|
|
04.05. 01:56 | Uwe Geuder | ||
| Hmm, km/h. Semmoista ei kai UK:ssa käytetä. Voisin myös arvata, että tuo 30-merkki tarkoittaa 30 mph, siis 48 km/h. | ||||
|
Kuvasarja: Ammergaubahn - legendaarinen sivurata Murnaun ja Oberammergaun välillä |
02.05. 23:14 | Uwe Geuder | ||
| Otto kysyihän lyhyistä paikallisradoista. En tiedä, mikä olisi "lyhyen paikallisradan" tarkka määritelmä. Oletin, että paikallinen tarkoittaa, että sillä ei ole merkitys kaukoliikenteessä. Saksassa oli ainakin laissa eritelty päärata ja sivurata. Ajattelin sivurataa, siksi minun vastaus satoja. Voidaan varmaan tulkita se näinkin, että paikallinen omistajataho eikä valtio. Saksassa mistajat olivat alussa valtiot, Baijeri, Baden, Württemberg, Preußen jne. Sitten tuli DRG, toisen maailmansodan jälkeen DB ja DR. Ne olivat virastoja, mutta sen lisäksi on aina ollut osakeyhtiötä. Ovatko ne sitten yksityisiä? LAG:n osakeomistajista en tiedä, mutta usein rautatieyhtiöiden omistaja olivat ja ovat kaupungit, piirikunnat tai osavaltiot. Ovatko ne sittenkin yksityisiä, koska osakeyhtiö ei ole virasto? Sitten sinulla oli vielä sähköistys, johon Otto ei rajoittanut. Se on ihan selvä, että lukumäärä kutistaa nyt paljonkin. LAG:lla oli 5 sähköistettyä rataa ihan eri paikkakunnilla. Lisäksi minulle tulee heti mieleen Albtalbahn (AVG) ja Köln-Bonner Eisenbahnen (KBE). Olisin erittäin yllättänyt jos ne olisivat ainoat, mutta ei tietysti puhuta läheskään sadasta. Jos haluat ihan uusia esimerkkejä: Schönbuchbahn https://vaunut.org/kuva/158980 ja Ammertalbahn (lähellä https://vaunut.org/kuva/8768, kaukana Ammergausta!) Ei valtiollisia, viime vuosina sähköistettyjä. |
||||
|
|
02.05. 15:16 | Uwe Geuder | ||
| Ei kai akkua ladata 15:lla kV:lla, muuntaja lienee tarpeellista. Minkälaisia latausmoodeja on olemassa, sitä en tiedä. Asemalla toki pikalataus. Juna saapui myöhässä, mutta odotti sitten vielä lisää ennen paluumatkaa. Muuta liikennettä ei ollut. Luulisin, että syy lisäodotukseen oli nimenomaan lataaminen. | ||||
|
|
02.05. 15:07 | Uwe Geuder | ||
| 515 ei painavien lyjyakkujen takia voitu käyttää vuoristossa. Tuo Hermann-Hesse-Bahn (osa alkuperäisestä Württembergische Schwarzwald bahnista) on erilainen, suurin kaltevuus 40 ‰. https://de.wikipedia.org/wiki/Schwarzwaldbahn_(W%C3%BCrttemberg) | ||||
|
|
02.05. 13:29 | Uwe Geuder | ||
| Minusta tuo on liian keltainen taksiksi. Mutta kuvan värit voivat olla harhaanjohtavia. Vaaleat taksit tulivat 1970-luvun alussa. Ennen sitä kaikki taksit olivant minun elinaikana mustia. |
||||
|
Kuvasarja: Ammergaubahn - legendaarinen sivurata Murnaun ja Oberammergaun välillä |
02.05. 11:56 | Uwe Geuder | ||
| En tiedä lukumäärää, mutta varmaan satoja. Wikipediassa on lista radoista: https://de.wikipedia.org/wiki/Kategorie:Bahnstrecke_in_Deutschland Jos olen laskenut oikein 2495 rataa. Montako niistä on lyhyitä sivuratoja en tiedä, mutta varmaan monta sataa. | ||||
