Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 01.06. 01:19 Uwe Geuder  
  100-vuotisjuhla ja hengenvaara vain saksaksi. Raidekyltit saattavat olla jotakin muuta, en osaa arvaamaan, mikä saksankielinen sana se voisi muuten olla https://rail.cc/en/disentis-muster/disen​tis-muster-railway-station/l2819#gallery​-2
kuva 01.06. 00:59 Uwe Geuder  
  Nyt löytyi ainakin paikkanimi. Disentiksen nimi on retoromaaniksi Mustér https://upload.wikimedia.org/wikipedia/c​ommons/6/6c/Disentis20090619Y575.jpg
kuva 01.06. 00:47 Uwe Geuder  
  > Sen pääkaupunki on Chur, joka on tärkeä rautateiden risteysasema.

Churissa on vähän alle 40.000 asukasta, josta vähän yli 5% puhu retoromaania, siis 2000 puhujaa. Kaupungissa kyltit näyttävät olevan yksikielisiä (Sveitsin saksa) http://vaunut.org/kuva/61156 Rautatiemaseman kylteistä en ole löytänyt vorgista parempaa kuvaa kuin http://vaunut.org/kuva/66962. Vaikka on pysty lukemaan mitään, ne ovat selkeästi yksikielisiä. Kaupungin nimi oli retoromaaniksi muuten Cuira, ei se lue edes asemalla https://sites.google.com/site/churerrund​gang/home/gebaeude/bahnhof

> Joo, eikö Rhätische Bahn rautatiryhtiön -nimi nimenomaan viittaa siihen että kyseinen rataverkko kattaa juuri tämän kielialueen?

Tietysti sanojen juuret ovat yhteisiä. Mutta nykyinen kielialue on paljon pienempi kuin kyseinen rataverkko ja ehkä myös sen ulkopuolella. Yritin selvittää asiaa eilen, siinä kuitenkin onnistumatta. Rata https://en.wikipedia.org/wiki/Bever%E2%8​0%93Scuol-Tarasp_railway sijaitsee ilmeisesti retoromaanisella kielialueella. Kaikki kuvat, jonka minä löysin, näyttävät vain saksankielisiä kylttejä. Jos Rhb:n sivulla vaihtaa retoromaaniksi, kyseisen alueen asematiedot katuosoitetta lukuun ottamatta ovat saksankielisiä https://www.rhb.ch/rm/service-souvenirs/​contact/contact-stations/detail/zernez . Tarkistin joitakin kuntia. Retoromaanikielisen väestön osuus on laskemaan päin. Uusimmat luvut olivat vuodesta 2000 ja silloin 30:n % ja 50:n % välissä.

En ole löytänyt yhtäkään retoromaaninkielistä kylttiä. Luulisin, että joitakin on varmaan olemassa, mutta eivät ole kovin yleisiä.
kuva 31.05. 01:07 Uwe Geuder  
  Karin ”kaksi muuta kieltä” voi todellakin ymmärtää kahdella tavalla. Kaksi muuta kieltä Heikin mainitseman englannin lisäksi, jotka näkyvät siinä kilvessä. Se oli minun tulkinta. Tai sitten Sveitsin kaksi muuta kansalliskieltä niin kuin Vesa tulkitsi sitä.

Tämä tuli juuri taas mieleen kun tutkin Wikipediaa https://lmo.wikipedia.org/wiki/Stadler_C​ityLink ja löysin minulle tuntemattoman kielen: lombardin kieli. Sitä puhutaan Sveitsissäkin. Sillä on jopa 3,9 miljoona puhujaa, siis ei ole paljonkaan suomen kieltä pienempää.

Retoromaani on todella pieni kieli (60.000 puhujaa). En tiedä onko sen alueella monta rautatieasemaa.
kuva 31.05. 00:35 Uwe Geuder  
  Vossloh on kansainvälinen rautatieteollisuuden yhtymä. Parhaiten semmoisen yrityksen tietoja löytyy yleisesti vuosikertomuksesta. https://www.vossloh.com/en/investor-rela​tions/financial/financial-publications/

Vossloh Cogifer Finland Oy Teijosta http://vaunut.org/kuva/140004 oli todellakin sen 100%:isesti omistama tytäryhtiö vielä vuoden 2019 lopussa.

