01.03.2009 / Pietari, Venäjä
01.03.2009 Suomen rautatieasema Pietarissa. Nykyinen rakennus on vuodelta 1960. Kuvaajan selän takana on se Leninin patsas, jonka joku yritti pommilla tuhota tässä kuluneella viikolla...
Kommentit
| 04.04.2009 21:54 | Jouni Hytönen: | Ja sehän korjataan. No, ehkä tämä ja Moskovskaja-metroaseman Lenin-patsas ovat sitten ne kaksi tärkeintä, jotka halutaan säästää kustannuksista välittämättä. Joskus laskin kartasta, että Pietarissa on vähintään 15 Leninin patsasta ympäri kaupunkia. Aivan ydinkeskustassa niitä ei ole, tämä on lähin. | |
| 04.04.2009 21:55 | Jouni Hytönen: | Tai no, Smolnan pihalla oleva taitaa olla vähän lähempänä. | |
| 06.04.2009 17:13 | Timo Valtonen: | On talvipalatsissakin näytillä tosin sisätiloissa tuo Vileeni. Tai ainakin oli vielä pari vuotta sitten. Luulin räjäytystä ensin huomenta suomen aprillipilaksi, mutta kun sitä sitten toitotettiin joka kanavalla oli pakko uskoa että totta tuo oli. | |
| 09.04.2009 00:58 | Sakari Kestinen: | Minkähän takia nuo eivät voi nimetä Suomen asemaa englanniksi mitenkään järkevästi. Njoo, toisaalta onhan venäläisten mielestä Lahdenpohjakin Lakhdenpokhya ja Värtsilä Vyartsilya ett'silleen. | |
| 09.04.2009 07:18 | Timo Valtonen: | Olihan Leningradissa aikoinaan tienviitta Khel'sinki. Saattaa olla vieläkin. Suomen asema on muuten nimensä mukainen. Kuvan vasemmalta reunalta alkaa seinä, jossa on vielä pätkä alkuperäistä SVR:n eli Suomen valtion rautateiden rakennuttamaa asemaa, järjestyksessä jo toinen asemarakennus. Vilenin mekkaloiden jälkeen Suomi ja Venäjä sopivat, oliskohan ollut vuonna 1919, että tehdään kaupat. Nykyinen Aleksanterinteatteri Helsingissä (mm Kansallisoopperana tunnettu) siirrettiin Suomen valtiolle ja Suomen asema Pietarissa Venäjän valtiolle. Näin saatiin yksi iso korvaus- ja vastakorvausriita päätökseen. Niinpä Beluvardin ja Albertinkadun kulmassa Helsingissä on pala suomalaista rautatiehistoriaa. - Vaikka venäläisillä on tapana muuttaa nimiä tämän tästä Suomen asema on aina ollut Finljandskii vokzal (tarkasti ottaen suomalainen asema). | |
| 09.04.2009 07:34 | Timo Valtonen: | Niin, ja kuvan oikean reunan kulman takana asemalaitureiden alkupäässä lasikaapissa on vanha suomalainen veturi, jonka kyydissä lämmittäjäksi maskeerattuna gospodin Uljanov, Lenininäkin tunnettu, lusmuili salaa rajan yli takaisin Venäjälle mekkaloimaan. | |
| 09.04.2009 10:24 | Joni Lahti: | Linkissä http://www.afanas.ru/maps/kar-ind.html löytyy Karjalan Tasavallan kartta, jossa pääosa entisistä suomalaisista nimistä on vain translitteroitu. Radanvarsipaikkoja ovat muun muassa Naisten’jarvi, Suojarvi, Pijtsjoki, Suistamo, Kaalamo, Verkko jne. Toisin on Kannaksella, johon neuvostolainen nimigeneraattori arpoi uudet venäläiset nimet, usein vallankumoukseen viittaavat.- Jos Helsinki ei olisi Suomessa, vaan vaikkapa Hollannissa, venäläiset kirjoittaisivat sen ilmeisesti muotoon Гельсинки samalla logiikalla kuin esim. Гамбүрг ja Голландия? Mitenkähän muuten Venäjällä kirjoitetaan tanskalainen Helsingør? |
