Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.04. 22:46 | Uwe Geuder | ||
| 10 vuotta vanha kysymys... > Mikä ihmeen kytkin tuossa kärrissä muuten on? Henricot-kytkin. Belgialainen keksintö, en ole löytänyt mitään tietoa, että se olisi käytössä muuallakin. https://en.wikipedia.org/wiki/Janney_coupler#Henricot_Coupler |
||||
|
14.04. 22:29 | Uwe Geuder | ||
| Varaopastin Zs1 kuitenkin sähköisenä. (Kolme pientä valkoista valoa tarkoittaa syttyessään, että saa ajaa seis näyttävän pääopastimen ohi). Siipiopastimen yövalo oli aikaisemmin usein kaasuvalo, kaasupullo mastossa. Nykyisin joskus aurinkopaneelilla. Ei kumpikaan näy, siis luultavasti valon sähköt tulevat asetinlaitteesta. Myös Indusi-magneetti (JKV, isompi pala radan ulkopuolella) tarvitsee sähköä. Mitä se pienempi pala radan sisällä on, sitä en tiedä. Arvaus olisi akselilaskin. Sinnekin menee sähkökaapeli. |
||||
|
|
04.03. 13:14 | Uwe Geuder | ||
| Jos on uskomista sivuun https://www.belrail.be/F/fiches/emu/index.php , malli on AM 73 (ranskaksi) tai MS 73 (hollanniksi). Se kuuluu perheeseen “klassiset moottorivaunut”, josta on rakennettu eri sarjoissa 497 kappaletta, jotka eivät kuitenkaan koskaan kaikki olleet yhtäaikaisesti liikenteessä. https://nl.wikipedia.org/wiki/Klassiek_motorstel . Toisin sanottu ensimmäiset olivat jo pois liikenteestä kun viimeiset on rakennettu. Ensimmäiset on rakennettu vuonna 1939 ja lähtivät liikenteestä 1977. Palvelivat siis 38 vuotta. Viimeiset on rakennettu vuonna 1979. Ulkonäkö ei ole muuttunut 40 vuoden aikana paljon mitään. Alussa ne olivat vihreitä, sitten vuosikymmeniä punaisia, nykyisin harmaita joillakin raidoilla. Jotkut palvelevat edelleenkin (siis yli 39 vuotta), en tiedä montako. https://www.youtube.com/watch?v=RhTt3zX17OE . En sanoisi, että vuonna 2005 se oli jo museokalusto. Eikö 40 vuotta ole aika hyvä elinodote raidekalustolle? Paitsi ehkä Pendolinolle https://www.blick.ch/news/schweiz/mittelland/letzter-halt-schrottplatz-ciao-ciao-pendolino-id4362171.html | ||||
|
20.02. 23:27 | Uwe Geuder | ||
| Siis: Uusi aikakausi alkoi. 13.12.2015 täysliikenne Wien Hauptbahnhof Railjet S60 yhdistää 6 osavaltion pääkaupunkia suoraan Wienin lentokenttään |
||||
|
19.02. 23:48 | Uwe Geuder | ||
| Se on järkeenkäypä selitys. Olen ollut itse monta vuotta töissä alle 50 m tuosta radasta. Olen joskus miettinyt, mitä tapahtuu, jos sattuu myrkkyonnettomuus. Näköyhteyttä tuulipussin ei olisi kuitenkaan ollut. | ||||
|
19.02. 23:39 | Uwe Geuder | ||
| En ole varma, mutta arvaisin, että aseman nimi on Chapelle / Kapellekerk. Se on aika omituista, juna ajaa läpi varmaan joka 3. minuutti, mutta pysähtyy vain kerran tunnissa suuntaansa. Sen vuoksi matkustajia on yleisestikin niin paljon kuin kuvassa, siis ei yhtään. (Ehkä ruuhka-aikaina on muutama, en ole nähnyt sitä.) | ||||
|
|
18.02. 21:45 | Uwe Geuder | ||
