7-3336 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 17.10. 00:26 Uwe Geuder  
  Hervannassa on vielä suojateitä. Raitiovaunun pitäisi antaa kulkua jalankulkijalle. Olen kuitenkin nähnyt, että se soitti kovasti kelloa, kun joku oli astumassa suojatielle. Etäisyys oli ainakin 30 m, siis olisi voinut jarruttaa hyvin turvallisesti. Kyllä minunkin mielestäni se on outo, että raitiovaunun pitäisi pysähtyä, mutta olettaisin, että raitiovaunukuski noudattaa sääntöjä.
kuva 16.10. 21:10 Uwe Geuder  
  En olisi muistanut, että nokipetteri oli joskus niin puhdas.
kuva 13.10. 18:40 Uwe Geuder  
  Otin itse 4 viikkoa aikaisemmin kuvan pyöräkulmaisesta nro 30362. Mutta oli semmoinen nopea laukkaus huonolla kännykkäkameralla, en viitsinyt käyttää palvelimen tilaa https://uwe.iki.fi/public/IMG_20250911_174428a.jpg.
kuva 13.10. 18:16 Uwe Geuder  
  Kyse ei ole siitä, sallitaanko poikkeus vai ei. Minun tietääkseni Saksassa, toisin kuin Suomessa, ei ole tehty vaihtokauppaa ennen Erdgas-Röhren-Geschäft tai sen ulkopuolella (LTV toimittaa putkeja, NL toimittaa maankaasua). Siis vetureita piti maksaa kovalla valuutalla, ja siitä on idässä ollut usein huutavaa pulaa.

Mutta Wikipedian mukaan todella 10 kpl 75-sarjalaista on myyty suoraan Länsisaksasta Bulgariaan vuonna 1965: https://de.wikipedia.org/wiki/Henschel_DH_1100%E2%80%A61500_BB#Bulgarien Olen liian nuori muistamaan, miksi Bulgarialle meni ehkä suhtkoht hyvin juuri 1965.

Myöhemmin Romaniassa niitä on rakennettu myös lissenssä. Mutta eivät olleet kestäviä.

Jugoslavia oli hieman eri tapaus: Länsisaksassa oli paljon maahanmuuttajia, ns. vierastyöläisiä Jugoslaviasta. Siis ei ollut rautaesirippu ja heidän ansiosta varmaan valuuttatilanne oli parempaa.
kuva 12.10. 20:56 Uwe Geuder  
  Kuinka Henschel on päättynyt sinne? Tuskin Bulgaria on pystynyt ostamaan kapitalistituotteita vuonna 1965.
kuva 12.10. 20:46 Uwe Geuder  
  Onko tämä vanhin malli? Minä olen aina olettanut että nämä kulmikkaat ovat uudempia kuin pyörähköt. Molemmat mallit vielä liikenteessä.
kuva 12.10. 16:03 Uwe Geuder  
  Palvelin vastaa hienosti ja kertoo, että kuvan koko on 0 tavua. Ensimmäinen veikkaukseni olisi, että levy täynnä :)
kuva 12.10. 15:46 Uwe Geuder  
  Lentokoneiden nimien lisäksi olen oppinut tämän matkan ansiosta, kuinka kaupungin nimeä äännytään.

R - selvä juttu
ei - e-nasaali
m - mykkä
s - ei jätetä pois, toisin kuin esim. Tours-kaupunginnimessä

Siis [ʁɛ̃s], https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/transcoded/4/4f/LL-Q150_%28fra%29-Jules78120-Reims.wav/LL-Q150_%28fra%29-Jules78120-Reims.wav.mp3

Auttaa, kun haluaa ostaa lipun luukusta. Mikä on Ranskassa vielä hyvin yleinen tapa.
kuva 07.10. 11:40 Uwe Geuder  
  Nyt on myös kuva vaunuista: https://vaunut.org/kuva/177114
kuva 05.10. 23:35 Uwe Geuder  
  https://www.alstom.com/solutions/infrastructure/aps-service-proven-catenary-free-tramway-operations Siellä on kuva samasta järjestelmävaihtopaikasta Toursissa, jossa minä kuvasin viime vuonna. Reimsissa en tällä viikolla katsonut enää niin tarkasti, koska asia ei ollut enää minulle uusi. Oletin ja oletan, että kyseessä on sama järjestelmä.
kuva 05.10. 23:17 Uwe Geuder  
  Esa ja Wikipedia taitavat olla oikeassa. Aika lähellä tuosta paikasta on opastin, käytännössä liikennevalo, jossa palaa teksti 750V. En tiedä miksi. Jos syöttö ei toimisi, kuski varmaan huomaisi asian muutenkin.