|
|
02.05. 10:26 | Uwe Geuder | ||
| Berliinissä oli poikkeusluvalla jopa 4,12 m korkeita linja-autoja. Isossa-Britanniassa on Wikipedian mukaan linja-autojen raja 4,56 m. Suora vastakohta heidän "pieniin" juniin. | ||||
|
|
02.05. 09:49 | Uwe Geuder | ||
| Yleiseurooppalainen korkeus on 4 metriä. Suomen 4,40 m on poikkeus, Saksassa ei ole poikkeusta. Ilmeisesti tämä silta mahdollistaa 4 m korkeiden ajoneuvojen läpiajon. | ||||
|
Kuvasarja: North Yorkshire Moor Railway - Hieno nostalgiarautatie Yorkshiressä |
02.05. 00:06 | Uwe Geuder | ||
| Kävin vuonna 1994. En muista, että se Class 37 olisi silloin jo ollut. Höyryveturi oli mielestäni eri, musta ja isompi. Sarjaa en muista. | ||||
|
|
01.05. 23:51 | Uwe Geuder | ||
| Jägerhausin seisake ei ole enää käytössä. Siellä ei ollut valaistus ja monta vuotta junat pysähdyivät vain valoisana aikana. Vuodesta 2016 ei enää silloinkaan. Valaistus olisi laillinen vaatimus eikä sitä ole rakennettu, koska päivittäin oli enää alle 10 matkustajaa. | ||||
|
|
01.05. 23:40 | Uwe Geuder | ||
| Hannu: Saksankielinen Wikipedia tietää, että Bad Kohlgrubissa junat kohtavat tunnittain. Mutta muuten on poistettu säästösyistä niiin paljon infraa, etteivät tialusjunia mahdu enää radalle. | ||||
|
|
01.05. 23:35 | Uwe Geuder | ||
| Esa: Korkeustiedot löytyvät ratakaaviosta: https://de.wikipedia.org/wiki/Bahnstrecke_Murnau%E2%80%93Oberammergau Ei nyt ihan tasonkoa, mutta ei mitään poikkeuksellista Saksassa. Löytyy suurimpia korkeuseroja paljon kauempana Alpeista. | ||||
|
|
01.05. 23:11 | Uwe Geuder | ||
| 169 lienee ensimmäinen veturi, josta olen ottanut valokuvan. Sain kameran keväällä 1977 ja kesällä 1977 oltiin lomalla Murnaussa. Teki vaikutuksen, että niin vanha veturi oli vielä käytössä. Eräs perhetuttava kuuli sen ja sanoi: Se on nuorempi kuin minä :) | ||||
|
|
05.04. 13:22 | Uwe Geuder | ||
| On olemassa myös No:9 https://walzzeichen.de/walzeichen-g-h-hutte/ Eikö se olisi painona jo mahdotonta? Tuo sivun mukaan numeron merkitys on vielä tuntematon. | ||||
|
|
03.04. 15:30 | Uwe Geuder | ||
| Pikkukuvassa näin siipiopastimen :) | ||||
|
|
26.03. 01:02 | Uwe Geuder | ||
| Tuo turkoosi voisi olla 185 tai 186. Siis Bombardier TRAXX F140. Mutta en tunne niitä niin hyvin, että voin olla varma. Valkoinen lienee selvä. |
||||
|
|
26.03. 00:49 | Uwe Geuder | ||
| Katsoin väärin, numero onkin 111 066-7. Tai EVN 91 80 6111 066-7 VKN D-ZUG. D-Zug:ista oli myös joskus puhetta. Tarkoittaa pikajuna :) Tuossa tiedot https://revisionsdaten.de/tfzdatenbank/tfz_detail.php?sa&id=25182&fahrzeugsuche=111+066&bahnverwaltung=0&art=1&such_start=0 Rakennettu 1976. |
||||
|
|
25.03. 09:39 | Uwe Geuder | ||
| Kyllä pilkkuinen on 111. Muistaakseni siitä on ollut kuvia vorgissa ennenkin, mutta en ehdi nyt etsimään. Yksilön numero näkyy jopa kännykässä: 111 006 - 7. Helppo muistisääntö: 3 sivuikkunaa = 111 |
