20.05.2020 / Riihimäki
20.05.2020 Käytetty MGO:n mäntä. Päämoottoria purettaessa oli jo tiedossa odottaa tällaista näkyä, lähes poikkeuksetta kaikkien mäntien laet olivat "halkeilleet", siksi päätettiin kokeilla "rautaista mäntää" Nykyään männät ovat saaneet jnkl:n "keraamisen" päällysteen, joka on epäilevistä ennakko-odotuksista huolimatta toiminut hyvin.
Kommentit
| 26.05.2020 09:37 | Lari Åhman: | Jostain kuulin, että tuon pinnoitteen piti vähentää myös MGO:lle tyypillistä savutusta. Ei ole tainnut siihen auttaa..? Mikäs tämän mäntien halkeilun perimmäinen syy oli? | |
| 26.05.2020 10:24 | Timo Salo: | Kuumaa, kylmää ja näyttäs kevytmetallilta... Ei semmonen kulutusosa tahdo pysyä kasassa! Samanlaisia "kokeiluja" on tullut nähtyä ja aina sama tulos. (täydellisellä teknisellä tietämättömyydellä annettu arvaus) | |
| 26.05.2020 11:33 | Lasse Reunanen: | Tuo männän laki on hyvin poikkeuksellisesti muotoiltu. Männässä oleva palotila on sen muotoinen, että palotilan ja männän laen välissä on tuollainen ohut alumiinikannas, joka moottorin käydessä kuumenee paljon enemmän kuin muu mäntä. Saattaa jossain tilanteessa jopa hehkua. Lämpötilan vaihtelut tulee kohtuuttoman suuriksi, mikä aiheuttaa lämpölaajentumista ja kutistumista, mikä puolestaan aiheuttaa halkeilua. Mielestäni perusongelma on väärin suunniteltu mäntä. Tuollaista hyvin ohutta kannasta, jossa on palokaasut molemmin puolin, on mahdoton jäähdyttää oikein millään. Perinteisen männän jäähdytys onnistuu ruiskuttamalla moottoriöljyä männän alapuoleen. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää lämmön johtumisen rajoittamisen yrittäminen jollain pinnotteilla, mitä nyt on tehty. Onnistuminen on sitten niin ja näin. Varmasti tulee mäntäpistiäinen vierailemaan jatkossakin. | |
| 26.05.2020 13:29 | Niila Heikkilä: | Dieselhydraulisen voimansiirron kanssa myös pitkiä moottorijarrutuksia tulee välttää. Suora kolmosvaihde sisässä, polttoaineen ruiskutus nollassa, MGO pyörii suurilla kierroksilla, ja ilmaa virtaa moottorin läpi valtavia määriä jäähdyttäen männänlakea.. | |
| 26.05.2020 14:20 | Timo Salo: | Kaikki uudet "jännät" seosmetallit on niin arvaamattomia, pelkkä alumiini esim. on vetelää p...aa ilman seosaineita. Sitten kun siihen sotketaan esim. nikkeliä, niin tulosta voi vain teoriassa arvailla. Erään Riihimäkeläisen yrityksen laitteita "poksahteli" väärästä paikasta, kun rosterin käyttöä harjoiteltiin... Sama tilanne kuin sylinterissä, paineet ja lämpötila vaihtelee laidasta toiseen. Puhtaan alumiinin käytöstä on myös kouluesimerkkejä, kuin toimiva aine se on: Ns. JAPP-asennusputki ei kestä edes päälle astumista, saati sitten isompia tölmäisyjä... (Käyttäjä muokannut 26.05.20 14:23) |
|
| 26.05.2020 15:33 | Esa J. Rintamäki: | JAPP-putken seosvalintakriteerinä oli se, että se on helposti taivutettavissa sähköasennustöitä suoritettaessa. JAPP-myyntipakkakset olivat n. 2 metrin mittaisia suoria putkia nipussa. | |
