??.??.1935 / Viipuri
??.??.1935 Raiteen risteävät eritasossa Viipurin ratapihalla. Ylhäällä silloilla kulkevat Pietarin suunnan kaksi pääraidetta. Vasemman sillan ali mennään Antrean suuntaan ja oikean sillan ali taas tavararatapihalle (Maaskola). Etualan raiteista vasemmanpuolimmainen on pääraide henkilöasemalta Antrean suuntaan ja muut raiteet ovat tavarajunien suunnanvaihtoa varten kuljettaessa Antrean suunnan radan ja tavararatapihan välillä. Ks. ratapihakaavio vuodelta 1923: http://vaunut.org/kuva/42872 Nykyisin näitä siltoja ei enää ole olemassa. Kuva on Einari Kaskimiehen toimittamasta kirjasta Valtionrautatiet joka julkaistiin vuonna 1935.
Kommentit
| 17.01.2024 08:09 | Hannu Peltola: | Viipuri on kyllä aikanaan ollut hieno rautatiekaupunki. Jos historia olisi mennyt toisin, tämä kuvan paikka olisi varmasti Vorgissakin suosittu kuvauspaikka ja kisaa käytäisiin siitä, kuka saa kuvaan kolme junaa! | |
| 17.01.2024 08:53 | Kari Haapakangas: | Väittäisin karttapaikan linkin olevan tässä turhan. Vai tuleeko se automaattisesti? Sekä vasen että oikea silta vievät (silloiseen) Leningradiin? |
|
| 17.01.2024 10:06 | Teppo Niemi: | Valtionrautatiet 1912-1937 II osasta löytyy Viipurin raiteistokartta, josta tuo asia mihin sillat vievät selviää., kuten myös kuvatekstissä mainitusta linkistä http://vaunut.org/kuva/42872 löytyvästä raiteistokaaviostakin. Vasemmalla oleva silta siis on tarkoitettu Leningradin suunnasta (Rajajoki, Terijoki) Viipurin matkustaja-asemalle tuleville junille ja oikeanpuoleinen taas Viipurin matkustaja-asemalta Leningradin suuntaan (Terijoki, Rajajoki) kulkeville . | |
| 17.01.2024 10:22 | Jimi Lappalainen: | Upea paikka! | |
| 17.01.2024 10:41 | Hannu Peltola: | Ja vielä: Viipuri olisi loistava teema suomalaiselle pienoisrautatielle. Nämä sillat olisivat myös mallina näyttävät, satamaradan vanha ympyrälenkki olisi liikenteellisesti mielenkiintoinen ja yhteydet henkilöasemalta ja Maaskolasta Karjalan radalle olisivat myös mallissa yhtä haastavia kuin esikuvassakin. Olen joskus leikitellyt ajatuksella pienoisrautatiestä 1960-luvun Viipurista niin, että kaupunki olisi säilynyt suomalaisena. Liikenne Helsinkiin olisi tiivistä esimerkiksi kiitojunilla ja Porkkanoilla. Lähiliikennettä olisi kaikkiin viiteen eri suuntaan Dm4:lla, lätillä ja Paikuilla. Tavaraliikenne pääradalla olisi vilkasta Trumaneilla, Ristoilla ja Huruilla. Karjalan radalla liikkuisi mm. tiiviisti tukkijunia Alsthomin vetämänä. Koiviston suuntaan kulkisi vientipaperijunia mm. Jumbojen vetämänä. Kokonaisuus olisi upea! |
|
| 17.01.2024 11:01 | Jouni Hytönen: | Näiden siltojen maatuista näkyy radan varressa edelleen jäänteitä, mutta tällaista eritasoa ei nykyrataverkolla ole. | |
| 17.01.2024 11:07 | Jouni Hytönen: | Tuo VR 1912-1937-kirjan raiteistokartta onkin mielenkiintoinen. Näyttäisi siltä, että Antrean suuntaan lähtevä tavarajuna on täytynyt peruuttaa edessä oikealla näkyvältä tavararatapihalta tästä kuvaajan kohdalta jommallekummalle kahdesta pussiraiteesta, joilla on ollut lähtösiipiopastimet. | |
| 17.01.2024 11:12 | Jouni Hytönen: | Jaa, tuo linkattu kuva http://vaunut.org/kuva/42872 onkin vuoden 1923 tilanne ja historiikissa lienee tuoreempi kuva. Jossakin minullakin tuo historiikki on, mutta se on hautautunut johonkin "väliaikaiseen" muuttolaatikkoon. :/ | |
