Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 08.10. 22:56 Uwe Geuder  
  Vielfachsteuerung ("monikertaohjaus") on Sveitsissä käytössä oleva sana. Se käsittää sekä enemmän kuin yksi veturi että ohjausvaunun käyttöä.

Saksassa puhutaan Wendezugsteuerungista ("kääntöjunaohjauksesta"), kun kyseessä on ohjausvaunu.Artikkelista https://de.wikipedia.org/wiki/Wendezugst​euerung löytyy hieman teknistä tietoa.

Kaksinvedon tapauksessa Saksassa puhutaan nykyisin Mehrfachtraktionssteuerungista ("moniveto-ohjauksesta") Artikkeli https://de.wikipedia.org/wiki/Vielfachst​euerung ei ole kovin yksityiskohtainen. (En muista nähneeni kolmivetoa Saksassa. Paitsi ehkä Schienenbusin (lättähatun) tapauksessa, mutta se on liian kauan eikä niitä ollut minun kotiseudulla.)
kuva 06.10. 23:04 Uwe Geuder  
  Ruoholaituria en ole nähnyt vielä missään. Ehkä jossain päin maailmaa joku laituri saattaa olla niin hoitamaton, että siellä kasvaa jotakin. Mutta tuo näyttää olevan selvästi suunniteltu asia, kun katsoo niitä valkoisia merkkejä.

Jos ei ole suunniteltu alusta lähtien, se oli ehkä soralaituri. Aikaisemmin Deutsche Bahn oli rikkaruohomyrkyn suurkuluttuja eikä asemilla tai ratapihoilla kasvanut yhtään mitään. Jossakin vaiheessa myrkyn käyttö kiellettiin miltei kokonaan ja 2000 luvun alussa monet asemat ja ratapihat näyttivät aika epäsiistiltä, kun alkoi kasvaa kaikkialla. Onko sitten päätetty että laituri jätettiin vain vihreäksi ja sitä hoidetaan? Toisaalta en juuri muista, että olisin missään Saksassa nähnyt soralaitureita. Belgiassa on.
kuva 06.10. 15:39 Uwe Geuder  
  Olen käynyt siellä vain 2 kertaa. Kerran olin hyvin nuori ja kerran oli pimeä, siis en muista mitään. Wikipedian mukaan kaltevuus on Murnaun lähellä 26 ‰. Ehkä todella tarvitaan apuveturi, vaikka minusta 5 vaunua on sen verran kevyt juna, että ilmankin pitäisi onnistua.

Jossain vaiheessa Deutsche Bahnin ongelma oli, että henkilökunta oli vähennetty niin paljon, ettei enää ympäriajo pääteasemalla onnistunut. Ja siksi piti olla 2 veturia, että juna pääsi takaisin, jos ei ollut ohjausvaunu. Oliko näin jo 1992, sitä en muista. Olisin arvannut vähän myöhemmin.

Jossain vaihessa konduktöörien työkuva on ilmeisesti muuttunut. Aikaisemmin konduktööri ei ole kytkenyt veturia, piti tulla ratapihan työntekijä. Konduktööri hoiti sitten vain jarrukoetta. Mutta viime vuosina olen nähnyt, kuinka konduktööri panee heijastinliivin päälle ja kiipeä puskureiden alle.
kuva 06.10. 15:02 Uwe Geuder  
  > Pääteaseman nimi kuulostaa jokseenkin huolestuttavalta...