| 26.05.2020 15:57 | Timo Salo: | Esalle: Nykyään kaikki täytyy olla nopeasti asennettavaa ja halpaa. Huoltovapaus (=korjauskelvottomuus) on myös päivän sana. Tuolle JAPP-putkelle ei ole oikeastaan muuta TODELLISTA käyttöä kuin se, että laiska asentaja saa asennettua 3 metriä MMJ-kaapelia kolmella kiinnikkellä parinkymmenen sijasta. Itse pidän sitä kaapelinripustusputkena, jolla ei ole suojavaikutusta... :-) | |
| 26.05.2020 16:59 | Reijo Salminen: | Onko valmistajan huolto-ohjelmassa kohta "mäntien vaihto"? Tuosta kun palanen lohkeaa niin jälki on karua. Ei oikein vakuuta ranskalainen insinöörityö tässä, kädet ristissä ettei Olkiluodossa tule kanssa ylläreitä. | |
| 26.05.2020 17:56 | Esa J. Rintamäki: | Timolle: nykyisin Nordic Aluminium ei tee enää mitään muuta kuin kosketinkiskoja (Livalin omistaessa koko osakekannan). Kaikki muu alumiinituotanto (JAPP-putket, kaapelikanavat + ym komponentit) on heitetty menemään! Pursolla ei enää ole kilpailijaa... |
|
| 26.05.2020 18:27 | Timo Salo: | Pursolle hyvä, asiakkaille huono... (en muuten edes tiennyt, että Purso tekee tuotakin tuotetta) https://www.netrauta.fi/alumiiniputki-3m-ppu-20-japp-20?utm_source=google&utm_term=&utm_campaign=&utm_medium=cpc&utm_content=s|pcrid|402819497941|pkw||pmt||pdv|c|&gclid=EAIaIQobChMI1I_ZsurR6QIVCsKyCh2bhwQTEAQYAyABEgJ80fD_BwE |
|
| 26.05.2020 23:41 | Lari Åhman: | Joissakin pienemmissä moottoreissa on käytetty kaksiosaista mäntää, jossa on teräksinen laki ja alumiininen helma. Esimerkiksi Scanian DC16-moottoreissa. Palotilakin on paljon laakeampi, jolloin ei siis liene niin halkeamisherkkäkään. | |
| 30.05.2020 10:50 | Jukka Viitala: | Mikä oli tuon lipan tarkoitus? Suojasiko se venttiilejä vai paransiko pyörteitä? Vähän kuin mäntään rakennettu esikammio. Kokeiltiinko noissa koskaan mäntiä ilman lippaa? | |
| 30.05.2020 11:26 | Lasse Reunanen: | Männän lakeen muotoiltu palotila saa aikaan halutunlaisen ilman pyörteilyn, mikä vaikuttaa luonnollisesti palotapahtumaan. Ilman pyörteily ohjaa liekkirintaman etenemistä palotilassa parantaen hyötysuhdetta ja vähentäen savutusta. Miten muotoilussa tässä on onnistuttu, jää sitten ihan itse pääteltäväksi. | |
| 30.05.2020 13:18 | Jukka Viitala: | Wanhoissa ilmaDeutzeissa oli vaihtoehtona suorasuihku tai esikammio, jälkimmäisissä oli tehoa noin puolet edellisistä, mutta erittäin puhtaat pakokaasut kiitos huimasti pyörteilevän esikammion, pakoputket oli kuin tehtaan jäljiltä verrattuna muihin nokivasaroihin. Mulle siunaantui Wagner ST5-A kaivoskuormaaja mallia 1971, jossa oli kammiokone ja pikku mutakylvyn seurauksena 3 mäntää poistui pakosarjoihin... (oli pikku operaatio ajaa värkki ylös, kaadoin 40 l moottoriöljyä 2 km matkalla, kun veivit olivat tulleet lohkon läpi ja savua tuli hiukan... lopussa oli enää 2 pyttyä tulilla) vaihtokoneeksi löytyi VR:llä palvellut kammiokone, siis miksi maan päällä esikammio? Suorasuihkussa olis ollut 270 heppaa mutta poloisessa 130, tilavuutta n 20 l tyyppi muistaakseni F8-714 tjsp