Myös Patentti- ja rekisterihallinto sekä Verohallinto vahvistavat asiaan. https://tietopalvelu.ytj.fi/yrityshaku.a​spx?kielikoodi=1 Haulla “vossloh” löytyy 2 yritystä. Molemmat on ennakkoperitärekisterissä, päätelen siis, että monella on edelleenkin liiketoiminta.

Tuo Cogifer on minulle uusi tuttavuus, mutta se on ilmeisesti perinteikäs ranskalainen rautatieteollisuusfirma Alsacen Reichshoffenista. (En ole heti löytänyt milloin se on perustettu. Jos se olisi 1871- 1914 välisenä aikana, se olisi ollut silloin saksalainen firma) Sen omistajaperhe de Dietrich on myös Alstomin perustaja.

Vossloh keskittyy nykyisin ilmeisesti enimmäkseen ratapölkyihin, kiinnityksiin jne. Esim. Vossloh Citylink junaraitiovaunujen valmistus on myyty Stadlerille https://en.wikipedia.org/wiki/Stadler_Ci​tylink
kuva 10.05. 21:09 Uwe Geuder  
  Niissä otetaan paikka, mutta ei sentään istuinta.
kuva 10.05. 10:37 Uwe Geuder  
  Ei kai ollut. Cisalpino on sveitsiläis-italialainen yhteisyritys, jolla oli 9 ETR 470 -junaa. Zürich-Milano oli sen pääreitti, mutta junat menivät jossain vaiheessa jopa Saksan Stuttgartiin asti.

Liikenteessä oli paljon ongelmia. Esim. vuonna 2008 83 junavuoroa ei päässyt ollenkaan perille. Lehdistössä Pendolino oli synonyymi epäonnistumisen kanssa.

Huonon maineen takia kyseiset palvelut muutettiin, eikä Cisalpino-brändiä enää käytetty.

4 junaa päättyvät lopussa Sveitsin SBB:lle ja niistä romutettiin 3 vuonna 2015, 1 museoitiin. Romutus teki viimeinen kerta räväköitä otsikoita, että ainakin viimeisellä matkalla se pääsi perille. Tuossa sikäläisen iltapäivälehden artikkeli https://www.blick.ch/news/schweiz/mittel​land/letzter-halt-schrottplatz-ciao-ciao​-pendolino-id4362171.html. Ja vähän asiallisempi artikkeli harrastussivulla http://schweizer-bahnen.ch/abschied-etr-​470.html

Trenitalian 5 junaa olivat vielä liikenteessä. Viimeinen uutinen oli kai, että ne siirretään Kreikkaan, italialaisten tytäryhtiölle. Muutos 25 kV:lle ei taida olla pieni urakka, siis ilmeisesti niitä halutaan käyttää vielä vuosia.

https://en.wikipedia.org/wiki/Cisalpino

https://en.wikipedia.org/wiki/FS_Class_E​TR_470

Sekä ETR 470:n että Sm3:n kantaisä on ETR 460. Ne ovat ymmärtääkseni aika samankaltaisia.

Ilmeisesti SBB:llä on jonkun tauon jälkeen nyt taas uusia Pendolinoja ETR 610. Mutta niitä en ole itse nähnyt enkä tiedä niistä muutenkaan juuri mitään. https://en.wikipedia.org/wiki/New_Pendol​ino
kuva 10.05. 09:17 Uwe Geuder  
  Loputtua? Ovatko ne oikeasti lopetettu vai toistaiseksi tauolla, niin kauan kuin matkustamista ei suositella?
kuva 09.05. 13:46 Uwe Geuder  
  > En tiedä, toimiiko se.

Ehkä täällä on joku, joka on ajannut Dr13:a ja muita? Hän voisi kertoa, huomaako eroa.
kuva 09.05. 13:43 Uwe Geuder  
  Veturi näyttää olevan niin kuin osa-aikaeläkkeellä. Sehän oli nopeille junille tarkoitettu ennen kuin TGV:t tulivat käyttöön. Nyt kyljessä lukee ”ter” siis seutuliikenne.
kuva 09.05. 13:26 Uwe Geuder  
  Tätä ranskalaista muotoilua kutsutaan ”nez cassé”, siis murtuneeksi nenäksi. Wikipedian mukaan tarkoitus oli nimenomaan vähentää heijastuksia ja auringon häikäisyä. https://de.wikipedia.org/wiki/Nez_cass%C​3%A9s En tiedä, toimiiko se.

