17.08.1971 / Kauhajoki

17.08.1971 Kauhajoen vanhaa pukkinosturia oli vahvistettu teräsportaalilla, joka tuki yläpuolelta nosturin palkkia. Hkb-vaunuun kuormattiin lautanippua. Vaunun päädyissä oli vielä tallella ylälaudat.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Kauhajoki
Kuvaaja: Tapio Keränen
Lisätty: 16.08.2020 19:02
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

18.08.2020 01:05 Heikki Jalonen: Hieno kuvataltio menneen logistiikan maailmasta ja melko luovasta rakenneratkaisusta. Kalliita ja hankalasaantisia rakenneosia huolella välttävästä.

Kuvasta näyttäisi, että tuo vahvistava portaali olisi niitattua+pultattua rakennetta. Lienee alusta saakka kuulunut tuon nippunosturin rakenteeseen, ei siis ole myöhemmin lisätty?

Kissan rata näyttäisi olevan IPE-profiilia, ehkä IPE400. Olisi varmasti liian hoikka tuolla jännevälillä, olipa sallittu taakka mitä hyvänsä, kiepahdus olisi suuri riski. Yläpuolisen kannattimen kohdalla on lisäksi palkin jatkos, pultattu. Luultavasti nosturin (osina) kuljetettavuuden vuoksi, vältetään hankala pitkä yksittäinen osa. Samalla myös kierretään pitkän (>6m) yhtenäisen palkin hankinnan hankaluus.

Nostinkoneikko vaikuttaa KONE-valmisteelta, kokoluokka 5000 kg. 4 köyttä, tavallisesti max 1500kg/köysi. Tuon näköistä mallia tehtiin jo 1930-luvun lopulla, varmaan jonnekin vuoden 1955 tietämille saakka. Nauhakaapeli kertoisi valmistuksen (tai saneerauksen?) ajankohdaksi mielellään jotain selvästi 1950-lukua.

Lautanippu on tuotu kuormauspaikalle traktoripelissä. Aivan kuin siellä näkyisi työkalulaatikko vasemmassa lokasuojassa, kuten Ford 5000-mallissa oli. Ehkäpä siellä oli lähiseudun urakoitsija (samalla varmaan myös maanviljelijä) huolehtimassa likikuljetuksista?
18.08.2020 23:34 Lasse Reunanen: Kyllä tuo traktori vahvasti vaikuttaa tonnisarjan Fordilta, joko 4000 tai 5000. Ohjaamo tosin on hieman oudon näköinen Fordiksi. Sekuran ohjaamo se ei ainakaan ole, eikä tuo oikein näytä ruotsalaiselta Haran ohjaamoltakaan. Sikäli mikäli tuo on tonnisarjainen Ford, niin se tuo kuvausajankohdan niinkin myöhään kuin 60-luvun lopulle. Tonnisarjan valmistus alkoi 1968. Outo ohjaamo traktorissa olisi sikäli mahdollista, koska turvaohjaamo tuli pakolliseksi heinäkuussa -69, niin ensimmäiset on myyty ilman ohjaamoa. Sääsuojaksi kyläsepät rakensivat mitä moninaisempia ohjaamoita. En kyllä oikein mihinkään muuhun traktoriin saanut noita tuntomerkkejä sopimaan. Kantikas konekoppa, vaalea leveähkö raita konekopassa, vaaleat pyöreät takalokasuojat, vaaleat vanteet. Lokasuojat muuttuivat kantikkaaksi v. -69 ohjaamon tullessa vakiovarusteeksi ja konekopan raita kapeni, joten väitän, että traktorin vuosimalli on -68. 50-luvun, enkä 60-luvun alun traktoriksi en oikein voi noin kantikaskonekoppaista traktoria mieltää mitenkään. Eli kuva olisi todennäköisesti otettu 60-70-lukujen vaihteessa.