En ole ottanut kuvaa opastimesta. Muistaakseni otin kuvan vastavasta opastimesta Toursissa viime syksyllä. Se oli kuitenkin järjestelmävaihtopaikassa. Reimsissa opastin on ihan katedraalin vieressä, siellä ei ole ajolankoja missään, siis ei järjestelmävaihtopaikka.
kuva 05.10. 09:03 Uwe Geuder  
  Reims Rocket ei sano minulle mitään. Verkosta löysin https://aeropedia.com.au/content/reims-cessna-fr-172-reims-rocket/
kuva 05.10. 08:50 Uwe Geuder  
  Hyvä pointti Esa. Kuva, jossa vaunu näkyy olisi ollut parempi valinta. Pitää katsoa onko minulla tarpeeksi hyvä kuva. En ole valokuvausmatkalla vaan tulee vain satunnaisia laukkauksia huonohkolla kännykkäkameralla. Nyt ei ole aikaa, pitää lähteä seuraavalle junamatkalle.
kuva 04.10. 23:35 Uwe Geuder  
  Virtakisko lienee harhaanjohtava nimi. Itse asiassa ne ovat lyhyitä pätkiä, joita ohjataan erikseen. Jännite on päällä vain vaunun alla,
kuva 04.10. 23:31 Uwe Geuder  
  Ainakin Toursissa ja Reimsissa käytetään kaksi järjestelmää: "arvokkassa keskustassa" on virtakisko ajoradassa, muualla tavallinen ajolanka.

Nizzassa ei muistaakseni ole virtakisko, Ajolangaton kohta on lyhyt ja siellä ajetaan kondensaattorilatauksella, jos muistan oikein. En ole käynyt 15:een vuoteen.
kuva 04.10. 23:26 Uwe Geuder  
  Nyt tunnisteet korjattu. Koordinaatit ovat OpenStreetmapin, koska Googlilla täyttäminen ei onnistu tällä hetkellä. Heittävät yhden risteyksen verran, mutta täytyy nukkua, en lähde nyt säätämään.
kuva 04.10. 23:14 Uwe Geuder  
  Paikka ei ole Bordeaux, En tunne Bordeauxin ratikkaa, mutta sama järjestelmä on käytössä Toursissa ja Reimsissa, En olisi yllättänyt, jos muuallakin. Eikö avoitus ole nyt ratkaistu? Liikennemerkeissä ajolanka ja virroitin ovat raitiovaunun tunnusmerkkejä. Mutta tuossa paikassa ajolankaa ei ole ja virroitin alhaalla, siis näkymätön.
kuva 04.10. 22:16 Uwe Geuder  
  Mistä tulevat uudet kiskot? Satuin tällä viikolla ajamaan ohi nykykiskojen syntymätaloa. Eivätkö ne ole AreclorMital Luxembourgin tekemiä? En ollut tarkeeksi nopea vetäämään kännykän taskusta, muuten olisin voinut tehdä kuva-arvoituksen niin kuin https://vaunut.org/kuva/164970
kuva 04.10. 22:00 Uwe Geuder  
  Tuttu kuva tuli satunnaiskuvana. Vaikka en olisi enää muistanut, että olen latannut sen ylös. Junan saa nyt ostaa itselleen, jos on tarpeeksi iso piha ja rahapussi. https://web.archive.org/web/20250816201955/https://www.db-gebrauchtzug.de/r/gbzp/gbzp/schaufenster-detail?p210_id=4274&session=2113192563778&cs=1QfLNgS4WTh6881dBcNRb5GLN162fOQ9PHLR_TXCzQJQH8suT3GizsswTkysaplDl-InlB_GotJszz1rWzUCTaw
kuva 04.10. 21:40 Uwe Geuder  
  Reijo: Ei ole.
kuva 04.10. 21:40 Uwe Geuder  
  Saa tietysti myös arvata missä se on. Maa lienee helppoa, mutta kaupunki ehkä mahdoton tehtävä?
kuva 04.10. 21:38 Uwe Geuder  
  Veli-Matti on tietysti täysin oikeassa. Siksi kirjoitinkin: Korjaan tunnisteet ...
kuva 04.10. 21:35 Uwe Geuder  
  Stop-merkkiä en ole tarkoittanut. Voiko olla, että vastakkaisesta suunnasta on itse asia kielletty ajosuunta -merkki?

