|
|
02.06. 00:49 | Uwe Geuder | ||
| > Vai vastaavatko nämä lyhenteet jollakin tavalla meidän kotoisia liikennepaikan nimiä? Eivätkö liikennepaikan nimet ole yksiselittisiä? Nämä asetinlaitteiden nimet eivät ole. Tässä 3 Bf https://stellwerke.info/stw/img/FBCH/6851/6042c77ba24e6323749910.jpg https://stellwerke.info/stw/img/TBM/2050/62af1332707c9746549575_thumbl.jpg https://stellwerke.info/stw/img/TB/2036/b72d977f548360010e378b61f4938295_thumbl.jpg B on paikan alkukirjain. f tarkoittaa Fahrdienstleiter (liikenneohjaaja?) Että Bf tarkoittaa myös Bahnhof (rautatieasema) on yhteensattuma. Asetinlaite voi olla myös Af, Cf jne., ihan paikannimestä riippuen https://stellwerke.info/stw/img/KAK/8739/9bfe0825e4f3410a2c41edda6e960ef4_thumbl.jpg https://stellwerke.info/stw/img/HC/12195/bc290b08228f898264f188da08c0283d_thumbl.jpg Ainakin aikaisemmin on ollut myös muita toimintoja kuin f. Mutta minusta tuntuu, että f näkee eniten. Lyhenne ei taida olla enää pakollista nähdävissä. Joskus se on poistettu vuosien myöten. |
||||
|
|
02.06. 00:08 | Uwe Geuder | ||
| Onko kyse museoliikenteestä, tilausjunasta vai ihan tavallisesta linjavuorosta? /Nm. harvoin Itävallassa junalla matkustanut |
||||
|
|
17.05. 23:50 | Uwe Geuder | ||
| En ehdi nyt katsomaan koko tunnin Jukan linkkittämää videota. Mutta heti alussa selviää, että 01 066 oli DDR:ssä jo melkein purettu. Remontoitu museoveturi on koottu aika monen eri veturin osista. Antin kysymykseen: Verkosta löytyy helposti tämä projekti https://www.carmen-ev.de/2023/08/29/eine-historische-dampflokomotive-mit-holzpellets-betreiben-ist-das-moeglich/ Sivussa on linkki videon, jossa myös englanninkielinen tekstitys. Videosta käy ilmi, että pienellä veturilla pellettilämmitys onnistuu pienillä muutoksilla kivihiileen verrattuna. Onko se jo tehty 001-kokoiseen koneeseen, sitä en tiedä. |
||||
|
|
17.05. 12:55 | Uwe Geuder | ||
| En ole höyryvetureiden tuntija, en olisi huomannut niitä eroja. Tuossa vertailun vuoksi Bundesbahnin uusi kattila https://de.wikipedia.org/wiki/DR-Baureihe_01#/media/Datei:01-164-DDM.jpg Mutta jo vuosina 1925 - 1938 Wikipedia tuntee 9 eri varianttia. DDR Reichsbahn sai kaikki heidän alueensa koneet vasta 1954, ennen sitten ne olivat Neuvostolliiton armeijahallituksen käytössä. Bundsbahnin puolella aikataulumukainen käyttö loppui vuonna 1973. | ||||
|
Kuvasarja: North Yorkshire Moor Railway - Hieno nostalgiarautatie Yorkshiressä |
17.05. 01:54 | Uwe Geuder | ||
| Juu, katsoin ilmeisesti huonosti, kun näin vain tuon pikkuveturin https://vaunut.org/kuva/179939. Muistaakseni minulla on jossakin vielä kuva vuodelta 1994. Mutta sen kuvakulma on vähän kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/117892 se etumainen juna, siis veturi ei tunnistettavissa ainakaan minun kokemuksellani. | ||||
|
|
17.05. 01:37 | Uwe Geuder | ||
