20.11.2021 Laiturialueen itäpäässä sijaitsevassa kyltissä aseman nimi lukee kummallakin kotimaisella kielellä allekkain.
10.04.2022 23:53 | Uwe Geuder: | Ja oikeinpäin. Tamperelaisesta näkökulmasta olisin arvannut, että Kauniaisissa on varmaan ruotsinkielinen enemmistö. Eipä ole enää. Se vaihtui jo 1960-luvulla. https://sv.wikipedia.org/wiki/Grankulla | |
11.04.2022 17:04 | Petri Sallinen: | Kauniaisissa suomenkielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän vuonna 1973. Naapurikunnassa Espoossa tämä tapahtui vuonna 1950. Mielestäni rautatieasemien nimikilvissä ei ole noudatettu samaa ajatusta kuin maanteiden viitoituksissa tai katujen nimikilmissä, jolloin kunnan kielienemmistön mukainen nimi on ylimpänä. Syynä lienee se, että rautatieasemat eivät ole kunnallista infrastruktuuria. | |
11.04.2022 17:37 | Uwe Geuder: | Tänään Kauniaisten asema pääsi Hufvudstadsbladetin ekasivulle, ei kuitenkaan mairittelevassa yhteydessä. Liian matalat laiturit, asvaltti rikki, ei hissiä. Parempaa luvataan Espoon kaupunkiradan yhteydessä, töitä on tarkoitus aloittaa vuodenvaihteessa. | |
11.04.2022 19:11 | Rainer Silfverberg: | Kauniaisten kaupungilla olisi ollut varaa itse laittaa laituri kuntoon kuten Espoo ja Vantaa on monen asemansa kohdalla, mutta halusi odottaa 30 vuotta kaupunkirataa. | |
11.04.2022 19:49 | Petri Sallinen: | Näin on myös laita kotiasemallani Kerassa — tosin pari pykälää rankempi Helsingin suunnalta junasta laskeuduttaessa, koska laituri sijaitsee kaarteessa, joka on aika tavalla kallistettu. Ymmärrän kyllä hyvin sen, että remontit kannattaa ajoittaa alueella alkaviin suurempiin remontteihin. | |
12.04.2022 10:33 | Kari Haapakangas: | Kun on paikka paikan päällä, on euro euron päällä. Ajatelkaa kuinka laihialaistyylisen nokkelasti on hyödynnetty Tunnelitien alikulkuakin, jotta välilaiturille pääsee kulkemaan ilman laituripolkua :) Palveluitakin on, kuten bussipysäkiltä lainattu sadekatos. Ja jos oikein muistan, niin automaatista voi ostaa pikkupurtavaakin! |