Heille jotka muistavat puolankielisiä sanoja yhtä huonosti kuin minä, Oświęcim tunnetaan Suomessa paremmin sen saksankielisen nimen alla: Auschwitz.
kuva 30.09. 11:11 Uwe Geuder  
  En tiedä, mikä olisi oikea suomenkielinen nimitys. Jos käännetään suoraan (amerikkalaisen?) englannin backyard railroad tai saksan Gartenbahn-sanasta tulee piharautatie. Haapamäen veturipuistossa sitä kutsutaan puistorautatieksi, vaikka ainakin saksankielisen luokittelun mukaan puistorautatie on isompi, näin, että aikuisetkin mahtuvat vaunujen sisälle. Itse he kutsuvat sitä miniature railwayksi mutta pienoisrautatie kuulostaa taas väärältä. https://crewehc.org/attractions/miniatur​e-railway/ Raideleys 7 1/4 tuumaa, siis 184 mm.
kuva 29.09. 23:43 Uwe Geuder  
  Joulukuun alussa Virgin Trainsin 22-vuotinen taival West Coast Mainline -radalla päättyy. Oli ymmärtääkseni joku konflikti tulevaisuuden eläkemaksuista ja Virginin suljettiin ulos kilpailutuksesta. On puhuttu siitä, että Virgin saattaa hävitä kokonaan Britannian rautatieliikenteestä. En tiedä, kuinka todennäköinen se on.
kuva 29.09. 22:44 Uwe Geuder  
  Vuoden 2018 alussa kirjoitettiin, että viimeiset höyryveturit poistetaan käytöstä. http://www.chinadaily.com.cn/a/201802/09​/WS5a7cea42a3106e7dcc13bb07.html
kuva 29.09. 22:21 Uwe Geuder  
  Kirkko on rautatieaseman "naapuritalo". http://vaunut.org/kuva/9860
kuva 29.09. 21:48 Uwe Geuder  
  Tuossa mainosvideo värimuutoksesta https://www.youtube.com/watch?v=e-Yhb-i9​WPQ . Vaikka kuvatessa teippaus oli ali 3 kk. vanhaa, osa teippauksesta oli jo lähtenyt. Onkin moitittu, että olisi kannattanut siivota kunnolla ennen mainostemppua.
kuva 22.09. 23:31 Uwe Geuder  
  New Yorkissa on liikkuvia laitureita. Esim. https://www.youtube.com/watch?v=rHyfbrJ8​ge4 (kiireisille kohdassa 4:30) , mutta niitä on hieman erilaisia. Olen muistavani, että on ollut ainakin vielä 10 vuotta semmoinen, jonka juna täysin mekaanisesti työntää sivuun, kunnes juna mahtuu.
kuva 22.09. 21:45 Uwe Geuder  
  Paitsi satsaukset rautatieinfran ylläpitoon :(
kuva 22.09. 21:41 Uwe Geuder  
  RRX-verkkoon on suunniteltu 7 linjaa vuoteen 2030 mennessä. Linjat jatkuvat vielä kahteen osavaltioon lisää. Verkon ytimessä olisi junayhteys aina 15 minuutin välin. https://de.wikipedia.org/wiki/Rhein-Ruhr​-Express#Linienplanungen

Tällä hetkellä puhutaan liikennöinnin esivaiheesta, johon kuuluu 5 linjaa, josta 2 on jo avattu. https://de.wikipedia.org/wiki/Rhein-Ruhr​-Express#Vorlaufbetrieb
kuva 22.09. 21:16 Uwe Geuder  
  En itse tunne sähkömoottorijunaa, mutta Wikipedian mukaan BR (sarja) 445 käytetäänkin linjalla RE7 Hamburg – Flensburg. Kyseessä olisi sitten Bombardierin Twindexx. Moottorijuna on rakennettu Görlitzissä, jossa on pitkä historia kaksikerrosvaunujen rakentamisessa. Tämä on kuitenkin tehtaan ensimmäinen kaksikerrosmoottorivaunu.

Jostakin syystä myös Stadlerin Pankown tehtaassa rakennetut KISS kaksikerrosmoottorivaunuja numeroidaan 445:ksi. Niitä ei kuitenkaan Flensburgissa ole, ne ovat ODEG:in omistuksessa ja liikennöivät Brandenburgin osavaltiossa.
Kuvasarja:
Pilatus
 
21.09. 22:25 Uwe Geuder  
  >> Funikulaareissa on käytetty hammaskiskoa turvajarruna lähinnä 1880-1900 tienoilla joillakin radoilla.

> Tämä selittänee, miksen minä ole semmoista vielä nähnytkään :)

Tarvitsee vain katsoa vorgin satunnaiskuvia ja sitten näkeekin: http://vaunut.org/sarja/1683

Tässä tapauksessa hammaskisko ei ole vain turvajarruna, mutta ilmeisesti ihan käyttöjarruna. Kun minkäläinen konehuone ei ole.
Kuvasarja:
Pilatus
 
21.09. 15:35 Uwe Geuder  
  > Funikulaareissa on käytetty hammaskiskoa turvajarruna lähinnä 1880-1900 tienoilla joillakin radoilla

Tämä selittänee, miksen minä ole semmoista vielä nähnytkään :)

Vaikka viitisen viikkoa sitten näin Aberystwythissä äärimmäisen alkeellisen funikulaarin http://vaunut.org/kuva/46897. Koko rata on kaksiraiteinen, kun ilmeisesti kohtaamispaikan rakentaminen on tuntenut ylivoimaiselta. Vaijeri vedetään vain maassa, yleisesti käytettyt rullat puuttuvat kokonaan.

