Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	22.06. 13:58	Uwe Geuder
		Leitner. Turkulaisiile tuttu :)
	15.06. 23:38	Uwe Geuder
		Jos saapuu 60 minuuttia tai enemmän myöhässä, saa kai osan hinnasta takaisin. (Joitakin poikkeuksia tuli viime vuonna, esim. jos on ihmisiä radalla ja muuta, mihin rautatieyritys ei voi vaikuttaa.)
	15.06. 23:28	Uwe Geuder
		Pitempi valotusaika auttaisi kai.
	15.06. 16:18	Uwe Geuder
		Onko Naantalin rata huonokuntoinen? Pitkä polttoväli tuottaa yllättäviä mutkia millä tahansa radalla. Olin junan kyydissä enkä huomannut mitään erikoista heiluttamista. Ihmettelin kyllä, että sallittu nopeus oli 80 km/h: https://juliadata.fi/timetables?s=1971&d=29.5.2025 . Toteutunut nopeuskäyrä puuttuu. Ehkä ei ole ajettu niin lujaa? Viikon myöhemmin matkustin Uudenkaupungin radalla (). Olisin olettanut, että se olisi paremmassa kunnossa, koska se on jopa sähköistetty. Näin ei kuitenkaan ollut, heilutti välillä selvästi, vaikka pahempiakin olen joillakin junamatkoilla kokenut. Sallittu nopeus oli taas 80 km/h: https://juliadata.fi/timetables?s=1927&d=8.6.2025. Mutta ajettu on vain 60 km/h: https://juliadata.fi/timetables?s=1927&d=8.6.2025&speed=1 () Itselläni vain huonohko kännykkäkamera. En ottanut kuvia, koska oletin, että tänne tulee varmaan parempia. Ei vain tulleet...
	20.04. 00:31	Uwe Geuder
		Milloin semmoinen on tullut? Ei ole monta kuukautta, kun en ole vielä maksanut mitään. Edit: Tavallaan se on edelleenkin alennus. 0,50 € halvempi kuin tiskiltä ostettuna. Mutta omalla ATK:lla ostettuna se olisi vielä kerran 0,50 € halvempi.
	20.04. 00:23	Uwe Geuder
		Kävin Suomessa ensimmäinen kerta elämässäni juuri Turussa 2,5 vuotta myöhemmin. Silloin puuvaunut olivat jo ainakin Turun seudulta häipyneet. Olin jo silloin kiinnostunut rautateistä enkä ollut kertakaan nähnyt puuvaunua museoliikenteen ulkopuolella. Jos semmoinen olisi näkynyt, se olisi jäänyt muistiin ja myös diafilmiin. En tiedä, milloin puuvaunut ovat häipyneet Länsi-Saksan liikenteestä. Arvaus olisi viimeistään 50-luvulla ehkä joltakin sivuradalta, pääradoilta luultavasti jo 30-luvulla? Syksyllä 1987 tuossa seisoi porkkana. Oliko sama aikataulu vielä siellä, siitä en ole ihan varma. Saattanut olla. Ehkä myös Huru näkyi, vaikka pikajuna Helsinkiin oli Alstikan vetämä. Edit: Maailma on pieni, vain 5 päivä sitten aihe "Puukoristen vaunujen säännöllisen käytön päättyminen" on ollut esillä keskustelupuolella: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15986.msg122858 Tuon mukaan se näyttää hyvin mahdolliselta, että puuvaunut häipyvät Turun seudulta juuri 1985 ja 1987 välillä. Vaikka Uuteenkaupunkiin on ilmeisesti myöhemminkin käytetty joskus yksi vaunu. Voi tietysti olla, että ihan yksittäisiä vaunuja oli vielä, mutta minä en sattunut näkemään niitä.