|
| 09.04.2009 11:34 | Sakari Kestinen: | Helsinkihän tunnettiin aiemmin (ennen vallankumousta) venäjäksi nimellä Гельсингфорс. | |
| 09.04.2009 16:00 | Jouni Hytönen: | Eihän venäläinen muoto Lahdenpohjasta ja Värtsilästä ole kummallinen, englantilaiset haluavat kirjoittaa ne noin kummalliseen muotoon. Viipurissa oli tuollainen typerä "KHEL'SINKI"-kilpi vielä joku aika sitten. | |
| 09.04.2009 19:16 | Timo Valtonen: | Autonomian aikana Helsinki oli virallisesti venäjäksi Gelsingfors. Helsingöristä en tiedä mutta Gamburg ja Ginkong ovat hauskoja paikkoja. Hanoi on kuitenkin Hanoi ja Havanna on Gabana. Siis b välissä. | |
| 09.04.2009 20:18 | Joni Lahti: | Jännä ilmiö tuo Х:n ja Г:n välinen vaihtelu. Suomen kielisissä nimissä se on usein X ja ruotsin kielisissä (ainakin autonomian ajalla) Г. Jännä on nimisarja Hanko: Ханко , финск. Hanko, швед. Hangö, ранее по-русски Гангут. – Löytyyhän tuolta Suojärven ja Petroskoin väliltä asema nimeltään Хаутаваара eikä suinkaan Gautavaara. Siis suomen kielisessä asussa olevat nimet kirjoitetaan yleensä X:lla. Muista Venäjän keisarikunnan alueen nimistä en tiedä. – Muuten Tukholma kirjoitetaan venäjäksi muotoon Cтокгольм eli mennään g-linjalla, mutta Tanskan Helsingør kirjoitetaan muotoon Хельсингёр, siis h-linjalla! On todella mielenkiintoista vaihtelua! | |
| 21.04.2009 16:06 | Tuukka Ryyppö: | g:llä kirjoitettavat nimet ovat nimien käännöksiä, joita ei pikkupaikoille ole. Suomen kielessä on vähän sama juttu. "Pariizh" on helpontunut muotoon "Pariisi", mutta esim. Chisinau on suomalaisessakin silmässä sama kuin alkuperäiskielessä. | |
| 22.04.2009 20:26 | Joni Lahti: | Jäi vieläkin aukko sivistykseen. Kun avasin kokeeksi Gollandijan kartan, huomasin, että den Haag kirjoitetaan venäjäksi Гаага ja Haarlem taas muotoon Харлем, joka tosin voidaan kirjoittaa myös Гарлем. Ensimmäinen tapa lienee kuitenkin yleisempi. Siis jotenkin vielä tuntuu, ettei ole täysin yksiselitteistä sääntöä, vaikka muistan joskus sellaisen kuulleeni. - Voisimme tietenkin mekin jatkaa paikkojen suomentamista malliin Tukholma, Hampuri jne. Miltäpä kuulostaisivat kaupungit Perliini, Ponni, Perni ja Sakreppi:) | |
| 22.04.2009 21:20 | Tuukka Ryyppö: | Tärkeimmät paikat on käännetty venäjäksi, vähemmän tärkeitä ei. Ja Haarlem kai sitten on jotain siltä väliltä. Poikkeuksena sitten esim. suomalaiset paikat. | |
| 23.04.2009 10:53 | Pirkko Alanen: | Perliini, Ponni, Perni ja Sakreppi... Parhaat naurut pitkästä aikaa! (Toisaalta, kuunnelkaapa vaikka Kuopion torilla tai Hyrynsalmen S-Marketissa, niin nimet ovat tuossa ääntämisasussa jo käytössä. :D ) | |
| 23.04.2009 11:18 | Tauno Hermola: | Tuntuu hyvin johdonmukaiselta, onhan esim. Κόρινθος suomeksi Korintti! :) |