V8 mallinen ja Deutzit olivat legendaarisia kaivoskoneita, niihin tuli katit vasta 90-luvulla. Volvon sinikatkukoneen vein kerran maan alle ja se kerta riitti... Oliko tuo V8 Veto-Jussissa vai jossain toppakoneessa? Ostin sen Hämeen Dieselistä, 3000 tuntia palvelleena, VR vaihtoi silloin koneet ajoissa. Wagnerissa se palveli vielä 10 vuotta, kunnes wanhus hyllytettiin uudemman Toron tieltä eikä syyttä, hytin etuseinä oli Allisonin puoliautomaatti, siis ohjaamossa istutaan laitteen vasemmalla puolen takalinkun puolella poikittain ja tuo loota muuttui 90-asteiseksi parissa tunnissa, silmissä pyöri mielikuvat syliin räjähtäneistä vaihdelaatikoista... https://www.youtube.com/watch?v=WpO3D8W_E-c taitaapi olla tuollainen (Käyttäjä muokannut 30.05.20 13:26) |
|
| 30.05.2020 13:25 | Harri Pesonen: | Jukka: Minkä kaivoksen vanha kone mahtoi olla ?? | |
| 30.05.2020 13:27 | Harri Pesonen: | Olihan vesipesureita jo ainakin Keretissä waagreneissa ja deutzin kaivosveturissa joka pyttyy menee reilu 100L vettä. | |
| 30.05.2020 13:34 | Jukka Viitala: | Wankku oli Paraisilla, tuhlasin 15 vuotta nuoruudestani siellä. ST-5:a oli alkujaan 2 ja varmaan tänäkin pänä siellä on PT-8, eli personal transporter, joka on aika magee vinotunneleissa. Hommattiin 2000-luvun alussa Toro 400 Vammalan Stormista, tuo 1992 nuorukainen oli kuin hotelli vrt Wagner, ilmastointi ja kaikki. Torosta piti tottakai ottaa vesipesuri veke ja pultattiin katit molpuol pakosarjoihin, V10 pitää ihunaa laulua lämä pohjassa suorilla putkilla 1,5 m sininen liekki perässään... | |
| 30.05.2020 13:39 | Jukka Viitala: | Vesipesurit oli erseestä kylmässä, meillä kone oli ei-aktiivisessa remppakäytössä putsaamassa maanalaisen murskan teitä ja kuilujen välitasoja, eli sillä ajettiin pääasiassa persus edellä ja höyrypilvi oli käsittämätön nollakelillä -> pytty pois ja katit tilalle. Paraisilla oli wanha asevelisopimus poliisin kanssa työkoneiden käytöstä yleisillä teillä, korjaamo oli kaukana kaivoksesta ja oli aikasen messevää vetää Torolla suorin putkin corollakansan sekaan... korjaamon lähellä oli kaffepaikka joten asiaa tuli usein. (Käyttäjä muokannut 30.05.20 13:43) |
|
| 30.05.2020 14:30 | Jukka Viitala: | Parainen oli aikoinaan 2-tahtidieselien Mekka, kaivoksessa oli 6 kpl Euclid R-50:stä. joissa oli 16V-71 Detroitit ja sokerina pohjalla maailman ainoa Volvo 62 t (2 tehty mutta toinen säilytti Kockums-nimen), jossa oli tuplaturbo 16V-71, paljon savua ja melua lähes tyhjästä. Kiviautot yöpyivät isossa luolassa ilmaletkun päässä ja ne kiekaistiin paineilmastartilla tulille, äänimaailma oli uskomaton, savun määrästä puhumattakaan... 