| 17.01.2024 11:36 | Hannu Peltola: | Jouni: Historiikin 1937 ratakaavion mukaan lähtö Maaskolan tavararatapihalta Karjalan radalle on tosiaan ollut haastava. Vaihtoehtoina on ollut tavarajunan peruuttaminen henkilöratapihalle tässä kuvassa näkyvien raiteiden kautta tai tavarajunan siirto lähellä Liimatan asemaa ollutta pientä tavararatapihaa. Teoriassa olisi ollut mahdollista ajaa myös lenkki Viipurin satamaradan kautta. Karjalan radalta on päässyt suoraan Kouvolan, Valkjärven, Rajajoen, Koiviston ja Viipurin sataman suuntiin, mutta ei Maaskolaan. | |
| 17.01.2024 12:40 | Erkki Nuutio: | Mainio tietolähde Viipurista ja sen raiteistakin on Viipurin karttakirja 1939 (Iltanen, 2006, Genimap). Asematienoo on 3D digitoituna osoitteessa www.virtuaaliviipuri.tamk.fi , jolleivat opetuspolitrukit ole sitä mokomana hukanneet. Osa siihen liittyneistä opinnäytetöistä löytyy minultakin. Maaskolan ratapihaa koskien SVR käytti konsulenttina insinööri Gleimiä Saksasta. Tämän susityötä korjattiin monessa vaiheessa. Sama Gleim suunnitteli suteen Tampereen ratapihaa Järvensivuun hautausmaan rinteeseen. Vasta kaupungin toistuvien vaatimusten seurauksena alettiin 20-luvun puolivälistä lähtien suunnitella Viinikan ratapihaa. Ratainsinööri Tammelin/Tammio kirosi ulkomaalaisten kumartelun sekä Gleimin kuvaannollisesti hyvin täsmälliseen paikkaan. Olen kerännyt Maaskola polemiikkia mm. Viipurin päivälehdistä. Esimerkkinä käyköön Teknikern 9.11.1910:n kirjoitus: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1121727?page=5 . |
|
| 17.01.2024 16:08 | Esa J. Rintamäki: | Herra Hannu: ideasi Wpi-pienoismallista pisti - hupsistanäkkää - mielikuvituksen liikkeelle: suurinumeroisin Huru 13 olisi ollut vaikka 2385, lättähatun vetovaunulla 4300 ja Pullahuru olisi onnistunut (koneiston ohjaus sähköisenä, kuten saksalaiset tiämmä ehdottivat, vika-alttiin pneumaattisen sijasta!) niin hyvin, että sitä olisi tehty 50 veturin suursarja ja Huru 12 olisi kuittaantunut Tr12:na! Porkkanoitakin olisi Lentokonetehdas viljellyt ihan päättömästi...! (Bredan tilalla Rolls-Roycen dieselit???!) Mitä Löylymäki-kirjasta joku sanoikaan? Että joku ottaisi senkin skenaarion täydestä todesta ja käyttäisi lähdeteoksena opinnäytetyössään - hah hah! (Tosiaan: - Pikkujumbo Hv3:n tenderillä...!) |
|
| 17.01.2024 17:42 | Hannu Peltola: | Esa, Mietintääni kuului myös, että kaikkea vanhaa kalustoa ei sodanjälkeen oltaisi pystytty korvaamaan, vaan 1960-luvulla olisi Viipurissa voinut tulla vastaan vielä Mummoja, Satikoita ja puumotteja... | |
| 17.01.2024 18:22 | Ville Mäki-Tuuri: | Vaihtoehtohistoria on kyllä kieltämättä aina ollut kiehtovaa pohdittavaa. Toisaalta ei sitten taas voi olla pohtimatta, että olisiko sitä edes pohtimassa, mikäli historia ei olisi mennyt niin kuin se meni: allekirjoittaneen isovanhemmat kun luultavasti eivät olisi edes ikinä tavanneet, mikäli sotia ei olisi käyty mutta laajemmat ajatuskulut siitä aiheesta taitavat olla historian sijasta jo metafysiikkaa :D | |
| 17.01.2024 20:45 | Jarno Piltti: | Eikä unohdeta sitruunankeltaisia raitiovaunuja! Vaihtoehtohistoriassa ei ole mikään pakko toistaa Turun ankea kohtaloa... Myös Uuras olisi varsin mielenkiintoinen liikennepaikka, miten satama ja asutus olisi oikein kehittynyt, luulen että todellisesta Suomesta ei oikein löyty mitään vastaavaa verrokkia? | |
| 17.01.2024 23:14 | Petri Soronen: | Tai miettikääpä joku nykyajan vihreä ic tai yöjuna ed vaunuineen Helsinki - Viipuri - Sortavala - Joensuu linjalle. | |