| Miksi Suomessa muuten asemilla on (oli) tuulipussi? En ole muistaakseni nähnyt semmoista missään muualla. Lentokentällä sen tarkoitus ymmärrän. Laskumäen yhteydessä voisin ehkä vielä ymmärtää, että tuuli voi jarruttaa tai työntää eteenpäin korkean tyhjän umpivaunun. Mutta Tampereen asemalla ei ole ollut 30 vuoteen laskumäkeä, jos edes koskaan. | ||||
|
17.02. 17:12 | Uwe Geuder | ||
| Kyllä paperiliuskat olivat vielä käytössä viime kesällä Eurocityssä Münchenistä Venetsiaan. Vaunut olivat kyllä itävaltalaisia, mutta ilmeisesti Münchenissä pystytään vielä tulostamaan liuskoja. Saksan vaunuissa en ole viime aikoina nähnyt muuta kuin elektronisia näytteitä samalla tarkoituksella. Mutta minulla ei ole kovin kattavia kokemuksia, voi olla että papereita käytetään vielä jossakin. | ||||
|
17.02. 17:04 | Uwe Geuder | ||
| Kyseinen juoma ei taida olla Reinheitsgebotin mukainen. Se sisältää nähtävästi hiivaa, mutta hiiva ei ollut vielä tunnettu (vaikka tietysti olemassa) vuonna 1516 eikä siksi myöskään sallittujen aineksien listalla. Löin vetoa asiasta joskus 1990-luvun alussa. Koska ei silloin voitu tarkistaa asiaa Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Reinheitsgebot kirjoitin panimomestareiden liitolle. Ehkä vastauskirje on vielä tallessa jossakin, mutta vedon voitto (1 kori Erdinger, ei myöskään Reinheitsgebotin mukaista) ei enää ole. |
||||
|
28.01. 17:25 | Uwe Geuder | ||
| On Saksasta vain kävelymatkan päästä. Kaupungissa on 2 rautatielinjaa, joka ei ole yhteydessä toisinaan. https://www.openrailwaymap.org/?lang=&lat=53.92319497116773&lon=14.270639419555662&zoom=13&style=standard Saksasta tuleva linja pättyy uudelleen avatulle keskusta-asemalle http://vaunut.org/kuva/111711 https://www.openrailwaymap.org/?lang=&lat=53.91290819336261&lon=14.238324165344238&zoom=14&style=standard En osaa sanoa, kumpi puolalainen asema näkyy ylhäällä. Perron on sikäli mielenkiintoinen puolan kielen sana, että ulkomaalainen saataa jopa tajuta, mistä kyse. Ruotsiksi se on perrong. Alkuperä on ranskalainen, mutta ranskan kielessä sanaa perron ei käytetä enää tässä merkityksessä. Laituri on siellä nykyisin quai. Sveitsissä Perron-sanaa käytetään vielä saksan kielessä, ranskan kielestä en ole varma. |
||||
|
20.01. 00:09 | Uwe Geuder | ||
| Tosi pienet pyörät vai onko se näköharha? Mikä sen huippunopeus on? | ||||
|
15.01. 00:58 | Uwe Geuder | ||
| Hyvä kysymys. Ensimmäisten Google-osumien perusteella Suomessa ja Ruotsissa kuolee noin yhtä paljon ihmisiä tasoristeysonnettomuuksissa. Kun ottaa huomioon, että Ruotsin väestö on isompaa, se on turvallisempi maa. Mutta silti ei ole syy, jättää niin yksinkertasnen varotoimenpiteen kuin vähän maalia/teippiä vain tekemättä. https://www.svt.se/nyheter/lokalt/smaland/tusentals-obevakade-plankorsningar-i-sverige https://yle.fi/uutiset/3-9901814 Kuka kirjoittaa SJ:lle ja kysyy? |
||||
|
14.01. 00:04 | Uwe Geuder | ||