| Juuri halusin kirjoittaa, että nyt on varmaan saatu lattiakin. Mutta kun avaan Hannun antamaan linkin, näen, etää kirjoitinkin kommentin jo 11 vuotta sitten. En olisi muistanut. | ||||
|
|
17.05. 01:25 | Uwe Geuder | ||
| Nahetalbahn on ihan näkemisen arvoinen. https://en.wikipedia.org/wiki/Nahe_Valley_Railway Nahelaakso on myös tunnettu viinialue, mutta enemmän kuvanottopaikasta koilliseen. | ||||
|
|
17.05. 01:06 | Uwe Geuder | ||
| Johtuukohan se kuvakulmasta vain siitä, että on tottunut suomalaisiin mittoihin? Tuo veturi näyttää melkein brittiläiselta matalalta, vaikka 001 ei ole pikkuveturi, | ||||
|
|
17.05. 01:00 | Uwe Geuder | ||
| Liikuntusauma toteutettu ilmeisesti paremmin kuin Kruunusilloilla (en ole itse vielä pyöräillyt, vain lukenut otsikoita uutisissa) | ||||
|
|
17.05. 00:55 | Uwe Geuder | ||
| Kun klikkaa koordinaatteja, huomaa että sillasta löytyy jo kaksi kuvaa. Toivottavasti on muitakin, jotka eivät muista :) | ||||
|
|
17.05. 00:22 | Uwe Geuder | ||
| Harrastuksen kanssa ehkä sama kuin Euroviisujen kanssa, jotka kuuluvat juuri nyt tuosta olohuoneen suunnasta: Ei pitäisi olla poliittista. Toisaalta se on hyvä nähdä vaihtelua Suomen radoilla, mutta joka kerta, kun näen North Railin nokipetterin en voi välttää ajettelemasta: Taas raahamassa lisää Putinin sotakassaan. |
||||
|
|
16.05. 15:54 | Uwe Geuder | ||
| Kuulostaa oikealta. Releiden tarkasta typistä minulla ei ole tietoa. Saksankielisestä Wikipediassa löydän lyhyen maininnan, että joku kahden releen kytkintä voidaan käyttää vaihteen valvontaan. Tarkkaa tietoa en löydä. | ||||
|
|
04.05. 01:56 | Uwe Geuder | ||
| Hmm, km/h. Semmoista ei kai UK:ssa käytetä. Voisin myös arvata, että tuo 30-merkki tarkoittaa 30 mph, siis 48 km/h. | ||||
|
Kuvasarja: Ammergaubahn - legendaarinen sivurata Murnaun ja Oberammergaun välillä |
02.05. 23:14 | Uwe Geuder | ||
| Otto kysyihän lyhyistä paikallisradoista. En tiedä, mikä olisi "lyhyen paikallisradan" tarkka määritelmä. Oletin, että paikallinen tarkoittaa, että sillä ei ole merkitys kaukoliikenteessä. Saksassa oli ainakin laissa eritelty päärata ja sivurata. Ajattelin sivurataa, siksi minun vastaus satoja. Voidaan varmaan tulkita se näinkin, että paikallinen omistajataho eikä valtio. Saksassa mistajat olivat alussa valtiot, Baijeri, Baden, Württemberg, Preußen jne. Sitten tuli DRG, toisen maailmansodan jälkeen DB ja DR. Ne olivat virastoja, mutta sen lisäksi on aina ollut osakeyhtiötä. Ovatko ne sitten yksityisiä? LAG:n osakeomistajista en tiedä, mutta usein rautatieyhtiöiden omistaja olivat ja ovat kaupungit, piirikunnat tai osavaltiot. Ovatko ne sittenkin yksityisiä, koska osakeyhtiö ei ole virasto? Sitten sinulla oli vielä sähköistys, johon Otto ei rajoittanut. Se on ihan selvä, että lukumäärä kutistaa nyt paljonkin. LAG:lla oli 5 sähköistettyä rataa ihan eri paikkakunnilla. Lisäksi minulle tulee heti mieleen Albtalbahn (AVG) ja Köln-Bonner Eisenbahnen (KBE). Olisin erittäin yllättänyt jos ne olisivat ainoat, mutta ei tietysti puhuta läheskään sadasta. Jos haluat ihan uusia esimerkkejä: Schönbuchbahn https://vaunut.org/kuva/158980 ja Ammertalbahn (lähellä https://vaunut.org/kuva/8768, kaukana Ammergausta!) Ei valtiollisia, viime vuosina sähköistettyjä. |
