??.07.1973 / Välillä Sääksjärvi (vanha)–Multisilta

??.07.1973 Kauniilla paikalla on kiva istua ja odottaa mitä tulee. Kulkutietojen saaminen oli 1970-luvulla vaivalloista. Mutta huomasin toki Vr12:sta tekevän vaihtotöitä Sääksjärven vanhalla asemalla, ja tiesin sen pian tulevan.

Kuvan tiedot

Välillä: Sääksjärvi (vanha)–Multisilta

Kuvaaja: Reino Kalliomäki
Lisätty: 03.10.2017 00:57

Dieselveturi
Vr12: 1871

Tavaravaunut
Gb:

Muu tunniste
Sijainti: Linjalla

03.10.2017 09:10	Jimi Lappalainen:	Millaista oli 1960–70-luvun rautatieharrastus? Kuinka helposti tavarajunien ja järjestelijöiden ym. aikataulut olivat saatavilla? Mitä tietolähteitä oli? Kuinka suuressa asemassa omakohtaiset kulkuaikahavainnot olivat?
03.10.2017 09:12	Jimi Lappalainen:	Ja lisää; saiko aikatauluja esim. ratapihan tai junatoimiston henkilökunnalta? Suorittajilta? Kuinka "anteliaita" oltiin?
03.10.2017 09:31	Antero Kalliomäki:	Minulla oli jonkinmoinen kulkulupa valokuvaamiseen ja liikkumiseen VR:n alueella. Koskaan en törmännyt negatiiviseen suhtautumiseen - kulkulupa toki hoiti virallisen puolen - kyllä aina sai tietoa kun kysyi. Aikataluja sai, kun tilasi tai kävi hakemassa aikataulusuunnittelijoilta päämajasta, lieni siellä joku harrastajakin töissä :). Graafinen aikataulu oli normiliikenteeseen hyvä, varsinkin höyryjunia kuvattaessa, kun siinä oli myös rataprofiili, helpompi osua mukaviin ylämäkiin. Muuten kyllä Internet ja SoMe on hiukan lisännyt tiedonsaantia sitten 60-70 -lukujen. Bell oli kyllä hiljakkoin keksinyt puhelimen...
03.10.2017 10:33	Teemu Saukkonen:	Vieläkös nykyään pystyy "sala"kuuntelemaan linjaradiota? Tuli mieleen tästä viimeaikojen radiokeli-vouhotuksesta.
03.10.2017 11:23	Mikko Herpman:	Nykyään on digitaalinen Raili.. kohta Virve.. Tokihan kaikki noin sinällään on mahdollista, mutta näiden digitaalisten salausavaimien aukilaskenta (bruteforce) kestää tehokkaallakin tietokoneella kaiketi päiviä. Eli viesti ehtii jo vanheta jos/kun sen saa auki. Eli salakuuntelu ei oikein onnistu jokamiehen laitteilla.
03.10.2017 17:04	Timo Järvi:	Reinolle kiitos uusista kuvista. Kuvauspaikkana on kalliotöppäre, joka tosin pieneni joskus 2000-luvulla perusparannuksen yhteydessä kallion ja radan väliin tehdyn huoltotien rakentamisen myötä. Kuvan oikeassa ylälaidassa on kolmen kunnan eli Lempäälän, Pirkkalan ja Tampereen halkoma Rajasaari, jossa on muistaakseni ollut asutusta jo ainakin 1900-luvun alusta lukien (mainittu kirjassa Reinikainen (1999): Eränkäynnistä aluerakentamiseen. Peltolammi, Multisilta, Lakalaiva). Karikkokivi on pysynyt paikoillaan. :) Rannan puoleinen rata on tässä kuvassa vielä likimain 25-vuotta teollisuusraiteena Sääksjärven (vanhan) liikennepaikan ja Tampereen Härmälässä sijainneen Lentokonetehtaan välillä. Moni veturi ja kiskokaluston poikanen on tuon raiteen kautta saatettu maailmalle :) Omat empiiriset ja "lähes varmat" havainnot tästä paikasta alkanevat vasta vuosia myöhemmin ;)
04.10.2017 19:28	Mikko Mäntymäki:	Tänä kesänä ensimmäistä kertaa perkiössä kysyttiin että millä asioilla olet, minulla ei ollut mitään salattavaa, joten kerroin että otan tyyppikuvia kalustosta ja valmistajan laatoista. Toivottavasti tulevat harrastaja sukupolvet tulevat arvostamaan työtäni.
