suomi ei ole koskaan liittynyt EEC:n. EEC muuttui EU:ksi 1.11.93 Maastrichtin sopimuksen seurauksena. Suomi liittyi EU:hun 1.1.95. |
||||
|
20.12.2025 17:58 | Uwe Geuder | ||
| Matkustajaliikenne alkoi vihdoin kesäkuussa 2025, yksiköstä riippuen 4 - 5 vuoden seisonnan jälkeen. Kun pääsin syyskuussa kyytiin en vielä aavistanut, että se oli harvinainen ilo. Lokakuussa alkoi lehtikeli ja kävi ilmi, ettei elektroniikka pärjää. Ohjelimistopäivitys olisi pitänyt auttaa ja liikenteen avaaminen oli luvattu 15.12. Mutta yllätys, yllätys viranomaishyväksyntä puuttuu ja nyt puhutaan enää "joskus vuonna 2026". | ||||
|
19.12.2025 23:35 | Uwe Geuder | ||
| Railstock? Ilmeisesti en ole seurannut uutisia kovin hyvin viime aikoina, mutta hakukone tietää https://railstock.fi/ | ||||
|
18.12.2025 19:57 | Uwe Geuder | ||
| Eikö jopa kuusi? VR:n vyöhykelippu tai sitten "tavallinen", jos matka jatkoi/alkoi vyöhykkeiden ulkopuolelle/lla. | ||||
|
14.12.2025 23:30 | Uwe Geuder | ||
| Piti katsoa 3 kertaa, mikä ihmeen veturi? Ai, niin, tämä ei olekaan ruotsia, vaan paikkakunta Tšekissä :) | ||||
|
13.12.2025 23:58 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa uusi kalusto https://lb.wikipedia.org/wiki/CFL_2400 (kielen saa vaihdettu, jos paikallinen kieli ei ole hallussa :) Sen avulla löysin myös https://lb.wikipedia.org/wiki/CFL_2000. Luulisin, että kuvassa on siis Z2. Viimeinen matka Luxemburgissa 29.11.25. |
||||
|
13.12.2025 23:46 | Uwe Geuder | ||
| Tampereen raitiovaunun ensimmäisen vaiheen kiskot ovat ArcelorMittalin Luxemburgissa tekemiä. Jos heillä ei ole 2 tehdasta Luxemburgissa, tehdas näkyy junasta siellä Rodangen radan vieressä. | ||||
|
|
13.12.2025 23:40 | Uwe Geuder | ||
| Luin vähän aikaa sitten, että joku vanhempi junamalli oli viimeinen kerta liikenteessä Luxemburgissa. Olikohan se tuo malli? En ole kovin perillä Luxemburgin kalustosta. https://fr.wikipedia.org/wiki/Z2_(automotrice) mukaan 20 kpl on myyty Romaniaan. Matkustin Wiltz - Kautenbach lokakuussa. Silloin oli käytössä uudehko kaksikerrosjuna. Tuntui vahvasti ylimitoitteltu tuolle mielenkiintoiselle mutta kuitenkin ilmeisestä matkustajamäärältään hyvin pienelle radalle. |
||||
|
02.11.2025 02:42 | Uwe Geuder | ||
| Jaaha, ei se kauan kestänyt... Vielä maanantaina ArcticRailin edustaja kertoi SRHS:n kerhoillalla, että pienen operaattorin veturi ei sais oikein jäädä linjalle. On kuulemma tehty parannuksia niihin asoihin, jotka ovat aikasemmin ollut syinä epäluotettavuuteen. Muun muuassa paloturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Onneksi ei palanutkaan. | ||||
|
17.10.2025 00:26 | Uwe Geuder | ||
| Hervannassa on vielä suojateitä. Raitiovaunun pitäisi antaa kulkua jalankulkijalle. Olen kuitenkin nähnyt, että se soitti kovasti kelloa, kun joku oli astumassa suojatielle. Etäisyys oli ainakin 30 m, siis olisi voinut jarruttaa hyvin turvallisesti. Kyllä minunkin mielestäni se on outo, että raitiovaunun pitäisi pysähtyä, mutta olettaisin, että raitiovaunukuski noudattaa sääntöjä. | ||||
|
16.10.2025 21:10 | Uwe Geuder | ||
| En olisi muistanut, että nokipetteri oli joskus niin puhdas. | ||||
|
13.10.2025 18:40 | Uwe Geuder | ||
| Otin itse 4 viikkoa aikaisemmin kuvan pyöräkulmaisesta nro 30362. Mutta oli semmoinen nopea laukkaus huonolla kännykkäkameralla, en viitsinyt käyttää palvelimen tilaa https://uwe.iki.fi/public/IMG_20250911_174428a.jpg. | ||||
|
13.10.2025 18:16 | Uwe Geuder | ||