> kirjasta Walter Hefti: Schienenseilbahnen in aller Welt;

Samalta kirjoittajalta löytyy 3 aiheeseen liittyvää kirjaa lisää:

* Zahnradbahnen der Welt, Birkhäuser, Basel 1971 ISBN 3-7643-0550-9.

* Nachtrag Zahnradbahnen der Welt, Birkhäuser Verlag, Basel, 1976, ISBN 3-7643-0797-8.

* Unkonventionelle Bergbahnen, Birkhäuser Verlag, Basel, 1978, ISBN 3-7643-1005-7.
Kuvasarja:
Reichenbachfall-bahn
 
21.09. 15:11 Uwe Geuder  
  Pienenä olen aina ihmetellyt vaijereiden eri lukumäärä. Kun katsoo vaunun etu- tai takaikkunasta, näkee 0, 1 tai 2 vaijeria.

0 alemman vaunun alapäästä katsottuna

1 alemman vaunun yläpäästä tai ylemmän vaunun alapäästä katsottuna

2 ylemmän vaunun yläpäästä katsottuna

Kun katsoo samasta ikkunasta, lukumäärä muuttuu kohtaamispaikalla.

Tuo on kuitenkin "optinen harha", vaijeri on koko radalla aina 1.
Kuvasarja:
Pilatus
 
21.09. 14:51 Uwe Geuder  
  Ei, Reichenbachin kuvissa on näkyvissä vaijeri, se on siis funikuulari tai köysirata. Vaunuissa ei ole voimalähdettä, vaan ne vedätään vaijerilla. Vaunuja on aina 2, jotka ovat kiinni samassa vaijerissa. Kun toinen vaunu menee ylös, toinen menee alas. Kohtavat aina puolimatkalla ja molemmat menevät aina sama vauhtia. Kone huippuasemalla liikuttaa vaijerin, mutta tarvitsee vain voimaa mahdolliselle painoerolle ja kiihditykseen. Siis se voi olla paljon heikompi kone kuin jos yksi vaunu pitäisi vetää ylös. Sama periaate kuin hississi, jossa korin vastapainona on betonipaino.

Hammasradan tapauksessa moottori on vaunussa tai veturissa. Huippuasemalla ei ole mitään erikoista. Yksi vaunu voi mennä yksin ylös tai alas. Kohtamispaikka keskellä löytyy usein aikataulusyistä, mutta teknisesti sitä ei tarvita.
Kuvasarja:
Pilatus
 
20.09. 22:10 Uwe Geuder  
  > Suurin mahdollinen kaltevuus on noin 140‰.

Ei kannata uskoa kaikkiin, mitä lukee Wikipediassa :)

Stuttgartin hammasradan http://vaunut.org/kuva/68156 suurin kaltevuus on linjalla 178‰ ja varikkoraiteella 200‰. Ja hyvin toimii, olen matkustanut usein.
Kuvasarja:
Pilatus
 
20.09. 22:04 Uwe Geuder  
  "Tavallinen" hammasrata tunnetaan Riggenbach-järjestelmänä. Suurin mahdollinen kaltevuus on noin 140‰.

Pilatus käyttää Locher-järjestelmää, mutta se on tosi harvinainen. Pilatuksen suurin kaltevuus onkin 480‰.
Kuvasarja:
Pilatus
 
20.09. 21:48 Uwe Geuder  
  Ei köysirata tai funikulaari tarvitse hammaskiskoa. Eikä hammasrata tarvitse vaijeria. (Veikkaisin melkein, että jossapäin maailmassa löytyy semmoinen, jossa on sekä että. Sen verran olen oppinut, kun olen matkastunat maailmassa, että insinööreillä on ollut mielikuvitusta, erityisesti noin 100 vuotta sitten. Ei kuitenkaan tullut vielä vastaan :)

