??.??.???? / Tiusala, Keuruu, Kaleton, Asunta, välillä Haapamäki–Huttula
??.??.???? Haapamäen. Tiusalan, Keuruun, Kalettoman, Asunnan ja Huttulan ratapihakaaviot sekä ratalinjan korkeusprofiili. Haapamäen ratapihakaavio on tässä ilmeisesti hieman vanhempi kuin Pori–Haapamäki-radan profiilin yhteydessä oleva kaavio. Esimerkiksi Niemelänjärven (Haarajärven) rannan raiteisto ei ole tässä vielä täydentynyt kolmioraiteeksi. Keuruun sorakuopan raide näkyy tässä kaaviossa kahteen osaan piirrettynä. Raiteen alkuun on merkitty satamaraide (Sat.) joka sijaitsi entisellä Haapamäen-suunnan ratalinjalla ja joka 1950-luvun ilmakuvista päätellen lienee palvellut ainakin uittopuun kuormausta. Soraraiteen loppupäähän sorakuoppa-alueelle on merkitty sahan raide.
Kommentit
| 03.02.2024 22:36 | Esa J. Rintamäki: | Jälleen aikatauluntonkimista: Aikataulukaudella 102, voimassa 15.5.1933 lähtien, koskien rataosaa Haapamäki - Jyväskylä, erityiseen: Valokopioistani ensimmäisenä on henkilöjuna 891, Viipuri - Elisenvaara - Haapamäki. Se kulki joka päivä. Lähtöaika Viipurista klo 10.36. Veturiksi Wpi - Evr oli määrätty H2 tai H5. Junapano oli 125 tonnia ja suluissa 220 t. Eli suluissa annettu junapaino oli mahdollista kasvattaa täksi ja veturi pystyi vielä vetämään sitä aikataulussa olleiden ajoaikojen mukaisesti. Ohjenopeus 891:lle oli mainitulla välillä 56 km/t. Elisenvaaraan 891 saapui klo 13.56 (matkaa 113,2 km). Juna noukki joka marjapaikalta matkustavaisia (7 kpl ässänä ja 10 kpl pys. aina, 1 minuutti). Antreassa 10 min (kohtasi junat 804 ja 812) ja Hiitolassa 2 min (kohtasi 1822 ja 837). Elisenvaaran seisaus kesti 24 min, Evr - Pm tuli veturiksi H7, junapaino suunnilleen samana. (Kohtaus: 892 ja 1824.) Elisenvaarasta lähtö klo 14.20. Tuloaika Savonlinnaan klo 16.37 (tehnyt matkaa 81,4 km). Savonlinnassa tuli vastaan juna 904 ja lähtö koitti klo 16.55. Ja seisahtumisia riitti. 891 tuli Huutokoskelle klo 18.45: 74,6 km taipaleen kuljettuaan. Hko jäi taakse klo 18.55. Tulo Pieksämäelle klo 19.40. (Matkaa takana Hko:sta 30,8 km.) Pm:ssä 891 seisoi varsin kauan: veturiksi vaihtui nyt H9, junapaino 200 (300) tonnia, ohjenopeutena 64 km/t. Lähtöaika klo 20.30. Tulo Jyväskylään klo 22.22, matkaa tehty nyt 79,9 km. Pysähdyksiä oli runsaasti Pm - Jy, 1 min tai kolmiona (= juna pys. aina, aika alle minuutin). Suomen Ateena jäi taakse klo 22.42, kohdattavia junia olivat 916 ja 913 Jy:ssä. 891 saapui Haapamäelle klo 0.38. Matkaa 77,3 km. Jy - Hpk välillä 10 pysähdystä, ei turvalaitteita eikä merkintöjä kohdattavista junista. Miehitys: Vn, Kin, Pvi, Asn, Keu ja Hpk. Haapamäellä sentään oli idän suunnalta varmuuslukituksesta riippumaton tulosemafori, ilman etusignaalia. Tässä junassa olivat vaunuluokat II, III sekä makuuvaunu I, II ja III luokat Pm ja Jy - Hki, sekä Pm - Vs makuuvaunut. Ja Pm - Hki makuuvaunu ( kesäaikana kesäkuusta syyskuun puoliväliin). Kaikkiaan juna 891 kulki 377,3 km, ajassa 14 tuntia 2 min. 891:n pari kulki suunnilleen samoilla tavoin, samoilla junapainoilla ja vetokalustokin natsasi 891:n kanssa. Haapamäeltä 892 (Hpk - Evr - Wpi) lähti klo 4.20 yöllä. Jyväskylässä oli vaihde- ja opastinturvalaitos etusigaaleineen varmuuslukituksineen kaikkineen. Pm tulo ja lähtö, veturin vaihdon jälkeen: klo 8.18 ja 9.10, vet. H7. Savonlinna: klo 11.42 ja 11.58. Elisenvaarassa tuloaika 14.12 ja lähtö klo 14.28,( jossa se kohtasi parinsa 891:n). Iellee jällee Wiipuriin, karjalaisten kaupunkiin tulo klo 17.37, veturina joko H2 tai H5, junapainot suunnilleen samoin kuin 891:llä, päinvastaisessa järjestyksessä vain. Vaunusto: II, III, sekä makuuvaunu I, II ja III Hki - Jy (tuli Haapamäelle junassa 51) ja Pm sekä Vs - Pm, tullut Haapamäelle junassa 54. Verkkaista oli meno... |
|
