27.06.2024 / Siilinjärvi asema
27.06.2024 T5054 oli nyt pitkä, viime käynnillä se oli peruttu. https://youtu.be/BJW7QZFN_cg
Kommentit
| 30.06.2024 16:03 | Rasmus Viirre: | Pitkä tosiaan oli tosiaan, saman katsoin KNS. Ja melkein harvinaista että kulki tupla sudella. | |
| 30.06.2024 17:37 | Ossi Rosten: | Mitä lähtientuo onmuuttunu että tulpavedessa on molemiissatakimmaiset virroittimet ylhäällä? Jonnin verran plarailin tästä taaksepäin kuvia ja järestäin näinhän nuo on. Mikä itsellä on viimeisin ajatus (päivittyy hitaasti nykyään) on että laitimmaiset haravat ois tuplana ollu ylläällä, kuten: http://vaunut.org/kuva/1209 | |
| 30.06.2024 18:54 | Ari-Pekka Lanne: | En tiedä, montako vuotta tarkalleen ohje on näin neuvonut. Muutaman vuoden. Eli tavarajunissa olisi syytä käyttää molemmissa takimmaisia virroittimia, jos mahdollista. Näin vältetään hiilien epätasaista kulumista, jos pari sattuu olemaan kasassa pitkäänkin. | |
| 30.06.2024 19:44 | Petri Nummijoki: | Alun perin Sr1-vetureissa käytettiin kaksinvedossa takimmaisia virroittimia http://www.vaunut.org/kuva/33056. Mutta sitten noin vuoden 1990 paikkeilla ryhdyttiin käyttämään äärimmäisiä, kun siitä kai kohdistui ajolankaan vähemmän painetta. Ongelmaksi tuli kuitenkin virroittimien epätasainen kuluminen, jos samat veturit olivat parina pitkään ja noin 2004 paikkailla käytäntöä muutettiin niin, että tavarajunissa käytettiin Sr1-vetureissa taas takimmaisia virroittimia http://www.vaunut.org/kuva/3034. Ymmärtääkseni kuitenkin matkustajajunissa pitäisi edelleen käyttää äärimmäisiä virroittimia ellei sääntö ole hiljattain muuttunut taas uudestaan. | |
| 30.06.2024 22:15 | Teuvo Piirainen: | En tiedä Petri Nummijoen mainitsemista vuosiluvuista ja oliko niillä mitään osuutta virroitinasetteluun. Sääntö oli kuitenkin niin, että jos junan sn oli 80 km/h tai alle, käytettiin kulkusuuntaan nähden takimmaisia virroittimia. Reilu vuosi sitten edellä mainittua ohjetta muutettiin siten, että jos junan sn on 90 km/h tai alle, käytetään kulkusuuntaan nähden takimmaisia virroittimia. Jos siis junan sn on yli 90 km/h, käytetään ulommaisia virroittimia. | |
| 01.07.2024 03:40 | Esa J. Rintamäki: | Eikös asiaan vaikuta erotusjaksoon ajaminen...? | |
| 01.07.2024 07:27 | Ari-Pekka Lanne: | Erotusjaksomagneetit näyttävät kieltämättä olevan melko lähellä ajolangan jännitteetöntä osaa. Niiden ei toisaalta sovi olla liian etäälläkään, koska tällöin riski siihen, että sähköjuna jää erotusjaksoon, kasvaa. Magneettien kohdat on siltikin mitoitettu siten, että veturin pääkatkaisija ehtii aueta riittävän aikaisin myös käytettäessä etuvirroitinta. Epäilemättä kuljettajan erotusjaksoon liittyvästä ajovirheestä ( https://veturinkuljettajat.blogspot.com/p/rauman-yot.html , 9. kappale) johtuva vaiheiden sekaantuminen toisiinsa virroittimen mukanaan vetämää valokaarta myöten on todennäköisempi etuvirroitinta käytettäessä. Kuitenkin varsinainen syy sähköveturin takavirroittimen ensisijaiseen käyttöön on se, ettei virroitin mahdollisesti rikkoutuessaan rikkoisi samalla muitakin suurjännitekojeita, kuten toista virroitinta, veturin katolta. Veturiparin kyseessä ollessa pelätään isommissa nopeuksissa kummastakin takimmaista virroitinta käytettäessä lähekkäisten virroittimien ajolankaa nostavaa vaikutusta, joka pahimmillaan voisi ohjata ajolangan virroittimen kelkan alle. Tämä nähdään isoimmaksi riskiksi, kun veturiparilla ajetaan kovempaa kuin tyypillisiä tavarajunavauhteja. |
|
| 01.07.2024 11:14 | Petri Nummijoki: | Elokuulle 1992 päivätyssä kuvassa ajellaan vielä takimmaisilla virroittimilla http://vaunut.org/kuva/78818 mutta joulukuussa 1992 http://vaunut.org/kuva/15854 ovat äärimmäiset käytössä. Ehkä muutos tapahtui noin syksyllä 1992. Toki tuossa käytetään äärimmäisiä matkustajajunissa mutta kyllä niitä ensimmäisen muutoksen jälkeen käytettiin tavarajunissakin yhtä lailla http://vaunut.org/kuva/18748. Resiina-lehden tasoristeyspalstalla oli aikoinaan maininta asiasta, joten sieltä ajankohta on varmistettavissa. | |
| 01.07.2024 11:43 | Ari-Pekka Lanne: | Resiina 4/92, »Tasoristeys-palsta», s. 42: »Sr 1-veturien kaksinajossa on käytetty elokuusta lähtien 1. veturin etummaista ja 2. veturin takimmaista virroitinta. Ratkaisu pienentää ajojohtoon kohdistuvaa painetta. Ruotsissa vastaavaa jakoa on käytetty jo iät ja ajat.» |