Pilatus on kuitenkin selvästi hammasrata. Ainoa erikoisuus on, että hammaspyörät ottavat kiinni sivusta. Yleisempi järjestelmä toimii näin, että hammaspyörä on pystysuorassa hammskiskon yläpuolella. Mutta se ei varmaan toimisi Pilatuksen tapauksessa, koska se on liian jyrkä.
kuva 20.09. 21:33 Uwe Geuder  
  Raideleveys 1000mm, pääradan pituus kuitenkin 73 km, koko verkon melkein 100 km.
Kuvasarja:
Pilatus
 
20.09. 21:00 Uwe Geuder  
  Kiitos kuvista! Tuli ilmeisesti kirjoitusvirhe, Pilatus ei ole köysirata vaan hammasrata. Maailman jyrkin köysirata löytyy kuitenkin aika läheltä, järven toisella puolella https://en.wikipedia.org/wiki/Stoosbahn
kuva 19.09. 17:32 Uwe Geuder  
  Gruebisbalm on vesiputous Rigi-radan lähellä. Lähin pääteasema on kai Vitznau. En ole käynyt sillä puolella, arvaukseksi jää. Ja uudet vinkit paljastuvat arvauksen vääräksi.
kuva 15.09. 23:12 Uwe Geuder  
  Linkki ei toimi enää. Tällä hetkellä toimii https://bauprojekte.deutschebahn.com/p/k​noten-lindau

Lisää tietoa myös tuosta https://bauprojekte.deutschebahn.com/p/a​bs48 Joulukuussa 2020 pitäisi olla sähköistetty Müncheniin asti.Ulmiin vähän myöhemmin https://bauprojekte.deutschebahn.com/p/s​uedbahn
kuva 15.09. 22:05 Uwe Geuder  
  Tuo herättää kysymyksen, mikä on Suomen rataverkon suurin kaltevuus. Löysin ”perinteisestä” rataverkosta Joensuu – Uimaharju 17,6‰ ja kehäradalla 40‰.
kuva 15.09. 19:17 Uwe Geuder  
  Tuossa tietoa museoradasta http://www.zugtouren.de/Kasbachtalbahn/ https://de.wikipedia.org/wiki/Kasbachtal​bahn. Jyrkin kohta 57‰. He järjestävät on myös "kaukomatkan" lättähatulla puoli Saksan läpi itämerelle asti http://www.zugtouren.de/Nostalgie--_-Bah​nfahrten/Nostalgiezuege/Im-Schienenbus-d​urch-Deutschland_-28_10_---01_11_2019/
kuva 15.09. 16:43 Uwe Geuder  
  Sarjan seuraava yksilö löytyy jo vorgista http://vaunut.org/kuva/96700. Leokin merkitsi sen 9442-sarjalaiseksi, mutta kirjoitti olevansa epävarma (en tiedä mistä osasta)
kuva 15.09. 16:33 Uwe Geuder  
  Talent 2 -sarjasta on Saksassa liikenteessä noin 400 yksikköä, suurin osa Deutsche Bahnilla. Alkuvaiheessa oli monenlaisia laatuongelmia, viranomaisten hyväksyntä ei saatu aikatulun mukaan, nopeutta piti rajoittaa ja huoltointervalleja lyhentää. Sarjassa on lukuisia alisarjoja, mutta yleisin käytetty sarjatunnus näyttää olevan 442. En ole muistannut tehdä muistinpanoja, mikä malli näkyy kuvassa, mutta muiden kuvien perusteella tiedän, että National Expressin käytössä on sarja 9442
kuva 15.09. 15:38 Uwe Geuder  
  Onko sillalla tosiaan nykyisin 20 mi/h nopeusrajoitus? Minusta viime syksyllä junat menivät nopeammin. Vai koskeeko se vain "väärään suntaan" ajavia junia? Skotlannissa vasen raide on tietysti "se oikea".
kuva 10.08. 01:20 Uwe Geuder  
  Eilen sain kuvattu vielä 420:n. Toki Kölnin verkossa eikä Stuttgartin. http://vaunut.org/kuva/134436
kuva 10.08. 01:12 Uwe Geuder  
  Keskustelu tästä mallista esim. http://vaunut.org/kuva/56890 . Vähän aikaa sitten oli muistaakseni myös 420:n kuva Münchenin verkosta, mutta en löydä sitä nyt.
kuva 09.06. 21:05 Uwe Geuder  
  Näinhän numerossa lukee, BR 101. En muuten olisi tunnistanut. Tuo Bundespolizei (Liittovaltion poliisi) on monimutkainen juttu, koska Saksaan ei haluta historiallisista syystä yhtä ainoa vahvaa poliisilaitosta. Suurin osa poliisitehtävistä kuuluu osavaltioille, osa kunnoille ja vain loput liittovaltiolle. Bundespolizei on uusi nimi rajavartiolaitokselle (Bundesgrenzschutz), joka tuli käyttöön vasta 2005. Rautateihin asiaa liittyy sillä tavalla, että entinen rautatiepoliisilaitos (Bahnpolizei) liitettiin rajanvartiolaitokseen vuonna 1992. Itse asiassa rautatiepoliisilaitos ei ollutkaan oma viranomainen, mutta se oli osasto valtion rautateiden (Deutsche Bundesbahn) sisällä. Ei sitä voinut jatkaa, kun yhtiöittämistä suunniteltiin. Nuo ovat tietysti kaikki Länsi-Saksan asioita, DDR:n historiaa ei juhlita. Luku 60 vuotta liittyy kai rajanvartiolaitoksen perustamiseen. Koska Bundespolizei oli vuonna 2011 vasta 6 vuotta vanha.
kuva 09.06. 20:28 Uwe Geuder  
  Vesitorni ei liity rautateihin, vaan se kuului teurastamoon. Se oli noin 100 vuoden aikana ihan oikeasti teurastamo. Kulttuurikeskuskeksi se muutettiin vasta teurastamon suljettua. Paitsi tavanomainen kylmävesisäiliö tornissa oli myös kuumavesisäiliö, mikä selittänee ison savupiipun. Vesitorni on suojattu ja sen kunnostus on päätetty vuonna 2004. Jos tulkitsen kaupungin verkkosivuja oikein, asiaa suunnitellaan yhä.