| 04.02.2024 00:19 | Esa J. Rintamäki: | Joka päivä kulki myös juna 901: Elisenvaara - Pieksämäki, vet. H7 ja sekajuna Pieksämäki - Haapamäki, vet. H9. Junapainot vastaavasti 145 (275) / 145 (390) tonnia. Junassa oli II ja III luokka, sekä makuuvaunu I, II ja III Wpi - Pm. Lähtö Evr klo 3.08 yöllä. Makuuvaunu siihen tuli ilmeisesti junassa 861. Tämäkin oli rauhallinen kiskonnielijä. Savonlinna tulo/lähtö: klo 5.23 ja 5.39. Huutokoskella 10 min pysähdys (kohdattavia junia 1902, 922 ja 921). Pieksämäki tulo klo 8.27. Lähtöhetki klo 9.20. Leppälahden kääntösillalla piti kulkea hiljaisella vauhdilla (V max 25) kuten edellä mainitut 891 ja 892. Jyväskylään tuloaika klo 11.51 ja 204 min luppoajan jälkeen lähtö kohti Haapamäkeä klo 15.15 oli kohdannut sillaikaa junat 1922, 1923 ja 1901. Keuruulla sentään 901 kohtasi tavarajunan 1924 klo 17.19 - 17.20. Haapamäelle tuloaika klo 17.49 (kohtasi: 910, 462, 53 ja 61). Tämän 901:n pari, juna 902 kulki myös joka päivä: henkilöjunana Hpk - Jy ja Pm - Evr. Sekajunana se taivalsi Jy - Pm. Veturina Hpk - Jy - Pm: H9 ja loppumatkasta H7. Lähtö Hpk klo 11.20. Tulo Jy klo 13.12. Ja lähti klo 16.16 (tauko kesti 184 min.!). Verkkaista menoa: välillä Metsolahti - Lievestuore oli kirjoitettu ajoajaksi 12 min, 5,6 km matkalla. Tulo Pm: klo 19.10 ja lähtö klo 20.40. Kohdattavia: 1706, 891, 72, 1901, 1703 ja 701. Tulo Evr klo 2.02 yöllä. Sekajuna 909, Pm - Hpk, joka päivä. Vet. Pm - Jy H9 ja Jy - Hpk Pikku-Jumbo K5. Sille määrätty junapaino oli (440) tonnia, ohjenopeus 44 km/t. Pm lähtö klo 5.20, ja tulo Jy klo 7.50. Vaunuluokat II ja III. Joka ikinen pikkiriikkinen laiturivaihdekin piti koluta! Jyväskylästä lähtö klo 8.10 (kohtaus: 915). Kintaudella sille oli merkitty kohtaus junan 1902 kanssa (klo 9.02 ja 9.03). Tulo Haapamäelle klo 10.43. 909:n pari, sekajuna 910, Hpk - Pm. Veturina K5 -> Jy, ja Pieksämäelle rautajalkaa väänsi H9. Haapamäeltä lähtö klo 18.28, joka päivä. Kohtaus: Petäjävedellä, tavarajuna 1901:n kanssa. 910 jatkoi matkaansa klo 19.50. Tulo Jyväskylään klo 20.52 ja "yömaja", kuten aikataulukirjaan oli merkitty. Lähtö seuraavana päivänä Jykylästä klo 13.30. Tulo Pm klo 15.55. Muiden junien aikatauluista sen, verran että kopsasin Xerox:lla kuuden junan taulut välille Jy - Suo. Näissä kaikissa vetotehtävä oli uskottu Pikku-Jumboille. Mitäpä Höyryveturit valtionrautateillä kertoo ajankohdan (1933) vetokaluston sijoituksista: [eipä oikeastaan, 1931 on melko lähellä] H2: kirja kertoo ajankohdasta tammikuu 1931: Wiipurissa: 291, 300 - 333. H5: (sama ajankohta) wiipurilaisia: 480 - 486. Nämä muuten levisivät neuvostoanastajien myötä kauas Bolsulan aroille, joutuipa pari konetta myös saaliina natsi-Reichsbahnin kirjoille, itävetureiksi "Ostlok". H7: (edelleen tammikuu 1931) Tpe, Sk, Ol ja Pm. Elokuussa 1939: H7 516 - 519 ja 751 Elisenvaarassa. H9: kolmiakselisella tenderilla ei ollut Pieksämäellä. Tammikuussa 1931: Pieksämäellä: 638, 639, 640, 641 ja 642 neliakselisilla tendereillä. Elokuussa 1939 samat koneet olivat edelleenkin Pm:ssä. K5: (elokuu 1939): 835 - 848 Pieksämäellä. 869 - 881, 885 - 888 ja 899 Tampereella. Historiikkitiiliskivi 1937 ei suoraan sano, että oliko Haapamäki Tampereen alavarikkona. Vaiko Seinäjoen? Radan varrella-kirja ei puhu organisaatioista, mutta se ei kirjan tarkoitus ollutkaan. |
|
| 04.02.2024 12:38 | Eljas Pölhö: | Vuoden 1927 varikkojaksojaossa Pieksämäkeen kuuluivat mm. Jyväskylä ja Suolahti. Seinäjokeen kuului mm. Haapamäki. Pori-Haapamäki radan valmistuessa sen koko väli laskettiin kuuluvaksi Tampereen varikkojaksoon lukuunottamatta Haapamäkeä. *Muistin* mukaan Haapamäki olisi siirretty Tampereen alavarikoksi joko 1940 tai 1942 muutoksissa. (en yrittänyt etsiä lähdettä eli vahvistusta) Vuonna 1948 Haapamäki kuului Tampereen varikkopiiriin. Jyväskylä, Suolahti ja Äänekoski kuuluivat Pieksämäen varikkopiiriin. |