Rainer on on jo aika lähellä, mutta keksiikö vielä joku tarkempaa selitystä, mikä vika ajolangan kanssa?
kuva 17.09. 23:49 Uwe Geuder  
  Tuo Skulte on mielenkiintoinen tapaus. Riian lentoasema oli aikaisemmin nimeltään Skulte. Olen aina vähän ihmettellyt, kuinka se rata oikein kiertää päästääkseen lentoasemalle. Ja myös joki on hieman tiellä. Nyt katsoin tarkemmin kartasta: Riian lähellä on 2 Skultea. Toinen lännessä lentoaseman vieressä, yhtään junarata ei lähelläkään (jos nyt ei lasketa Rail Baltican rakennusmaata). Ja toinen koilliseen, jonne kuvassa oikealla näkyvä junarata päättyy.
kuva 15.09. 07:46 Uwe Geuder  
  Asiasta ei ole päätöstä Suomessa. Luulisin, että se olisi ollut otsikoissa Suomessakin, jos Latviassa päätös olisi tehty. Uusia TEN-väyliä tuskin enää rakenneta muulla raideleveydellä, mutta vanha verkko on tietääkseni täysin auki, ei edes vielä kallistumassa muutokseen. Ei päätöstä tarkoittaa niin isossa asiassa, että mitään ei muutu.
kuva 14.09. 21:59 Uwe Geuder  
  Vaihtaako Latvia? En ole kuullut moisesta, mutta en ole Latvia-asiantuntija. Olisin olettanut, että Rail Balticalla ei ole yhteyttä muuhun rataverkkoon.
kuva 14.09. 00:03 Uwe Geuder  
  Keksin, että voin ottaa koordinaatit Open Streetmapsin Jaa-toiminallisuudella ja sitten täyttää manuaalisesti. Koordinaatit eivät täysin samoja Googlella kuin Open Streetmapilla, mutta aika lähellä kuitenkin.
kuva 13.09. 23:20 Uwe Geuder  
  Karttalinkin lisääminen ei toimi. Kirjoitin asiasta forumiin https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16569.msg127033#msg127033
kuva 13.09. 23:07 Uwe Geuder  
  Ehkä heille, jotka eivät tunne paikkaa: Edessä oleva rata siis raitiotie, linjat 5 ja 8. Oikealla rautatie. Raideleveys molemilla sama.
kuva 13.09. 23:02 Uwe Geuder  
  Käsittämätöntä! 19 minuuttia ja täydellinen vastaus, onneksi olkoon Leevi!
kuva 13.09. 22:38 Uwe Geuder  
  Vinkki 1: Annettu valtio ei pidä paikkaansa. Korjaan lopussa.
kuva 13.09. 02:14 Uwe Geuder  
  Alkuperäinen ulkonäkö kuvassa https://vaunut.org/kuva/66199
kuva 08.09. 00:15 Uwe Geuder  
  Miksi kovasti sykkivää? Minusta vaunut liikkuvat suht koht pehmeästi.

Kyllä, taipumisen lukumäärä määrittelee vaijerin sallittua elinikää. Verkosta löysin Seilbahn Zugspitzen vetovaijerin tiedot: Saa taivuttaa noin 700.000 kertaa ja heille se tarkoittaa 10 - 12 vuotta. (Se on köysirata ja yli 100 vuotta uudempi, siis ei varmaankaan 100%:isti vertailukelpoista)

Glorian matka-aika on vain hieman yli minuutti. Voisin kuvitella, että sesonkiaikana se kulkee ehkä jopa 20 kertaa tunnissa. Seilbahn Zugspitzen matka-aika on 9 minuuttia, siis vaijeri taivutetaan huomattavasti harvemmin. Kerroin 5-6 sopii itse asiassa yllättävän hyvin sekä matka-ajalle että vaijerin tekniselle käyttöajallle.