| Ajolangat näyttävät melkein kuin Deutsche Bahnin. Vaikka jännite on pienempi kuin kaupunkiratojen ja veturit näyttävät yksinkertaisilta. | ||||
|
13.01. 23:52 | Uwe Geuder | ||
| Pääsisikö moottorivaunu yhtään pidemmälle, jos tavaravauja ei olisi? Ajolanka näyttää loppuvan muurin ulkopuolella. | ||||
|
26.12.2017 19:52 | Uwe Geuder | ||
| Wikipediassa on pitkä artikkeli https://de.wikipedia.org/wiki/Bahnhof_Frankfurt_(Oder) Sen mukaan rakennus on 1920-luvulta. |
||||
|
26.12.2017 15:59 | Uwe Geuder | ||
| Ei ollut kysytty, mutta tietoa liikenteen tilaajasta: http://www.nah.sh/nah-sh-english/ Tuo ei ainakaan ole Nordbahnin kalusto. Nordbahnin internetsivujen mukaan heillä on 2 junatyyppiä, jotka näyttävätkin keskenään hyvin erilaisia, mutta ei kumpikaan niin kuin kuvassa. http://www.nordbahn.de/magazin/bildergalerie.html Jos satunaiseen Internetsivuun voi luotaa, veturi on Deutsche Bahnin omistama. https://mark5812.smugmug.com/keyword/245/ Sininen ulkoasu taitaa olla tilaajaväritys. Vaunussa näkyykin punainen läiskä, joka vähän mielikuvituksella voisi olla DB:n logo. |
||||
|
10.12.2017 19:08 | Uwe Geuder | ||
| Aseman nimi oli aikaisemmin Bochum-Graetz. Graetz oli tunnettu putkiradioiden valmistaja. Tehdas myytiin 1961 SEL:lle. SEL valmisti myös rautateiden valo-opastimia (ei välttämättä Bochumissa). En tunne Bochumin teollisuushistoria, mutta en olisi yllättynyt, jos Graetz-SEL-tehtaasta tuli sitten joskus Nokia-tehtaan osa. Rautatieaseman nimi ainakin muutettiin Bochum-Nokiaksi. Nokian tehtaalle kävi niin kuin putkiradioille ja nykyisin aseman nimi onkin Bochum-Riemke. Riemke on kaupunginosa. Ei taida olla enää tarvetta muuttaa nimeä jatkossa. | ||||
|
10.12.2017 19:04 | Uwe Geuder | ||
| Enpä ole tiennyt, että uudella sillalla voi kävellä. Ei kai vanhalla voi. Pitääpäs muistaa, kun seuraava kerta on tarpeeksi aika Tukholmassa. | ||||
|
10.12.2017 18:23 | Uwe Geuder | ||
| En tiedä, mitä kielentutkijat sanovat. Minusta tuo Schleifer on enemmän hioja kuin vetäjä/raahaaja. Ei hioja positiivisessa mielessä, niin kuin jalokiveä hiotaan, mutta negatiivisessa, että rikotaan muotoa voimalla/väkivallalla. Simputtaja on varmaan hyvä suomennos. | ||||
|
10.12.2017 18:08 | Uwe Geuder | ||
| (olen siirtänyt tämän kommentin kuvalle http://vaunut.org/kuvasivu/35913 , johon se sopii paremmin) | ||||
|
|
10.12.2017 14:55 | Uwe Geuder | ||
| Kurt on tietysti oikeassa. Tulipas arvattu väärän verbin infinitiivimuoto... | ||||
|
|
10.12.2017 14:16 | Uwe Geuder | ||
| Kyllä, näyttely on oikein. Schleifkorb on jo vaikeampi tapaus. En itsekään ole koskaan kuullut sanaa enkä ollut osannut arvata, mitä se voisi olla. Google auttoi siinäkin pulassa. Schleifen tarkoittaakin yleisesti hiota. Raitiovaunuilla voi olla Schleifwagen https://farm1.staticflickr.com/727/22810247305_fa557d8e53_b.jpg . Mutta on vielä toinen harvinaisempi ja/tai arkikielisempi tarkoitus: vetää perässä suurella