16V-71 oli koottu kahdesta V8-koneesta pulttaamalla ne peräkkäin. Teeman ollessa MÄNTÄ, Detroiteissa oli männänrenkaat männän molemmissa päissä estämässä huuhteluilman pakoa kampikammioon ja männäntapin päädyissä oli sokeat laipat. Ongelmana oli sangen kuivina käyvät puristuspuolen männänrenkaat, jenkkilöpöissä oli palamattomia aineksia, mutta meillä löpö oli liian hyvää, joten moottorit "vuotivat" öljyä imuilmaan blowerin kautta. Aikalaisiinsa verrattuna Detroit oli tehokas, vapari kehitti 550-650 heppaa 19 litran tilavuudesta ja turbo 200 enemmän, CATin vastaava nelitahtikone oli tilavuudeltaan 27 litraa ja lähes tonnin painavampi. Kestävyys oli toki suhteessa, Detroitin mekaaniset pumppusuuttimet vaativat jatkuvaa tarkkailua ja niiden käyttövivusto kului ajan myötä. |
|
| 30.05.2020 15:46 | Esa J. Rintamäki: | Mukavia muisteluita moottorien maailmasta! | |
| 30.05.2020 18:46 | Harri Pesonen: | Jukka : onhan se Wankku varmaan alkuun aika jännä ajaa kun istut itse poikuttain menosuuntaan nähen. Ilmastointi kova sana kun lämpöö tulee koneesta ja vaihteistosta niin äkkiä varmaan ois muuttunut saunaksi se koppero.. | |
| 06.06.2020 12:29 | Timo Salo: | http://vaunut.org/kuva/87097?utm_source=random Kuinkahan syvät nuo halkeamat on, kampikammioon asti kun paineet pääsee, niin käy kun mun vanhassa 92-mallin escortissa: Mittatikku hyppäsi pois paikaltaan ja öljyt ympäri konehuonetta... (escortissa vikana oli jäätynyt huohotin johon viisas saksalainen insinööri oli laittanut "superlooni"-suojan) |
|
| 13.06.2020 23:59 | Jukka Viitala: | Kockums/Volvo oli tyyppiä 565, myytiin Tornion OKTO:lle kuonan ajoon, saattaapi olla vieläkin hengissä. Tasamaalla tuommoinen kestää ikuisuuden, mutta avolouhoksen mäissä se ei ollut ihan kotonaan, Paraisilla ajetaan kuorma päällä myös alamäkeen ja etuakselisto sekä vaihdelaatikko on kovilla. Myöhemmistä Euclid R36:sta (Volvo 540 automaattilootalla ja Volvon 16-litraisella) katkesi olkatappeja ja etuvanteet halkeilivat päästäen rengaspaineet taivaalle. Onneksi ei sattunut mitään vakavaa, mutta Volvouskovaisuus katosi ja tilalle tuli Komatsut. Mulla oli hengenlähtö lähellä Kemissä 1990 Volvo 540:n takia, imin norttia läjärille johtavan tien varressa ja kuormattu 540 vaihtoi kohdalla pientä silmään, kardaani räjähti ja ilmatila oli täynnään puolalaista patarautaa... ajoneuvos lähti kuin annikkitähti tulosuuntaansa ja rumpujarruissa oli sen verran pitoa, että sai oksennettua kuormansa taakseen, etupyörät kävivät tosi korkealla ja kuskilta naksahti jotain selästä, löi ensin päänsä kattoon lakikorkeudessa ja alastulovaiheessa Bremseyn jakkaran jousitus levisi. Ajettiin sitten ikkunattomalla Patrolilla portille ambulanssia vartoomaan, mä en saanut kuin naarmuja, mutta työpatrolista hajos sivulasit. Volvoissa oli suunnitteluvirhe, kardaani oli liian heikko ja jälkikäteen huomattiin kaikissa pulttien löystyneen. Pillarissa loota oli perässä kiinni ja keppi pyöri moottorin nopeudella, niissä ei ollut mitään murheita jos nyt irtoavia pyöriä ei lasketa... Jottei tämä mene ihan kumipyörille, niin kerron Paraisilla olevan ainakin saariston leveäraiteisimman rautatien, luokkaa 50 m. Sementtitehtaan homogenisointihallin kauhapyörähässäkän alla. |
|
| 14.06.2020 00:16 | Reijo Salminen: | Huh huh, onneksi olet hengissä Jukka. |