Glorian vaijeri on tyypiltään 6x36. Siis 6 kaapelia, jossa 36 lankaa. Se tuottaa ilmeisesti ei kovin lujaa vaijeria muihin verrattuna, mutta hyvin taipuvan.

Vaijerin taipuvuus tai taivuttamisen lukumäärä ei kuitenkaan taida liittyä onnettomuuteen. Vaijeri katkesi ihan vaunun kiinnityskohdassa. Siellä se on kai koko ajan suorana. Jos ongelma olisi nyt kuitenkin ollut sykkivä rasitus? Voima on isompi jos vaunu vedetään ylös (paitsi jos tapahtuu äkkijarrutus vaijerin avulla, mutta semmoista ei ole kerrottu), mutta vaijeri katkesi kun vaunu meni alaspäin.

En ole konetekniikan insinööri. Mutta polkupyörän jarruvaijeri katkea yleisesti kiinnityskohdassa. Se taitaa olla helposti koko järjestelmän heikkoin kohta. Joko ei ole kiinnitetty tarpeeksi hyvin tai sitten niin lujaa, että vaijeri on vahingoittunut.
kuva 07.09. 23:35 Uwe Geuder  
  San Franciscossa on 3 jarrua: Pyöriä vastaan, kiskoa vastaan ja hätäjarru. Hätäjarru kuvataan kiilana (wedge). En tiedä kuinka se toimii, mutta se johtaa ilmeisesti äkkipysähdykseen ja yleisesti matkustajien loukkantumiseen. Tietysti parempi äkkipysähtyminen 10 km/h:lla kuin 60 km/h:lla.

Lissabonissa vain 2 jarrujärjestelmää. Raportissa lukee, että tässä konfiguraatiossa ne eivät riitä vaunun pysäyttämiseen. En tiedä mitä sillä konfiguraatiolla tarkoitetaan. En tiedä oliko tiedossa/tarkoitus, että jarrut eivät riitä vai oliko se yllätys/vika.
kuva 07.09. 13:21 Uwe Geuder  
  Kävin 2020 eikä silloin ollut sotkettu haluaisin muistaa.

Ensimmäinen alustava tutkintaraportti https://www.gpiaaf.gov.pt/upload/processos/d054239.pdf kertoo, kuinka se toimi.

Ihmettelin, etta köyttä käytetään alle 2 vuotta. Onko se funikulareille tavanomaista?
kuva 31.08. 02:33 Uwe Geuder  
  Puolitoista tuntia Riiasta, hinta 6,10 EUR. Junavastinetta rahalle :)

Suomesta katsottuna alle puoli tunti Valgasta, hinta 1,90 EUR.
kuva 29.08. 02:01 Uwe Geuder  
  611 oli murheenkryyni, teknisiä ongelmia kauan. Ne poistettin liikenteestä 2019 ja yritettiin myydä. Eivät ole menneet kaupaksi ja viime ja tänä vuonna niitä romutettiin. En tiedä onko yhtäkään jäljellä.
kuva 29.08. 01:57 Uwe Geuder  
  Teppo on tietysti oikeassa, näin se numerointi toimii perinteisesti DB:llä.

Nykyisin kun on monta operaattoria ja kalustonomijaa, näkee kaikenlaista, 3-numeroiset sarjat, 4-numeroiset sarjat, ET (sähkömoottorivaunu), VT (diesel). Hybriidit menevät minun havaintojen mukaan kuin diesel. Modernien akkujen numeroja en muista. Vanhat lyjyakkumoottorivaunut olivat 5xx. Minusta tuntuu, ettei tuo hieno perinne ole noussut kuolleista.
kuva 22.08. 00:42 Uwe Geuder  
  Jos joku ei ymmärtänyt, mitä auikisi ennallistamisella tarkoitetaan: Au tarkoittaa suomeksi tulvatasanko (vaihtoehtoinen muoto Aue on sama asia, monikko olisi Auen).