vaivalla, kiskoa, kiskottaa, laahata (ehkä on sopivampia suomenkielisiä verbejä, joita en tunne) Korb on tosiaan kori. Yhdyssana Schleifkorb on kori, jolla laahataan loukkaantuneita perässä ahtaassa paikassa, jossa paarien käyttö ei ole mahdollista. Pitää kai kysyä kaivostyöntekijältä tai pelastusalan ihmiseltä, mikä se on suomeksi, en usko, että löydy mistään sanakirjasta (paitsi, jos olisi jossakin pelastusalan erityssanasto) Tuossa on 2 kuvaa: http://thwiki.org/t=Schleifkorb Jäänpelastuksessa käytetty apuväline kutsutaan ainakin saksan kielessä samalla nimellä. En olisi yllättynyt, että suomen kielessä olisi jäälle ja kaivoksiin eri sanoja. |
||||
|
01.12.2017 00:26 | Uwe Geuder | ||
| Niin vanhoja metroja ovat kai usein osittain maan yläpuolella. Hampuri, Pariisi, New York, Chicago. Niille jotka ymmärtävät saksaa hyvin: Berliinissä vitsi käy näin, ettei heillä ole Untergrundbahn (maanalainen) mutta Untergeschossbahn (kellarikerrosrata), koska tunnelit ovat yleisesti suoraan kadun alla. Syynä hiekkainen maa ja korkea pohjavesi. |
||||
|
01.12.2017 00:07 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos Tuukka tutkimuksistasi! Minä katsoin ehkä 2-3 vuotta sitten RENFE:n sivuilta, silloin La Tor de Querol-Enveig ei vielä ollut, olen aika varma. Nyt se näkyy hienosti http://www.renfe.com/viajeros/cercanias/barcelona/index.html (Sivussa kuitenkin semmoinen vika, että tulee palvelimen sisäinen virhe, kunnes oman selaimen kieli vaihdetaan espanjaksi. Hienosti tehty….) Myös tuossa kartassa https://www.barcelonas.com/images/barcelona-rodalies-local-trains-map.jpg En ole silloin löytänyt Katalonian omia sivuja, en tiedä olivat ne jo olemassa. Heidän PDF-aikataulussa linjan nimi on edelleenkin harhaanjohtavasti vain Puigcerdà, vaikka La Tor de Querol-Enveigin junat näkyvätkin http://rodalies.gencat.cat/web/.content/pdf/horaris/R3.pdf | ||||
|
26.11.2017 00:40 | Uwe Geuder | ||
| Kyseinen EC-linja liikennöidään 4 kertaa päivässä vain Prahasta ja 5. kerta Budapestista Prahan kautta. Eilen luin sattumalta uutisen, että ČD alloittaa tällä linjalla käyttämään joulukuun aikatauluvaihdon jälkeen Vectroneita. Tarkoitus oli ollut käyttää 380:n sarjan Škoda-vetureita, mutta niille ei ole saatu hyväksyntää Saksassa. http://www.railwaygazette.com/news/traction-rolling-stock/single-view/view/vectrons-to-be-used-on-praha-germany-services-from-december.html Minun koko tieto perustuu tuohon artikkeliin. En tiedä, mikä on 380-sarja ja miksi se ei kelvannut. Niin kuin kuvassa näkyy, 370-sarja on kelvannut jo vuosia. |
||||
|
22.11.2017 00:28 | Uwe Geuder | ||
| Overground on erisnimi eräälle lähijunajärjestelmälle Suur-Lontoon alueella. Greenfordissa ei Overground liikenöi. Kyseessä on ”normaali” juna. Luulisin, että Englannissa sanotaan nykyisin National Rail. Opastimessa lukee kyllä British Rail, mutta semmoista ei taida olla enää olemassakaan. Kaikki Overground-linjat, jotka minä olen nähnyt, olivat sähköistettyjä. Mutta en ole varma, onko se yleispätevä sääntö. Kuvassa taitaa olla dieselmoottorijuna. | ||||