04.10.2017 20:14	Eljas Pölhö:	Jimin kysymykseen: Minulla on samanlainen muistikuva kuin Anterolla. Suhtautuminen nuorukaiseen/nuoreen mieheen, joka oli kiinnostunut junista, oli aina positiivista yhtä lailla asemilla, varikoilla kuin rautatiehallituksessakin. Tietoja ja vinkkejä, aikatauluja, vakinaisten junien luetteloita yms annettiin, tai vähintäänkin niistä tietoja, aina kun oli mahdollista ja niitä osasi kysyä. Tietoja siis sai, jos osasi ja kehtasi kysyä. Suuri ero nykypäivään oli, että Hki-Tku-Lh-kolmion alueella asuvana ei ollut ketään tai mitään mahdollisuutta hälyttää ketään, joka olisi käynyt tarkastamassa mielenkiintoiselta kuulostaneen lähipäivien tapahtumavinkin Oulusta, Joensuusta tai muualta kauempaa. Niin jäi katsomatta Tk3 henkilöjunassa Jns-Nurmes tai Hv2 Kontiomäeltä pohjoiseen ja paljon muuta vastaavaa.
04.10.2017 21:00	Eljas Pölhö:	Edelliseen lisäselityksenä, että puhelin ei ollut yleinen laite kotona ja puhelu oli vaikeamman operaation takana kuin nykyisin: esim. Noposta Nykälään: Veivataan kammesta... Täällä Herunen 14, tilaan puhelun Porsaskoski 13 (tai jos halusi tietylle henkilölle, niin lisäksi henkilön nimi). Sitten odottamaan yhteyttä. Saattoi mennä tunti, pari, henkilöpuheluissa puoli päivää. Kun oli puhuttu 2 min, niin keskusneiti kysyi: vieläkö puhutaan?, siitä 30 sek, "kiiruhtakaa, täällä on muitakin jonossa" ja kolmen minuutin kohdalla puhelu katkaistiin. Ei ollut kännyköitä eikä maratonpuheluita.
05.10.2017 12:29	Heikki Kannosto:	Totta on että nuorehkoihin harrastajiin suhtauduttiin enimmältään positiivisesti. Aikataulukirjan kävimme hakemassa parinakin kesänä, Lättähatun kuljettaja myöntyi pysähtymään Nikkarilassa jotta Teppo ja minä pääsimme kuvaamaan siellä seisovia vaunuja, sain Viinijärven suorittajalta Tavaraliikenteen kuljetuskalusto -kirjasen kun uskalsin kysyä mistähän tuollaisen mahtaisi saada... Täällä neljä seitsemän nolla kolme nolla yksi, saisinko Viinijärvi neljä, siinä tuttu rimpsu etelähaagalaiskerrostalokodissa koko 1960-luvun ajan ja vielä 1970-luvun puolella. Äitini lapsuudenkodin puhelinnumero oli 4 käsivälitteisen kauden loppuun asti. Harmi kyllä ei koskaan tullut otetuksi selvää kenellä olivat numerot yks kaks kolme. Kuvassa kiinnittää huomiota Gb-vaunun melko harvinainen peltikatto.
05.10.2017 14:02	Timo Järvi:	Jahas, mitä tuon ajan puhelintekniikkaan tulee, lankaliittymä valintalevypuhelimella (pulssivalinnalla) oli tuolloin kova sana, ja jossain vaiheessa vissiin 80-luvulla tuli äänitaajuusvalintaiset näppäinpuhelimet. Puhelinkioskit olivat myös osa katukuvaa. Ainakin 80 ja vielä 90-luvulla noilla lakeuksilla kuuluin hyvin linjaradiot ja huoltoradioverkko ja sen ajan käsivälitteinen ARP-matkapuhelinverkko. Tuolloin mobiililaitteen käsite oli vielä pitkään mallia "raahattava" :)
