03.11.2016 / Suolahti
03.11.2016 Maalari maalasi taloa, sinistä ja.. Kuvasta voi päätellä mitä kaikkia värikombinaatioita opastimet pystyvät tarjoamaan.
Kommentit
| 04.11.2016 01:01 | Jorma Toivonen: | Mitähän tuo sininen opaste nykyään merkinnee? Eikö tuo ennen - kauan ennen - merkannut saapumista varatulle kulkutielle muutamalla liikennepaikalla? | |
| 04.11.2016 01:35 | Jari Kuusinen: | Käsittääkseni se merkitsee, että on "vaihtotyöt käynnissä", miten se sitten ilmaistaankaan rautatiemaailman slangilla. Kirkniemessähän on jo "todella pitkään" ollut mahdollista kuvata näitä sinisiä hetkiä, mutta jostain syystä kuvia niistä ei ole nähty. | |
| 04.11.2016 01:53 | Panu Breilin: | Yhdistelmäopastimissa sininen tarkoittaa "ei opasteita". Vanhassa valo-opastinjärjestelmässä se taas tarkoitti "aja varovasti" (yhdistelmäopastimissa "aja varovasti" vuorostaan ilmaistaan valkoisella valolla) | |
| 04.11.2016 01:58 | Teemu Sirkiä: | Käytännössä tässä siis vältytään tilanteelta, että opastin pitäisi ohittaa punaisena vaihtotöiden aikana. Opastin saadaan tällä tavoin "pimeäksi", mutta niin ettei se näytä vain vikaantuneelta tolpalta, mikä pitäisi tulkita seis-opasteeksi. | |
| 04.11.2016 14:57 | Tunnus poistettu: | Nyt selvisi tämänkin mystisen opasteen merkitys. Mutta osaako joku kansantajuisesti selittää, miten tämän "ei opasteita" opasteen jälkeen pitää toimia alueella, jossa on vaihtotyö käynnissä? | |
| 04.11.2016 16:26 | Juha Mäkinen: | Kyseessä ei ole raideopastimen korvike aja varovasti opasteineen, vaan tosiaankin yhdistelmäopastimeen toteutettu opaste paikallislupien käytön mahdollistamiseen paikallislupa alueella. Opaste on ei opasteita, kuten aiemmin jo mainittiin ja kyseistä opastetta ei näe yleensä kuin vaihtotyöyksiköt. | |
| 05.11.2016 00:23 | Kimmo T. Lumirae: | Panun mainitsemilla aja varovasti ja aja varovasti -opasteilla on ero. Jos vanhan opastinjärjestelmän pääopastimessa oli sininen valo, se tarkoitti, että junalla on lupa ohittaa opastin, mutta juna otetaan raiteelle, jossa on jo muuta kalustoa ts. varatulle raiteelle. Vanhassa opastinjärjestelmässä raideopastimella voidaan antaa opaste aja varovasti, ja se merkitsee, että ko. opastimen saa ohittaa (vaihtotyönä). Tämä sisältää tiedon siitä, että mitään takeita kulkutien vapaana olemisesta tms. ei ole, mutta opastin ei estä liikkumista tällä kohdalla. Ja nyt tämän yhdistelmäopastimen valkoinen valo tarkoittaa samaa kuin raideopastimen aja varovasti. Tämä sininen opaste ilmaisee, että tässä on toimintakuntoinen opastin, mutta sillä ei näytetä mitään opasteita, jotka vaikuttaisivat junaliikenteeseen tai vaihtotyöhön. Ns. Säännön (entinen Jt) mukaan pimeänä oleva opastin on yhtä kuin seis, siksi tällä pitää näyttää jotain, kuten Teemu kirjoitti. |
|
| 05.11.2016 00:31 | Kimmo T. Lumirae: | Edelläoleva oli junaturvallisuusteknisestä näkökulmasta. Turvalaiteteknisesti saattaa olla esim. niin, että tietyllä alueella opastimet ovat punaisena, ja vaihtuisivat opastimen ohittavaa vaihtotyötä varten aina pyynnöstä valkoiseksi palautuakseen automaattisesti punaiseksi yksikön etupään ohitettua opastimen. Monissa turvalaitejärjestelmissä voidaan antaa ns. paikallisluvat: tällöin kauko-ohjaaja luovuttaa ko. alueen hallittavaksi ratapihalla olevista painonapeista, joita esim. vaihtotyöyksikkö itse käyttää ja homma sujuu nopeammin, kun ei joka liikettä varten tarvitse pyytää kulkutietä ja lupaa kauko-ohjaajalta puhelimitse. Ja nyt, kun ratapihan yhdistelmäopastimet näyttävät punaista, ja sille alueelle annetaan paikallisluvat, vaihtuvat kaikki paikallislupa-alueen