20.03.2006 / Kouvola asema
20.03.2006 Unilink-kytkimillä varustettu Sr1 3002 veti P80:a maanantaina 20.3.2006. Veto ei ollut kovinkaan tasaista, sillä Unilink oli jätetty todella löysälle. Osaamattomuutta vai laiskuutta? Löysyyden totesi myös junamies, joka tuli päästämään suden irti junan keulalta.
Kommentit
| 21.03.2006 23:58 | Lasse Härkönen: | Karjalan radalla on tottunut ystävyyssiteen väljyyden aiheuttamaan nykimiseen. Kerran kyyti olikin huomattavan tasaista ja tällöin keulilla olikin unilink-susi. Että riittävästi kiristettynä unilink tuo kyllä parannusta matkustusmukavuuteen. | |
| 22.03.2006 00:07 | Teemu Lokka: | Kellään tietoa kuinka monessa sudessa jo unilink on? | |
| 22.03.2006 00:26 | Juhana Konttinen: | Jaa että tämmöinen sitten on olemassa. Kannatan susien tuunausta Unilinkillä :) | |
| 22.03.2006 00:51 | Nikolas Peippo: | Teemu, ainakin neljässä on. | |
| 22.03.2006 13:21 | Teemu Lokka: | Et muista numeroita? | |
| 22.03.2006 15:30 | Joona Kärkkäinen: | Ainakin 3003 | |
| 22.03.2006 15:31 | [Tunnus poistettu]: | Veikkaus: 3001, 3002, 3003 ja 3004 | |
| 22.03.2006 15:32 | [Tunnus poistettu]: | Eikös joissakin ole SA-3+vapiti? | |
| 22.03.2006 15:36 | Simo Toikkanen: | 3090:ssä Vapitia kokeiltiin, mutta on sittemmin purettu pois. | |
| 24.03.2006 00:23 | Mikko Heino: | Onko tuo unilink sitten kehitetty /palautettu käytettäviin kytkinmalleihin sitten juuri siksi, että saisi tasaisemman vedon vai miksi noita käytetään? | |
| 24.03.2006 08:57 | Simo Toikkanen: | Suomalaisia matkustajajunia vedettäessä joudutaan tavallisen SA-3-kytkimen kanssa käyttämään kuvassakin näkyvää apulenkkiä, joka ei ole Unilinkin tapaan kiristettävä, vaan on aina jonkin verran löysä. Unilinkin avulla voidaan väli kiristää samalla tavalla kuin ruuvikytkimen kanssa, jolloin välistä jää löysät pois. Kaksilenkkikytkin (eli se apulenkki) rajoittaa myös sallitun vetovoiman 350 kN:iin, ruuvikytkimellä (ja ilmeisesti myös Unilinkillä) se on 450 kN. Automaattikytkimillä ei vetovoimarajoitusta näy olevan. | |
| 24.03.2006 09:32 | Tapio Muurinen: | Ystävyyssiteen kanssa vedettäessä on ainakin joskus ollut käytäntö, että vain vaunut jarruttavat (saattaa olla edelleenkin). Nykii se silti enemmän, kuin jos väli on kireä. | |
| 29.03.2006 16:12 | Antti Huttunen: | aika moni antaa vain junan jarruttaa, itse käytän myös sähkö jarrua aina johonkin 40km/h saakka ja siinä välissä käytän kokonaan jarruja irti ja pysähdysjarrutus pelkästään vaunuilla ja veturissa tehoja noin pikkasen päällä. Ei rytkähdä yhtään. :) | |
| 29.03.2006 19:26 | Tapio Muurinen: | Huomaavaista matkustajia kohtaan. Menee kahvikin suuhun eikä rinnuksille. Ja yöjunissa ei ole sitä automaattista kyljenvaihtoa. Kiitos Antti :-) | |
| 29.03.2006 19:48 | Tapio Muurinen: | Tai oikeastaan kiitos koskee kaikkia kuljettajia. On sitä ryskymistä aina välillä ollut pitkissä rungoissa. Ja vaikka yrittää ajaa sievästikin, niin ei aina kaikkia tilanteta voi ennakoida. Sekin kuuluu junalla matkustamiseen. | |
| 01.04.2006 15:39 | Antti Huttunen: | ja joskus on vaan sellanen et ei niin jaksa viimeisen päälle pysähdyksiä tehdä ja kyllä niit joskus sattuu huonompiakin kertoja ihan väkisin. | |
| 16.05.2006 01:58 | Marko Nikula: | Kannattaa koota juna sähköjarrulla, jonka jälkeen knorrilla tasaisesti voimistuva jarrutus junarungolla. Jarrujenirrotuspolkimella veturista jarrut irti. Loppujarrutuksessa oikein ajoitettu jarrujenirrotus ja kevyesti suoratoimijarrulla juna metrilleen haluttuun kohtaan. Sähköjarrulla voi tottakai tehostaa rungon jarrutustehoa. Suoratoimijarrua ei käytetä koskaan junan jarruttamiseen, vaan ainoastaan ihan viimeiseen loppuhidastukseen/junan pitämiseen paikallaan laiturissa. | |
| 22.12.2006 15:29 | Sakari Kestinen: | Nythän 3001:n ja 3002:n kytkinten yläpuolella on myös astinlauta. |