15.04.2018 / Haukivuori
15.04.2018
Kommentit
| 19.04.2018 20:38 | Tuomo Ala-Keturi: | Ei pidä unohtaa lentoliikenteen päästöjä. Sillä lentoliikenteen päästöt jatkavat kasvamistaan suoraan ilmakehään. Jopa 70 prosenttia lentämisen päästöistä on hiilidioksidia. Tutkimusten mukaan lentoliikenteen päästöt edistävät ilmastonmuutosta 2–5 kertaa lentokoneiden pelkkiä hiilidioksidipäästöjä enemmän. https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lentoliikenteen-paastot-kasvavat-hirmuista-vauhtia-nain-huimasti-thaimaan-reissu-tuottaa-paastoja-autoiluun-verrattuna/6702200#gs.VTCwy90 | |
| 19.04.2018 21:05 | Juhani Pirttilahti: | Olenkin miettinyt, että seuraavalle Englannin reissulle voisi lähteä lentämisen sijaan maitse kulkien Ruotsin, Tanskan, Saksan, Belgian ja Ranskan kautta. Tosin aikaa siinä menisi vähintään 3 päivää yhteen suuntaan johtuen mm. yöjunayhteyksien heikennyksistä. | |
| 19.04.2018 21:35 | Jukka Ahtiainen: | Eri liikennemuotoja tarvitaan, mutta syytä olisi ohjata liikennettä enemmän ja nopeammin raiteille, eikä päinvastoin. Lentoliikenne lisää lisäksi otsonikatoa, jota sähköinen rautatieliikenne ei taida paljon tehdä. Lentoliikenteen jätin pois sen vuoksi, että se ei ole vaihtoehto kuvan tapauksessa, vaikka vesitaso on tuohon joskus laskeutunutkin. | |
| 19.04.2018 23:45 | Petri P. Pentikäinen: | Kaikkinensa olisi vähempään tyytyminen suositeltavaa niin luonnon kuin yksilöiden itsensä kannalta, mutta se olisi vastoin vallitsevaa taloususkontoa. | |
| 19.04.2018 23:54 | Jarmo Puntanen: | Koskahan "ylikulutusta"vastustavat sitten itse myyvät asunto- ja muut osakkeensa ja autonsa ja lahjoittavat tuotot pois? Eivät koskaan!! Kyseessä on pelkkä hyveviestittäminen jossa "huolissaan ololla" ostetaan ensiksi itselle mielenrauhaa ja toiseksi näytetään "huolissaan olijaa" muille yhteiskunnallisen aseman säilyttämisen vuoksi. Melkoisen lähellä nykyistä maallistunutta kristinuskoa, jossa stagnaatio on itse asiassa opinkappale. |
|
| 20.04.2018 00:55 | Jorma Toivonen: | Onkohan mikään taho arvioinut laivaliikenteen haittoja? Aluksia seilailee maailman merillä tälläkin hetkellä lukematon määrä. Raaka-ainetta viedään sinne ja valmiita tuotteita tuodaan takaisin tänne. Laivojen ikä saattaa olla jopa 40-vuotta, raskas poltto-öljy taitaa vielä olla suosituin energialähde. Uudemmissa aluksissa taitaa olla jonkinlaiset pakokaasujen suodattimet (laivurikokemus = nolla), mutta suodattimia täytynee välillä pestä (?), mutta kuinka usein nuo pesuvedet tulevat satamiin käseteltäviksi? Hupsis, väärä vipu,,, väärä vipu,, taisivat nuo rikkivedet "vahingossa" tällä kerralla hulahtaa valtameren laineille. | |
| 20.04.2018 09:26 | Eljas Pölhö: | Vähän ohi jutun aiheen, mutta lisäys Jukan kommenttiin 19.4.2018 klo 21:35 "..., vaikka vesitaso on tuohon joskus laskeutunutkin". Eli on siihen laskeutunut muutakin, ehkä kuvan vasemman äärireunan laiturista n50m etuoikealle tai silleen (sopivasti tämän kuvan alueella). Suomen Siivet-lehdessä 3-1969 Kalevi Keskinen & O.A. kertovat Westlander Lysander-artikkelissa mm. "12.12.40 vastaanotti vänr. E. Jaakkola LLv 14:lle LY-120:n Utissa. Lennolla kohti Rissalaa hän joutui huonoon säähän, jossa suoritti pakkolaskun Kyyveden jäälle. Kone sakkasi ja etupää vajosi siipiä myöten veteen." Artikkeli ja isäni piirtämä sketsi onnettomuuspaikasta on julkisella Haukivuori! fb-sivustolla (->Kuvat->Albumit->Haukivuoren historiaa). |