	13.04. 14:00	Uwe Geuder
		En usko, että halpalennot liittyvät siihen millään tavalla. Vaikka Cisalpino-yhtiön kalustosta oli vain pieni osa näitä Pendolinoja, juuri näiden jatkuvat tekniset ongelmat olivat tahranneet koko yhtiön maineen. Lehtiotsikot romujunista oli vain yksi puoli, myös Sveitsin rautatieviranomainen oli uhannut liikenneluvan menettämisellä. Yhden vuoden aikana 83 vuoroa eivät päässeet pääteasemalleen, siis noin puolitoista viikossa. Myöhästymisiä oli paljon ja myös vakavampia välikohtauksia kuin esim. tulipaloja tunnelissa enemmän kuin toisella kalustolla. Yhteisyrityksen aikana ylläpito oli Italiassa, jossa se oli laiminlyöty. Myöhemmin kun ylläpito oli Sveitsissä, ylläpidon tarvetta oli korkeaa ja ilmeisesti siitäkin syystä SBB luopui kaluston käytöstä eikä enää satsannut saneeraukseen. https://de.wikipedia.org/wiki/Alstom_ETR_470#Pannenanf%C3%A4lligkeit
	13.04. 12:48	Uwe Geuder
		Minusta näkyy ohjaamosivuikkunan alla numero 3. Jos kuvassa on SBB:n 470.003, se on romutettu vain 7 vuotta myöhemmin, vuonna 2015. Ennen sitä SBB oli yrittänyt myydä tämän sarjan junat, mutta ei löytänyt ostajaa. Trenitalia omisti saman sarjan junia. He myivät ne oman tytäryhtiölle Kreikkaan ja siellä ne ovat isomman saneerauksen jälkeen liikenteessä vuodesta 2022 lähtien. Yhteysyritys Cisalpino oli lopetettu jo vuonna 2009. Hieno kuva maisemoineen, mutta rautatienäkökulmasta ei menestystarina.
	13.04. 00:21	Uwe Geuder
		Olen nähnyt jonkun verran funikulaariratoja. Mutta en muistaakseni yhtäkään, jossa oli kaarre. Usein ne ovat yksiraiteisia ja vain puolivälissä on kaksiraiteinen kohtauspaikka. Se tarkoittaa tietysti pientä kaarretta, mutta ei niin isoa, että kaapelirullien akseli on pystysuunnassa.
	09.03. 23:23	Uwe Geuder
		Eikö suomeksi sanota raidegeometria?
	08.03. 12:08	Uwe Geuder
		Millähän nopeudella pystyisi kulkemaan tuon "karteen" yli?
	23.02. 21:36	Uwe Geuder
		> Ei varmaan saa kaputsiinoa noin halvalla enää :) Se on totta, mutta luultavasti selvästi halvempi kuin Suomessa. En ainakaan nopeasti löytänyt mikään Kölnin listaa, mutta yksi mielenkiintoinen linja-autoaseman lista eräästä idän pikkukaupungista tuli vastaan. On jo 2 vuotta vanha ja hinnat varmaan vielä nousseet, mutta silti Suomen näkökulmasta ihan uskomaton hintataso: https://de.restaurantguru.com/Bistro-am-Busbahnhof-Zeitz/menu
	23.02. 21:23	Uwe Geuder
		> saksalainen tehokkuus junaliikenteen järjestämisessä Se oli joskus aikoja sitten. Nykyisin aikataulut eivät pidä, junia perutetaan ihan jatkuvasti, tiedotus ei toimi jne. jne.. Ja juuri Köln lienee yksi Saksan pahimmista. Viime kerran kun kävin siellä olin matkalla kaukojunalla etelästä Dortmundiin. Olisi pitänyt olla suora juna, mutta poikkeuksellisesti (siis poikkeus aikataulusta, mutta ei poikkeus siitä, että aikataulut ovat vain teoria) juna päättyikin Kölniin. Kello oli jo keskiyön jälkeen , mutta seuraava juna Dortmundiin olisi pitänyt olla RE noin 40 minuuttia myöhemmin. Junasta ilmoitettiinkin laiturinäytölle. Ongelma vain, ettei juna tullut ja jonkun ajan jälkeen näytölle ilmestyikin seuraava juna ja raiteelle myös itse seuraava juna. Dortmundin juna jäi vain haamuksi. Menin kysymään palvelutiskille, jossa oli vielä keskiyön jälkeenkin 2 työntekijää. Toinen sanoi, että ei voi olla. Toinen sanoi, että hänellä on teoria. Juna olisi pitänyt tulla Deutzistä ja siellä on rakennustöitä. Sitten on varmaan käynyt näin ja näin (en muista enää selitystä) ja siksi juna on häipynyt näytöstä. Mutta taas noin 40 minuuttia myöhemmin lähtee seuraava RE Dortmundiin. Niin kuin siinä alueella usein on, seuraava juna meni ihan eri reittiä Dortmundiin. Se ei tullut Deutzistä, vaan meni Deutziin kautta. Siellä olikin rakennustöitä ja tuli yli puolen tunnin myöhästymistä, koska jouduttiin pari kertaa odottaa vastaantulevaa junaa. Lopussa Dortmundissa en ollut edes paljonkaan myöhemmin kuin alkuperäisellä haamu-RE:llä. Jälkimmäinen olisi kulkenut pitempää tai ainakin hitaampaa reittiä. Siis perille pääsee yleisesti vaikkapas aamuyöllä. Mutta aikataulussa vain harvoin.