Suomessa auringon häikäisy on pohjoisen sijaintinsa takia pahempi ongelma kuin Ranskassa. Mutta paljon suomalaista veturimuotoilu ei tietysti viime vuosikymmenien aikana tapahtunut, siis ei voi tiedä, olisiko se täällä käytetty. Dr13:ssa on sama idea, mutta sekin lienee ranskalaisen suunnittelijan eikä suomalaisen tilaajan vaikutus. http://vaunut.org/kuva/139546
kuva 07.05. 01:49 Uwe Geuder  
  Sveitsissä Pendolinot on jo romutettu, kun luotettavuus ei ollut ihan huippua... Suomessa oli alkuvuosina paljon ongelmia, mutta ei kai nyt enää? Vai onko se vain näin, että lehdistö ei jaksa enää kirjoittaa samasta aiheesta? Tai sitten tämä talvi on ollut Etelä-Suomessa yhtä runsasluminen kuin Italiassakin.

Kyseinen vika taitaa joka tapauksessa olla harvinainen, jos ei ainutlaatuinen.
kuva 07.05. 01:14 Uwe Geuder  
  > Miksiköhän nuo aukeamattomat ohjaamon sivuikkunat ovat useimmiten sähkökalustossa?

En uskoisi, että se liittyy suoraan sähköön. Mutta ehkä veturin ikään? Tai huippunopeukseen? Erilainen turvallisuusajettelu ja usko siihen, että ilmastointi tehoaisi.

Toisaalta, olen yllättynyt, että suihkukoneen ohjaamoikkunoita saa avattu. En ole varmaa ihan uuseimmista, mutta suurin osa liikenteessä (ennen koronaa...) olevista kuitenkin. Siellä huippunopeus on ihan toista luokkaa ja vaara koko koneelle aikamoinen. Painostuksen takia sitä ei saa auki lennon aikana, mutta välillä tulee tapauksia, ettei ollut kunnolla kiinni lennonlähdössä.
kuva 07.05. 00:55 Uwe Geuder  
  Jos ei todellakaan olisi sääntö, ettei ovi saa olla auki se olisi kai työnantajan työturvallisuusrikos.

Saksassa on viime vuosina kuollut ainakin 2 veturinkuljettajaa tippumalla ajossa ohjaamosta. Ainakin yhdessä tapauksessa on epäilty, että vessahätä oli liian suuri.

Jos kyseessä on työntävä veturi ei tietysti veturinkuljettaja ole siinä vaarassa. Mutta New Yorkin metrossa on ollut semmoinen tapaus, että joku on toistuvaksi mennyt takaohjamoon ja tehnyt kiusaa, en muista enää yksityiskohtia. En tiedä, voiko siitä tulla junalle suoraan onnettomuusvaara, mutta ainakin sujuvan rautatieliikenteen merkeissä myös semmoista on kai syytä estää pitämällä tyhjän ohjaamon ovet aina lukittuina.
kuva 04.05. 23:25 Uwe Geuder  
  > Se on ikuisuusongelma

Ja välillä parannuksetkaan eivät ole täysin onnistuneita https://www.youtube.com/watch?v=h1_DCKbN​3P4
kuva 04.05. 22:47 Uwe Geuder  
  Se on ikuisuusongelma, mutta joudun myöntämään, etten ole seurannut aihetta ollenkaan.

> Onko S-Bahnilla aina oma laituri

Siihen kai pyritään, mutta vastaus on ei. (Paitsi ehkä tasavirtaverkoissa.) Vaikka linja sinänsä olisi vain kaksiraiteinen on joillakin asemilla erilaiset raitteet eri junatyypeille.

S-Bahnin laiturikorkeus on 96 cm. Se antaa ymmärtääkseni tasaisen sisäänpääsyn.

Jos samalla raitteella pysähtyvät muitakin junia laiturikorkeus on 76 cm. Se tarkoittaa yksi askel ylös S-Bahniin.

Tuossa tuorehko raportti Stuttgartin tilanteesta https://www.nvbw.de/fileadmin/nvbw/Fahrg​astbeirat/Sitzungen/22.09.17/Bahnsteigh%​C3%B6hen_VRS_FGB-BW-Sitzung_am_22.9.17.p​df

61% asemilla S-Bahniin pääse ilman askelta ja sillä tavoitetaan 72% matkustajista.

Stuttgart on vauras alue. En olisi yllättnyt, jos jossakin tilanne on vielä huonompi.