https://www.wiesbaden.de/leben-in-wiesba​den/planen/staedtebauliche-projekte/rahm​enplanungen/historie.php
kuva 02.06. 01:51 Uwe Geuder  
  Tuttu satunnaiskuva...

> Jaaha, Deutsche Bahn on ilmeisesti poistanut heidän hyvän karttansa verkosta. http://www.bahn.de/p/view/buchung/karten​/streckennetz.shtml?dbkanal_007=L01_S01_​D001_KIN0004_fub-fahrplaene-streckennetz​-teaser_LZ01

Voin korjata. Ei ole poistettu, mutta jostakin syystä karttaa ei enää löydy otsikosta "karttoja" mutta nykyisin otsikosta "sähköinen aikataulukirja".

http://kursbuch.bahn.de/hafas/kbview.exe​/dn?rt=1&mainframe=IK_kachel&tocinfo=IK_​strecken&datei=sk-n&x0=0&y0=0&imgX=2&img​Y=10#map

Ja sähköistystilanne Lindaussa on vielä sama. Vain Itävallan rata on sähköistetty.
kuva 14.04. 22:31 Uwe Geuder  
  Kartoista luottaisin esim. Berliinin kaupungin verkkokarttaan https://www.berlin.de/mauer/verlauf/uebe​rsichtskarte/ (voi vaihtaa kokoruututilaan ja zoomata)

On kolme rajalinjaa

* Oranssi on poliittinen raja, siihen asti pakolaisia tulitettiin
* Punainen on ulkoinen muuri. Usein se oli erittäin lähellä poliittista rajaa (siinä tapauksessa oranssi ei näy erikseen kartasta), mutta joskus kauempana esim. joen toisella puolella.
* Sininen on sisäinen muuri. Siihen asti DDR:iläiset saivat liikkua.

Sinisen ja punaisen välillä olevaa aluetta tunnetaan kuolemankaistana. Punaisen ja oranssin välillä olevaa aluetta on kutsuttu joskus ei-kenenkään-maaksi. Joissakin paikassa länsiberliiniläiset käyttivät sitä hyvin vapaasti esim. uimarantana. Se oli kuitenkin hengenvaarallinen alue etenkin pakolaisille, länsiberliiniläisille siinä tapauksessa kun olisi tarvittu pelastuslaitoksen apua.