	23.02. 19:21	Uwe Geuder
		Turistiliikenne tarkoittanee tuolihissille tulevia? Aikaisempi kävelymatka Krupa-Bohosudovin asemalta olikin tylsähkö ja kesäkuumuudessa aika epämukava, kun varjopaikkoja ei juuri ollut. Kuvan uusvanhalta seisakkeelta kävelymatka ei näytä kartan perusteella olevan edes oleellisesti lyhyempi. Mutta ehkä hieman vehreämpi alue ja mukavampi kävellä?
	13.02. 23:51	Uwe Geuder
		Onko se julkinen paikka? Näyttäisi olevan Sokoksen kahvila, vaikka en ole käynyt vähintään 15 vuotta. Eikö Ravintola Pons olisi vielä parempi sijainti? Näkee molemmat linjat. Jos ylipäätään näkee kadulle, en tiedä kuinka heidän ikkunat ovat. Ja hinta lienee Sokoksessa parempi :)
	07.02. 23:10	Uwe Geuder
		Tuo nykyinen rekisteröinti ei ole vielä 10 vuotta vanha (Directive (EU) 2016/797). VR:n vetureista vain Sr3 ja Dr19 näyttävät olla rekisteröityjä. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei muuta kalustoa saisi käyttää. Yleisesti on käytössä hyvin pitkiä siirtymäaikoja ja kun ne umpeutuvat niitä useimmiten vielä pidennetään. En tiedä mitään konkreetista, mutta olisin erittäin varovainen päätellä, ettei esim. Dv12 saisi käydä Haaparannassa
	07.02. 00:58	Uwe Geuder
		Voitko selittää? Leveäraide Haaparantaan on ollut "aina". Haluatko sanoa, ettei siihen sopiva veturi ei ollut vuosiin? Dr19 ei ole vielä kovin kauan, en tiedä mikä tuohon pätkän "sopiva" sarja olisi poistunut viime vuosina.
	06.02. 23:47	Uwe Geuder
		Että DDR:ä luonnehditaan iloiseksi voitaneen pitää vähintäänkin luovaksi kuvaukseksi. Varmaan ovat pelkästä ilosta ampuneet ne, jotka eivät enää halunneet olla iloisia. Mutta takaisin asiaan... V60 on alussa todellakin rakennettu Babelsbergissä. Mutta sen jälkeen tuotanto on siirretty enimmäkseen Henningsdorfiin. Babelsbergissa valmistui lopussa ”vain” 188 kpl., Hennigsdorfissa 2068 kpl. Näin ainakin Wikipedia kertoo.
	06.02. 00:33	Uwe Geuder
		Esan mainitsema osoite on muuttunut: Uusi osoite lienee: https://www.archives.sncf.com/contre-la-montre/ BB-9004 käytti kyllä kahta virroitinta, mutta ei minunkaan ymmärtääkseni samanaikaisesti, niin kuin Petri oli jo kirjoittanut. Toinen nostettiin vasta kun toinen oli sulanut. Minä kuulin ihan eri sanoja kuin Petri. Johtuukohan se jommankumman ranskantaidoista vai onko se sittenkin eri elokuva? En usko, että siihen aikaan on tehty enemmän kuin yksi. Minä kuulin "On signale au periscope que le panto d'arrière est fondu. On remonte l'autre" ("Periskoopista ilmoitetaan, että takimmainen virroitin on sulanut. Nostetaan toinen" (16:35) Etummainen siis käytössä ennätyksen ja hidastamisen aikana.