||||
|
|
02.05. 15:16 | Uwe Geuder | ||
| Ei kai akkua ladata 15:lla kV:lla, muuntaja lienee tarpeellista. Minkälaisia latausmoodeja on olemassa, sitä en tiedä. Asemalla toki pikalataus. Juna saapui myöhässä, mutta odotti sitten vielä lisää ennen paluumatkaa. Muuta liikennettä ei ollut. Luulisin, että syy lisäodotukseen oli nimenomaan lataaminen. | ||||
|
|
02.05. 15:07 | Uwe Geuder | ||
| 515 ei painavien lyjyakkujen takia voitu käyttää vuoristossa. Tuo Hermann-Hesse-Bahn (osa alkuperäisestä Württembergische Schwarzwald bahnista) on erilainen, suurin kaltevuus 40 ‰. https://de.wikipedia.org/wiki/Schwarzwaldbahn_(W%C3%BCrttemberg) | ||||
|
|
02.05. 13:29 | Uwe Geuder | ||
| Minusta tuo on liian keltainen taksiksi. Mutta kuvan värit voivat olla harhaanjohtavia. Vaaleat taksit tulivat 1970-luvun alussa. Ennen sitä kaikki taksit olivant minun elinaikana mustia. |
||||
|
Kuvasarja: Ammergaubahn - legendaarinen sivurata Murnaun ja Oberammergaun välillä |
02.05. 11:56 | Uwe Geuder | ||
| En tiedä lukumäärää, mutta varmaan satoja. Wikipediassa on lista radoista: https://de.wikipedia.org/wiki/Kategorie:Bahnstrecke_in_Deutschland Jos olen laskenut oikein 2495 rataa. Montako niistä on lyhyitä sivuratoja en tiedä, mutta varmaan monta sataa. | ||||
|
|
02.05. 10:26 | Uwe Geuder | ||
| Berliinissä oli poikkeusluvalla jopa 4,12 m korkeita linja-autoja. Isossa-Britanniassa on Wikipedian mukaan linja-autojen raja 4,56 m. Suora vastakohta heidän "pieniin" juniin. | ||||
|
|
02.05. 09:49 | Uwe Geuder | ||
| Yleiseurooppalainen korkeus on 4 metriä. Suomen 4,40 m on poikkeus, Saksassa ei ole poikkeusta. Ilmeisesti tämä silta mahdollistaa 4 m korkeiden ajoneuvojen läpiajon. | ||||
|
Kuvasarja: North Yorkshire Moor Railway - Hieno nostalgiarautatie Yorkshiressä |
02.05. 00:06 | Uwe Geuder | ||
| Kävin vuonna 1994. En muista, että se Class 37 olisi silloin jo ollut. Höyryveturi oli mielestäni eri, musta ja isompi. Sarjaa en muista. | ||||
|
|
01.05. 23:51 | Uwe Geuder | ||
| Jägerhausin seisake ei ole enää käytössä. Siellä ei ollut valaistus ja monta vuotta junat pysähdyivät vain valoisana aikana. Vuodesta 2016 ei enää silloinkaan. Valaistus olisi laillinen vaatimus eikä sitä ole rakennettu, koska päivittäin oli enää alle 10 matkustajaa. | ||||
|
|
01.05. 23:40 | Uwe Geuder | ||
| Hannu: Saksankielinen Wikipedia tietää, että Bad Kohlgrubissa junat kohtavat tunnittain. Mutta muuten on poistettu säästösyistä niiin paljon infraa, etteivät tialusjunia mahdu enää radalle. | ||||
|
|
01.05. 23:35 | Uwe Geuder | ||