Vähän kauempana (S-Bahn -verkon ulkopuolella ja varsinkin idässä) on myös olemassa 55 cm ja 38 cm vakiokorkeuksina. Sen lisäksi vielä "poikkeuksia".
https://www.deutschebahn.com/resource/bl​ob/1173544/52654276c4eebdd3e6d2219423424​773/ETR-05_2014-Bahnsteigh%C3%B6henkonze​pt-data.pdf

Ruhrin aluella lasketaan laitureita jo 96 cm:stä 76:teen, koska tulee uusia kaksikerrosvaunuja.
kuva 04.05. 00:45 Uwe Geuder  
  Ah, je me suis demandé quelle mot se cache par derièrre l'isolant.
kuva 04.05. 00:23 Uwe Geuder  
  Tuukan kohta 11 vuotta vanhaan kysymykseen ei ole vielä vastattu:

> Ajetaanko tuolla S-Bahnia ihan kaukojunaraiteita,

Sekä että. On osuuksia jossa S-Bahn kulkee samalla raiteilla kuin kauko-, regio- ja tavaraliikennekin. On ratoja, jotka ovat 4-raiteisia, siis S-Bahnille ihan omat raiteet. Ja on on ratoja, jotka ovat pelkästään S-Bahnin käytössä, muuta liikennettä ei ole.

> minkätyyppisessä liikenteessä nuo kuvassa näkyvät dieselmoottorivaunut ovat

Arvatakseni tuolla linjalla https://de.wikipedia.org/wiki/Teckbahn , siis erään sivuradan henkilöjunat, suurin osa matkustajista jatkanee S-Bahnilla. S1:n pidentämisen myötä nuo junat eivät taida olla nykyisin enää Plochingenissa, vaan Kircheim (Teckillä).
kuva 03.05. 22:57 Uwe Geuder  
  Silta oli Wikipedian mukaan 398 m pitkä. Kun mittakaava N on 1:160 siitä tulisi melkein 2,50 m. UK:ssa mittakaava N tarkoittaa ilmeisesti poikkeuksellisesti 1:148, sitten malli olisi jopa meikein 2,70 m.

Minulla on tieltä otettu kuva näistä siltatorneista. Se on aika synkkä eikä rautatiestä muistuta enää yhtään mitään. En usko, että se kannattaisi ladata ylös tänne.

Jos eksisi joskus sinne, suosittelisin käymään kivan pikkuvaelluksen eteisyydessä sijaitsevassa Linzin asemalla. http://vaunut.org/kuva/134940 http://vaunut.org/kuva/134939
Kuvasarja:
Roma–Giardinetti rautatie
 
01.05. 23:22 Uwe Geuder  
  Rata oli joskus 78 km pitkä. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Rome%E2%​80%93Fiuggi%E2%80%93Alatri%E2%80%93Frosi​none_railway Jäljellä olevat 5 km oli tarkoitus sulkea vuonna 2016, mutta nyt on kuitenkin päätetty toisin. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Rome%E2%​80%93Giardinetti_railway Ehkä olisi kannattanut muutta suuntaa vähän aikaisemmin, 5 km muusta verkosta irrallinen rata ei taida olla kovin taloudellinen ratkaisu.

(Webbiosoitteet korjattu. Näyttävät nyt rumia, mutta toimivat ainakin Firefoxissa.)
kuva 27.02. 23:14 Uwe Geuder  
  Rakennusvuosi 1982. Wikipedia https://de.m.wikipedia.org/wiki/SSB_ZT_4 tietää, että korvaava kalusto on jo tilattu Stadlerilta. Suunniteltu käyttöönotto ensi vuonna.
kuva 23.02. 22:40 Uwe Geuder  
  Kuvassa vielä Riggenbachin hammastanko. Wikipedia kertoo, että nykyisin on käytössä (osittain?) von Roll -tyylinen tanko. Uudemmat kuvat näyttävät vahvistamaan asian.
kuva 23.02. 22:04 Uwe Geuder  
  Totta, Strubin profiili on samankaltainen kuin tavalllinen rautatiekisko. Lyonin metrlinjan C:n hammaskiskon profilli on vain yksinkertainen suorakulma. En ollut katsonut niin tarkkaa.

Von Roll -yritys on järjestänyt toimintonsa uusiksi jossain vaihessa. Hammaskiskot valmistaa nykyisin Tensol-niminen firma. Valikoimassa toki Von Roll -kiskon lisäksi myös Riggenbach, Abt ja Strub.