Se ei ole kuinkaan näin, että jokaisessa saksankielisessä nimessä jossa on au, se viittaisi juuri semmoiseen tulvatasankoon. Augsburg on saanut nimensä roomalaisen keisarin Augustus mukaan (Limes oli ainakin 100 km pohjoiseen). Glauchau on sorbinkielistä alkuperää, siis slaavilainen ov- tai ow-pääte sovellettu saksalaisten kieliin. Lindausta taas kirjoitetaan, että au on joku vanha muoto saaresta. Siis Lehmussaari, joka näyttää paikalle sopivalta nimeltä. Eikö tuo puu rautatieaseman sisäänkäynnin vieressä voisi olla lehmus? (Kaikki tiedot: lähde Wikipedia)

Morgentau on aamukaste (th on vanhempi kirjoitusasu). Yhdyssana Morgen plus Tau. Herra Morgenthaun isovanhemmat olivat maahanmuuttajia Saksasta, tarkemmin Mannheimista. Jälkimmäisessä ei esiinny au laisinkaan :)
kuva 17.08. 23:30 Uwe Geuder  
  Kun katselin yllä mainittua sivustoa tuli mielenkiintoinen kuva vastaan: Rautatielossi. https://www.denkmalnetzbayern.de/informationen/publikationen/buch-neuerscheinung-lindau-unter-dampf
kuva 17.08. 23:21 Uwe Geuder  
  En olisi ikinä tunnistanut tätä rautatieasemaksi enkä varsinkaan päärautatieasemaksi. Missä on pääsisäänkäynti? Ja raiteet menevät ohi ilman laitureita?

Tuo ilmakuva selittää asian https://www.denkmalnetzbayern.de/files/website/media/mitglieder/user_files_692/Luftbild.jpg

Pääsisäänkäynti on rakennuksen "takana" tuon ison puun oikealla puolella (kuvan katsojan näkökulmasta vasemmalla).

Asema on pussiasema ja raiteet päättyvät vasemman siiven takana.

Etualalla näkyvä "ruohorata" on vain ratapiha, oikealla tulee kohta järvi vastaan. En tunne Lindaun liikennöintiä, mutta epäilen, että tuo ratapiha on tullut aika lailla tarpeettomaksi. Suuri osa junista on moottorijunia tai niillä on ohjausvaunu ja käyvät vain pussiasemalla nopeasti kääntymässä.
kuva 17.08. 02:33 Uwe Geuder  
  Arverio on vain reilu vuosi vanha nimi. Vanha nimi oli Go Ahead, englantilaisessa omistuksessa. Go Ahead oli paljon otsikoissa, mutta ei positiivisissa yhteyksissä. Firma myytiin sitten ÖBB:lle ja nimi vaihtui. En ole nähnyt enää otsikoita, onkohan tilanne parantunut vai enkö ole vain katsonut tarpeeksi hyvin? Oikeasti on 2 eri firmaa: Arverio Baden-Württemberg ja Arverio Bayern. VKM-tunnukset ovat muuttamattomia: GABW ja GABY.

Kuvassa siis GABY.

Ainakin Nürnbergissä ja Würzburgissa GABW käy Baijerissä.

Ulmissa ja Aalenissa GABY käy Baden-Württembergissä.

Minusta olen nähnyt junia vain tilaajaväreissä. GABW keltainen-valkoinen ja GABY sininen-valkoinen.

Aalenissa, Ulmissa ja Würzburgissa molemmat kohtaavat, Ansbachissa risteys.
kuva 26.07. 20:05 Uwe Geuder  
  Mielenkiintoinen tuplavaihde.
Kuvasarja:
H-junalla Riihimäeltä Karjaalle ja takaisin
 
 26.07. 19:58 Uwe Geuder  
  Minulla oli kiireinen heinäkuu ja unohdin koko jutun. Kun katsoo lippuja nyt, lukee: Riihimäki-Hanko -lähijunavuorot suosiossa Reitin lähijunavuorot saivat innokkaan vastaanoton. Kaikki vuorot on myyty loppuun, eivätkä ne enää näy verkkokaupan hakutuloksissa.
kuva 22.06. 13:58 Uwe Geuder  
  Leitner. Turkulaisiile tuttu :)
kuva 15.06. 23:38 Uwe Geuder  
  Jos saapuu 60 minuuttia tai enemmän myöhässä, saa kai osan hinnasta takaisin. (Joitakin poikkeuksia tuli viime vuonna, esim. jos on ihmisiä radalla ja muuta, mihin rautatieyritys ei voi vaikuttaa.)
kuva 15.06. 23:28 Uwe Geuder  
  Pitempi valotusaika auttaisi kai.
kuva 15.06. 16:18 Uwe Geuder  
  Onko Naantalin rata huonokuntoinen? Pitkä polttoväli tuottaa yllättäviä mutkia millä tahansa radalla. Olin junan kyydissä enkä huomannut mitään erikoista heiluttamista. Ihmettelin kyllä, että sallittu nopeus oli 80 km/h: https://juliadata.fi/timetables?s=1971&d=29.5.2025 . Toteutunut nopeuskäyrä puuttuu. Ehkä ei ole ajettu niin lujaa?

