30.07.2006 / Vantaa, Tikkurila asema
30.07.2006 Vantaa, Tikkurila. Tikkurilan vanha asema, rakennuksessa toimii nykyisin museo
Kommentit
| 31.07.2006 19:37 | Sakari Kestinen: | Tuosta olisi niin hvtin asjallista nousta junaan vielä tänäkin päivänä :) | |
| 07.02.2010 11:55 | Jouni Halinen: | Pieni tietokilpailu, tietääkö kukaan miksi juuri Tikkurilan asema rakennettiin "kivestä" ja näin komeaksi. Se ei paikkakuntana ollut sen kummoisempi kuin radanvarren muutkaan "kylät", asiaan on vain yksi erityinen syy. Juhani varmaan tietää. | |
| 07.02.2010 12:24 | Jouni Halinen: | Wikipediassakin asia on kyllä ilmoitettu väärin "Tikkurilan asema tehtiin tiilestä todennäköisesti sen takia, että rautatiejohtokunnan mielestä Tikkurilan liikenteellinen merkitys oli suuri". Aika outoa että Wikissä asia esitetään "arvauksen kaltaisesti". | |
| 07.02.2010 13:25 | Jimi Lappalainen: | Tämähän on suomen vanhin säilynyt asema. | |
| 07.02.2010 14:18 | Jouni Halinen: | Korjaan asian heti. Rakentaminen aloitettu 1859 valmis 1861. Mitkä olivat ne kuusi muuta ensivaiheen asemaa. Helsinki, Pasila, Hämeenlinna, Riihimäki?, Hyvinkää? ja Malmi/Järvenpää?. Siis näin Wikiin katsomatta. Säilyneet Pasila, Tikkurila, Hyvinkää, Hämeenlinna ja mahd. Järvenpää. Olen luotettavista lähteistä lukenut että aseman rakentaminen liittyy Venäjän keisarin Aleksanteri toisen Suomen vierailuun syyskuussa 1863 ja sen tiimoilta Träskändan (Aurora Karamzin) kartanossa Vantaalla pidettyjen ”metsästyspitojen” ”kuljetuslogistiikkaan” jossa osa matkasta tehtiin siis junalla. Löysin nyt netistä artikkelin jossa todetaan että on mahdollista (jopa todennäköistä), että väite ei pidä paikkaansa. On todella mielenkiintoinen juttu nuoremmankin väen luottavaksi, mm. aikalaiskuvauksia rautatiematkailusta ja 1860 luvun” juppibileiden” järjestelypuitteet (kokonaiset ravintolat viineineen tuotetaan Pariisista ja ammuttavaa riistaa kuljetetaan Suomeen Euroopasta, mm. kettuja, jäniksiä ja fasaaneita), ja saaliit ovat siis keisarille mieluisia?!. Pimeässä kun palattiin Tiksuun, niin koko matkan tienvarsi oli valaistu soihduin, sotaväen kannattelemina. http://www.valt.helsinki.fi/staff/parikka/Vantaa/helpit/uimonen1.htm . Kuvat ikävä kyllä puuttuu, on vain kuvatekstit?. | |
| 07.02.2010 22:22 | Pekka Porkkakoski: | Eivätkös alkuperäiset asema olleet Helsinki, Tikkurila, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki, Turenki ja Hämeenlinna, näin ulkomuistista? Jäljellä ovat Tikkurila, Järvenpää, Hyvinkää ja Turenki. Alkuperäisessä koossaan ilmeisesti Tikkurila ja Järvenpää, Turenki kenties, mutta siinä on ainoana alkuperäisestä säilyneet torni ja katos. Hyvinkäätä on vilkkaan liikenteen ja elinkeinoelämän takia laajennettu (1800-luvun lopussa) ja Järvenpää on mukanopeiden pendolinojen takia siirretty (2000-luvulla). Hämeenlinna poltettiin 1918 ja Helsinki purettiin tarpeettomana samoihin aikoihin. Entinen Hyvinkään kasöörin talo, sittemmin Riksun steissiksi kelvannut tönö korvattiin uudella komealla funkisluomuksella 1930-luvulla. Tikkurila (käytössä nimenä virallisesti vasta 1.6.1925 alkaen) rakennettiin tiilestä, koska tiiliä oli halvalla saatavissa. Alunperin kai muutkin väliasemat piti englantilaiseen malliin tiilestä tehdä, mutta hinnan takia onneksi tehtiin nätimpiä puusta. | |
| 08.02.2010 12:16 | Jouni Halinen: | No meni "heitto" pikkaisen pieleen, hyvä päivitys Pekalta. Vaikka nämä org. asemapaikat ovat silloin 1860 luvulla olleet (pois lukien alku ja loppupää) samanlaisia "tuppukyliä", niin nykyjään ko. titteliä taitaa kantaa vain Turenki. Se johtuu varmaan siitä että jossain vaiheessa 1900 lukua sen aikainen valtatie 3 linjattiin aika paljon lännemmäksi, ja näin ollen Turenki jäi tältä osin syrjään. Selitys sille, että miksi Tikkurila tehtiin tiilestä (linkkikin tätä tulkintaa vahvistaa) on aika looginen, lähialueella oli tosiaan tiilitehtaita, ja näin raskaan tavaran kuljetus hevospelillä oli varmaan aika kallista, mutta rautateiden myötä kuljetuskustannukset tietenkin halpenivat. Tiilipisneksen (siis sellaisen, että koko talo (kerros) tehdään poltetuista tiilistä) "nousu ja tuho" http://vaunut.org/kuva/52253 |