| Esa: Korkeustiedot löytyvät ratakaaviosta: https://de.wikipedia.org/wiki/Bahnstrecke_Murnau%E2%80%93Oberammergau Ei nyt ihan tasonkoa, mutta ei mitään poikkeuksellista Saksassa. Löytyy suurimpia korkeuseroja paljon kauempana Alpeista. | ||||
|
|
01.05. 23:11 | Uwe Geuder | ||
| 169 lienee ensimmäinen veturi, josta olen ottanut valokuvan. Sain kameran keväällä 1977 ja kesällä 1977 oltiin lomalla Murnaussa. Teki vaikutuksen, että niin vanha veturi oli vielä käytössä. Eräs perhetuttava kuuli sen ja sanoi: Se on nuorempi kuin minä :) | ||||
|
|
05.04. 13:22 | Uwe Geuder | ||
| On olemassa myös No:9 https://walzzeichen.de/walzeichen-g-h-hutte/ Eikö se olisi painona jo mahdotonta? Tuo sivun mukaan numeron merkitys on vielä tuntematon. | ||||
|
|
03.04. 15:30 | Uwe Geuder | ||
| Pikkukuvassa näin siipiopastimen :) | ||||
|
|
26.03. 01:02 | Uwe Geuder | ||
| Tuo turkoosi voisi olla 185 tai 186. Siis Bombardier TRAXX F140. Mutta en tunne niitä niin hyvin, että voin olla varma. Valkoinen lienee selvä. |
||||
|
|
26.03. 00:49 | Uwe Geuder | ||
| Katsoin väärin, numero onkin 111 066-7. Tai EVN 91 80 6111 066-7 VKN D-ZUG. D-Zug:ista oli myös joskus puhetta. Tarkoittaa pikajuna :) Tuossa tiedot https://revisionsdaten.de/tfzdatenbank/tfz_detail.php?sa&id=25182&fahrzeugsuche=111+066&bahnverwaltung=0&art=1&such_start=0 Rakennettu 1976. |
||||
|
|
25.03. 09:39 | Uwe Geuder | ||
| Kyllä pilkkuinen on 111. Muistaakseni siitä on ollut kuvia vorgissa ennenkin, mutta en ehdi nyt etsimään. Yksilön numero näkyy jopa kännykässä: 111 006 - 7. Helppo muistisääntö: 3 sivuikkunaa = 111 |
||||
|
|
24.03. 08:47 | Uwe Geuder | ||
| Junatyyppi TGV oli käytössä 2017 asti. Sen jälkeen inOui on ollut kalliimpi tyyppi ja ouiGo halvempi. Sveitsin liikenteessä on Lyria. En ole varma onko se yhtiö vai myös junatyyppi. |
||||
|
|
19.03. 00:35 | Uwe Geuder | ||
| Ylisuuri lujuus on yhteentörmäyksessä haitaksi, siellä lukee. Ja sitten vielä näin, että rimmaa. Sitä en yritä suomeksi. | ||||
|
|
10.03. 06:48 | Uwe Geuder | ||
| Hyvinkää - Karjaa oli kai menestys viime vuonna. Onko jo ollut puhetta, että se tulee taas? | ||||
|
|
03.03. 00:42 | Uwe Geuder | ||
| En tunne niitä vetureita, kerran näin semmoisen lapsena 1974. Voisin arvata, että kyseessä on https://de.wikipedia.org/wiki/LEW_EL_2 Se on Saksan eniten rakennettu sähköveturi, 1384 kpl. 2 virroitinta ovat ylhälle olevalle ajolangalle, 2 vasemalla sivulla olevalle ja 2 oikealla sivualla olevalle ajolangalle. Kaivoksessa vaihtelevia ratkaisuja, kun vaunuja pitää myös jatkuvatsi lastatat ja purkaa. Esim tuossa https://www.farrail.com/seiten/touren/LEW-Hennigsdorf-Elloks-EL2-2014.php näkee sivuajolangan käyttöä. Numeroinnista en osaa sanoa mitään. |
||||
|
|
22.02. 15:52 | Uwe Geuder | ||
| Video kertoo, että sarjakalustolla on päästy 243 km/h huippunopeuteen. Sekin kunniottava luku tuohon aikaan. Tämän kuvan ennätysveturit ovat kovasti viritettyjä. | ||||
|
|