	05.02. 23:42	Uwe Geuder
		Johnin mainitsema veturi https://vaunut.org/kuva/164277
	05.02. 23:39	Uwe Geuder
		https://de.wikipedia.org/wiki/DR-Baureihe_V_60 Jos saksa ei suju, voi vaihtaa myös (paljon lyhyemmälle) englanninkieliselle versiolle. Erikoisuutena voi mainita, että 14 kpl. on muutettu 1520 mm leveäraiteelle Mukranin satamaa varten. Voisi siis järjestää ajon Suomessa kunhan kulunvalvonta-asiaa saisi hoidettu :) 2016 oli vielä 3 konetta käytössä. Hieman epäilen, onko enää yhtään, mutta tietoa ei ole. 2256 kpl. rakennettu, se tekee sen yhdeksi eniten rakennetuista eurooppalaisista normaaliraidevetureista.
	27.01. 00:20	Uwe Geuder
		Ensimmäinen linkki Kuubaan kuville ei toimi enää. Mutta sivu on arkistoitu: https://web.archive.org/web/20090208195800/http://www.farrail.net/galleries/galerie_20-stb-cuba-2003.html Tosiaan myös Ferkeltaxeja ja muutakin DDR-kalustoa :)
	17.01. 17:16	Uwe Geuder
		Juu muistin ilmeisesti väärin. Vanhat ravintolaunut korvataan uusilla bistrovaunuilla tämän vuoden aikana sanoo https://www.tagesspiegel.de/berlin/abschied-vom-knodelexpress-der-alte-speisewagen-zwischen-berlin-und-prag-wird-2025-ersetzt-12507140.html (Suuri osa maksumuurin takana)
	17.01. 16:55	Uwe Geuder
		Vain kaksi vuotta myöhemmin DB myy taas KISS-junia. En tiedä ovatko ne samoja vai onko toisella puolella verkkoa juuri ostettu ja toisella puolella myydän. https://web.archive.org/web/20250117145339/https://www.db-gebrauchtzug.de/f?p=222:751:9273666221394::::: (vorg ei osaa käsitellä tuota URL:ä oikein. Viisi kaksoispistettä pitää lisätä vielä käsin.)
Kuvasarja: Ruokaa junassa	17.01. 16:19	Uwe Geuder
		Olin varma väärässä. Löysin juomalistan https://www.cassiodor.com/images/mitropa-speisekarte.jpg (ilman vuosilukua) ja siellä on "Deutsches Pilsner Spezial". Se oli kai Sternquell-panimon tuote, täsmää mainitun tähden kanssa. https://web.archive.org/web/20250117141640/https://i.ebayimg.com/images/g/HpoAAOSwCMdkgLQ2/s-l1600.jpg on kuva DDR-ajasta, vuotta en pysty arvaamaan. Nykyisin https://www.sternquell.de/
Kuvasarja: Ruokaa junassa	17.01. 15:57	Uwe Geuder
		> jotain itäsaksalaista olutta Tietoa minulla ei ole, mutta Radeberger olisi ihan ensimmäinen heittoni.
	17.01. 15:46	Uwe Geuder
		ČD:n ravintolavaunulla on hyvä maine. Hämärästi muistan lukeneeni, että joulukuun aikatauluvaihdon jälkeen ne eivät kulje enää ainakaan Saksassa.
	05.01. 23:28	Uwe Geuder
		Jos tulkitsen UIC-ritilää oikein, siellä on DK:n lisäksi ei muuta kuin D ainakin tällä yksilöllä. Sähkön yhteensopivuus ei taida olla isoin ongelma, toistaiseksi turvajärjestelmä on vaikeampi. Veturissa on EU:n lippu, usein se tarkoittaa, että EU on rahoittanut ETCS-yhteensopivuutta. Mutta en tiedä, onko Etelä-Ruotsissa ETCS.
