??.??.???? / Toijala

??.??.???? Kuva on "luolani" seinällä olevasta julisteesta: "Suomen Valtionrautatiet, Tirehtöörit, 1862 - 1912". Taustalla näkyvät jo "uudetkin" veturitallit. Alkuperäistenkin katto on ollut harjakatto, kuten Pasi Tuomisen lisäämässä "vaihdemiehen päiväuni"-kuvassa: http://vaunut.org/kuva/68362?kv=1928&kv2​=1964&paik=Toijala&tag0=17%7CRautatieinf​ra%7CAsemarakennus . Tapio Muurisen kuvassa http://vaunut.org/kuva/22835?tag0=0%7CTk​3%7C837 Juuso Hyvärinen kommentoi pilttuiden pidentämistä. Muutettiinko katon muotoa tässä yhteydessä? Kuva on julkaistu hieman rajattuna "Suomen Veturit 1.osa"-kirjassa (Eonsuu-Honkanen-Kilpinen-Pölhö).

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Toijala
Kuvaaja: tuntematon (Lisännyt: Reino Kalliomäki)
Lisätty: 30.06.2016 01:20
Muu tunniste
Rautatieinfra: Veturitalli
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Kommentit

22.08.2016 15:04 Erkki Nuutio: Rajaamaton kuva on parempi kuva, varsinkin kun se näyttää varhaisen veturitallinäkymän luultavasti alkuperäismuodossaan.
Sen verran on kolhittu ja ruostuteltu peltejä, että kuva ei voine olla vuosilta 1875-1879. Siten sen täytynee olla väliltä 1887-1913 ja esittää veturia jonka Carelsin valmistusnumero on 74 vuodelta 1875. Pystyykö joku tarkentamaan?

Erään hollantilaisen rautatiekirjan mukaan Socie´te´en nom collectif Carels fre`res perustettiin vuonna 1875.
Eikö harjoituskappaleita tälläkään kerralla haluttu numeroida ykkösestä alkaen, vai olisiko tehdas jo perustamisvuonnaan tehnyt vetureita tukuttain. Tehtaan veturituotannosta ei liene historiikkia.
(Käyttäjä muokannut 22.08.16 15:06)
22.08.2016 18:16 Eljas Pölhö: Ateliers Carels Frères perustettiin 1838. Osakeyhtiöksi se muutettiin 1897. Veturien valmistus alkoi vuonna 1866, aluksi ainoastaan Belgian valtiolle. Vetureiden valmistus loppui vuosien 1911/12 vaihteen tienoilla. Siihen mennessä oli valmistettu 510 veturia, joista 390 Belgian valtiolle (silloiselle valtionrautatielle: Etat belge). Minäkään en tiedä tehtaasta kirjoitetun historiakirjaa, mutta monistetun (jälkikäteen koostetun?) valmistuslistan sai ostaa 20-30 vuotta sitten.
04.07.2018 10:19 Erkki Nuutio: Tämä on lähes varmasti TOINEN Tampereelle (tarkemmin sanoen Messukylään, Tammerkoski oli kaupungin itäraja) tuotu veturi. Elokuun 20 päivän 1875 vaiheilla se alkoi liikkua Sorinahteen puhkaisutyömaan ja Wiinikan sillan välillä. Sillan yli ei vielä päässyt.
Veturi on ollut pakko tuoda Tampereelle proomulla Hämeenlinnasta vesistöä pitkin Lempoisten kanavan läpi Pyhäjärvelle ja laskea maihin luultavasti heti Viinikanojan suun pohjoispuolella olleelta lastauslaiturilta. Ojan suu kääntyi vielä tällöin etelään niemekkeksi, jonne näihin aikoihin nousi pieni tiilitehdas. Sillä on epäilemättä ollut lastauslaituri mm. halkolotjille.
Koska kulkuväylä rannasta aseman suuntaan oli jatkuvaa nousua (arviolta 40 m ylöspäin) on ilmeistä että veturi tuotiin kokoamattomana Belgiasta, ja koottiin vasta Tampereen asemalla, ehkä silloin rakenteilla olleessa veturitallissa.