||||
|
|
24.03. 08:47 | Uwe Geuder | ||
| Junatyyppi TGV oli käytössä 2017 asti. Sen jälkeen inOui on ollut kalliimpi tyyppi ja ouiGo halvempi. Sveitsin liikenteessä on Lyria. En ole varma onko se yhtiö vai myös junatyyppi. |
||||
|
|
19.03. 00:35 | Uwe Geuder | ||
| Ylisuuri lujuus on yhteentörmäyksessä haitaksi, siellä lukee. Ja sitten vielä näin, että rimmaa. Sitä en yritä suomeksi. | ||||
|
|
10.03. 06:48 | Uwe Geuder | ||
| Hyvinkää - Karjaa oli kai menestys viime vuonna. Onko jo ollut puhetta, että se tulee taas? | ||||
|
|
03.03. 00:42 | Uwe Geuder | ||
| En tunne niitä vetureita, kerran näin semmoisen lapsena 1974. Voisin arvata, että kyseessä on https://de.wikipedia.org/wiki/LEW_EL_2 Se on Saksan eniten rakennettu sähköveturi, 1384 kpl. 2 virroitinta ovat ylhälle olevalle ajolangalle, 2 vasemalla sivulla olevalle ja 2 oikealla sivualla olevalle ajolangalle. Kaivoksessa vaihtelevia ratkaisuja, kun vaunuja pitää myös jatkuvatsi lastatat ja purkaa. Esim tuossa https://www.farrail.com/seiten/touren/LEW-Hennigsdorf-Elloks-EL2-2014.php näkee sivuajolangan käyttöä. Numeroinnista en osaa sanoa mitään. |
||||
|
|
22.02. 15:52 | Uwe Geuder | ||
| Video kertoo, että sarjakalustolla on päästy 243 km/h huippunopeuteen. Sekin kunniottava luku tuohon aikaan. Tämän kuvan ennätysveturit ovat kovasti viritettyjä. | ||||
|
|
22.02. 15:42 | Uwe Geuder | ||
| Tuosta löytyy ainakin ryöstökopio: https://youtu.be/YidVMVQ8H9A Autotekstistys kännöksineen toimii, jos alkuperäinen ääni on hepreaa. Edit: Ja alkuperäinen melkein tuplasti niin pitkä: https://www.archives.sncf.com/contre-la-montre/ |
||||
|
|
22.02. 15:30 | Uwe Geuder | ||
| CC-7107 siis akselijärjestys Co'Co'. BB-9004 sen sijaan Bo'Bo'. Ei kumpikaan tanssijattaren https://vaunut.org/kuva/179017 B'B'. Se olisi varmaan hyppinyt kiskoilta. Molemmat vain 1500 V tasajännitettä. Tuntuu yllättävältä, että pienellä Bo'Bo':lla ja niin matalalla jännitteellä on päässyt tuohon nopeuteen. Veturit ovat eri valmistajien. SNCF ei halunnut nimittää kumpaakaan voittajaksi, siksi ilmoitettiin molemmille sama huippunopeus, vaikka oikeasti olikin pieni ero. Ennätysajosta on olemassa video. Olen kai jakanut sen näillä sivuilla joskus. Mutta en tiedä missä. | ||||
|
|
22.02. 14:02 | Uwe Geuder | ||
| Mikä on tuo vaunu oikealla? Pääty näyttää melkein ohjaamolta. Ohjausvaunuja ei minun tietäkseni Suomessa ollut. Moottorivaunuko? | ||||
|
|
22.02. 13:59 | Uwe Geuder | ||
| Ja vasemmalla asematornin ikkunat, vrt. https://vaunut.org/kuva/169634 | ||||
|
|
20.02. 09:47 | Uwe Geuder | ||
| Se on varmaan ylläpidetty paremmin kuin monessa maissa, mutta ei läheskään uniikki. Saksassa enää kausiluontaista ja pieni operaattori, jolla on ollut haasteita: https://urlaubs-express.de/?lang=en Itävallassa ehkä vielä päivittäin? https://www.nightjet.com/en/angebote/automotorrad Wikipedia tuntee vielä lisää https://de.wikipedia.org/wiki/Autoreisezug , mutta tieto ei ehkä ole enää ajan tasalla | ||||