	05.01. 23:19	Uwe Geuder
		Kyllä, näyttää olevan menestys. Kannattaa muistaa, että kun VR teki tilauksen, so oli isompi kuin kaikki siihen asti myydyt yhtensää. Sen jälkeen vauhti on vain kasvanut. Ovatko kaikki DSB:n Vectronit kaksijärjestelmävetureita vai jopa kolmejärjestelmävetureita? Tanskassa järjestelmä on yleisesti 25 kV / 50 Hz, mutta Kööpenhaminan lähijunat 1650 V tasajännitettä. En tiedä, käytetäänkö Vectonia ollenkaan lähijunaverkossa. Ainakin jotkut Vectronit kulkevat Saksaan, siellä tarvitaan 15 kV / 16,7 Hz. Ruotsissa olisi sama, mutta en ole tietoinen, että Vectronit olisivat ylittämässä sillan. Wikipedia ei näytä kertovan vastausta: https://da.wikipedia.org/wiki/Siemens_Vectron
	05.01. 21:56	Uwe Geuder
		Itävallan entinen rahayksikkö on Schilling. Varmaan minäkin olen joskus maksanut sillä setelillä, mutta en muista enää yhtään, miltä se on näyttänyt: https://en.numista.com/catalogue/note202650.html Itävallan Schilling oli se isompi rahayksikkö, 100 Groschen oli 1 Schilling. (Saksalaisille omituista, koska Groschen tarkoittaa 10 Pfennig -kollikkoa, niitä tarvittiin vain 10 kappaletta saadakseen 1 Mark.) UK:n Shilling on 1971 oli taas ihan omituinen juttu. 20 Shilling on 1 Punta, mutta yksi Shilling oli vielä jaettu 12 Pence -yksikköön.Siis hinnat ilmoitettiin ilmeisti Punta, Shilling, Pence ja vielä lisäksi mahdollinen puoli Pennyä. En ole enää nähnyt Shilling-hintoja, mutta ihmettelin kovasti kuin sain ensimmäistä kertaa Shilling-kolikon paluurahana. Sehän jäi voimassa 1990 asti, piti vain tietää, että sen arvo oli 5p uudessa järjestelmässä, ei se lukenut missään. Ehkä 1971 oli julisteita, mutta 1980-luvulla se oli kai paikalliselle itsestään selvä.
	04.01. 19:59	Uwe Geuder
		Minä ole nähnyt sen ensimmäisen kerran 1970-luvulla Münchenin S-Bahnissa. Sen jälkeen välillä myös muualla, mutta kun se ei minulle ollut enää uutuus paikat eivät ole varmuudella jääneet muistiin. Kun katsoin nyt verkosta Münchenin ratkaisua, löysin, että se on kuvattu jopa omalla sivullaan: https://www.s-bahn-muenchen.de/entdeckerzone/bewegendefakten/spanische-loesung Sen nimi on jopa espanjalainen ratkaisu tai espanjalaiset laiturit. Esikuvana mainitaan juuri Barcelonaa, vaikka se ei ollutkaan ensimmäinen paikka, jossa sitä käytettiin. Artikkelin lopussa on vielä lista muista paikoista, joissa on laituri käytössä junan molemmilla sivuilla.
	04.01. 19:45	Uwe Geuder
		> Johtopäätös: mitä lyhyempi vaunu, sen leveämpi siitä voidaan tehdä, Näin on. Kun aikaisemmin Saksassa vaunut olivat yli 3 m leveitä, UIC-X:n leveys on ollut enää 2,825 m. Tapahtumien kulusta vielä sen verran, että ensimmäiset vaunut rakennettiin ihan 1950-luvun alussa ja kehitys jatkui koko vuosikymmenen aikana. UIC-X-määritelmä julkaistiin jo rakennettujen vaunujen perusteella vasta vuonna 1961.
	04.01. 00:37	Uwe Geuder
		Siinä lukee "Kontinuerlig tågkontroll, hyttsignal", siis "Jatkuva junaohjaus, ohjaamo-opastin". Ehkä sillä nimellä löytyy verkosta lisätietoa, mutta minä en enää etsi ainakaan tällä yöllä.