|
| 20.04.2018 11:19 | Petri P. Pentikäinen: | Jarmo antaa meille kaikille synninpäästön: tuhlatkaa vaan, huolestujat ovat tekopyhiä. Jorman mainitseman laivaliikenteen yksi suurhaitta on kuljetusmuodon edullisuus. Nimenomaan jättimäisiksi kasvaneet konttilaivat ovat mahdollistaneet meidän kertakäyttökulttuurimme. HS äskettäin: "Ihminen pärjäisi 250 esineellä, mutta peruskodissa niitä on 50 000 – tutkija huomasi, etteivät tavarat enää palvele nykyihmistä vaan päinvastoin." Mitä tulee kuvassa kulkevaan junaan, en pidä sitäkään erityisen ekologisena, että maakunta toisensa jälkeen aina Pohjois-Karjalaa myöten haluaa suurnopeusrautatien liittääkseen itsensä osaksi Helsingin työssäkäyntialuetta. |
|
| 20.04.2018 15:07 | Jouni Hytönen: | Massiivisten laivakuljetusten edullisuuden tuloksena on syntynyt monenlaisia kuljetusvirtoja, joita ei voitu kuvitellakaan vielä esim. 20 vuotta sitten. Raaka-aine voi olla peräisin jostain päin maapalloa, sitä jalostetaan ensin jossain halvassa maassa, varsinainen tuote tehdään kolmannessa halvassa maassa ja vielä tuotteet kuljetetaan asiakkaille toiselle puolen maapalloa. Joka vaihe on optimoitu tapahtumaan mahdollisimman halvalla, että lopputulos on edelleen pilkkahintainen. Laatu on sitten usein myös kuraa eli kaiken tämän laivaliikenteen ja resurssien käytön lopputuloksena kuluttajan käteen päätyy halvalla jotain, jonka voi heittää viikon kuluttua roskiin. | |
| 20.04.2018 20:24 | Teemu Saukkonen: | Nythän jo kuskataan kiviäkin Kiinaan ja takaisin, eikö olisi järkevämpää sahata ne Suomessa? | |
| 21.04.2018 00:00 | Arto Lopia: | On ihan muodikasta olla huolissaan ympäristöstään, muovipusseista ja sen sellaisesta. Jos nyt aivan suunnaton ilmastoahdistus painaa päälle, niin nyt kannattaa toimia ja ottaa yhteyttä paikalliseen mielenterveystoimistoon. Reilu annos neuroleptejä auttaa irrationaalisiin pelkotiloihin melko tehokkaasti. Niin, ne rikkipesureista tulevat ainekset todellakin lasketaan pääosin mereen, tosin ne ovat käyneet läpi tietynlaisen kemiallisen prosessin, jonka tarkempaa toimintaa en ala selittämään. En osaa. |
|
| 21.04.2018 00:42 | Petri P. Pentikäinen: | Eikö sinua Arto huolestuta Jukan kuvatekstissään mainitsema seikka, että Suomi on huhtikuun alussa kuluttanut luontoa sen verran, mitä olisi sopivaa kuluttaa vuodessa? Miksi tästä huolissaan oleva pitää leimata mielenterveysongelmaiseksi? Oletko sitä mieltä, että Jukan pitäisi käyttää neuroleptejä? Vai mitä tarkoitat? | |
| 21.04.2018 01:03 | Arto Lopia: | Ei huoleta, enemmän huolettaa sun argumentaatiovirheet. Olkiukkoo kyhäät. | |
| 21.04.2018 01:09 | Tuomas Pätäri: | Mitä tulee Jounin mainitsemiin kuljetusvirtoihin, katsoin kerran 1,29 euron arvoisesta tuotteesta, eli tonnikalapurkista, että se oli pyydetty Jenkkien lähistöllä ja pakattu Thaimaassa. Mistäköhän lie itse tölkki peräisin? Laatu tosin ei tässä tapauksessa ollut kuraa - kala on aina hyvää, myös norjalainen lohi sekä Puruveden särki. | |
| 21.04.2018 01:21 | Arto Lopia: | Logistiikka on ihmeellistä. Ehkä se kala ja purkin metalli olisi pitänyt tuoda siihen kaupan vieressä olevaan purkittamoon, ja näin se olisi sitten lähiruokaa tai jotain egologiikkaa noudattavaa ego-juttua. Voihan olla, että se fisu oli pyydystetty ilmoitetussa paikassa ja laiva oli jatkanut matkaansa Aasiaan kalastellen siinä matkan varrella. Ehkä, ehkä ei, ken tietää. | |