Nämä ovat kuitenkin kaikki sveitsiläisiä yrityksiä. Eihän Sveitsi ole kärsinyt 2. maailmansodan tuhoja.
kuva 23.02. 18:41 Uwe Geuder  
  Oletko varma, että ala-asema on siirretty vuoden 1984 jälkeen? Aukio (Marienplatz) on kyllä muunneltu aika lailla vuonna 2004, mutta minusta se on niin pieni, ettei radan pidennyksille olisi ollut edes tilaa. Ehkä kymmenisen metriä, niin tarkkaa en muista paikkaa, mutta ei 50 metriä.

Tuossa kuvasarja https://www.stuttgarter-nachrichten.de/g​allery.serie-endstationen-marienplatz-di​e-haesslichste-haltestelle-hat-den-groes​sten-fanclub.35875a86-8fb8-4d64-8851-bbf​51f75230a.html
kuva 22.02. 23:34 Uwe Geuder  
  Ja avattuna (sisäänpäin, niin kuin Suomessakin) ei isolla rinkalla pääse enää ohi. Ovi on hyvin paksu.
kuva 22.02. 23:11 Uwe Geuder  
  Lyonin metrolinja C käyttää samantyyppistä hammaskiskoa. Minulla on huonohko kännykkäkuva, jota en viitsinyt laittaa vorgiin.
kuva 05.01. 23:24 Uwe Geuder  
  Sivun http://www.johnathersuch.com/railways/vi​seudesus/viseudesus.htm mukaan Cozia-1 on rakennettu 1986. En tiedä, voiko se olla totta.
kuva 05.01. 23:20 Uwe Geuder  
  Onko se Elvetia? Tuon listan mukaan http://www.johnathersuch.com/railways/vi​seudesus/viseudesus.htm se olisi sitten Reșița 1954. Onko lista luotettava, siihen en osaa ottaa kantaa.
kuva 04.01. 23:21 Uwe Geuder  
  Itävaltaan ostettiin 3 (länsi-) saksalaista Schienenbus-mottoorivaunua, ns. Uerdinger Schienenbus. Sen jälkeen lisää valmistettiin lisenssillä Itävallassa. Kuvassa näkyy lisenssillä rakennettu malli: Ikkunat ovat erilaisia ja ovet hieman matalampia. Myös Waggonfabrik Uerdingenin valmistajalaatta puuttuu.

Ehkä suurin ero oli vaihdelaatikossa. Saksalaisessa mallissa oli sähköisesti ohjattu puoliautomaattinen vaihdelaatikko. Itävaltalaisessa mallissa oli perinteinen mekaaninen vaihdelaatikko.

Lähde: https://de.wikipedia.org/wiki/%C3%96BB_5​081
kuva 01.01. 16:03 Uwe Geuder  
  Minulla ei ole erityisen hyvää kännykkäkameraa, mutta tuli siitä kohtuullisen tarkka kuva. Sommittelu ei kuitenkin ole ollut kovin mietitty, en lataa sitä nyt ylös. Varmaan tulee ajan myöten vielä parempia kuvia, ei tuo näyttö sinänsä ole niin iso harvinaisuus. (Siis minä kokeilin eilen, saako siitä kuvan. Ei minun kuvassa ole historiallisia lähtöjä.)
kuva 01.01. 15:53 Uwe Geuder  
  Keltainen lippu on opastin Fz2: Seisovassa ajoneuvossa on henkilöitä.

Joskus muinoin lippu näkyi säännöllisesti, kun ratapihalla seisoi postivaunuja. Sisällä oli henkilökunta lajitelemassa kirjeitä.

(En ihan ymmärrä, miksi se on tärkeä tieto. Eihän muutenkaan kannata törmätä seisoviin ajoneuvoihin. Eikä varmaan ohimenevä juna sen takia hidasta, koska henkilö voisi astua varomattomasti raiteelle. Tässä nostolaitteessa sen voisi vielä ymmärtää, ehkä junan nostaminen tai laskeminen ei ole sallittu, niin kauan kuin junassa on henkilöitä.)
kuva 28.12.2019 00:41 Uwe Geuder  
  Alunperin kuulostaa kovin historialliselta. Tehtiin luokkaretki Lontooseen n. 1980 ja silloin vaihdettiin Oostendessä junasta laivaan. Oli pimeä enkä tajunnut, että asemarakennus on niin komea. Ei tarvinnut kulkea pääovesta, laivalle pääsi suoraan lauturilta haluaisin muistaa.

