25.07.1953 / Burlington, Wa., Yhdysvallat

25.07.1953 Mitä tehdä, kun raskaan työviikon jälkeen haluaisi kuvata junia, mutta ei oikein jaksa lähteä minnekään kauemmas? Yksinkertaista, varmin keino on kävellä autotalliin ja käynnistää aikakone... Eletään heinäkuuta 1953 ja Seattle - Vancouver B.C. -kiitotavarajuna #711 on juuri saapumassa Burlingtonin asemalle Washingtonin osavaltiossa. Normaalisti kiitotavarajunissa on ainoastaan umpi- ja jäähdytysvaunuja, mutta tähän on liitetty pari Gondolaa parrulastissa. Ilmeisesti parrujen toimituksella on ollut kiire! Great Northernilla oli ainoastaan 9 O-3 -sarjan Mikadoa. Nämä olivat Great Northernin höyryvetureista ainoat ensimmäisen maailmansodan aikaisten USRA-piirustusten mukaan valmistetut veturit. Veturi #3202 valmistui Alco-Schenectadyn tehtailla syyskuussa 1919. Tultaessa 1940-luvun lopulle veturisarja hoiti nimenomaan Seattlen ja Vancouver B.C:n välistä tavaraliikennettä, tällä merenrannassa kulkevalla reitillä pienempikin höyryveturi riitti raskaiden tavarajunien vetoon. Veturisarjan käyttö päättyi 1950-luvun alkuvuosina ja vuonna 1955 sarjan viimeinen veturi joutui romujonoon.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Burlington, Wa. Valtio: Yhdysvallat Koordinaatit: 48.4685 -122.3275 [Google Maps]
Kuvaaja: Hannu Peltola
Kuvasarja: Conquering the Cascades - Part II
Lisätty: 25.01.2019 21:39
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Ulkomaat
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

26.01.2019 00:45 Hannu Peltola: Hetkeä aikaisemmin juna kulki Burlingtonin eteläpuolella olevan lyhyen tunnelin läpi. Tänne asemalle saakka kuului kallioseinien moninkertaistama höyryeturin puuskutus ja poistoiskujen kumu. Vielä junan ollessa tunnelissa kuului ensimmäinen kumea tuuuut-tut junan lähestyessä Burlingtonin Main Streetin tasoristeystä. Tasoristeyksen kohdalla veturinkuljettaja huudatti veturin torvea junaturvallisuussäännön mukaisesti pitkällä kumealla tuuttauksella. Kuvaajan kohdalla on aika laittaa varoituskello kalisemaan, juna ohittaa kohta Burlingtonin asemalaituria. Kohta ei kuulukaan muuta, kuin vaunujen teräspyörien kolke kiskojatkoksissa ja satunnainen lovipyörän jumputus. Ilmassa leijuu makea kivihiilisavun tuoksu...
26.01.2019 00:49 Esa J. Rintamäki: Tämä Hannun kuva kommenttinsa kanssa on silmälle namia!
26.01.2019 01:22 Hannu Peltola: Tässä on tunnelmia samasta tasoristeyksestä vuodelta 1947. Videolla juna #712 on matkalla kohti Seattlea. Näköjään myös tuolloin O-3 #3202 on ollut vetovuorossa! https://m.youtube.com/watch?v=qNEF0ta6ye​Y
26.01.2019 04:43 Eljas Pölhö: USRA Mikadoista: Mikadot olivat suurilukuisin USRAn veturityypeistä (46% kaikista). Jos jaetaan veturit keveisiin ja raskaisiin (kuten jokseenkin kaikki USRAn versiot), niin USRA Light Mikado oli suurilukuisin (625 veturia) ja USRA Heavy Mikado oli kolmanneksi suurilukuisin (233 veturia).

Great Northernilla oli 9 Heavy-mallia. Ero keveään oli suht’vähäinen, kevyt n. 290800 lb (131,9 t) ja raskas n. 320000 lb (145,1 t) ilman tenderiä. Malleilla oli paljon yhteisiä osia. Great Northern suoritti mittausajoja vertailuksi pari vuotta vanhempaan O-1 malliin, joka oli paperilla marginaalisesti vahvempi. Käytännössä mittausten mukaan linjalla USRA malli (O-3) oli tehokkaampi ja sillä oli pienempi polttoaineen kulutus.