05.10.2017 14:09	Mika T. Polamo:	(Asiahan ei varsinaisesti minulle kuulu, sillä teini-ikäni ja 80-luvun kynnyksellä oli jo näppäriä puhelinkioskeja, joista saattoi soittaa huolestuneille vanhemmille: Arvaa missä nyt olemme? Mainitsemattakaan sitä että kohtelu oli yhä erittäin hyvää ja paperimateriaalia oli vielä hyvin saatavilla ilmaiseksi, tiskiltä, sen alta ja tilaamalla. Elettiin turvallista suomettumisen eikä somettumisen aikaa. Edelleen kirjoittamattakaan eräästä nimeltä mainitsemattomasta koneapulaisesta joka Perkiön varikolta tai sen reunalta pongasi kaksi alaikäistä harrastajaa ja varmaankin liki koko lepovuoronsa uhraten esitteli koko varikon ja sen kaluston vieden jannut lopulta istuskelemaan 2218:n ohjaamoon kertoen kaiken tekniikan lisäksi, ainoa negatiivisena asiana sen, sen että suosikkisarjamme jää matkustajaliikenteestä just nyt eli 184:n alusta. Juuri tuollaiset huippuhetket muuttavat alkavan harrastuksen elinikäiseksi.)
05.10.2017 17:11	Timo Järvi:	Mika: Teillä on käynyt tuurimunkki, kun ei ole tarvinnut tehdä tikusta asiaa, mutta vaivanpalkaksi on tullut koko varikon esittely. Itsellä käynnit rajoittuvat 80-luvulla pidettyihin Tampere-päiviin, jolloin avoimia ovia oli vielä alueen yrityksiin kuten VR:lle Perkiöön ja Tampereen keskusasetinlaitteelle sekä Postin silloiseen lajittelukeskukseen ratapihan kupeessa.
06.10.2017 10:11	Antero Kalliomäki:	Taisi olla kesät '73 ja '74 kun tuhlasin kesätyöpalkkaani 2 viikon kaikkien ratojen kaikkien junien lippuun. Muistaakseni moinen ei ihan tolkuttomia maksanutkaan. Mutta VR:n henkilökunnan ystävällisyys oli kyllä hienoa, useamman kerran yövyin lepohuoneilla (kutsusta, en kerjäämällä) kun epäilivät, ettei nuorukaisella liikoja rahoja yöpymisiin ole. Vaikka silloin oli vielä semmoisia hienouksia kuin matkustajakoti - melkein joka kylässä, missä oli asemakin. Sivuraiteella seisova lätän postivaunu oli myös käyttökelpoinen, pari postisäkkiä päällekkäin makuupussiksi ja pari taiteltuna tyynyksi. Haapamäeltä ei lähtenyt enää myöhään junaa Tampereelle. Mutta malmijuna Porin radalle kyllä, muistaakseni joskus 22 nurkilla. Hurun nokalle sai puhuttua itsensä joka kerta, hiljenteli vielä alamäessä ennen Jaakkolan seisaketta niin ei jäänyt kuin pieni kävelymatka kotiin. Kesällä '75 sitten Trans Siberian Expressille, siellä viranomaisystävällisyys oli oma lukunsa.
06.10.2017 20:58	Raimo Harju:	Antero, etkai varmaan tarkoittanu että Porin radan malmijunas olis ollu Huru veturina, kun se rata hädintuskin kesti Deeverin painon.
06.10.2017 21:48	Petri Nummijoki:	Jaakkolan seisake oli kai Siuron lähellä, joten tarkoittaisiko, että Tampere-Rauma- ja/tai Tampere-Pori-junissa pääsi Hr12/Dr12-veturin kyytiin?
06.10.2017 22:03	Jouni Halinen:	Raimo, en muista oliko se unta, mutta minulla on vahva muistikuva siitä kun nukkuessani vuosina 1962-1966 mummolan yläkerrassa Kauvatsalla http://vaunut.org/kuva/77899?u=1809 radan puolella 30 metrin päässä siitä, niin usein öiseen aikaan alkoi kuulumaan mahdoton jyrinä (aivan eri ääni kuin höyryveturissa) ja koko talo tärisi savipellolla. Kun sitten ikkunasta ulos katsoin, niin Huruhan junaa veti. Joku voi varmaan vahvistaa tai kumota muistikuvani?
06.10.2017 22:20	Petri Nummijoki:	Raimo varmaan tarkoitti Haapamäki-Pori-radan malmijunaa, jossa Hr12 tuskin esiintyi. Mutta Tampereen ja Rauman välillä Hr12 oli merkitty jo aivan 60-luvun alkuvuosinakin yhteen lisätavarajunaan. Esim. 26.5.1963 alkaneella aikataulukaudella junaan LT4447, jolla lähtö Tampereen Viinikasta klo. 17:10, Kauvatsan ohitus klo. 20:55, tulo Raumalle klo. 22:28, paluujunan LT4450 lähtö Raumalta klo. 23:40, Kauvatsan ohitus klo. 1:12 ja tulo Tampereen Viinikkaan klo. 3:57.