Wikipedia mukaan laivayhteydet lakkautettin vuonna 1994, kun Kanaalin tunneli avattiin.
kuva 28.12.2019 00:20 Uwe Geuder  
  Myös köysirata löytyy.
kuva 26.12.2019 23:04 Uwe Geuder  
  Ennen 2006 ne olivat raideopastimia (virallisesti Schutzsignal, mutta usein myös Sperre, Sprerrsignal tai Gleissperrsignal) . Vuonna 2006 tuo käsite on kuitenkin poistettu säännöistä, kun opastin näyttää punaista. Seis on seis, siitä riippumatta onko se pääopastin vai raideopastin. Siitä lähtien pitäisi olla enää yksi punainen valo, mutta ymmärtääkseni muutos ei ole vieläkään valmis. https://de.wikipedia.org/wiki/Schutzsign​al

Täytyy sanoa, etten ihan ymmärrä muutoksen tarkoitusta.

Asema näyttää olevan Geislingen (Steige), minä arvaisin.
kuva 26.12.2019 19:26 Uwe Geuder  
  Onko moottorivaunulla oikea sukulaissuhde Dm7:ään? Mitä kuljetetaan kattotelineessä?
kuva 26.12.2019 18:02 Uwe Geuder  
  Ei riitäkään. Kun vähän aikaa sitten ostin verkosta säästölipun viikkoja etukäteen, valitsin vanhasta tottumuksesta lipun nouto. Tuntuu varmemmalta kun on paperilippu, kuin joutuisi viikkoja myöhemmin etsimään tiedostoa jostakin IT-laitteesta… Huomasin sitten asemalla, ettei uusilla automaateilla nouto enää onnistukaan, kehitys kehittyy. (En ollut tietysti lukenut ohjeita oston yhteydessä, olenhan minä ostanut junalipun ennenkin…). Onneksi kävin iltapäivällä ja lipputoimisto oli auki. Odotusaika oli kuitenkin noin 20 min, 2 tiskiä oli selvästi alimitoitettu.
kuva 26.12.2019 17:36 Uwe Geuder  
  Junan äänimaisema matkustamossa tulee hyvin esiin tuossa videossa: https://www.youtube.com/watch?v=3eUnxqGz​Ujk Joissakin uusimissa malleissa on tyristoriohjaus. Mutta videon AM 70:ssa olen kuulevinani mekaanisen ohjauksen vasarointia.
kuva 26.12.2019 17:10 Uwe Geuder  
  Kysymys täyttää kohta 15 vuotta:

> Mikähän on vempaimen kytkimen tyyppi?

Vastaus ja lisää tietoa koko sarjasta löytyy tuosta: http://vaunut.org/kuva/13206
kuva 25.12.2019 16:01 Uwe Geuder  
  Että sitten, kun Suomi liitetään Neuvostoliittoon, Neuvostoliitto ottaa käyttöön Suomen hienon maakoodin ja NL siirtyy ainakin numeerisesti rautatiemaailmaan johtajaksi? No, aika villi teoria, minä en siihen usko :)

Mutta jos katsotaan

10 Suomi
20 Venäjä
30 Pohjois-Korea
40 Kuuba
60 Irlanti
70 Iso-Britannia
80 Saksa

Sitten voisi suurella mielenkuvituksella tunnistaa mallin. Aloitetaan pohjoisesta ja siirretään maailmakartan yli kuin kellon viisari. Varmaan sekin liian kaukaa haettu :)

En löydä nopeasti tietoa, oliko NL 20.
kuva 24.12.2019 14:37 Uwe Geuder  
  Ja 99 jälkeen 10 on Suomi. Olen ihmetellyt miksi ensimmäinen käytössä oleva UIC-maakoodi on Suomi. Ei voi olla aakkosjärjestykessä eikä Suomi ole kansainvälisen rautatieliikenteen solmukohtakaan, Että Suomella on ainutlaatuinen raideleveys maailmassa (onko näin?) on tuskin otettu huomioon.
kuva 22.12.2019 17:05 Uwe Geuder  
  Suunnitelma on sattuman korvaaminen erehdyksellä :) 1988 Lielahti – Pori. Aloitettiin sitten 1995 ja valmistui keväällä 1999 11 vuotta myöhässä. https://yle.fi/uutiset/3-5163783