22.02. 15:42 | Uwe Geuder | ||
| Tuosta löytyy ainakin ryöstökopio: https://youtu.be/YidVMVQ8H9A Autotekstistys kännöksineen toimii, jos alkuperäinen ääni on hepreaa. Edit: Ja alkuperäinen melkein tuplasti niin pitkä: https://www.archives.sncf.com/contre-la-montre/ |
||||
|
|
22.02. 15:30 | Uwe Geuder | ||
| CC-7107 siis akselijärjestys Co'Co'. BB-9004 sen sijaan Bo'Bo'. Ei kumpikaan tanssijattaren https://vaunut.org/kuva/179017 B'B'. Se olisi varmaan hyppinyt kiskoilta. Molemmat vain 1500 V tasajännitettä. Tuntuu yllättävältä, että pienellä Bo'Bo':lla ja niin matalalla jännitteellä on päässyt tuohon nopeuteen. Veturit ovat eri valmistajien. SNCF ei halunnut nimittää kumpaakaan voittajaksi, siksi ilmoitettiin molemmille sama huippunopeus, vaikka oikeasti olikin pieni ero. Ennätysajosta on olemassa video. Olen kai jakanut sen näillä sivuilla joskus. Mutta en tiedä missä. | ||||
|
|
22.02. 14:02 | Uwe Geuder | ||
| Mikä on tuo vaunu oikealla? Pääty näyttää melkein ohjaamolta. Ohjausvaunuja ei minun tietäkseni Suomessa ollut. Moottorivaunuko? | ||||
|
|
22.02. 13:59 | Uwe Geuder | ||
| Ja vasemmalla asematornin ikkunat, vrt. https://vaunut.org/kuva/169634 | ||||
|
|
20.02. 09:47 | Uwe Geuder | ||
| Se on varmaan ylläpidetty paremmin kuin monessa maissa, mutta ei läheskään uniikki. Saksassa enää kausiluontaista ja pieni operaattori, jolla on ollut haasteita: https://urlaubs-express.de/?lang=en Itävallassa ehkä vielä päivittäin? https://www.nightjet.com/en/angebote/automotorrad Wikipedia tuntee vielä lisää https://de.wikipedia.org/wiki/Autoreisezug , mutta tieto ei ehkä ole enää ajan tasalla | ||||
|
|
16.02. 18:27 | Uwe Geuder | ||
| Olen aina vähän ihmettellyt niitä SNCF:n korkeita sarjanumeroita. Eihän heillä ole 255 sarjaa, eikä semmoista kuin Bundesbahnjärjestelmä 1xx = sähkö, 2xx = diesel ole heti havaitavissa. Englanninkielinen Wikipedia antaa yhden selityksen: Tasavirtamalli on BB 8500, vaihtovirtamalli on BB 17000. Kaksivirtajärjestelmä 8500 + 17000 = BB 25000. CC 40100 https://vaunut.org/kuva/179022 on neljävirtajärjestelmä, siinä tapauksessa summa ei varmaan täsmä, mutta 4 on kuvaava. Mutta tuossa se taas toimii: https://vaunut.org/kuva/100998 : BB 7200 + BB 15000 = BB 22200. |
||||
|
|
16.02. 18:02 | Uwe Geuder | ||
| En tiedä, kuinka C'C' -veturin ja B'B' -veturin kulkuominaisuuksia voi vertailla. Se lyhyempi teliakseliväli saksalaisiin ja luultavasti myös suomalaisiin sähköveturin taitaa tosiaan johtua niiden eri rakenteesta: Kaikki Saksassa toisen maailmansodan jälkeen rakennetut sähköveturit ovat Bo'Bo' (103 Co'Co') ja sama pätee Sr1 - Sr3:een. Siis jokaisella akselilla oma moottori. Voisin arvata, että moottorit tarvitsevat sen verran tilaa, että paljon lyhyempi teliakseliväli ei olisi edes mahdollista. Kuvassa oleva veturi sen sijaan B'B', siis vain yksi ajomoottori teliä kohden. Onko se sitten pakko tai ainakin hyvä idea käyttää niin lyhyt teliakseliväli vai onko se vain mahdollisuus, sitä en tiedä. Ainakin tuossa lopputulos ilmeisesti ei vakuuttavaa. |