| Kyse ei ole siitä, sallitaanko poikkeus vai ei. Minun tietääkseni Saksassa, toisin kuin Suomessa, ei ole tehty vaihtokauppaa ennen Erdgas-Röhren-Geschäft tai sen ulkopuolella (LTV toimittaa putkeja, NL toimittaa maankaasua). Siis vetureita piti maksaa kovalla valuutalla, ja siitä on idässä ollut usein huutavaa pulaa. Mutta Wikipedian mukaan todella 10 kpl 75-sarjalaista on myyty suoraan Länsisaksasta Bulgariaan vuonna 1965: https://de.wikipedia.org/wiki/Henschel_DH_1100%E2%80%A61500_BB#Bulgarien Olen liian nuori muistamaan, miksi Bulgarialle meni ehkä suhtkoht hyvin juuri 1965. Myöhemmin Romaniassa niitä on rakennettu myös lissenssä. Mutta eivät olleet kestäviä. Jugoslavia oli hieman eri tapaus: Länsisaksassa oli paljon maahanmuuttajia, ns. vierastyöläisiä Jugoslaviasta. Siis ei ollut rautaesirippu ja heidän ansiosta varmaan valuuttatilanne oli parempaa. |
||||
|
|
12.10.2025 20:56 | Uwe Geuder | ||
| Kuinka Henschel on päättynyt sinne? Tuskin Bulgaria on pystynyt ostamaan kapitalistituotteita vuonna 1965. | ||||
|
|
12.10.2025 20:46 | Uwe Geuder | ||
| Onko tämä vanhin malli? Minä olen aina olettanut että nämä kulmikkaat ovat uudempia kuin pyörähköt. Molemmat mallit vielä liikenteessä. | ||||
|
12.10.2025 16:03 | Uwe Geuder | ||
| Palvelin vastaa hienosti ja kertoo, että kuvan koko on 0 tavua. Ensimmäinen veikkaukseni olisi, että levy täynnä :) | ||||
|
12.10.2025 15:46 | Uwe Geuder | ||
| Lentokoneiden nimien lisäksi olen oppinut tämän matkan ansiosta, kuinka kaupungin nimeä äännytään. R - selvä juttu ei - e-nasaali m - mykkä s - ei jätetä pois, toisin kuin esim. Tours-kaupunginnimessä Siis [ʁɛ̃s], https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/transcoded/4/4f/LL-Q150_%28fra%29-Jules78120-Reims.wav/LL-Q150_%28fra%29-Jules78120-Reims.wav.mp3 Auttaa, kun haluaa ostaa lipun luukusta. Mikä on Ranskassa vielä hyvin yleinen tapa. |
||||
|
|
07.10.2025 11:40 | Uwe Geuder | ||
| Nyt on myös kuva vaunuista: https://vaunut.org/kuva/177114 | ||||
|
|
05.10.2025 23:35 | Uwe Geuder | ||
| https://www.alstom.com/solutions/infrastructure/aps-service-proven-catenary-free-tramway-operations Siellä on kuva samasta järjestelmävaihtopaikasta Toursissa, jossa minä kuvasin viime vuonna. Reimsissa en tällä viikolla katsonut enää niin tarkasti, koska asia ei ollut enää minulle uusi. Oletin ja oletan, että kyseessä on sama järjestelmä. | ||||
|
|
05.10.2025 23:17 | Uwe Geuder | ||
| Esa ja Wikipedia taitavat olla oikeassa. Aika lähellä tuosta paikasta on opastin, käytännössä liikennevalo, jossa palaa teksti 750V. En tiedä miksi. Jos syöttö ei toimisi, kuski varmaan huomaisi asian muutenkin. En ole ottanut kuvaa opastimesta. Muistaakseni otin kuvan vastavasta opastimesta Toursissa viime syksyllä. Se oli kuitenkin järjestelmävaihtopaikassa. Reimsissa opastin on ihan katedraalin vieressä, siellä ei ole ajolankoja missään, siis ei järjestelmävaihtopaikka. |
||||
|
|
05.10.2025 09:03 | Uwe Geuder | ||
| Reims Rocket ei sano minulle mitään. Verkosta löysin https://aeropedia.com.au/content/reims-cessna-fr-172-reims-rocket/ | ||||
|
|
05.10.2025 08:50 | Uwe Geuder | ||
| Hyvä pointti Esa. Kuva, jossa vaunu näkyy olisi ollut parempi valinta. Pitää katsoa onko minulla tarpeeksi hyvä kuva. En ole valokuvausmatkalla vaan tulee vain satunnaisia laukkauksia huonohkolla kännykkäkameralla. Nyt ei ole aikaa, pitää lähteä seuraavalle junamatkalle. | ||||
|
|
04.10.2025 23:35 | Uwe Geuder | ||
| Virtakisko lienee harhaanjohtava nimi. Itse asiassa ne ovat lyhyitä pätkiä, joita ohjataan erikseen. Jännite on päällä vain vaunun alla, | ||||
|
|
04.10.2025 23:31 | Uwe Geuder | ||
| Ainakin Toursissa ja Reimsissa käytetään kaksi järjestelmää: "arvokkassa keskustassa" on virtakisko ajoradassa, muualla tavallinen ajolanka. Nizzassa ei muistaakseni ole virtakisko, Ajolangaton kohta on lyhyt ja siellä ajetaan kondensaattorilatauksella, jos muistan oikein. En ole käynyt 15:een vuoteen. |
||||