|
21.11.2017 23:46 | Uwe Geuder | ||
| > juuri Bakerloohan jakaa pätkät samaa rataa Ground-kaluston kanssa juuri tuolla South Kentonissa Overground- ja Underground-kalusto käyttää osittain samat raiteet Bakerloo-linjalla ja District-linjalla. Bakerloo-linjaa en tunne, mutta District-linjalla kyse on vain 3:n aseman pätkä. District-linjalla liikkuva Overground-kalusto on jopa kaksoisjärjestelmäkalusto, jos en muista ihan väärin. Camden Roadin alueella on 25 kV 50 Hz ajolanka, mutta sitten jossakin lännessä alkaa virtakisko. En tiedä, onko virtakiskon jännite aluksi tavalliset 750 V vai heti poikkeuksellisesti 660 V (ks. alla) > Pintakalustossa paluuvirta menee normaaliin malliin kulkukiskojen kautta, mutta silloinkin pitää olla tuo neljäs kisko, jotta myös metrokalusto voi liikkua Juuri näin. Rataosilla, joissa molemmat kalustolajit liikennöivät keskimmäinen virtakisko on kytketty kulkukiskojen kanssa yhteen. Sivuvirtakiskon jännite on +660 V (toisen lähden mukaan 650 V). Se on ilmeisesti vielä toleranssialueella niin, että sekä 630:n voltin Underground- että 750:n voltin Overground-kalusto toimii. > Ja iso gappi jota pitää maindata… En muista, oliko näin myös District-linjan asemilla. Minulla pitäisi olla joku kännykameralla otettu kuva, mutta laatu ole semmoinen, etten viitsinyt ladata sitä tänne. |
||||
|
20.11.2017 01:33 | Uwe Geuder | ||
| Valkoinen paita ja rasvainen puskuri ovatkin hieno yhdistelmä. Aikaisemmin olikin jokaisella asemalla, jossa junat kääntyivät tms. ratapihantyöntekijä. Perinteisesti niiden työasu oli Saksassa kokonaan musta keltaista kypärää lukuun ottamatta. Silloin ainakaan rasvaa ei näkynyt asussa. Myöhemmin tuli vielä oranssivärinen huomioliivi, joka kuitenkin käytön mukaan musteni. Nykyisin ratapihatyöntekijöitä on henkilöasemilla tosi harvoin. Konduktöörillä on huomioliivi, jota he käyttävät kun joutuvat työskentelemään raiteilla (esim. kytkemään veturin, kun junan ajosuunta vaihtuu). Kypärää ei taida kuitenkaan olla. En ole muistaakseni koskaan nähnyt, että Suomessa ratapihantyöntekijä käyttäisi kypärää. |
||||
|
20.11.2017 00:34 | Uwe Geuder | ||
| Juu, löytyy myös helpompia esim. "Around Ribbleheads Majestc Viaduct" 7,61 km. https://osmaps.ordnancesurvey.co.uk/54.21499,-2.33021,13 (sivusto vaatii periaatteessa rekisteröimistä ja 7:n päivän jälkeen jopa maksamista, mutta vähän karttoja kerrallaan voi katsoa ilmankin. Sen jälkeen pitää poistaa sivuston evästeet, jos halua katsoa vielä lisää.) Tuo näyttää olevan ihan lähellä satama, josta lähtee laiva/autolautta Mansaarelle. Jälkimmäinenkin on rautatieharrastajille erittäin kannattava matkailukohde. |
||||
|
|
19.11.2017 22:03 | Uwe Geuder | ||