||||
|
|
16.02. 00:03 | Uwe Geuder | ||
| Ne liikennöivät Invalidilinjalla, siis Invalides - Champ de Mars - Issy - Meudon - Viroflay - Versailles Rive Gauche. Petiten Ceinturen kanssa oli risteys Gariglianosillan kohdalla, mutta ei mitään yhteistä. Petite Ceinturen sähköistyksestä löydän huonosti tietoa. Oliko se edes virtakisko 750 V niin kuin Invalidilinjalla ja nämä junat? |
||||
|
|
15.02. 22:49 | Uwe Geuder | ||
| Tämä on uudempi variantti "grande cabine" (iso ohjaamo). Vanhemmissa oli ilmeisesti aika ahdas ohjaamo, Ainakin tasavirtavarianteille tuli 2000-luvulla rajoitus, että sama kuljettaja ei saa ajaa yli 150 km kerrallaan pienessä ohjaamossa. | ||||
|
|
15.02. 22:37 | Uwe Geuder | ||
| Teliakseliväli 1,60 m, toisen lähden mukaan 1608 mm. Saksalaisissa vetuteissa se on noin 2 kertaa niin paljon, suomalaisista en löydä nopeasti tietoa. | ||||
|
|
15.02. 22:19 | Uwe Geuder | ||
| Lempinimi danseuse siis tanssijatar vihjailee kai kulkuominaisuuksista. Vaikka SNCF-historian mukaan lempinimi mainitaan vain tasavirtavariantille BB 8500. Mutta Wikipedian mukaan molemmille. Siis BB 25500 on kaksoisjärjestelmäveturi tasa- ja vaihtovirralle. Rakenne näyttää ihan samalta. Wikipedian mukaan heiluva kulku johtuu huonosta jousituksesta, Mutta lyhyt akseliväli ei varmaankaan auta. |
||||
|
|
15.02. 15:06 | Uwe Geuder | ||
| En usko, mutta pitää lukea tarkemmin, kun ehdin. Tuossa Wikipedian artikkeli: https://fr.wikipedia.org/wiki/Z_1200 | ||||
|
|
14.02. 13:08 | Uwe Geuder | ||
| Satunnaiskuva. Olisiko pitänyt käydä katsomassa eilen illalla? Edit: Vain 9. https://juliadata.fi/timetables?s=265&d=13.2.2026 |
||||
|
|
14.02. 00:48 | Uwe Geuder | ||
| Ankkurimerkki tarkoittaa, että vaunu on hyväksytty linjoilla: Rødby Færge – Puttgarden (DB, DSB) Sassnitz Hafen – Trelleborg (DB, SJ) Villa San Giovanni – Messina (FS) Reggio Calabria – Messina (FS) Kirjaimet tarkoittavat sen lisäksi vielä seuraavat junalauttayhteydet: HH Helsingør – Helsingborg KN Korsør – Nyborg GW Gedser – Warnemünde KM København – Malmö Italiasta en tiedä, ovatko molemmat vielä käytössä? Kaikki muut kai lopetettu. |
||||
|
|
06.02. 23:23 | Uwe Geuder | ||
| Moottorivaunut saatiin todellakin "jo" käyttöön tammikuun ensimmäisellä puoliskolla. Mutta ilo kesti vain 5 päivää. Tällä kerta ei yksi selkeä ongelma. Yhdessä vaunussa paloi sähkökaappi. Toisessa joku oviongelma. Kolmanneksella lehtikelin aikana tulleita pyörävaurioita (ks. yllä) ei vielä korjattu. En tiedä mitä muuta vielä, joka tapauksessa yhdestätoista vaunusta on niin vähän käyttökelpoisia, että junaliikenne seisoo kokonaan. Korvataan linja-autoilla. | ||||
|
|
04.02. 23:56 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa video: https://youtu.be/OKA-zG7Qbp4 | ||||