07.10.1978 / Pasila alapiha
07.10.1978 Railshipin neliakselinen avovaunu Sps siistikuntoisena valmistumisvuonnaan 1978 Pasilan ratapihalla. Telivaunu oli rakennettu Saksan Demokraattisessa Tasavallassa VEB Waggonbau Nieskyn (Niskan) tehtaalla. Kotiasemaksi on merkitty Grevenmühlen, jossa lienee kuvausaikaan ollut laajahko ratapiha ja jossa nykyisin taitaa olla vain yksi sivuraide.
Kommentit
| 29.01.2021 21:12 | Jukka Viitala: | Mikä oli valtiomme ja saksojen välinen suhde ennen 1991? | |
| 30.01.2021 13:48 | Rainer Silfverberg: | Ihan asialliset suhteet. Molemmat Saksalaiset valtiot "tunnustettiin" v 1973 josta lähtien diplomaattiset suhteet astuivat voimaan. Ennen sitä niillä oli epäviralliset kaupalliset lähetystöt Helsingissä. Kauppaa Suomi kävi ylivoimaisesti enemmän Liittotasavallan kanssa, vietiin paperia, tuotiin autoja ja kestokulutushyödykkeitä enimmäkseen. Demokraattisen tasavallan kanssa oli bilteraalikauppaa. Suomettumisaika aiheutti sen että jotkut piirit suosivat kulturellista ja tiedeyhteistyötä enemmän Demokraattisen tasavallan kanssa. Kekkonen möläytti jossain tilaisuudessa 70-luvun lopussa että Liittotasavalta ja sen soilaallinen kehitys on koko Euroopalle turvallisuusuhka mutta se kuitattiin vanhuudenhöperöyden piikkiin. Liittotasavaltaan saivat suomalaiset matkustaa pelkällä passilla, Demokraattiseen vaadittiin viisumi ainakin vuoteen 1987 asti. Pidempiaikaiseen oleskeluun, työntekoon tai opiskeluun vaadittiin kumpaankin enemmän papereita. |
|
| 30.01.2021 14:10 | Heikki Kannosto: | Kekkonen ei ollut ainoa eikä ensimmäinen. Neuvostoliitto piti Länsi-Saksaa koko 1960-luvun ajan Euroopan suurimpana turvallisuusuhkana - melkein mikä hyvänsä sen ajan Mitä-Missä-Milloin antaa siitä kuvan. Leipzigissa vuoden vaihto-oppilaana ollut opiskelukaveri kertoi että itäsaksalainen vapaus oli lähinnä sitä että sai vapaasti valita kummalla puolen katua kävelee työmatkansa ja katsooko illan televisiouutiset vai ei. Pienoisrautatieharrastajalle Piko-konserni tuotti aivan käyttökelpoisia ja mielenkiintoisia vaunuja! |
|
| 09.02.2021 20:01 | Jarno Piltti: | Niin ja miksi tämä on S eikä R? | |
| 10.02.2021 02:30 | Esa J. Rintamäki: | Jarno, yitän vastata kysymykseesi mahdollisimman tyhjentävästi: Apuna on kirjanen Märklin HO und ihr großes Vorbild, sivun 154 taulukko, jossa on luettelo kansainvälisistä tavaravaunujen sarjamerkeistä: R Flachwagen in Regelbauart mit Drehgestellen, mit umklappbaren Stirnwänden und Rungen, ladelänge 18,0 m oder darüber, Lastgrenze 40,0 t oder darüber. S Flachwagen in Sonderbauart mit Drehgestellen, Lastgrenze 40,0 t oder darüber. Suomeksi: R on vakiomallinen avovaunu teleillä, kaadettavilla päädyillä ja sivupylväillä, kuormauspituus vähintään 18,0 m ja suurin kuorma vähintään 40,0t. S on erikoismallinen avovaunu teleillä, kuormaraja vähintään 40,0 t. Pienet kirjaimet sitten täsmentävät vaunutyypin ominaisuuksia. En usko sarjamerkkien kovin radikaaliin muuttumiseen sitten kirjasen julkaisuvuoden (oletettavasti 1983). |
|
| 17.02.2021 19:37 | Jarno Piltti: | Missähän asiakirjassa sarjamerkit on nykyään virallisesti kuvailtu? Joku EU-säädös? Tässä nimenomaisessa vaunussa ihmettelen edelleen mikä siitä tekee erikoismallisen. Näyttää niin tavalliselta tolppavaunulta. | |
| 17.02.2021 22:25 | Tero Korkeakoski: | Voisko ihan vaihdettavat telit tehdä sen erikoismallin? |