|
|
16.02. 18:27 | Uwe Geuder | ||
| Olen aina vähän ihmettellyt niitä SNCF:n korkeita sarjanumeroita. Eihän heillä ole 255 sarjaa, eikä semmoista kuin Bundesbahnjärjestelmä 1xx = sähkö, 2xx = diesel ole heti havaitavissa. Englanninkielinen Wikipedia antaa yhden selityksen: Tasavirtamalli on BB 8500, vaihtovirtamalli on BB 17000. Kaksivirtajärjestelmä 8500 + 17000 = BB 25000. CC 40100 https://vaunut.org/kuva/179022 on neljävirtajärjestelmä, siinä tapauksessa summa ei varmaan täsmä, mutta 4 on kuvaava. Mutta tuossa se taas toimii: https://vaunut.org/kuva/100998 : BB 7200 + BB 15000 = BB 22200. |
||||
|
|
16.02. 18:02 | Uwe Geuder | ||
| En tiedä, kuinka C'C' -veturin ja B'B' -veturin kulkuominaisuuksia voi vertailla. Se lyhyempi teliakseliväli saksalaisiin ja luultavasti myös suomalaisiin sähköveturin taitaa tosiaan johtua niiden eri rakenteesta: Kaikki Saksassa toisen maailmansodan jälkeen rakennetut sähköveturit ovat Bo'Bo' (103 Co'Co') ja sama pätee Sr1 - Sr3:een. Siis jokaisella akselilla oma moottori. Voisin arvata, että moottorit tarvitsevat sen verran tilaa, että paljon lyhyempi teliakseliväli ei olisi edes mahdollista. Kuvassa oleva veturi sen sijaan B'B', siis vain yksi ajomoottori teliä kohden. Onko se sitten pakko tai ainakin hyvä idea käyttää niin lyhyt teliakseliväli vai onko se vain mahdollisuus, sitä en tiedä. Ainakin tuossa lopputulos ilmeisesti ei vakuuttavaa. |
||||
|
|
16.02. 00:03 | Uwe Geuder | ||
| Ne liikennöivät Invalidilinjalla, siis Invalides - Champ de Mars - Issy - Meudon - Viroflay - Versailles Rive Gauche. Petiten Ceinturen kanssa oli risteys Gariglianosillan kohdalla, mutta ei mitään yhteistä. Petite Ceinturen sähköistyksestä löydän huonosti tietoa. Oliko se edes virtakisko 750 V niin kuin Invalidilinjalla ja nämä junat? |
||||
|
|
15.02. 22:49 | Uwe Geuder | ||
| Tämä on uudempi variantti "grande cabine" (iso ohjaamo). Vanhemmissa oli ilmeisesti aika ahdas ohjaamo, Ainakin tasavirtavarianteille tuli 2000-luvulla rajoitus, että sama kuljettaja ei saa ajaa yli 150 km kerrallaan pienessä ohjaamossa. | ||||
|
|
15.02. 22:37 | Uwe Geuder | ||
| Teliakseliväli 1,60 m, toisen lähden mukaan 1608 mm. Saksalaisissa vetuteissa se on noin 2 kertaa niin paljon, suomalaisista en löydä nopeasti tietoa. | ||||
|
|
15.02. 22:19 | Uwe Geuder | ||
| Lempinimi danseuse siis tanssijatar vihjailee kai kulkuominaisuuksista. Vaikka SNCF-historian mukaan lempinimi mainitaan vain tasavirtavariantille BB 8500. Mutta Wikipedian mukaan molemmille. Siis BB 25500 on kaksoisjärjestelmäveturi tasa- ja vaihtovirralle. Rakenne näyttää ihan samalta. Wikipedian mukaan heiluva kulku johtuu huonosta jousituksesta, Mutta lyhyt akseliväli ei varmaankaan auta. |