yhdistelmäopastimet sinisiksi ja näin välillisesti ilmoittavat, että alueella on paikallisluvat. Ja sinisinä ollessaan opastimet eivät "hidasta" vaihtotyötä. Luonnollisesti vaihtotyöyksikkö on itse vastuussa kaikista kulkuteistä ja liikkumisistaan. Sininen opaste ei ole lupa vaihtotyöhön, vaan lupa on saatava työn alussa alueen liikenteenohjaukselta puhelimitse. Sininen valo ei myöskään ole mikään varoitus siitä, että alueella on vaihtotyöt käynnissä; ns. Sääntö ei tunne erikseen tällaisia varoituksia tai määräyksiä tällaiselle alueelle tultaessa. |
|
| 05.11.2016 00:52 | Teemu Sirkiä: | Tällä sinisellä opasteella pyritään varmasti juuri siihen, että vaihtotyössä ei olisi enää tarvetta ohittaa seis-opastetta näyttävää opastinta ja miettiä, onko siihen varmasti lupa. Jos opastin näyttää seis, niin silloin sen ohi ei milloinkaan mennä. Turvalaiteteknisessä mielessä valkoiseen "Aja varovasti"-opasteeseen liittyy, että on turvattu vaihtokulkutie, jonka ehdot eivät ole yhtä tarkat kuin junakulkutiellä. Sen vuoksi tälle on erillinen opaste. | |
| 05.11.2016 13:06 | Leo Männistö: | Saksassa tuo "ei opasteita" opaste (valkoinen tunnusvalo) on määritelty vapaasti käännettynä muotoon "opastinta ei ole liikenteellisesti olemassa". Käytetään sekä pää- että raideopastimissa. Täällä tosin hauska juttu on tuo ajaminen jatkuvan kulunvalvonnan (LZB, CIR-ELKE tai ETCS) piirissä jolloin opastimet voivat olla myös sammutettuna. Sammutettu opastin taas on eri asia kuin pimeänä oleva pääopastin, joten mitään logiikkaahan näistä on turha etsiä. | |
| 05.11.2016 15:25 | Joona Kärkkäinen: | Teemu: Ihan yhtälailla nykyisestä/vanhasta järjestelmästä löytyy raideopastimen opaste ei opasteita. Eli käytännössä täysin sama kuin tämä sininen opaste. | |
| 05.11.2016 15:32 | Teemu Sirkiä: | Täytyy muistaa, että tämä on samalla myös pääopastin. Niistä ei nykyään sellaista opastetta löydy. | |
| 06.11.2016 01:23 | Niila Heikkilä: | OJ2010 opastimen etuna on tosiaan muunneltavuus kulloisenkin käyttötilanteen ja sijoituksen mukaan. Näistä kuvan tolpista ei sen sijaan valkoista aja varovasti -opastetta näyttäisi löytyvän ollenkaan. Niiden kohdalla on valoyksikössä tyhjä paikka. Sataman suuntaan on vain avainsalpalaite, käsivaihde ja käsikäyttöinen raiteensulku, eli sinne päästäkseen pitänee aina tilata paikallisluvat. Suolahden ratapihan eteläpäästä puolestaan löytyy sinisten lisäksi myös valkoiset valoyksiköt, koska sieltä pystyy tekemään vaihtokulkutien Valtran teollisuusraiteelle. Kuvanottohetkellä paikallisluvat olivat päällä sähköratatöiden vuoksi. Jos tarkastellaan tuota tolppaa tarkemmin, nähdään että "esiopastinpuolella" on sinisen lisäksi kaksi muuta valoyksikköä. Valojärjestyksestä päätellen ovat vihreä ja keltainen. Näinollen opastin pystyisi antamaan joko odota aja, odota seis tai odota aja 35 - esiopasteen. Missä sitten on niiden vastapeluri, eli seuraava opastin. Koska Äänekosken tulo-opastin siirtyy ratapihamuutosten yhteydessä ainakin kilometrin, puolitoista kohti Suolahtea, ja ellei jonnekin Paatelan korville tule erillistä välitolppaa joka jakaisi linjan kahteen suojaväliin, lieneekö niin että tulevaisuudessa nuo antavatkin ennakkotiedon Äänekosken tulo-opastimen tilasta. Välimatka saattaa juuri ja juuri osua kohtuullisuuden rajoille. | |
| 06.11.2016 13:08 | Oskari Kvist: | Maksimi esiopastinetäisyys taitaa muistaakseni olla 4 km. | |
| 07.11.2016 09:30 | Marko Nyby: | Jep, Suolahdessa keskitetty vaihde siirrettiin Valtran-raiteelle. Samalla sen raiteensulkukin muutettiin keskitetyksi. Käyttöönotto lienee ollut 31.10. Kaiummaisen opastimen maksimietäisyys asetinlaitteesta on lähtökohtaisesti 6 km. Erikoiskaapelilla saadaan pitempiäkin etäisyyksiä. |