	04.01. 00:29	Uwe Geuder
		Sivuseinä näyttää kovin tutulta. Mutta kun katsoin etuosaa, ensireaktioni oli, ettei semmoisia ole Tukholmassa ollut. Mutta se on ilmeisesti vain hämäys juuri tässä kuvakulmassa, kun näkee vain puolet. https://sv.wikipedia.org/wiki/X1#/media/Fil:X1_Motorvagn.jpg näyttää jo tutulta.
	04.01. 00:06	Uwe Geuder
		1980-luvulla C2-vaunuissa oli välillä valaistus pimeänä jossain vaunussa (vain varmaan akkukäyttöinen himmeä hätävalaistus). Kun menin aamulla töihin, katsoin aina semmoista, se oli oikein mukava torkkuvaunu.
	04.01. 00:05	Uwe Geuder
		Minä muistan Spårvägsmuseumom kahdesta edellisistä paikasta: Ensin se oli Odenplanin metroaseman alla. Olen aika varma, että olen käynyt siellä vuonna 1987, mutta en muista juuri mitään. Verkossa lukee, että tilat olivat pieniä, se voi olla syy, ettei jäänyt isompaa vaikutelmaa. Sen jälkeen se oli Södermalmin bussivarikossa. Muistan, että siihen aikaan tuossa metro-ohjaamossa oli jonkinlainen ajosimulaattori, jossa näkyi matkantekoa kuljettajan näkökulmasta. Tai jos se ei ollut simulaattori, sitten ainakin videoesitys. En ole varma pystyikö itse vaikuttamaan nopeuteen vai ei. Luulisin, että näytettiin vihreää linjaa.
	03.01. 11:58	Uwe Geuder
		https://de.wikipedia.org/wiki/UIC-Reisezugwagentypen sanoo 1961.
	03.01. 01:00	Uwe Geuder
		Kun syksyllä Turun uusi rautatieasema otettiin käyttöön, automaattikuulutus oli "Intercity-juna Tampereelle lähtee raiteelta viiva". Paikalla sitten oikeata ihmisoppaita, jotka neuvoivat, mitä se viiva tarkoitti.
	03.01. 00:21	Uwe Geuder
		> Unohdit Teppo että DB:llä oli avo-ozastollisia vaunuja TEE-junissa kanssa sarjaa Apmz Sanotaan, että Teppo oli yli 99% oikeassa ja alle 1% väärässä :) Kyllä 26,4 m pituus oli sama kuin UIC-X. Mutta muuten oli paljon eroavaisuuksia: Ovet, ikkunat, koko matkustamo, päätyovet, leveys ainakin. Korkeudesta en ole varma.
	03.01. 00:04	Uwe Geuder
		Ai niin, "ggf." on se viranomaiskieleltä kuulostava ilmaisu. Gegebenenfalls, siis noin "siinä tapauksessa", "tarpeen tulessa". > Tosin tämä kai tarkoittaa 2. luokkaa? En ole koskaan ajattellut, mitä se tarkoitaa tarkalleen. Kyllä, vain 2. luokka kuulostaa todennäköiseltä.
	02.01. 21:07	Uwe Geuder
		> mutta ajattelin että sitten harmittaa jos joku varaakin matkan aikana paikat minne siirrytään Saksassa jokaisella paikalla on näyttö, jossa näytetään mistä mihin paikka on varattu. Jos se on pimeä, ei ole (enää) varausta eikä tulekaan matkan aikana. Paitsi jos juna liikkuu poikkeuskalustolla ja näytöt eivät ole ohjelmoitu, mitä ikävä kyllä ei ole harvinaisuus. Sitten on aika paljon "Bei Bedarf freigeben" ja ihme kultatason matkustajille varattuja paikkoja. Niissä on sama ongelma kuin Suomessa, jokaisella väliasemalla joku voi tulla... Minä en varaa juuri koskaan ja aika harvoin on matkustettu lattialla. Joskus täytyy vähän vaeltaa ja/tai nostaa laukkuja hyllyyn. Ja kun on, liikenne oli sekaisin eikä varaus olisi ollutkaan junalle, jolla matkustin. Tämä koskee enimmäkseen 2. luokkaa, 1. minä olen harvoin ostanut. Luulisin tilanteen olla siellä vielä parempi,
	02.01. 20:51	Uwe Geuder
		1. luokan paikanvaraus voi olla halvempi, samanhintainen tai kalliimpi kuin 2. luokan. Halvempi esim. Ranskassa, jos 10-Euron paikkakiintiö on loppunut toisessa luokassa mutta ei ensimmäisessä. Voi myös käydä näin, että toinen luokka on täynnä (ainakaan ei myydä enää niille ei toivotuille Interrail-asiakkaille…) mutta ensimmäinen ei vielä. Käykö joskus toisinpäin, sitä en tiedä. Mutta ehkä 1. luokan matkalipulla saisi hätätapauksessa ostaa 2. luokan paikan?