Entä se ENSIMMÄINEN Hämeenlinnasta loka-marraskuun vaihteessa 1874 proomulla Viinikanojan eteläpuolelle Tampereelle (tarkemmin sanoen Messukylään, Viinikanoja oli kaupungin eteläraja) tuotu veturi?
Arvatkaa vielä toisenkin kerran!!! Se oli ensimmäinen kotimaassa valmistettu veturi A5 numero 57. Harmi kun siitä ei ole täällä kuvaa. Veturi 57 valmistui elo-syyskuun vaihteessa 1874 Helsingin konepajalta ja vajaan kahden kuukauden päästä se lähetettiin piiloon ja varastoitiin Viinikanojan eteläpuolelle.
Epäilemättä laiturilta oli tehty työraide tekeillä olevan radan kyljelle suurinpiirtein tulevan Lokomon pohjoisnurkalle (mikään muu kulkureitti ei liene mahdollinen). Lotjilla tuotiin sinne myös lähes kaikki kiskot, ainakin Rukkamäelle asti ja Viinikanojan sillan tultua kulkukelpoiseksi, myös Tampereen ratapihalle.

Veturi 57 pääsi varsinaisesti töihin sorastamaan ja kiskoja kuljettamaan, kun Viinikanojan silta tuli kulkukelpoiseksi.
Siltapalkit vedettiin paikoilleen väliaikaisen puusillan varassa elokuun 10 päivän vaiheilla 1875, mutta sille kuljettavaksi silta tuli vasta syyskuussa 1875. Vasta silloin soraa päästiin kuljettamaan pengerryksiin etelään päin Rukkamäelle asti. Lempäälästä päin rata tuli kulkukelpoiseksi vasta lokakuun lopulla 1875, ja vasta silloin siltäkin suunnalta sai soraa ja kiskoja.
Miksi (eli kenen sorsimana) 57 vietiin piiloon työttömäksi kohta valmistuttuaan lähes vuodeksi, kun taas 58 sai Keisarilta näyttelyssä hopeamitalin ja lepäilee nyt museon ilmastoidussa hallissa?

Kirjoitan todisteelliset sanomalehtiviitteet kohtapuoliin Keskusteluun otsikon Sanomalehti Hämäläisen rautatieuutiset 1874-1876 perään täydennykseksi.
(Käyttäjä muokannut 04.07.18 10:22)
09.07.2018 09:07 Erkki Nuutio: Turun - Tampereen rautatielle on vähän aikaa sitten tullut Sörnäisiin kaksi ns. tankkiveturia Belgiasta....
Morgonbladet 8.9.1875.
Virheellinen tankkiveturien luku uutisessa (trenne, kun kuuluisi olla tvenne) on painovirhe tai harhatieto.
Toinen vetureista on täytynyt viedä (proomulla Hämeenlinnasta?) häthätää Tampereen aseman Sorinahteen puhkaisutyömaalle. Siellä se oli Hämäläisen To 2.9.1875 mukaan työssä jo toisviikon lopulla.
Tämä voisi tarkoittaa noin 28.8.1875 - jos toisviikolla tarkoitettiin silloin edellisviikkoa.
Carelsin veturien piti tilauksen mukaan tulla keväällä 1875, mutta ne tulivat siis puolisen vuotta myöhässä.
09.07.2018 21:12 Jorma Rauhala: Toisviikolla eli toissa viikolla on tietysti kaksi viikkoa sitten. Aivan kuten eilen (-1 pvä) ja toissapäivänä (-2 pvä).
09.07.2018 21:59 Erkki Nuutio: Niinpä varmaan, eli toisviikko vastaa toissaviikkoa. Siten veturi oli liikkeellä aseman puolella Sorinahdetta noin 21.8.1875, ja veturi oli Carelsin tekemä, tässä vaiheessa numeroton. Valmistuvien Viinikan ja Hatanpään (Vihioja) siltatyömaiden välillä oli liikkellä veturi 57. Penkereiden täyttö ja muut ratatyöt Tampereen ja Lempäälän suunnilta alkoi ilmeisesti samoihin aikoihin. Tampereelta päin sora tuli Sorinahteesta kaivaen.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!