17.01.2015 Hamilton on ensimmäinen "isompi" väliasema matkalla Aucklandista etelään. Vaikka arvioltaan yli 80% radasta Aucklandista – Wellingtoniin onkin nyt sähköistetty (Aucklandin lähiliikenteen osuus sähköistettiin vain kuukausia ennen kuvan ottamista) Northern Explorerin koko matkalla käytetään ilmeisesti dieselveturia. Muuten voisi tarvita jopa 4 veturinvaihtoa. Paitsi, että matkalla on 2 lyhyehköä sähköistämätöntä osuutta, Wellingtonin lähiliikenteessä käytetään 1600 V (?) (aikaisemmin 1500 V) tasajännitettä kun muualla pohjoissaarella käytetään 25 kV / 50 Hz vaihtojännitettä. Veturista tiedän vähemmän kuin alle on jo komentoitu, laitetaan nyt vielä linkki Wikipediaan https://en.wikipedia.org/wiki/New_Zealand_DF_class_locomotive_%281979%29
Kommentit
| 01.01.2016 01:13 | Jorma Toivonen: | Alkujaan nämä olivat Kanadalaisen GM:n tuotteita DF-sarjaa, uudistettiin DFT-sarjaksi vuosina 1992-1997. Pyörästöjärjestys Co-Co, teho 2300hv, nopeus 113km/h, paino 86tn:a (mikäli wikiin uskominen). Tämä 7008 oli ensimmäinen muutoskohde DFT:ksi. Veturi joutui tasoristeysonnettomuuteen 14.03.2008, josta myös tutkintaseloste http://www.taic.org.nz/ReportsandSafetyRecs/RailReports/tabid/85/ctl/Detail/mid/483/InvNumber/2008-101/Page/0/language/en-US/Default.aspx . | |
| 01.01.2017 22:55 | Uwe Geuder: | Ihmettelin jo 2 vuotta sitten kuinka semmoinen runkolinja voi toimia, joka on 80% sähköistetty, mutta kuitenkin vaatisi 4 veturin vaihtoa. Ilmeisesti ei toiminutkaan. Tänään satuin lukemaan, että Kiwi Rail luopuu kokonaan sähkövetureiden käytöstä. http://www.railwaygazette.com/news/infrastructure/single-view/view/kiwirail-to-end-electric-freight-haulage.html Että semmoinen pätkäverkko ei ole tehokas, sen vielä ymmärrän. Mutta, että sähkövetureiden luottavuus on huonompaa kuin dieselvetureiden, kuulen ensimmäisen kerran. Eikö se ollut toisinpäin? (Näin olen muistavinani ainakin Saksasta.) Nyt he lupaavat pitää sähkörataa kunnossa tulevaa käyttöä varten. Onko se nyt tehokkaampaa kuin olisivat vain sulkeneet jäljellä olevat sähköistyksen aukot? (Käyttäjä muokannut 02.01.17 00:47) |
|
| 03.01.2017 17:05 | Joni Lahti: | Tässä ajellaan 3 1/2 jalan eli 1067 mm radalla. Mikähän on sn? Muistelen, että käytössä oleva tasavirtajärjestelmä on 1500 V eikä 3000 V. Onkohan näin? | |
| 04.01.2017 18:38 | Uwe Geuder: | Saman sarjan toisen kuvan mukaan sn lienee 110 km/h. Ainakin siinä suuruusluokassa, ei 80 km/h eikä 160 km/h. Juu, 1500 V Wellingtonin ympäri taitaa olla oikein, kuvateksti korjattu. Kiitos ilmoituksesta. En muista mistä lähteestä olin silloin saanut 3000 V. Wikipediassa väitetään jopa 1600 V https://en.wikipedia.org/wiki/Tranz_Metro , mutta uskotaan nyt, että KiwiRail itse tietää http://www.kiwirail.co.nz/infrastructure/infrastructure-and-engineering/accessing-the-corridor/electrical-safety.html (Käyttäjä muokannut 04.01.17 18:39) |
|
| 04.01.2017 18:52 | Uwe Geuder: | Tuossa kerrotaan, että jännitetta onkin nostettu kun uudempia junia on otettu käyttöön. https://en.wikipedia.org/wiki/New_Zealand_FP_class_electric_multiple_unit Päivitän kuvatekstia vielä kerran... |
|
| 06.01.2017 14:29 | Joni Lahti: | Näin on: "Since 2011, the nominal voltage has been 1600 V but with the same tolerances as 1500 V (i.e. 1300–1800 V), making it backwards-compatible with 1500 V rolling stock." Kaikki vanha kalusto mahtuu takautuvasti toleranssien sisälle. |