Itse asiassa Oberbaumbrücken tällä puolella ei ollutkaan varsinainen ulkoinen muuri. Sen sijaan oli metalliritilä keskellä jokea jos muistan oikein. Varsinainen muuri itärannalla oli sillan takana, se on se nykyinen East Side Gallery.

Kartasta näen rautatieaiheisen erikoisuuden. Bornholmer Straßen lähellä on kokonainen rautatielinja idän alueella mutta muurin ulkopuolella. Ilmeisesti siellä kulkivat S-Bahn-linjat Gesundbrunnen – Frohnau ja Heiligensee, siis länsiverkon linjat.
kuva 14.04. 14:21 Uwe Geuder  
  Silta oli vaurioitunut ja sodan jälkeen korjattu ilman koristeita. Vuodesta 1961 -1972 silta oli suljettu kokonaan (poikkeuksena 2 viikkoa, jolloin länsiberliiniläiset saivat vierailla idässä ja joillekin poliittisille vangeille, joka Länsi oli ostanut vapaaksi). Vuodesta 1972 - 1989 sillalla oli rajanylityspaikka vain länsiberliiniläisille jalankulkijoille (teoriassa myös DDR:iläisille, mutta valtaosa ei tietysti koskaan saanut maastalähtöviisumia)

Tuntuu olevan vaikea löytää sen ajan kuvia.
https://www.bz-berlin.de/data/uploads/20​14/11/oberbaumbruecke-2_1414957368-768x4​32.jpg (itä on kuvassa alhaalla)
Sanoisin, että raiteilla näkyy muureja. Tuossa tarkempi kuva https://de.wikipedia.org/wiki/Oberbaumbr​%C3%BCcke#/media/File:U1_Oberbaumbr%C3%B​Ccke_19900613.jpg josta voi arvata, ettei kiskoliikennettä ollut.

1995 silta sai koristeitaan ja U-Bahn-linjansa takaisin.

Paikka on siinä mielessä erikoinen, että vyöhykeraja oli läntinen rantalinja. Koko joki siis idän aluetta. Paitsi itse sillalla muuri sijaitsi kuitenkin itäisellä rannalla. Olisi ollut liian haastavaa rakentaa sen vain veden puolelta. Se johtui siihen, että länsipuolelta on voitu pudottaa jokeen, mutta ei kumpikaan pelastuslaitos on tullut avuksi. Länsipuoli pelkäsi tulla ammutuksi rajanloukkaajina, jos he olisivat menneet itäpuolelle. Ja itäpuoli pelkäsi, ettei pelastustyöntekijät olisi enää palanneet, kun he olivat kerran muurin toisella puolella. Ainakin 5 lasta oli hukkunut ennen kuin 1976 saatiin erikoisjärjestely, että lännen pelastuslaitos sai pelastaa hukkuvia.
kuva 08.04. 00:09 Uwe Geuder  
  Tässä lukemista heille, jotka tykkäävät aikataulujen tutkistelusta: https://www.bahn.de/p/view/mdb/kursbuch/​mdb_286184_ulm_hbf_1819_ab.pdf Se on tietysti 13 vuotta myöhemmin eikä kerro kalustosta paljon mitään. Minä huomasin ainakin, etten ollut muistanut 7:ttä suuntaa. Günzburg - Doanuwörth. Mutta se on täysin Baijerissä, ei sovi kuvaan.
kuva 07.04. 23:44 Uwe Geuder  
  Tuo on vaikea kysymys, koska Ulmista lähtee junia 6:teen suuntaan eikö minulla ole tietoa alueen kalustosta.