USRAn Mikadojen kovin ennätys tehtiin melko tasaisella Texas&Pacific yhtiön Louisiana Divisionin radalla kun yksi kevyt Mikado veti 126 vaunuun kasvatetun 10100 short tonnin (9160 metrisen tonnin) aikataulunmukaisen junan toisen maailmansodan aikaan.
26.01.2019 12:48 Hannu Peltola: En löytänyt kuvaa #3202:n esikuvasta, mutta saman sarjan #3200 on aikanaan näyttänyt tältä: https://www.steamlocomotive.com/whyte/2-​8-2/USA/photos/gn3200.jpg
(Käyttäjä muokannut 26.01.19 12:49)
26.01.2019 18:39 Esa J. Rintamäki: Pyörästötyyppi 2-8-2 sai nimen Mikado siksi, että ensimmäinen veturi tällä pyörästöjärjestyksellä toimitetiin keisarilliseen Japaniin vuonna 1897. Raideleveys oli 3 jalkaa kuusi tuumaa (= 1 067 mm).

Mikado oli tuolloin korkea virkamies keisarin hallinnossa. Chesapeake & Ohio-rautatiellä Mikado-tyyppiä kutsuttiin Mikeksi. Ensimmäinen USA:n rautatielle valmistunut Mikado toimitettiin Bismarck, Washburn & Great Falls Railwaylle. Toisen maailmansodan aikana yritettiin Mikadolle lanseerata uutta nimeä: MacArthur (ilm. kenraali Potero-Dougien mukaan?), mutta ajatus ei ottanut levitäkseen.
29.01.2019 16:51 Aki Mäkinen: Hannun pienoisrautatie on kyllä upea! Kuvien yksityiskohtia katselee mielellään useampaankin kertaan. Itse jenkkikaluston (ja USA:n) fanittajana haaveilen myös Yhdysvaltoihin sijoittuvasta pienoisrautatiestä. Pikkuhiljaa olen keräillyt 1:87-mittakaavaan amerikkalaisia rakennuksia, sekä 1940 - 1979 vuosilta olevia jenkkiautoja. Nykyiseen asuntooni ei vain ole mahdollista haluamaani rataa toteuttaa, joten keskityn toistaiseksi kaluston keräilyyn.

1:1 Jenkkikalustoa aion kyllä lähteä vielä tänä vuonna ihailemaan USA:n itärannikolle. :)
29.01.2019 20:14 Hannu Peltola: Kiitoksia Aki! Oletko jo miettinyt teemaa ja tarkempaa aikakautta USA-pienoisrautatiellesi? Vaihtoehtoja on valtavasti ja kirjo on suuri niin aikakausien, rautateiden, kaluston kuin maisemienkin osalta. Oma ratani on rajattu aikaikkunaan 1947-1953 ja olen huomannut, että tässä haarukassa pysyminen on vaikeaa, vaikka liikkumavaraa on kuusi vuotta. Minne päin jenkkilää olet lähdössä bongaamaan junia? Muista laittaa kuvia Vaunut.orgiin!

Minullakin paluu pienoisrautatieharrastukseen tapahtui keräilemällä yhdysvaltalaista kalustoa, kun paikkaa pysyvälle radalle ei ollut. Ensin suunnittelin rakentavani Appalakeille sijoittuvan hiilirautatien ja minulle kertyi jonkin verran Chesapeake & Ohion kalustoa. Varsin pian kuitenkin kiinnostuin Pacific Northwestin alueesta ja pääkohteeksi vakiintui Great Northern. Ensimmäinen hankkimani veturi oli Proto2000:n malli GN:n SD7-veturista.
(Käyttäjä muokannut 29.01.19 20:24)
29.01.2019 21:33 Jussi Kortman: Myrsky pilvetkin näyttävät laskeutuvan Burlingtoniin.
29.01.2019 22:12 Hannu Peltola: Kaupungin hedelmäpakkaamo tosiaan joutui työvalo-tornadon runtelemaksi. Tässä kohtaa myrskypilvien tunnelmaa lisää matala maisemoitu alue. Päällä on Delta Yardin ratapiha ja tässä ei ole noin 15 senttiä korkeussuunnassa tilaa maisemoinnille. Olet tainnut Jussi olla tällä radalla enemmän Delta Yardin tai Monroen asemapäällikkönä, ajoillan kiireissä on saattanut Burlingtoniin tutustuminen jäädä ohkaisemmaksi...
29.01.2019 22:44 Jussi Kortman: No enemmän jäi tosiaan kiireinen Delta Yard mieleen, mutta tuosta kuvasta vaan tulee sellainen myrskypilvi taivas fiilis. Omatkin maisemointi projektit hyvässä vauhdissa ja odottelen uutta kalustoakin, FM H10-44 on ollut pitkäaikainen haave ja kohta odotus palkitaan.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!