| 21.04.2018 09:59 | Petri Sallinen: | Laivaliikenteessä polttoainekäytössä tapahtuvat muutokset ovat hitaita. LNG eli nesteytetty maakaasu on yksi uusimmista polttoaineista. LNG:n käyttöä laivaliikenteessä on kehitetty mm. Suomessa. Vaikka maakaasu on fossiilinen polttoaine (pääasiallisesti metaania), aiheuttaa sen käyttö polttoaineena vähemmän hiildioksidipäästöjä kuin raskaan polttoöljyn käyttö. Tieliikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat kaikkein hankalimmin vähennettävissä ja poliittisesti niiden rajoittaminen on päättäjien käsissä kuuma peruna. Voimalaitoksissa kivihiilen käyttö voidaan sentään kieltää lailla :) Suomessa liikenteen aiheuttamat hiilidioksipäästöt ovat noin viidennes kaikista Suomen tuottamista hiilidioksidipäästöistä ja noin 40 prosenttia taakajanjakosektorin (=päästökaupan ulkopuoliset toimialat) aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Rautatieliikenteestä sähkön käyttö on ilmaston kannalta paras vaihtoehto. Sähköntuotanto on päästökaupan piirissä ja halutessaan sähköä ostava operaattori voi valita päästöttömillä tuotantomuodoilla tuotettua sähköä. Jos tarjolla ei olisi päästöttömiä sähköntuotantomuotoja, niin silloin rautatieliikenne aiheuttaisi hiilidioksisipäästöjä samassa suhteessa kuin sähköä tuottavat voimalaitokset niitä aiheuttavat. Vanhat savuttavat dieselveturit eivät ole ilmaston kannalta ihanteellinen ratkaisu. Todennäköisesti yhden dieselveturin aiheuttama ilmastohaitta on kuitenkin tiedossa. Tätä voidaan verrrata kumipyöräliikenteen aiheuttamaan ilmastohaittaan, sillä olettamuksella, että sama tavaramäärä kuljetetaan paikasta A paikkaan B. Vertailu tosin ei ota huomioon palveluiden saatavuuttaa eikä niiden hintaa. Jos kuljetusmuotojen aiheuttamat ilmastovaikutukset sanktioitaisiin, niin sanktion hinta siirtyy itse kuljetuspalvelun hintaan. Sähköä käyttävässä rautatieliikenteessä näin jo tapahtuu: jos operaattori ostaa kivihiilellä, maakaasulla tai turpeella tuotettua sähköä, on voimalaitoksen omistajan ostettava päästöoikeuksia (=lisäkustannus aiheutetuista hiildioksidipäästöistä). Päästöoikeuden hankintahinta taas siirtyy lopputuotteen hintaan. Tällä tavalla sähköä käyttävä rautatieliikenne maksaa osaltaan sähköntuotannon ilmastovaikutuksista. Tosin VR on tainnut jo aika pitkään ostaa päästöttömillä tuotantomuodoilla tuotettua sähköä. |
|
| 21.04.2018 10:35 | Jukka Ahtiainen: | Tuossa ollaan kehityksen kärjessä: https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/viking-gracesta-tehtiin-uuden-ajan-purjealus-paastoja-vahentava-suomalaiskeksinto-ei-tosin-nayta-perinteiselta-purjeelta-lainkaan/6857924#gs.iiCNe1U |
|
| 21.04.2018 16:20 | Heikki Kannosto: | Ptähh? Eikö maailma pelastukaan sillä että Earth Hourin ajaksi sammutetaan sähkövalot ja hengitetään kynttelien vapauttamia pienhiukkasia? | |
| 23.04.2018 00:28 | Petri P. Pentikäinen: | H. E. soitteli valintalevypuhelimellaan. Myös ATK:ta jonkin verran käyttävänä hän suositteli kaikkia tutustumaan oheiseen Oy Yleisradio Ab:n Asiaohjelmien julkaisemaan artikkeliin. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/22/keskustelukulttuuristamme-on-tullut-rajahdysherkkaa-katso-filosofi-markus | |