||||
|
|
15.02. 15:06 | Uwe Geuder | ||
| En usko, mutta pitää lukea tarkemmin, kun ehdin. Tuossa Wikipedian artikkeli: https://fr.wikipedia.org/wiki/Z_1200 | ||||
|
|
14.02. 13:08 | Uwe Geuder | ||
| Satunnaiskuva. Olisiko pitänyt käydä katsomassa eilen illalla? Edit: Vain 9. https://juliadata.fi/timetables?s=265&d=13.2.2026 |
||||
|
|
14.02. 00:48 | Uwe Geuder | ||
| Ankkurimerkki tarkoittaa, että vaunu on hyväksytty linjoilla: Rødby Færge – Puttgarden (DB, DSB) Sassnitz Hafen – Trelleborg (DB, SJ) Villa San Giovanni – Messina (FS) Reggio Calabria – Messina (FS) Kirjaimet tarkoittavat sen lisäksi vielä seuraavat junalauttayhteydet: HH Helsingør – Helsingborg KN Korsør – Nyborg GW Gedser – Warnemünde KM København – Malmö Italiasta en tiedä, ovatko molemmat vielä käytössä? Kaikki muut kai lopetettu. |
||||
|
|
06.02. 23:23 | Uwe Geuder | ||
| Moottorivaunut saatiin todellakin "jo" käyttöön tammikuun ensimmäisellä puoliskolla. Mutta ilo kesti vain 5 päivää. Tällä kerta ei yksi selkeä ongelma. Yhdessä vaunussa paloi sähkökaappi. Toisessa joku oviongelma. Kolmanneksella lehtikelin aikana tulleita pyörävaurioita (ks. yllä) ei vielä korjattu. En tiedä mitä muuta vielä, joka tapauksessa yhdestätoista vaunusta on niin vähän käyttökelpoisia, että junaliikenne seisoo kokonaan. Korvataan linja-autoilla. | ||||
|
|
04.02. 23:56 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa video: https://youtu.be/OKA-zG7Qbp4 | ||||
|
|
25.01. 23:49 | Uwe Geuder | ||
| Kääntötunneleita on erilaisia: Voi olla 180 astetta tai 360 astetta. Saksassa 360 astetta taitaa olla vain Johnin mainitsemalla Wutachtalbahnilla (epävirallisemmin Sauschwänzlebahn = possunhäntänenrata). https://de.wikipedia.org/wiki/Kehrtunnel#/media/Datei:K%C3%BCnstliche_L%C3%A4ngenentwicklung_der_Wutachtalbahn.png Erikoisuus siinä on, että se sijaitsee "vain" keskivuoristossa. Kaikki muut (tai ainakin valtaosa) Euroopan kääntötunneleista sijaitsee Alpeilla. Landwasser-sillan yhteydessä ei kuitenkaan ole kääntötunneli https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=46.679495094572864&lon=9.676031470298767&zoom=17 Vähän kauempana Albularadalla on https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=46.59932414541285&lon=9.760977029800415&zoom=16 |
||||
|
|
20.01. 01:10 | Uwe Geuder | ||
| Sarja 485:a en tunne, tämä näyttää minusta 465:ltä. Olen joskus lapsena matkustanut 465:llä. Siis säännöllisessä liikenteessä. Kuvassa on museoajo. Tarkistussumma vahvistaa epäilyni 4 x 1 = 4 6 x 2 = 12, 1 + 2 = 3 5 x 1 = 5 0 x 2 0 x 1 5 x 2 = 10, 1 + 0 = 1 summa 13, seuraavaan kymppiin puuttuu 7, täsmää kuvan kanssa 8 olisi 8 x 2 = 16, 1 + 6 = 7, 4 enemmän, seuraavaan kymppiin puuttuu 4 vähemmän, siis tarkistusnumero 3. Ei täsmä. |
||||
|
|
17.01. 23:06 | Uwe Geuder | ||
| Ja kuoli sukupuuttoon vain 6-vuotiaana. Suljettiin kai vuodenvaihteessa? | ||||
