24.08.1971 / Joensuu asema
24.08.1971 Tampella valmisti ensimmäisen leveäraiteisen veturinsa vuonna 1900 sarjaan G9, myöhemmin Sk2. Tämä Tampellan ykkönen on laatan mukaan valmistunut vasta 1932.
Kommentit
| 02.06.2020 09:08 | Timo Salo: | Niin se historia toistaa itseään, nyt on Tampereen koneistus, joka kuuluu Tampereen Konepajat konserniin... (Eikä niillä ole tietääkseni mitään tekemistä ex-Tampellan kanssa) |
|
| 02.06.2020 09:47 | Erkki Nuutio: | Mistäpä tämä onkaan kotoisin? 1935 puumoteissa, joissa oli Tampellan telit, lisenssimoottori ja vaihteisto, oli teleissä Tampellan vuodesta 1934 lähtien käyttämä kilpi (keskellä Tampella tekstauskirjaimin). Tätä kilpeä käytettiin vuoteen 1959, viimeiseksi raitiovaunun teleissä ja Kisko-Kalle-vaununsiirtäjissä. Sitä käytettiin vuonna 1935 JR:n matkatavaravaunussa (29). Alkuperäistä ruotsin- ja suomenkielistä kilpeä käytettiin 1900-1933. Vuonna 1933 käytettiin Kymin lipeänkuljetusvaunussa (23) muuten samanlaista kilpeä, mutta Tammerfors Linne- ..... paikalla oli Tampereen Pellava- ja rautateollisuus O.Y. Kuvan kilpi on todennäköisemmin ensimmäisestä Tampellan valmistamasta koneistotelistä, vaununsiirtäjästä tai vastaavasta pienveturista tai mahdollisesti erikoisvaunusta. Ehkä joku tunnustaa ja kertoo. |
|
| 02.06.2020 11:07 | Timo Salo: | Erkkihän sen tietää alan miehenä, että kuin nuo arvokilvet tehtiin tuohon aikaan ja saatiin siihen vielä juokseva numero??? (puhdas arvaus: Käsin kaiverrettaan muotti ja numero konekohtaisesti, sitten valu ja jyrsintä tasaiseksi...??? Ja jonkun sortin kopiojyrsin mallineesta muottiin ollut myös käytössä???) |
|
| 02.06.2020 12:33 | Erkki Nuutio: | Malli jossa on muu teksti paitsi valmistusvuosi ja järjestysnumero on luultavasti tehty metallista, esimerkiksi messingistä. Mallikin saattaa olla valettu, jolloin mallin malli on luultavasti tehty puusta, ehkä elliptinen reunus ja välireunus jyrsitty, teksti on ehkä koottu irtokirjaimista ja liimattu mallin mallin pintaan. Malli toki voi olla kopiojyrsitty pantografi-tyyppisellä jäljentämisjyrsimellä. Malli on pohjalaatalla, valukehys lasketaan päälle ja näin syntynyt muotinpuolikas täytetään valuhiekalla, tiivistetään ja mahdollisesti kovetetaan. Sitten valukehys malleineen irroitataan muotinpuolikkaasta, lisätään valukanavat ja kaavaaja painaa pintaan valmistusvuotta ja valmistenumeroa vastaavat syvennykset ja tarvittaessa siistii. Voi olla että jo malliin on voitu kulloinkin kiinnittää nämä irtonumeroina, jolloin ne syntyvät heti muottiinkin. Toinen valukehys jossa valuhiekka on tasapintainen asetaan vastakkain ja valetaan. Lopuksi luultavasti kevyesti tasataan tekstipinta jyrsimellä ja porataan kiinnitysreiät. Valettu takapinta on niin tasainen, ettei sitä tarvitse jyrsiä. Olin itse asiassa itse Tampellan rautavalimossa apuvalajana ja valun jälkeen valukehän purkajana parisen kuukautta vuonna 1966. Pääosin valu tapahtui linjalla, jossa valusenkka kulki kiskojen kannattamana. Valettiin kuitenkin myös lattialla olleisiin muotteihin. Senkassa oli tällöin noin 70 kg sulaa rautaa. Sitä kannatettiin vastakkaisilla noin 2 m pitkillä aisoilla, joista toisen pää oli kaksihaarainen senkan kallistamista varten. Minä peruuttelin sen suoran aisan kanssa ja yritin olla kompastumatta. Rautakipunoita lenteli usein kauluksesta paidan ja selän väliin. Oppi kääntelemään hartioita niin, että ne eivät polttaneet selkää. Työvuoron perään suihkussa tuli nenästä niistämällä puoli metriä mustaa. Noki valuraudan valussa ei kuitenkaan sisällä kvartsia, päinvastoin kuin teräksen valussa. Muistona on omaan muottiin valettu 8 kg:n käsipaino, jota iltaisin nostelen nykyään 60 kertaa kummallakin kädellä. |
|
| 02.06.2020 12:42 | Timo Salo: | TNX Erkki, parhaat (ainoat asiansa osaavat aloittavat ruohonjuuritasolta, siperia opettaa ja koulu loput!) insinöörit käyvät pitkän opettavan tien! Tallentunut tieto olisi vaan hyvä saada aivo-rs-väylää myöten talteen! | |
| 02.06.2020 13:06 | Timo Salo: | Sen verran vielä noista erikoisosaamista vaativista ammateista: Kun olin ensimmäisiä vuosia Linnavuoressa töissä (-72), niin huippuhomma oli mallipuuseppä, se joka teki tuotantoon suunniteltavista moottoreista puumallit!!! (Joku Lehtinen oli silloin ykkösmies) | |
| 02.06.2020 17:28 | Tapio Keränen: | Hyviä arviointeja laatan sijaintilaitteesta. Oikea vastaus on Tampellan ensimmäinen koneellinen lumiaura. Yritän löytää kuvan itse aurasta. |