| Ilmeisesti osittain jopa Open Access Land, mikä on UK:ssa poikkeus. Muuten julkisilla poluilla. Yksi erittäin vaativa reitti löytyi heti http://www.openstreetmap.org/relation/5671418#map=13/54.2118/-2.3538 http://walkinyorkshire.com/yorkshire-three-peaks-challenge/ En tiedä, onko helpompia vaihtoehtoja. | ||||
|
|
19.11.2017 19:42 | Uwe Geuder | ||
| Se on totta, tietoa on vähän vaikea löytää. Myös siitä, pääseekö enää junalla Puigcerdàsta La Tour de Carolin asemalle, joka olisi rautatieharriajastajille mielenkiintoinen matkustuskohde. Asiasta on keskusteltu aikaisemminkin http://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8866.0 | ||||
|
16.11.2017 00:09 | Uwe Geuder | ||
| Jaaha, ei kannata roikkua verkossa liian myöhään…. Kuvassa on Dresdenin asema ja minä etsin kuvamateraalia Leipzigin asemasta… Aika samakaltaisia asemahalleja ne kai ovat. Mutta Leipzigissä ei taida olla niitä läpiajoraiteita toisessa kerroksessa (jos ei lasketa tunnelia, joka on muuta vuosi sitten rakennettu aseman alle) | ||||
|
15.11.2017 23:56 | Uwe Geuder | ||
| > 1000-sarja on höyryvetureita > 2000-sarja on dieselvetureita Ei se mennytkään ihan niin helposti. Juuri katson tänään tullutta Resiina-lehteä ja siinä on kuva dieselveturista Dr14 numero 1870. |
||||
|
|
15.11.2017 01:39 | Uwe Geuder | ||
| Olen käynyt Leipzigissä tosi harvoin, sekä DDR:n aikana että sen jälkeenkin. Siis en osaa sanoa yhtään mitään omasta kokemuksestani. Kun katsoo tätä videota https://www.youtube.com/watch?v=23AhypvRMv8 , näkee toisaalta jo samoja päätepuskureita eikä ne kovin kiiltäviltä näytäkään. Siis voisivat olla vanhoja. Mutta toisaalta, kun katsoo rakennustöitä, se näyttää kyllä siltä, ettei juuri mitään vanhaa ole jäänytkään. Kun katsoo tätä videota https://www.youtube.com/watch?v=Ap3O-a_JQJ0, joka näyttää hieman vanhemmalta kuin edellinen, näkee toisenlaisen päätepuskurimallin. Luulisin siis, että eivät ole DDR:n aikaisia. |
||||
|
15.11.2017 01:06 | Uwe Geuder | ||
| Nyt ulkopaikkakuntalainen joutuu kysymään kyllä tyhmää. Miksi Lauttasaaren asemalla on matkustajia 14.11.17? Olen ehkä seurannut uutisia huonosti, mutta myös tuossa https://www.hsl.fi/lansimetro/metroliikenne-18112017-alkaen lukee, että 8 uutta asemaa otetaan käyttöön 18.11.17. Eikö Lauttasaari ole yksi niistä? | ||||
|
|
15.11.2017 00:51 | Uwe Geuder | ||
| En muista, olenko sitä koskaan aikaisemmin miettinyt, mutta näyttää siltä, että 1000-sarja on höyryvetureita 2000-sarja on dieselvetureita 3000-sarja on sähkövetureita josta 30xx ja 31xx Sr1 (niitä on yli 100) 32xx Sr2 33xx Sr3 Ei tule varmaan yllätyksenä kokeneille suomalaisille harrastajille. Mutta kun on kysytty, saa varmaan vastata helppojakin :) |
||||
|
15.11.2017 00:22 | Uwe Geuder | ||
| Satunnaiskuva. Historiallinen semmoinen, vaikka se on vain 11 vuotta vanha. Paitsi, että X1 ei enää ole liikenteessä, Pendeltåg-liiikenne on kai siirtynyt kesällä kokonaan sillalta uuteen keskustatunneliin. Mutta tuo oli kyllä hämmästyttävä ennuste: > metro valmistuisi vuonna 2017 |