- Stuttgart, epätodennäköinen, koska rata on sähköistetty ja 218 Stuttgartissa harvinainen vieras
- München, myös sähköistetty
- Aalen, minusta tuntuu, että piemempää kalustoa riittää
- Sigmaringen, sama
- Memmingen, se on Baijerin osavaltiossa, ei sovi tarran kanssa. Ei kuitenkaan täysin poisuljettu, koska junat eivät pysähdy osavaltioden rajoilla ja Baden-Württembergin lippu on myös voimassa
- Aulendorf - Friedichshafen kuulostaa minusta parhaalta veikkaukselta
kuva 10.03. 14:53 Uwe Geuder  
  Ei eroakaan. Mutta raideleveys on jäänyt muuttamatta, 1000 mm. Kaikki "tavalliset" raitiovaunulinjat on muutettu 1435 mm:ksi. Muutos kesti 1982 - 2007, siis 25 vuotta.
kuva 11.02. 00:21 Uwe Geuder  
  Kun täällä ollaan rautatieforumissa ei voi jäättää mainitsematta "laivafunikulaari" https://en.wikipedia.org/wiki/Saint-Loui​s-Arzviller_inclined_plane#/media/File:A​rzviller_plan_incline_01.jpg , sijainti lähellä ratakilometri 440 https://fr.wikipedia.org/wiki/Sch%C3%A9m​a_de_la_ligne_de_Paris-Est_%C3%A0_Strasb​ourg-Ville
kuva 20.01. 23:34 Uwe Geuder  
  Päätepuskureissa on ollut saman suklaamerkin mainoksia jo 1970-luvun alussa. Ennen sitä minä en muista :)
kuva 20.01. 21:16 Uwe Geuder  
  > Hieman kummastuttaa neuvottelijoiden innokkuus yhtyä yhteisiin EU-parametreihin, vaikkei meillä ole yhteisiä raideleveyksiä yms. muun Euroopan kanssa.

Voisi kuvitella, että pitkällä tähtäimellä ostajan asema paranee, jos käyttää yleiseurooppalaista opastin- ja turvajärjestelmää, vaikka vetureita eivät voikaan kulkea maiden välissä. Jos valmistaja A on liian kallis tai ei saa hommaa toimimaan, sitten voi ostaa valmistajalta B. Toivottavasti myös B ja C. JKV-STM on vielä viimeinen kerta kansallinen toteutus, jos kerran valittu toimittaja ei osaa, sitten voi voi…

Ei kai VR ole yksin vaikeuksia saada ETCS-järjestelmän osia toimimaan. Eikö Tanskassa oli myös semmoinen ikuisuusprojekti saada ETCS johonkin olemassa olevaan moottorivaunuun. Jossakin olen nähnyt videodokumentin. Varmaan enemmän tai vähemmän erilaisia ongelmia, mutta vaikeat asiat harvoin onnistuvat aikatauluissa, olisiko se missä tahansa.

Belgiassa lukee monissa veturissa (jokaisessa?), että ETCS on asennettu EU:n rahoituksella. Suomessa on ole vastaava nähnyt. Eikö VR ole osannut hakea vai ei todellakaan olisi saanut, koska veturit eivät kulje toiseen EU-maahan?
kuva 05.01. 23:23 Uwe Geuder  
  Juu vaihteleva se onkin. Ludmilla ei tainnut koskaan päästää Hampuriin asti ennen 1990. Ja viimeinen V200 poistettiin liikenteestä jo 1984 tai 1987 sarjasta riippuen. Toki Pohjois-Saksassa on liikenteessä museo-V200. Myös eräs ratarakennusfirmalla oli vielä V200 käytössä ainakin viitisen vuotta sitten.
kuva 05.01. 22:40 Uwe Geuder  
  Kiitos Johannes, korjataan 750 V --> 1650 V. Luin sen toissa päivänä, kun olin siellä, mutta olisin pitänyt tarkistaa enkä pitänyt luottaa siihen, että muistan vielä :) Juu, mutta Tanskan talousvoima on ihan toista luokkaa kuin mainitsemasi Itä-Euroopan maiden.
kuva 24.12.2018 01:12 Uwe Geuder  
  Satunnaiskuva, tuli suoraan tuon http://vaunut.org/kuva/29831 jälkeen... Olisi mainostetulle tuotteelle käyttöä, jos se sitten toimii...
kuva 23.12.2018 22:52 Uwe Geuder  
  Sekä Kielin että Lübeck – Puttgardenin rata olivat siihen aikaan sähköistämättömiä. https://de.wikipedia.org/wiki/Intercity_​(Deutschland)#/media/File:DB_IC-Netzplan​_1971.png
Että IC-junat olisivat päättyneet Lübeckiin tuntuu oudolta, mutta tietoa asiasta minulla ei ole. En tainnut käydä alueella ~1972 ja 1987 välisinä vuosina.
kuva 23.12.2018 22:29 Uwe Geuder  
  Minustakin näyttää sitä, että perävalot ovat päällä. Juna kulkee siis vasenta raidetta. Se selittää, miksi ohjaamossa ei ehkä ole ketään. En usko, että kumpikaan henkilöistä olisi veturinkuljettaja. Mistä ovesta se olisi tullut? (Tai sitten se on kävellyt tuonne ihan toisesta.) ohjaamosta Ilmeisesti joku poikkeustilanne. Luulisin, että henkilökunnasta on kuitenkin kyse. Huomioliivejä ei ole siihen aikaan ollut vielä käytössä. Nykyisin jokaisella konduktöörillä on semmoinen, jos joutuu astumaan raiteille.