	01.01. 19:39	Uwe Geuder
		Kenen juna näkyy kuvassa, siihen en voi ottaa kantaa. Mutta Railcare hoitaa Kaunis Ironin kuljetuksia, ym. lehdistötiedote on vielä verkossa. Näkyyko kuvasta, että nämä olisivat LKAB:n vaunut?
	01.01. 19:28	Uwe Geuder
		003, aika vanha… Interraillipulla semmoisia toiveita on periaatteessa helppo toteuttaa Saksassa. Nousee vain kyytiin, kun näkee mielenkiintoisen junan, varausta ei yleisesti tarvita. Niin minäkään tein lokakuussa Ranskassa, kun näin laiturinäytössä mielenkiintoisen pääteaseman nimen. Mutta Ranskassa se käy vain osalle junista, monelle tarvitsee paikkalipun. Minä varaan yleisesti yösijan vasta, kun olen saapunut jonnekin. Aamulla paikka ei ole välttämättä vielä tiedossa, päivällä voi tulla uusia houkutuksia. Mutta lokakuussa se toimii ehkä paremmin kuin heinäkuussa, samaten kun on yksin eikä tarvitse neuvotella kenen päähänpistoja ovat nyt parempia. ICE1:sille on tehty toinenkin käyttöajan pidennys, siis saneeraus. Suunniteltu poisto liikenteestä joskus 2030. Ihan niin ainutlaatuisia kuin 1990-luvulla ne eivät enää ole. Jo ensimmäisen saneerauksen yhteydessä on esimerkiksi lisätty istuinrivejä.
	30.12.2024 01:53	Uwe Geuder
		Vähän yllättävää, että sinne voi rakentaa asuntoja. Olettaisin, että Ruotsissa ympäristömyrkkyjä otetaan vakavasti. Katsoin nopeasti verkosta ja löysin ensimmäisinä noita: https://edokmeetings.stockholm.se/welcome-sv/namnder-styrelser/radet-till-skydd-for-stockholms-skonhet/mote-2019-08-26/protocol/pm-fororeningar-inom-gasverket-ostrapdf?downloadMode=download https://etjanster.stockholm.se/Byggochplantjansten/PresentPlan/GetFile?fileRecordNumber=10617000&journalNumber=2014-12741&fileName=Hantering%20av%20f%C3%B6roreningar%20-%20granskning%202 Kyllä saasteita on, mutta tilanne ilmeisesti ei ihan katastrofaalista.