| 26.04.2018 19:06 | Jukka Ahtiainen: | Emmanuel Macron, Ranskan presidentti 25.4.2018: "Macron talks climate change in speech to Congress" http://www.dw.com/en/french-president-emmanuel-macron-rocks-us-congress-with-speech/a-43533085 |
|
| 26.04.2018 20:06 | Arto Lopia: | Ihmisellä on aina ollut suunnaton tarve pystyä hallitsemaan luonnonilmiöitä, täydellistä hallintaa ei koskaan olla saavutettu, ainoastaan jonkinlainen sietokyky. Nyt ihmiskunta on haltioissaan kun kuvittelee vaikuttaneensa koko maapallon ilmastoon, ja siitä innostuneena kuvittelee pystyvänsä vaikuttamaan ilmiöön jonka on kuvitellut aiheuttaneensa. Kreikkalaisessa mytologiassa oli Zeus jota piti pyrkiä miellyttämään, niin ei taivaallinen sähkökipinä jysähtänyt päälakeen. | |
| 27.04.2018 10:09 | Tuomas Pätäri: | Nykyaikana moni ihminen uskoo Zeuksen ja kumppaneiden sijasta tieteeseen. Tiede ei ole pystynyt täsmällisesti määrittämään ihmisen osallisuuden suuruutta parhaillaan vallitsevaan ilmastonmuutokseen, mutta tieteessä onkin täysin normaalia, että mustavalkoisen totuuden sijaan pystytään määrittämään vain todennäköisyyksiä. Varsin vallitseva näkemys tieteentekijöiden (joihin minä uskon) keskuudessa on, että suurella todennäköisyydellä ihmisen vaikutus viimeaikaiseen ilmastonmuutokseen on hyvin merkittävä. (Enkä ole lukenut kenenkään tieteellisesti osoittaneen, että ihminen EI PYSTYISI vaikuttamaan ilmastoon.) Tällaisessa tilanteessa on jo ns. varmuusperiaatteen mukaan mielestäni täysin järkevää, että ihminen pyrkii rajoittamaan vaikutustaan ilmastoon, vaikka sen merkittävyys olisikin osoitettu vain jollain todennäköisyydellä. Ilmastokeskusteluissa voi huomata usein, miten monelle maallikolle tuottaa vaikeuksia hahmottaa asioita, kun asiat eivät ole mustavalkoisia. Todennäköisestihän ihmisen osuus ilmastonmuutoksessa ei ole ääripää eli 0 tai 100 prosenttia, eikä tätä osuutta ehkä koskaan osata määrittääkään kuin todennäköisyyksillä. Moni maallikko ei osaa tulkita, jos tieteellisten tutkimusten keskiarvo esimerkiksi osoittaa, että 90 % varmuudella ihmisen osuus ilmastonmuutoksessa on vähintään 78 %. |
|
| 29.04.2018 16:55 | Jukka Ahtiainen: | "Eisenbahnen sind in erster Linie nicht zur Gewinnerzielung, sondern dem Gemeinwohl verpflichtete Verkehrsanstalten. Sie haben entgegen dem freien Spiel der Kräfte dem Verkehrsinteressen des Gesamtstaates und der Gesamtbevölkerung zu dienen." - Otto von Bismarck - "Rautatiet eivät ole ensisijaisesti voiton tekemistä varten, vaan yhteiseen hyvään velvoitettu liikennelaitos. Sen on palveltava valtion liikenneintressien voimien vapaata peliä vastaan koko kansan hyväksi." |
|
| 12.05.2018 00:20 | Arto Lopia: | Tälle maallikolle tuottaa vaikeuksia ymmärtää miten maa on muuttunut litteästä pallomaiseksi. Huomionarvoinen kummastelun kohde on myös se, että miten pallomaiseksi muuttunut maa onkin jossain vaiheessa alkanut kiertää aurinkoa. Mielestäni tuon kaltaisten muutosten tulisi olla melko selkeästi havaittavissa. Olen aivan varma, että litteän läpyskän muuttuminen pallomaiseksi aiheuttaa sen pintaan sellaisia muutoksia jotka pitäisi olla selkeästi havaittavissa. | |
| 17.07.2018 20:32 | Jukka Ahtiainen: | Hyvä, että seislevy myöhemmin poistettiin. Tänään raiteelle oli käyttöä. | |
| 18.07.2018 01:46 | Perttu Karttunen: | Tuo pikkukuva osaa olla välistä varsinkin mun kaltaiselle näkövammaiselle hämäävä. Tuo kauimmaisena oikealla oleva tukkipino näyttää nimittäin ihan SNCF än suurnopeusjunan veturilta |