||||
|
Kuvasarja: Loreley syksyllä 2017 |
23.10.2017 01:58 | Uwe Geuder | ||
| Upeita kuvia! | ||||
|
23.10.2017 01:56 | Uwe Geuder | ||
| Interregion junaluokka on jäänyt yleisesti pois 10 vuotta sitten. Sen jälkeen toki joissakin yksityistapauksissa joku osavaltio on tilannut junavuoron, joka on liikenöinyt Interregio Express -nimellä. Jos sinulla ei ole tarkkaa tietoa, mistä junasta on kyse, minä veikkaisin, että se on IC juna. Toki joissakin vanuissa näkyy jotakin sinistä. Mainoksia? Töhräyksiä? En ole kumpaakaan nähnyt Saksan IC-junassa. |
||||
|
23.10.2017 01:38 | Uwe Geuder | ||
| DB Regio -juna? DB Regio on DB:n tytäryhtiö, joka hoitaa lähiliikennettä. Siis olisin sitten kirjoittanut DB Region juna. Vaunut kuitenkin näyttävät IC-vaunuilta. Sanoisin siksi, että kysessä onkin 2 IC-junaa. Yhtiö joka hoitaa kaukoliikennettä on nimeltän DB Fernverkehr. (En ole kovin hyvin ajan tasalla, mitä tapahtuu Saksan rautateillä.) | ||||
|
10.09.2017 22:33 | Uwe Geuder | ||
| En tiedä, onko raitiotielle/raitiovaunulle olemassa joku vesitiivis määritelmä. Kyllä tuo Jorman käyttämä ”pakko-ohjattu sähköbussi” kuulostaa sopivalta. Paitsi, että Venetsiassa paluuvirtaa menee kiskoon kautta, mikä on taas enemmän raitiovaunun ominaisuus. Nancyn kaupungissa on käytössä toinen järjestelmä, jossa kaksi virroitinta https://en.wikipedia.org/wiki/Rubber-tyred_trams#/media/File:Nancy_BW_2015-07-18_13-16-32.jpg . Tuo näyttää sitten vielä enemmän johdinautolta. Wikipedian mukaan pakko-ohjattujen vaunujen ajo-ominaisuudet eivät ole kovin hyviä. Se muistuttaa minut taas monorailista / kohoradasta. Olen aikanaan kokeillut sekä Sydneyn monorailia https://en.wikipedia.org/wiki/Sydney_Monorail#/media/File:Monorail_over_open_Pyrmont_Bridge_(cropped).jpg että Berliinin M-Bahnia. https://de.wikipedia.org/wiki/M-Bahn#/media/File:1990_04_Berlin_M_Bahn_1.jpg Hatarat muistikuvani kertovat, että ajo oli vähän nykivää varsinkin kaarteissa. Molemmat on sittemmin purettu. Shanghain maglevia en ole vielä kokeillut (vaikka maglev olikin minun ensimmäinen referaatin aihe koulussa vuonna 1972 tai 73 :) ) Kaikissa niissä ei voi kai oikein puhua raideleveydestä. Silti ne tuntuvat minusta junilta. Kun puhutaan raitiovaunun matkimisesta, minusta Malmön bussit ovat kuitenkin kaikkien huippu http://busglobe.com/picture/9371 eikä Malmö ole edes välimerellä ;) |
||||
|
04.09.2017 20:54 | Uwe Geuder | ||
| > Vekturi (SF) taas taitaa olla valmistusmäärältään (Siemensille) aika vaatimaton, Ei ole. Se on itse asiassa edelleenkin Siemensin isoin yksittäinen Vectron-tilaus. Uudet ÖBB:n ja DB:n tilaukset saattavat kasvaa lopussa VR:n isompia. Mutta ei vielä, jos katsoo tämä hetken kiinteitä tilauksia. https://en.wikipedia.org/wiki/Vectron_(locomotive)#Orders |
||||
|
|
04.09.2017 20:25 | Uwe Geuder | ||