Viikon myöhemmin matkustin Uudenkaupungin radalla (*). Olisin olettanut, että se olisi paremmassa kunnossa, koska se on jopa sähköistetty. Näin ei kuitenkaan ollut, heilutti välillä selvästi, vaikka pahempiakin olen joillakin junamatkoilla kokenut. Sallittu nopeus oli taas 80 km/h: https://juliadata.fi/timetables?s=1927&d=8.6.2025. Mutta ajettu on vain 60 km/h: https://juliadata.fi/timetables?s=1927&d=8.6.2025&speed=1

(*) Itselläni vain huonohko kännykkäkamera. En ottanut kuvia, koska oletin, että tänne tulee varmaan parempia. Ei vain tulleet...
kuva 20.04. 00:31 Uwe Geuder  
  Milloin semmoinen on tullut? Ei ole monta kuukautta, kun en ole vielä maksanut mitään.

Edit: Tavallaan se on edelleenkin alennus. 0,50 € halvempi kuin tiskiltä ostettuna. Mutta omalla ATK:lla ostettuna se olisi vielä kerran 0,50 € halvempi.
kuva 20.04. 00:23 Uwe Geuder  
  Kävin Suomessa ensimmäinen kerta elämässäni juuri Turussa 2,5 vuotta myöhemmin. Silloin puuvaunut olivat jo ainakin Turun seudulta häipyneet. Olin jo silloin kiinnostunut rautateistä enkä ollut kertakaan nähnyt puuvaunua museoliikenteen ulkopuolella. Jos semmoinen olisi näkynyt, se olisi jäänyt muistiin ja myös diafilmiin. En tiedä, milloin puuvaunut ovat häipyneet Länsi-Saksan liikenteestä. Arvaus olisi viimeistään 50-luvulla ehkä joltakin sivuradalta, pääradoilta luultavasti jo 30-luvulla?

Syksyllä 1987 tuossa seisoi porkkana. Oliko sama aikataulu vielä siellä, siitä en ole ihan varma. Saattanut olla. Ehkä myös Huru näkyi, vaikka pikajuna Helsinkiin oli Alstikan vetämä.

Edit: Maailma on pieni, vain 5 päivä sitten aihe "Puukoristen vaunujen säännöllisen käytön päättyminen" on ollut esillä keskustelupuolella: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15986.msg122858 Tuon mukaan se näyttää hyvin mahdolliselta, että puuvaunut häipyvät Turun seudulta juuri 1985 ja 1987 välillä. Vaikka Uuteenkaupunkiin on ilmeisesti myöhemminkin käytetty joskus yksi vaunu. Voi tietysti olla, että ihan yksittäisiä vaunuja oli vielä, mutta minä en sattunut näkemään niitä.
kuva 13.04. 14:00 Uwe Geuder  
  En usko, että halpalennot liittyvät siihen millään tavalla. Vaikka Cisalpino-yhtiön kalustosta oli vain pieni osa näitä Pendolinoja, juuri näiden jatkuvat tekniset ongelmat olivat tahranneet koko yhtiön maineen. Lehtiotsikot romujunista oli vain yksi puoli, myös Sveitsin rautatieviranomainen oli uhannut liikenneluvan menettämisellä.

Yhden vuoden aikana 83 vuoroa eivät päässeet pääteasemalleen, siis noin puolitoista viikossa. Myöhästymisiä oli paljon ja myös vakavampia välikohtauksia kuin esim. tulipaloja tunnelissa enemmän kuin toisella kalustolla.

Yhteisyrityksen aikana ylläpito oli Italiassa, jossa se oli laiminlyöty. Myöhemmin kun ylläpito oli Sveitsissä, ylläpidon tarvetta oli korkeaa ja ilmeisesti siitäkin syystä SBB luopui kaluston käytöstä eikä enää satsannut saneeraukseen.

https://de.wikipedia.org/wiki/Alstom_ETR_470#Pannenanf%C3%A4lligkeit
   >>