|
|
17.01. 22:35 | Uwe Geuder | ||
| En ole kuullutkaan tuosta firmasta. Ei ihmettä, he eivät myy kuluttajille mitään. Onko oikeista asiakkaista puute? | ||||
|
|
14.01. 18:01 | Uwe Geuder | ||
| Heikki, osta Deutschlandticket, et tarvitse enää miettiä vyöhykkeitä :) Se on voimassa koko Saksan lähiliikentessä. Ei ole enää ihan niin halpa kuin alkuvaiheessa, mutta 63 € / kk ei ole paha hinta. Jos on 2 vähän pidempää meno-paluua, se on jo maksanut itsensä takaisin. Kaikki muut kuukauden matkat tulevat kaupan päälle. | ||||
|
|
12.01. 01:03 | Uwe Geuder | ||
| https://de.wikipedia.org/wiki/Doppelstock-Stromlinien-Wendezug_der_LBE kertoo, että Bundesbahnissa sarjatunnus oli DAB6b. Uusi numero vuodesta 1968 lähtien vaunulle 8 oli 50 80 26-20 804-3. En ole koskaan matkustanut tuolla mallilla. Luultavasti näin sen kerran 1971 Lübeckissä, mutta muistikuvat ovat epävarmoja. Samankaltaisia vaunuja oli vain DDR:n Reichsbahn. vorgissa on kuva, mutta en löydä sitä nyt. DB sai ensimmäisiä uusia kaksikerrosvaunuja vasta 1990 luvulla. | ||||
|
|
11.01. 23:46 | Uwe Geuder | ||
| Niillä tuli matkustettu Tukholman lähiliikenteessä 80-luvun lopussa. Ei ole kovin hyviä muistoja. Saksasta olin tottunut 420-sarjaan https://vaunut.org/kuvat/?maa=145&t=420, joka oli aika mukava. X1 oli vain 3 vuotta vanhempi, mutta tuntui 20-30 vanhemmalta tekeleeltä. Kun oli lumipyry, X1 ei juuri toiminut. https://sv.wikipedia.org/wiki/X10_(motorvagn) sanoo sen suoraan: felkonstruerad. Eikö suomen kielessä ole vastaava ytikemäs sana? Ei tule ainakaan mieleen. | ||||
|
|
11.01. 12:02 | Uwe Geuder | ||
| https://en.wikipedia.org/wiki/International_Wagon_Regulations | ||||
|
|
06.01. 23:07 | Uwe Geuder | ||
| Vaikka paikka oli jollakin lailla tuttu 1980-luvulla, en muista yhtään miltä siellä näytti. Puhutaan ilmeisesti tuosta alueesta? https://minkarta.lantmateriet.se/plats/3006/v2.0/?e=672633&n=6582830&z=12&mapprofile=customized&layers=%5B%5B%22o2%22%5D%5D Ilmakuva vuodelta 1975. | ||||
|
|
06.01. 22:26 | Uwe Geuder | ||
| Linkitetty sivu ei enää ole, mutta onneksi se on arkistoitu: https://web.archive.org/web/20071025225048/http://www.almetalbahn-online.de/seite43.htm Heillä on nyt uusi sivu, jossa jopa parempi kuva https://www.almetalbahn-online.de/?page_id=1012 | ||||
|
|
06.01. 20:11 | Uwe Geuder | ||
| Melkein tasan 10 vuotta myöhemmin tilanne muuttui taas: 14.12.2019 junalauttaliikenne Tanskaan lopetettiin ja kaikki kaukojunat Tanskaan menevät Kielin ja Jyllannin kautta kunnes tunneli avataan. 2029 olisi enää 3 vuotta, mutta semmoiset projektit harvemmin valmistuvat aikatauluissaan. | ||||
|
|
05.01. 01:19 | Uwe Geuder | ||
| Niin kuin joskus keskustelupuolella huomattu, semmoinen (ilman kupolia) esiintyy tuossa musiikkivideossa https://youtu.be/f3Pw36EFRV0 Rautateistä tietävät huomaavat teknisiä epätarkkuuksia :) | ||||