| Näin äskettäin Venetsiassa yksiraiteisen raitiovaunun. Apupyörät ei kuitenkaan yläpuolella, mutta kumipyörinä kadulla. Oma kuva epäonnistui, kun olin vain läpiajolla, mutta verkosta löytyy tietysti https://en.wikipedia.org/wiki/Rubber-tyred_trams#/media/File:APS_03_Eremitani_070329.jpg https://en.wikipedia.org/wiki/Translohr | ||||
|
04.09.2017 18:26 | Uwe Geuder | ||
| Miksi se ei ole yllätys, että itävaltalainen firma rekisteröi veturinsa Saksassa? Olisin naiivisesti ajatellut, että rekisteröinti firman kotimaassa on helpoin. Vaikka maarajojen ei pitäisikään olla EU:ssa juuri mitään estettä liiketoiminalle. Onhan ELL:llä myös sivutoimistoja Saksassa. Ehkä asia ei ole sen kummempaa kuin, että saksalainen sivutoimisto on hoitanut kyseistä veturia. | ||||
|
04.09.2017 00:40 | Uwe Geuder | ||
| Valkoinen vaunu (BC2K) on myös lepovaunu. Tuossa paljon lisätietoa http://www.jarnvag.net/vagnguide/bc2 ja http://www.lokstallet.n.nu/snalltaget-personvagnar. Valkoinen vaunu siis rakennettu istumavaunuksi 1948 (!) ja muutettu lepovaunuksi 1977. Siksi ei vielä 26,40 m pitkä, mitä nykyisin taitaa olla vakiopituus myös Ruotisissa. Mutta sn 160! Jos olisin aavistanut, että ne ovat niin vanhoja, olisin katsonut vähän tarkemmin. | ||||
|
04.08.2017 23:53 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa https://www.mysnip.de/forum-archiv/thema-16219-1377930/Bf+Bayerisch+Eisenstein+1985.html vielä kuvia asemasta rautaesiripun ajasta (kuvat 2, 3 ja 4. Kuva 1 on muualta ja kuvasta 5 en ole ihan varma) Kuvat siis otettu Saksan puolelta. | ||||
|
15.06.2017 00:07 | Uwe Geuder | ||
| Tuon ÖBB:n tiedote on jopa yrityksen tiedotteeksi harvinainen markkinointitermiähky. Siinä on tuhat ja sata tyhjää fraasia, mutta hyvin rajallisesti järkevää tietoa. Siitä, ovatko veturit 4- vai 6-akselisia ei ole sanakaan. Paras tekninen tieto on ehkä, että 30 veturia on monijärjestelmävetureita, joka voivat käyttää 3 kV tasajännitettä. Tarkoittaako moni tässä kaksois- vai enemmän, se jää epäselväksi. |
||||
|
10.06.2017 00:47 | Uwe Geuder | ||
| 2-osainen video ja lisää kommentteja http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,8577.0.html | ||||
|
06.06.2017 03:16 | Uwe Geuder | ||
| Australiassa on laajemmin käytössä 3 raideleveyttä. Kap (1067 mm), normaali (1435 mm) ja irlantilainen leveäraide (1600mm). Espanjalaista leveäraidetta (1668 mm) ei taida löytyä. | ||||
|
20.05.2017 22:56 | Uwe Geuder | ||
| Saman artikklein mukaan 60 kg/m. Valssattu Luxemburgissa. | ||||
|
08.04.2017 22:50 | Uwe Geuder | ||
| Matkatavara, mutta myös posti. Olin 1980-luvun alussa kesätöissä postissa lastaamassa ja purkamassa postia Stuttgartin päärautatieasemalla. Tunneleita (ja hissejä sinne) oli kaksi erilaista, rautateiden matkatavaratunneli ja postitunneli. Minusta tuntuu, että silloin matkatavaratunneli ei ollut enää kovassa käytössä, mutta postitunneli kyllä. Postin kuljetus junalla lopetettiin Saksassa 1997. | ||||