??.??.???? / xxxx
??.??.???? Vuonna 1963 ei kuljettajan aikataulusta selvinnyt junansuoritus-paikkoja, tällöin kuului kuljettajan "varusteiseen" tällainen keltainen "läpyskä", josta selvisi eri asemien liikennöimisrajoitukset.
Kommentit
| 07.03.2007 03:46 | Jouni Hytönen: | Heh, linjatoimisto Huopalahti. :) Ovatkohan Leppävaara ja Kauniainen asemina olleet aina miehitettyjä, kun niitä ei tuossa erikseen mainita. Espoo on kuitenkin rajoitettu. | |
| 08.03.2007 00:53 | Marko Anttila: | Jeps, jo vuodesta 1958 ja muutettiin vuoden 1969 suuressa muutoksessa Hgin aseman alaiseksi itsenäiseksi toimistoksi. Mutta liekö mikään muuttunut käytännössä silloin? | |
| 28.05.2017 21:18 | Petri Nummijoki: | Kauniainen on ollut 60-luvun jälkipuoliskolle saakka aina miehitetty, koska siellä oli käsikäyttöinen ylikäytäväpuomi. Päivällä siitä huolehti asemamies ja yöllä junanlähettäjä. Alikulkutunneli valmistui Kauniaisiin jo 60-luvun puolivälissä mutta Kauniainen sai senkin jälkeen pitää jonkin aikaa jatkuvan miehityksen rata- ja sähköistystöistä johtuen. Kauniaisten lisäksi jatkuvasti miehitettyjä olivat 60-luvulla Pasilan ja Karjaan välisellä rataosalla vain Pasila, Kirkkonummi ja Karjaa. Leppävaara ei yleensä ollut jatkuvasti miehitetty mutta tässä vaiheessa se taisi olla kaksoisraiteen päätepiste, joka saattoi vaikuttaa tilanteeseen. Martinlaakson radan valmistuminen 1975 muutti Huopalahden asemaa sikäli, että asemamiessuorittaja piti korvata virkamiessuorittajalla, koska Huopalahdesta tuli risteysasema. Eri asia on sitten, oliko Huopalahti tämän jälkeen oikeasti vaativampi paikka, kun Martinlaakson radan rakentamisvaiheen aikainen epäsäännöllinen liikenne korvautui suunnitelmallisesti hoidetulla. Martinlaakson radan kauko-ohjaus otettiin käyttöön 1976. |
|
| 29.05.2017 10:18 | Petri Nummijoki: | Kilon rataoikaisu näyttää valmistuneen jo toukokuussa 1963, joten siitä päätellen kaksoisraide olisi ollut lokakuussa 1963 valmiina jo koko Pasilan ja Espoon välisen matkan. Ehkä Leppävaarassakin on vielä tässä vaiheessa tarvittu jatkuva miehitys ylikäytävän vuoksi mutta pitkään se ei ole siellä enää tämän jälkeen säilynyt. | |
| 29.05.2017 13:22 | Rainer Silfverberg: | Muistan kun olin pikkupoika niin "kehäykkönen" ylitti radan Leppävaaran kohdalla puomein varsustetulla tasoristeyksellä. Silta valmistui jotain luokkaa 1967 tai myöhemmin. Ei ole muistikuvia siitä olisiko puomit olleet käsikäyttöisiä, mutta kunnollisia koko tien ylitäviä puomeja suojaverkkoineen olivat, ettei kissaa isompi otus olisi mahtunut läpi. Ja junaa sai odottaa tosi kauan........ | |
| 29.05.2017 13:47 | Petri Nummijoki: | Silta on kai valmistunut Leppävaaraan samana vuonna (1965), kuin tunneli Kauniaisiin mutta Leppävaarassa ehti jo tätä ennen olla automaattiset puolipuomit. Ei tosin kovin kauaa, koska ensimmäiset puolipuomit on Suomessa otettu käyttöön vasta 1961 vai oliko 1962 alkupuolella? | |
| 29.05.2017 14:53 | Rainer Silfverberg: | En rupea kinaamaan mutta Helsingin ortoilmakuvassa http://kartta.hel.fi/ vuodelta 1964 siltaa ei vielä ole, mutta rakentaminen aloitettu koska Turuntien liittymäsilmukan ääriviivat erottuu. Vuoden 1969 kuvassa silta on valmiina. Mulla on sellainen muistikuva että silta ehti olla aika kauan puolivalmiina ennenkuin otettiin käyttöön, vuosi voinut olla 1966 tai 1967. Ja sellainen muistikuva on että puomit oli koko tien ylittäviä. Kauniaisten tunnelista en tiedä tarkkaan valmistusvuotta, mutta vielä 1970-luvun alussa oli vanha radan ylittävä tie olemassa rinnakkain, tosin "kevyen liikenteen väylänä". Me sikäläistä oppikoulua käyvät oppilaat emme välittäneet kulkea tunnelista jos mentiin kauppaan välitunnilla, kerran tuli kiire kun keskipäivän pikajuna lähestyi hurun vetämänä täyttä vauhtia kun joukko oppilaita oli ylittämässä rataa oikotietä..... |
|
| 29.05.2017 15:40 | Petri Nummijoki: | Leppävaarassa on ollut aikoinaan kokopuomit mutta ne ehdittiin korvata ennen sillan valmistumista puolipuomeilla. Puomien uusimisesta on sivustolla kuvakin http://www.vaunut.org/kuva/42163. Rantarata-kirjan mukaan silta olisi valmistunut 1965. |