	28.12.2024 23:42	Uwe Geuder
		Olen kirjoittanut jo aikaisemmin sulkujen käyttövuosista kuvan https://vaunut.org/kuva/172536 alla. Kautta aikojen on ollut suurin piirtein ilmeisesti 2 sulkupaikka: A: Kuningatar Kristiinan ja Polhemin sulku olivat samassa paikassa. Siksi pitikin keskeyttää laivaliikennettä 11:ksi vuodeksi Polhmemin rakennusaikana B: Nils Ericssonin sulku oli eri paikassa. Se oli käytössä 1850 - 1935 ja on vielä nykyisin olemassa kalavaellusreittinä. A: Kaarle Juhanan ja Victorian sulut ovat siksi eri paikassa kuin B. Minä oletan, että se on suurin piirtein sama paikka A. Ja taas laivaliikenne on ollut poikki noin 11 vuotta (on vieläkin). Voi myös olla että jompikumpi tai molemmat on siirretty hieman sivusuuntaan. En ole asiasta ihan varma. Mutta on pakko olla erikseen paikasta B. Vuosien 1855, 1863, 1885, 1893, 1899, 1909, 1921 ja 1930 kartoista näkee selvästi, että käytössä oleva sulku on se pohjoinen. Paikka B on siis tässä karttakuvassa ylempi allas, Nils Ericssonin sulku, vuosi ennen sen käyttöönotto. Karttakuvassa alempi allas on Polhemin sulku, silloin vielä käytössä, mutta vain vuosi ennen sen käyttö lopetettiin. En ole sattunut lukemaan mitään, kuinka se käyttöönotto oikein tehtiin. Oliko vähän rinnakkaiskäyttöä vai suljettiin vanha heti kun uusi oli avattu vai oliko laivaliikenne jopa poikki siinä välissä. Kaarle Juhanan sulku ei voi näkyä vuoden 1849 kartassa. Se avattiin 1939 sen kuuluisan Slussenin liikenneratkaisun kanssa. Vanhat kartat voi tarkistaa tuosta: https://stockholmskallan.stockholm.se/sok/?postId=3137&map=true Ja ennen kuin joku kysyy, kuinka tämä liittyy rautateihin, rautatie on näkyvissä ensimmäinen kerta vuoden 1885 kartassa :) Ja Stadsgårdenin satamaraiteet viimeinen kerta vuoden 1972 kartassa :(
	28.12.2024 19:45	Uwe Geuder
		On ollut jopa 5 kaasukelloa: 1: tiilirakennuksessa, rakennus jäljellä, näkyy kuvassa 2: tiilirakennuksessa, rakennus jäljellä, näkyy kuvassa 3: märkäkello, kehys jäljellä, näkyy kuvassa 4: kuivakello, purettu (sijainti kuvaajan takana tai vähän oikealla) 5: kaasupallo, haluaisin muistella sen harmaana, nykyisin Google Streetviewssa valkoisena, kuvan ulkopuolella oikealla takana https://sv.wikipedia.org/wiki/Gasklocka#/media/Fil:V%C3%A4rta_gasklockan_2007.jpg https://maps.app.goo.gl/3rUhBhcjk5SJopRQA
	28.12.2024 18:52	Uwe Geuder
		Itse asiassa ei ollut suojaseiniä. Oli kaksi rakennelmaa. Pienempi on kuvassa näkyvä teline, jonka sisällä oli liikkuva kaasukello. Isompi oli kiinteä harmaa rakennus. Koko alue oli 1987 jo huonokuntoinen eikä paljon toimintaa näkynyt. Haluaisin kuitenkin muistella, että kaasukellon täyttöaste vaihteli vielä. https://stockholmskallan.stockholm.se/post/32036 En tiedä mikä sen isomman toiminto oli, nykyisin varmaan purettu? En ole varma, ehkä paikalla oli vielä kolmaskin, yksi oli muistaakseni aika lähellä tietä enkä muista tuommoista korkeaa kalliota.
	28.12.2024 18:30	Uwe Geuder
		Aina oppii uutta, en ole ollut tietoinen semmoisesta keksinnöstä. En ihan ymmärrä selitystä, että nykyisin semmoisia kaarreratoja ei enää käytetä, koska nykyaikaisilla tavaravaunuilla on pitkä akseliväli tai sitten telejä. Ongelma pitkän akseliväin kanssa minä näen. Mutta eikö teli pitäisi olla juuri helpompi pienelle kaarresäteelle? Jos ei ole keskipuskurikytkin, pitää varmaan löysätä kytkintä. Mutta ratkaisu on joka tapauksessa vain alhaisille nopeuksille.
	28.12.2024 18:04	Uwe Geuder
		> Nyt puhutaan vuoden 2025 lopusta, hinta 10 miljardia. Tällä hetkellä joulukuu 2026, hinta-arvio on kai jo ylittänyt 11 miljardia.
	28.12.2024 18:03	Uwe Geuder
		Vastaus kysymykseen, miksei München tai Frankfurt kuvan https://vaunut.org/kuva/66395 alla.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset