11.04.1970 / Tikkurila asema
Tapio Keränen

11.04.1970 Hyvinkään sähkötyökuntien asuntovaunu BE 0669 on muutettu vanhasta lyhyestä II & III luokan päivävaunusta. Vaunu seisoi Tikkurilan ratapihan itälaidalla huhyikuussa 1970.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Tikkurila asema
Kuvaaja: Tapio Keränen
Lisätty: 07.04.2021 08:41
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

07.04.2021 08:48 Aapo Niemelä: Onko päätyovi paikattu umpeen muutostyössä? Tuossa seinässä näkyy melkein oven raamit. Eikai tällaisissa päivävaunuissa ole ollut umpinaisia päätyjä.
07.04.2021 09:14 Pekka Siiskonen: Raamin näköiset osat ovat yhteentörmäysvahvikkeita, eli aluskehystä katon päätyyn liittäviä lattarautoja, joilla on pyritty estämään törmäyksessä toisen vaunun (tai veturin) tunkeutuminen vaunun sisään. Kuvassa näkyy hyvin rautojen niittaus aluskehykseen. Aihesta lisää Valtionrautatiet 1912—1937 -historiikissa, s. 495—496 ja kuva 411 sivulla 496. (ja juu, on kai siinä ovi aiemmin ollut).
(Käyttäjä muokannut 07.04.21 09:15)
07.04.2021 10:01 Hannu Peltola: Onko tämä siis ollut aikanaan DE?
07.04.2021 10:23 Teppo Niemi: DE ja 1956 luokkamuutoksen jälkeen E.
07.04.2021 16:53 Esa J. Rintamäki: Tämän vaunun kohdalla minulla on merkinnöissä: BE 0669, ex E 892, yksi muutostyövuosista on juuri 1933, jolloin DE-vaunuja valmistettiin. 0669 hylättiin 1974.

Oikein vekkuli pieni vaunu, jonka laakeripesänohjaimet kuviorautamallisina juoruavat, että DE valmistettiin vanhalle aluskehykselle.

Tiedossani olleet DE-vaunut, jotka muutettiin virkatarvesarjaan BE, muutettiin vuosina 1956 - 1958.

Eljas, oliko sinulla luettelo 1956 tehdyistä numeromuutoksista? Nyt tarvittaisiin lisätietoa...
07.04.2021 17:56 Eljas Pölhö: Esa, on minulla. 669 ei esiinny niissä, mutta yritän laittaa muutokset ja hylkäykset arkistosivulleni muutaman päivän sisällä. Vuoden 1956 uudet vaunut siellä jo ovat samoin kuin luokkamuutokset.

1956 tärkeimmät muutokset olivat tietysti I ja II luokan yhdistäminen uudeksi 1. luokaksi ja III luokan lakkauttaminen ja muuttaminen uudeksi 2. luokaksi. Tavaravaunupuolella oli suurin muutos vanhojen vaunujen numeroiden alapilkun (,) muuttaminen yläpilkuksi (') "mahdollisimman pikaisesti". Uusissa vaunuissa yläpilkku oli otettu käyttöön jo aiemmin 1940-luvun puolella.
07.04.2021 20:58 Lasse Hinkkanen: Vaunussa taisi olla pomon huone toisessa päässä, keskellä keittiö/ruokailutila ja toisessa päässä nukkumatilat. Miehillä oli nukkumatilassa kerrossängyt, jossa he makasivat kuin sillit suolassa ja sukkahiki haisi.
07.04.2021 21:34 Heikki Kannosto: Valokaasusäiliöiden poikittainen sijoitus ja niiden paikka ovat erikoiset. Tämä johtuu kai siitä että vaunua lämmitettiin lattian alle sijoitetulla Moringin kamiinalla. VR:n 75-vuorishistoriikin mukaan tällaisia vaunuja tarvittiin nimittäin sivuratojen sekajuniin joissa ei aina voinut käyttää höyrylämmitystä jos vaunu oli sijoitettu vasta tavaravaunujen jälkeen. Pitihän sekajunassakin toki olla mahdollisuus matkustaa pehmeäpenkkisessä II luokassa!

H0-kokoiseen pienoismalliin saa jokseenkin oikean pituisen alustan Fleischmannin vaunuista 5002 ja 5003 vaikka ne ovatkin vähän liian "korkeajalkaisia".
08.04.2021 10:08 Petri Sallinen: Moringin kamiina on suomalainen keksintö ja se otettiin käyttöön vuonna 1883. Kyseessä on tavallaan ilmalämmitys, joka tuottaa lämpöä vaunun lattiaan asennetuista säleiköistä. Ratkaisulla haluttiin parantaa lämmön leviämästä ja jakaantumista tasaisemmin vaunun sisällä. Tähän asti käytössä olleet kamiinat eivät jaksaneet lämmittää tasaisesti koko vaunua, vaan kaukana kamiinasta istuvat palelivat ja sen lähellä istuvat hikoilivat, kuten Moringin kamiinan käyttöönottoa aikanaan perusteltiin.

Moringin kamiina ei kuitenkaan osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Sen käytöstä luopumista esitettiin vuonna 1921. Perusteluina esitettiin kolmesivuinen raportti järjestelmän huonoista puolista. "Moringin kamiinalla lämmitettyjen vaunujen lattiat ovat pakkasella kylmät ja suojalla kuumat". Yksi syy järjestelmän heikkoon toimivuuteen oli se, että vaunun painovoimaan perustuva ilmanvaihto ei jaksanut imeä riittävästi lämmintä ilmaan järjestelmän kanavista vaunun sisälle. Raportin mukaan "Moringin kamiini lämmittää ilmaa, mutta ei raikasta sitä".