06.10.2017 22:34	Jouni Halinen:	Kiitos Petri, en siis ole nähnyt unta. Täytyy myöntää näin yli 50 vuotta myöhemmin, että kyllä se vähitellen voimistuva jyrinä ensimmäisillä kerroilla pikkupoikaa pelotti, jotenkin sen "saundin" vieläkin muistaa. Mulla on jotenkin muistikuva että Huruja ei päiväsaikaan näkynyt, näkyi vain höyryjä ja lättiä. Ps. saako joku linkattua tänne linkin johonkin videoon missä äänen kuulisi.
06.10.2017 22:53	Petri Nummijoki:	Olisiko kuvan http://www.vaunut.org/kuva/41914 kommentissa 15.10.2012 12:20 mainituista videoista apua? Noista toisesta kuulee ratamoottorituuletuksen ja toisesta jäähdyttäjän tuulettimen äänen. Tosin kyllähän kovin ääni tulee dieselmoottorista silloin, jos veturi on kohdalla ja ajetaan suurella teholla mutta heti ei muistu mieleen videota, missä dieselmoottorin ääni kuuluisi kunnolla. Mutta jäähdyttäjän tuuletin on se, joka Dr12-veturissa kantaa kevyesti kilometrien päähän, vaikka ei välttämättä kovin voimakkaalta ääneltä kuulosta silloin, kun veturi on kohdalla. Ehkä se on sellaisella taajuudella, joka kantaa hyvin mutta ei ole läheltä kuunneltuna korvia riipivä.
06.10.2017 23:08	Petri Nummijoki:	Tampere-Pori- ja Tampere-Rauma-tavarajunat oli 60-luvun alussa merkitty lähinnä Vv15-, Tr1- ja Tv1-vetoisiksi. Tuossa Hr12-junassakin oli parin edellisen aikataulukauden ajan vielä vaihtoehtona Vv15 ja Tr1 mutta 1963 oli merkitty enää Hr12. Silloin Vv16 oli tullut Porin- ja Rauman-ratojen valtaveturiksi ainakin aikataulujen mukaan. Tilastojenkin perusteella Tampereen seudun tavarajunat olivat jo 60-luvun alkuvuosina etupäässä dieselvetoisia, joten aikataulujen voi olettaa vastaavan osapuilleen totuutta.
06.10.2017 23:53	Jouni Halinen:	Jo vain Reino lisäsi juuri hienon kuvan vuodelta 1973 Huru-tavarajunasta Tampere Pori väliltä. http://vaunut.org/kuva/122550?a=1 Säälittävän näköistä tavaravaunukalustoa on ollut vielä 1973 käytössä, ei paljon suurta nykypakua suurempi.
07.10.2017 10:43	Raimo Harju:	Petri, tarkoitin tosiaan Haapamäki-Pori rataa, enkä tullu ajatelleeksi Tampere-Pori väliä. Kyttälän sahan lähistöllä oli muutama vuosi sitten Mantan jokikahvila, joka oli varsin idyllisen näköinen.
08.10.2017 23:02	Petri Nummijoki:	Jos Gb-vaunua tarkoitetaan pakettiautorinnastuksella niin kyllä siinä hieman yliarvioidaan nykyistenkin pakettiautojen ominaisuudet. Gb-vaunu otti kuormaa 16,5 t ja kokonaispaino täydessä kuormassa oli noin 26 t eli käytännössä sama, mikä on kolmiakselisen kuorma-auton suurin sallittu paino.
09.10.2017 09:07	Antero Kalliomäki:	Kuten kommenteissa ja Reinon kuvassa, kyllä se Huru oli. Sikseensä Hurun nokalla tyyli, äänimaailma ja ison koneen tuntuma selän takana ei unohdu. Sitä en sitten tiedä oliko vakiona tuossa junassa vai hullun tuuria.
12.10.2017 09:15	Kimmo Pyrhönen:	Tampereen silloinen oma kone siinä touhuaa. Tuolloin sinne sijoitettuina olivat 1868-1871. Niitä ilmeisesti käytettiin jonkin verran alueen JK-junissa? Olisi kiva tietää tarkemmin, missä ja olivatko ajot merkitty vakituisesti Vr12-sarjalle tai myöhemmin Dr14:lle?

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!