Tuo rakennusmateriaali on selvästi lännen. Käytetty yksittäisiä tiiliä ja katossa on hienoa soraa. DDR:ssä olisi käytetty kevyitä elementtejä ja katossa vain huopaa tai sitten mineriittiaaltolevyjä. Ks. https://www.spielwaren-hegmann.de/modell​eisenbahn-H0/anlagenbau-baumaterial-9x/b​usch-1391-baracke-h0-1gu8.html . Tupakka-automaatteja ei tainnut enää olla DDR:ssä siihen aikaan (yksi malli valmistettiin 50-luvulla, mutta kun ne olivat ruostuneet rikki, ei niitä ole enää korvattu). Eikö olisi ollut niin monta eri tupakkamerkkejäkään. Olisin yllättänyt, jos DDR:ssä olisi ollut näin hienoja lasipallolamppuja, ainakin Itä-Berliinin ulkopuolella.
kuva 21.12.2018 01:43 Uwe Geuder  
  Jaaha, osavaltion tilaajayhtiö ei ole vielä päivittänyt karttaansa https://www.lnvg.de/typo3conf/ext/p2lnvg​map/res/map/fullscreen.php?layer=2&overl​ay=0

Metronomille jää ilmeisesti RE 3 Uelzeniin ja RE 4 Bremeniin. https://www.bahn.de/p/view/mdb/kursbuch/​mdb_286262_hamburg_hbf_1819_ab.pdf
kuva 21.12.2018 01:18 Uwe Geuder  
  Tänään, siis 2 viikkoa myöhemmin:

Hampuri: Auringonnousu 08:33, auringonlasku 16:01, siis 7½ tuntia

Tampere: 09:42 - 15:03, siis alle 5½ tuntia

Ero yli 2 tuntia.

Käytännössä pimeän tulo riippuu paljon pilvisyydestä tai mahdollisesta lumihangesta, siis se voi vaihdella päivästä toiseen. Suomessa hämärtyy pidemmin kuin Saksassa, koska auringon rata leikkaa horisonttia pienemmässä kulmassa. Se koskee sekä aikaa ennen auringonnousua tai laskua että sen jälkeenkin.
kuva 19.12.2018 00:30 Uwe Geuder  
  Tuossa Hampurin S-Bahnin kalustokuvaus https://www.s-bahn-hamburg.de/s_hamburg/​view/wir/fahrzeuge.shtml
kuva 19.12.2018 00:24 Uwe Geuder  
  Se on nimenomaan Hampurin S-Bahnin ulkonäkö. En usko, että missään muualla Saksassa olisi kovin samannäköisiä.

Nämä olivat ensimmäiset modernit moottorijunat Hampurin S-Bahnille. Rakennettu 1974 - 1978. Koska Hampurin S-Bahn oli ainoa Länsi-Saksassa, joka käyttää virtakiskoja, niitä ei voikaan käyttää muualla.

Berliinin S-Bahn käyttää myös virtakiskoja, mutta se oli siihen aikaan vielä DDR:n Reichsbahnin operoima. En ole koskaan miettinyt asiaa, mutta oletan vahvasti, ettei Berliinin S-Bahn ole Hampurin kanssa yhteensopiva, että toisen junakalustoa voisi käyttää toisessa verkossa. Muutenhan Saksan S-Bahn -verkot Frankfurt – Stuttgart – München ovat aina pienessä mittakaavassa lainanneet toistensa kalustoa, vaikka verkot ovat täysin erillään toisistaan.

Ei ne ihan modernia enää ole, vaikka perusteellisesti modernisoitu ainakin kerran. Niiden käyttö pitäisi loppua jo ensi vuonna. En tiedä Hampurista mitään, mutta ei olisi ihan ensimmäinen kerta, että menee jatkoajalle, koska toimivaa korvaavaa kalustoa ei ole vielä tarpeeksi.

Uusimmissa malleissa en enää näe "tyypillistä Hampuria".