| 18.01.2024 00:15 | Esa J. Rintamäki: | Herra Ville M.-T.: metafysiikaksi koko juttu menee jo silläkin, että kuinka pikkujututkin paisuvat kerrannaisvaikutuksineen tosi isoiksi. Vaikkapa nyt siten, että entäpä jos muuan braunaulainen kotiäiti Klara (omaa sukua Pölzl) olisikin huhtikuussa 1889 synnyttänyt tytön? Mahdollisuudethan olivat 60% - 60% (Matti Nykäsen nerokkaan ajatuksen myötä). Tai verenvuototautia aiheuttanut pikkiriikkinen geenivirhe olisi väistänyt tsesarevitsh Aleksei Nikolajevitshin (syntymäpäivä 12.8.1904) ja iskenyt koko voimallaan Hohenzollernin suvun vesaan, keisari Vilhelm II:een? Olisiko lakimies Vladimir L. (syntymäpäivä 22.4.1870) porukoineen jäänyt historian alaviitteeksi kahvilaväittelijänä ja besserwisserinä Nizzassa tai Genevessä? Sen sijaan että touhusi maailman kuuluisimpana veturinlämmittäjäharjoittelijana veturissa H2 nro 293:ssa vuonna 1917... Ja se kuuluisa perhosen siiven keveä räpäytys, jonka seurauksena maailman toisella laidalla ihmisiä hukkuisi valtavassa tsunamissa. Kun oikein kovin kovasti tällaisia miettii, niin päätyy aina samaan tulokseen: - ajan tuhlaamista...! |
|
| 18.01.2024 00:19 | Uwe Geuder: | > Väittäisin karttapaikan linkin olevan tässä turhan. Vai tuleeko se automaattisesti? Eiköhän se tule automaattisesti niin kauan kuin ei vaihda valtiota joksikin muuksi kuin Suomi? |
|
| 18.01.2024 07:58 | Jimi Lappalainen: | Karttapaikan kartta on kokonaisuudessaan suorakulmio, eli ulottuu myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Ulkomaiden osaa ei vain ole piirretty. Koska Viipuri on lännempänä kuin Suomen itäisimmät osat, se "näkyy" kartassa. | |
| 18.01.2024 09:31 | Uwe Geuder: | Näkyykö? Minä saan vain valkoista ja kun loitonnan tarpeeksi harmaata. | |
| 18.01.2024 10:10 | Hannu Peltola: | Karttapaikan kartat eivät ulotu itärajan väärälle puolelle. Google Mapsin karttalinkki sen sijaan toimii. Petri, Myös muu nykyaikainen liikenne voisi olla mielenkiintoista: Karjalan radalla kulkisi tiiviisti VR:n, Fenniarailin ja Nurmisen rapujunia, Enson paperitehtailta olisi paperipendeli Uuraisiin, Värtsilässä olisi merkittävä terästeollisuuden tehdas. |
|
| 18.01.2024 10:27 | Kari Haapakangas: | Tokihan ne ulottuvat, noin 500 metrin verran. Eihän kartoitusta voi täsmälleen rajalinjaan lopettaa. Sen verran suomettumisesta on jo päästy irti, että tuo 500 metriä vierasta valtakuntaa voidaan kartalla näyttää. Länsirajalla voidaan kuningaskuntaa näyttää hieman enemmänkin... |
|
| 18.01.2024 10:56 | Jussi Tepponen: | Nämä kartat ulottuvat kuvan kohdalle: https://www.karjalankartat.fi/?language=fi&E=4433045.160939105&N=6734203.319088631&scale=20000&base=OpenLayers.Layer.WMS_4&text=kuva |
|
| 18.01.2024 19:25 | Jimi Lappalainen: | Tarkoitin, että se näkyy siellä harmaalla alueella. Pahoittelut väärinymmärryksestä. | |
| 18.01.2024 21:16 | Uwe Geuder: | Selvä juttu. Sijaintimerkki tai miksi sitä nyt kutsuttaisi näkyy kyllä. Vain kartta ei näy, jos ei pelkästään rantalinjaa halua kutsua kartaksi. | |
| 18.01.2024 21:34 | Petri Soronen: | Muuten, tuo karjalankartat on mainio palvelu mutta teknisesti tosi huonosti tehty. Kännykällä selaaminen on käytännössä mahdotonta ja aina ei ole tietokone käytössä kun haluaisi selata. Näyttää olen mml:n palvelu, olisivat käyttäneet samaa alustaa kuin kansalaisen karttapaikka tai paikkatietoikkuna. |