Samaan aikaan lattialla seisovien kamiinoiden tuotekehityksessä oli tapahtunut paljon. "Uusien vaunun lattialla seisovien levykamiinien (?) ympärille on koottu lattiasta kattoon ulottuva levysuojus. Kamiinit jaksavat lämmittää koko vaunun hyvin vaikka vaunussa olisi väliseinäkin".

Raportin mukaan Moringin kamiinat ovat usein epäkunnossa, ne tukkeutuvat helposti ja niitä on vaikea sytyttää. Huoltaminen on kallista ja ne vievät tilaa vaunun alta kriittisistä paikoista. Puun kulutus oli kolme kertaa suurempi kuin lattialla seisovissa kamiinoissa. Kuumia kamiinoita oli myös rikottu, kun tuli oli sammutettu kaatamalla kamiinaan kylmää vettä.

Mitä taas tulee höyrylämmitykseen, niin höyrylämmitys oli vielä 1920-luvulla suhteellisen harvinaista kaksi- ja kolmiakselisissa vaunuissa. Tämän voi todentaa hyvin Mustan kirjan tai vaunukorttien lämmitysmuotoinformaatiosta. Höyrylämmitykseen suhtauduttiin sitä paitsi hyvin kriittisesti vielä 1910-luvulla.

Höyrylämmitys otettiin käyttö 1890-luvulla, kun ryhdyttiin rakentamaan lanterniinikattoisia telivaunuja. Tämä johtui siitä, että käytettävissä olevien kamiinoiden lämmitysteho ei olisi riittänyt lämmittämään näin suuria vaunuja. Vuonna 1912 julkaistu arvio höyrylämmityksestä ei ole imarteleva: "höyrylämmityksellä ei ole saatu hyviä tuloksia meidän ilmanalassamme". Raportin mukaan ongelmana on se, että lähimpänä veturia olevat vaunut kuumenevat ja pitkässä junassa viimeiset vaunut saattavat jäätyä. Höyryputkissa lämmin höyry lauhtuu pakkasella, muuttuu vedeksi ja lopulta jäätyy — eristyksistä huolimatta.

Suurin ongelma oli kuitenkin se, että höyrylämmitys lyhensi alkuaikoina vaunujen elinikää. Seinät voivat lahota pilalle jo 5-6 vuodessa, kun taas kamiinalämmitteisissä vaunuissa puuseinät kestävät vuosikymmeniä. Ilmeisesti höyrylämmitys tuotti kosteaa ilmaa, jonka lämpö ei riittänyt kuivattamaan rakenteita. Kondenssikosteutta kertyi erityisesti vaunun sisä- ja ulkovuorauksen väliin, josta se ei päässyt kuivumaan koko lämmityskauden aikana — kosteus siis lahotti vaunun puurakenteita koko talven ajan.

Kyseessä olevia DE-vaunuja rakennettiin hyvin pieni määrä — kymmenkunta. Vaunun aluskehyksen mittojen ja kaasusäiliöiden sijoittelun perusteella ne saattavat olla rakennettuja vanhojen avosiltaisten vaunujen alustoille, jolloin niissä ollut Moringin lämmitysjärjestelmä on ehkä saanut jatkoaikaa — mikäli ne ovat olleet riittävän hyvässä kunnossa. Muuten on vaikea ymmärtää sitä, miksi uusiin vaunuihin olisi vielä tässä vaiheessa rakennettu Moringin järjestelmä.

Ainakin vaunuun 562 asennettiin myöhemmin sähkövalaistus. Se olisi hauska tietää, oliko vaunussa myös oma generaattori ja akkulaatikko vai tuotettiinko sähkö keskitetysti jostain toisesta vaunusta.
(Käyttäjä muokannut 08.04.21 13:49)
08.04.2021 19:15 Heikki Kannosto: Tämän voi tarkistaa VR:n 75-vuotishistoriikista - omani on valitettavasti arvilota kolmimetrisen ja kaksitonnisen pinon pohjimmaisena eikä juuri nyt ole käytössä raivauskalustoa.
08.04.2021 19:25 Petri Sallinen: Moringin kamiina on todellakin merkitty jokaisen DE-vaunun lämmitystavaksi 1920-luvun lopun Mustan kirjan listauksissa ja näkyyhän se kuvalaattapiirustuksessakin. Tämän asian kyseenalaistamisesta ei siis ole kyse. Se vain tuntuu oudolta, että näinkin myöhään Moringia yhä käytettiin. Tämän ehkä selittää vaunusarjan pieni lukumäärä ja se, että tarjolla oli mitä ilmeisimmin sopivia alustoja tai aihioita.
(Käyttäjä muokannut 08.04.21 19:26)
10.04.2021 21:55 Eljas Pölhö: 1956 hylkäykset ja numeromuutokset (27 sivua) on nyt lisätty arkistooni. Laitoin samalla 10 sivua muitakin 1956 määräyksiä ja toiseen kansioon 1936/38 eri vaunulajien maalausta koskevat ohjeet (15 sivua).
11.04.2021 04:37 Esa J. Rintamäki: Kiittäen ja kumartaen, Eljas, totean että vaunu E 892 oli entinen DE 557. Numero- ja sarjamerkkimuutos tehtiin 1956.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!
<< Kuvalista >>