Pöh!! Enpä huomannut, että olikin kuvausajankohta tiedossa ja ilmoitettu...
(Käyttäjä muokannut 18.08.20 23:37)
19.08.2020 09:01 Petri Nummijoki: Fordson-mallit korvattiin tonnisarjan Fordeilla kylläkin jo vuoden 1964 lopulla. Keväällä 1968 tulivat uudistetut mallit, jolloin ulkonäön muuttumisen lisäksi 4000- ja 5000-mallien tehoa nostettiin. Kuvan traktori muistuttaa alkuperäistä tonnisarjalaista eli vuosien 1964-1968 välillä valmistettua. Aivan ensimmäiset vuodenvaihteen 1964-1965 tienoilla toimitetut olivat vielä jäähdyttäjän sivuille sijoitetuilla valoilla, jollaisia tästä ei erota, joskin saattavat jäädä nosturin taakse. Vuodet 1964-1968 sopivat traktorin valmistusajankohdaksi siksikin, että turvaohjaamo tuli pakolliseksi tosiaan heinäkuusta 1969 alkaen. Sitä ennen useimmat olivat ilman ohjaamoa mutta muutamat asensivat traktoriinsa sääsuojia, jotka saattoivat olla hyvinkin sekalaisia valmisteita, jopa itse tehtyjä.
19.08.2020 22:47 Heikki Jalonen: Jos tuosta hytistä pitäisi jotain arvata, ehkäpä Junkkari olisi lähellä. Siis arvaus.

Luultavasti tuo Tonni-Voorti on ollut alun perin hytitön, varmasti siis 1964-68 aikakauden masina. Saanut sitten jossain välissä melupöntön päällensä kun ajotyöt suojaa vaativat. Ehkäpä joku 565---500 Valpuri on ollut luovuttajana, vapaaehtoisena tai vainaana...?

Mehän emme tämän kuvan perusteella tiedä, oliko likikuljetusmatka kuinka pitkäkin. Emmekä sitä, tarvittiinko hytin kehää vaikkapa joutsalaisen kiinnitykseen, aikansa metsäajon tehostajaan (hmm...?). Mitään korvakkeita ei kylläkään näy, itse nosturista puhumattakaan. Paha tietää. Usein näissä vain tapasi olla sellaisia varusteluita.
19.08.2020 23:21 Lasse Reunanen: Kyllä Perti nyt oikeassa on. Unohtui nuo ensimmäiset tonnisarjaiset kokonaan, kun niiden mukana vielä kulki vanhat nimet, Major 4000 ja Super Major 5000.

Heikkiä voisin kompata, että tuo sakasti olisi Junkkari. Jotain tuttua oli, mutta en yhdistänyt mitä. Metsässä tuo traktori tuskin on paljoa käynyt, kun on lokasuojat vielä lommottomat ja suorat.
20.08.2020 00:00 Heikki Jalonen: Totta. Metsän hellät pusut puuttuvat kokonaan, ei ainakaan näy tässä kuvakulmassa/tarkkuudessa. Renkaissa puolestaan voisi aavistaa vähän maantien makua. Kumma vain, kun riimut eivät ole raapanneet suojan reunoja. Olisiko sittenkin niin, että kuljetusmatka oli hyvinkin lyhyt - saha siis lähellä eikä suurempaa tieajon tarvetta? Ja kone jopa ehkä sahan oma, vakikuskin kipparoima?

Oliko tuolla Kauhajoella (liikennepaikan lähimaastossa) sahoja? Muistaako joku?
20.08.2020 00:53 Lasse Reunanen: Käsittääkseni Kauhajoen saha ja talotehdas toimi aivan aseman välittömässä läheisyydessä. Talotehdas oli aikanaan yksi Suomen merkittävimmista talovalmistajista.
20.08.2020 12:14 Heikki Jalonen: Siinä tapauksessa: kuvassa taustalla näkyy pulpettikattoinen isohko katos. Se saattaisi siis olla sahaan+talotehtaaseen jotenkin liittyvä varastokatos, ehkä puutavaran välisuoja?

Huomattava on myös tuossa nosturissa käytössä oleva, melkoisen erikoistunut nostoapuväline. Nostokehä, joka puristaa lautanippua keskeltä noston aikana. Kertoo siitä, että sahatavaran käsittely ei ollut mitään satunnaista puuhaa tuolla työpaikalla.

Voisi siten melkoisella varmuudella arvata, että traktori oli tehtaan oma kone. Juuri talotehtaalla oli jatkuva isokokoisten osavalmisteiden siirtotarve, joita hyvin usein hoideltiin joukolla matalia (umpikumipyöräisiä) telivaunuja, joilla talonpalasia siirreltiin työvaiheelta ja hallilta toiselle. Niiden liikuttelussa oli tarpeen traktori, jolla riitti vetokykyä myös talvisella pihalla. Maastokelpoinen trukki oli tietysti myös käypä liikuttelija, mutta paljon vakiotraktoria kalliimpi. Sahoilla tavalliset radat ja rillivaunut olivat liian pieniä ja kiikeriä isokokoisten rakenneosien kuljetteluun.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!