Ei voi edes syyttää lamaa. Hulluina vuosina oli tarkoitus tehdä, mutta sitten laman aikana ryhdyttiin toimiin.
kuva 16.12.2019 13:42 Uwe Geuder  
  Ruuhka näyttää olevan vielä rajallista...
kuva 16.12.2019 00:09 Uwe Geuder  
  Jaaha, onko Vainikkalan rata niin ruuhkainen vai miksi kannattaisi koukata Imatran kautta? Jos ei tuosta openrailwaymapista puuttuu jotakin olennaista, se ei näytä kovin suoralta tieltä.
kuva 15.12.2019 23:46 Uwe Geuder  
  Ei näyttäisi olevan kovin luonteva paikka Tahkoluotoon. Muistaakseni Tahkoluodon junat tulivat Vainikkalan kautta. Tuosta pääsisi kai vain Niiralan kautta. https://www.openrailwaymap.org/?lang=nul​l&lat=61.04033710138011&lon=29.579315185​546875&zoom=9&style=standard

Tai sitten Imatran kautta, mutta ei sekään ole suora päärata.
kuva 15.12.2019 23:33 Uwe Geuder  
  Siellä oin jopa Google street view https://www.google.fi/maps/@60.5487867,3​0.2169956,3a,37.5y,285.29h,98.05t/data=!​3m6!1e1!3m4!1sAI9A4d6hgx_JXWg5D_OiZQ!2e0​!7i13312!8i6656?hl=fi
kuva 15.12.2019 23:30 Uwe Geuder  
  Kiitos! (Tiedäthän, että koordiaatit voi myös syöttää tunnistetietojen kohdalla. Sitten voi etsiä kuvia, jotka ovat otettu samassa paikasaa. Vaikka en tiedäkään, kuinka semmoisessa haussa voi säättää tarkuutta.)
kuva 15.12.2019 22:56 Uwe Geuder  
  Aikataulut ovat tänään vaihtuneet, mutta Deutsche Bahnin sivuilla on vain vanhat pdf:t. Tämän syksyn aikana Zoon asemalta lähti 3 kaukojunaa. 2 Flixtrainia Stuttgartiin ja 1 Nightjet Zürichiin. https://www.bahn.de/p/view/mdb/kursbuch/​mdb_299781_berlin_zoo_heft_abfahrt_ab_15​10.pdf

Olen lukenut, että yksittäisiä kaukojunia lähtisivät uuden aikataulun mukaan lähäiseltä Charlottenburgin asemalta, mutta sen lähtötaulukkoa en löydä verkosta. Reaaliaikainen lähtöaikataulunäyttö löytyy https://bahnhof.de -sivuston kautta. https://iris.noncd.db.de/wbt/js/index.ht​ml?bhf=BCHB,BCHS&Zeilen=50 (Rivejä voi lisätä käsin) Ei mielenkiintoisia lähtöjä kummaltakaan asemalta juuri nyt.
kuva 15.12.2019 22:23 Uwe Geuder  
  Ei siellä ole mitään, se on 1.8 km tunnelia, jossa on 3 asemaa. Tämän artikkelin mukaan https://en.wikipedia.org/wiki/U55_(Berli​n_U-Bahn) on vain 1 juna eikä edes opastimia. En muista, oliko näin.
kuva 15.12.2019 22:19 Uwe Geuder  
  Voisitko Jarmo täyttää koordinaatit. Venäjän maantiedeosaamista kehnoa...
kuva 15.12.2019 01:03 Uwe Geuder  
  Linkki http://de.wikipedia.org/wiki/DBAG_Baurei​he_189 ei toimi enää. Uusi osoite https://de.wikipedia.org/wiki/Siemens_ES​64F4. Ei 4:n virtajärjestelmän veturi ole uusi. BR 184 (itse asiassa silloin vielä E 410) tilattiin jo vuonna 1964: https://de.wikipedia.org/wiki/DB-Baureih​e_E_410
kuva 15.12.2019 00:17 Uwe Geuder  
  Kuvassa näkyvä sukupolivi joutui 2017 katsatuskorjauksen. Ne nostetiin siis tuosta radanpätkästä ylös ja niiden tilalle tuli korjattua vanhempaa kalustoa (D-sarja, lempinimi Dora). Tuossa videossa uusien vanhojen vaunujen laskemisoperaatio https://www.youtube.com/watch?v=MP0AJONU​408

Lisää keskustelua tuossa: http://vaunut.org/kuva/107348