|
| 08.11.2016 14:55 | Niila Heikkilä: | Maksimi opastinetäisyys on tosiaan tuo reilut 6 kilometriä. Tarkoittaa käytännön elämässä sitä että jos asetinlaitteen molemmin puolin halutaan rakentaa vaikkapa ylimääräiset lähetymissuojavälit, kauimmainen opastin voi sijaita linjan puolella maksimissaan tuolla etäisyydellä jännitehäviöiden yms. vuoksi. Tällaisia lähestymissuojavälejä on vaikkapa Turku-Toijala -rataosalla. Suomessa ei taida olla niin isoja ratapihoja joissa maksimiopastinetäisyys tulisi vastaan itse ratapihalla. Jos taas puhutaan termistä esiopastinetäisyys, puhutaan huomattavasti lyhyemmästä matkasta, (Oskarin mainitsema 4km) koska liikenteen sujumisen sekä junaturvallisuuden vuoksi esiopastintietoa ei kannata tarjota liian aikaisin koska inhimillisiä vaaratekijöitä alkaa tällöin kasautua: Opasteen unohtamisen riski kasvaa, tai juna matelee viimeiset kilometrit odottaen pääopastimen näkymistä hidastaen muuta liikennettä. JKV toki blokkaa nykypäivänä paljon virhemahdollisuuksia pois, mutta toistaiseksi on vielä lähdettävä siitä että ilman kulunvalvontaa ajaminen on mahdollista opastimia seuraamalla, sn80. | |
| 08.11.2016 18:31 | Juhani Pirttilahti: | Esiopastinetäisyys oli ennen 200 km/h nopeusrajoituksella vähintään 3600 metriä, mutta nykyään JKV:n kanssa 1200 metriä. | |
| 09.11.2016 10:02 | Mikko Nyman: | Juhani: tarkennatko hieman edellistä, sillä tuollaista en muista olleen, että esiopastinetäisyys sn200-nopeusrajoituksen alueella olisi ollut vähintään 3600 metriä. Tällöinhän se tarkoittaisi sitä, että suojavälisi olisi samalla vähintään tuo. Toisin sanoen se olisi tarkoittanut suojavälin pituuden kolminkertaistumista esimerkiksi Tikkurilan pohjoispuolella, johon en oikein tahdo uskoa. Yksityiskohtana sellainen, että Suomessa ei ole koskaan saanut ajaa missään yli 140 km/h ilman JKV:tä. | |
| 10.11.2016 01:25 | Mikko Mäntymäki: | Pisin suojaväli on Vtr-Tpet välillä 3108 metriä, tarkka lukema voi heittää +/-10m koska osan opastimien paikoista jouduin laskemaan ratapölkyistä. Onko kenelläkään tarkaatietoa Tampere tavaran pääraiteiden 431,432 pääopastimien E431,E432 tarkkaa metrilukemaa että saan pääopastimet oikeaan paikkaan piirtämääni ratapihakaavioon, porttaali sijaitsee km 183-184 välillä. | |
| 11.11.2016 22:08 | Mikko Otava: | Esiopastinetäisyys on vähintään 1200m, mutta JKV välittää tiedon opastimista vähintään 3,6km ennen opastinta. Tämä on pääsääntöisesti käytössä nopeudesta riippumatta, mutta periaate tulee tuosta 200 km/h ajamisesta, koska juna ei ehdi yli 140 km/h nopeuksissa pysähtyä alle 1200 m matkalla ja 200 km/h nopeudesta pysähtyminen vie tuon noin kolme suojaväliä. 6km opastinetäisyys asetinlaitteesta koskee lähinnä releasetinlaitteita. Moderneilla tietokoneasetinlaitteilla myös pidemmät etäisyydet asetinlaitteesta ovat mahdollisia. |
|
| 15.11.2016 00:31 | Kimmo T. Lumirae: | Muistelen Tpe-Pri/Rma -radan JKV:stä, että ensimmäiset tiedot esim. seis-opasteesta tulevat JKV-näyttöön vasta 2400 m ennen opastinta/opastetta. | |
| 15.11.2016 23:36 | Niila Heikkilä: | Kimmon muistelu pitää paikkansa. Rataosan enimmäisnopeuden ollessa 140 tai alle, fiktiivipisteen etäisyydeksi riittää 2400m. Siitä kun lähdetään nostamaan nopeutta, räpsähtää 3600m vaatimus. Joissain tapauksissa fyysinen esiopastin voi olla jopa alle 1200m päässä pääopastimesta. Jos radan sn on 50, riittää 800m. Sn 35:llä etäisyysvaatimus putoaa 500 metriin. Näitä on lähinnä ratapihojen välittömässä läheisyydessä. |