??.??.1936 / Viipuri

??.??.1936 Kotimaisessa elokuvassa "Vaimoke" on yksi mieltä kohahduttava kohtaus: Pienen höyryveturin (sarjaa H5?) vetämä matkustajajuna saapuu Viipurin asemalle. Veturin perässä on kattokorokkeellinen Ge-matkatavaravaunu ja sen perässä kaksiakselinen, silloin aivan uusi F-sarjan konduktöörivaunu. Jos oikein olen osannut tulkita kuvaa, vaunun numero on 3915. En ole missään muualla nähnyt kuvaa tuollaisesta vaunusta. Vaunun kummassakin päässä on umpieteinen ja sivuseinällä kuormausoven kummallakin puolella leveä yksiruutuinen ikkuna ja päissä kapea ikkuna, konduktööriosaston kohdalla avattavaa mallia. Oliko kysymyksessä jokin rakennekokeilu vai minne tämä vaunurakenne katosi? Muutettiinko tuo sarja tavallisenmallisesksi avosiltaiseksi F-vaunuksi, kuten vaunu 3925? Kuka tietää?

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Viipuri (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Tapio Keränen
Lisätty: 24.09.2011 19:48
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Sekalaiset: Matkustaja
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Kommentit

24.09.2011 20:22 Eljas Pölhö: En osaa vastata kysymykseen, mutta vuosien 1935 ja 1937 vaunuluettelot eivät tee mitää eroa eri F-vaunujen (varattu numerosarja 3100-4000) välillä. F-vaunun tai vaunujen piirros on silloin voimassa olleen vaunukuvaston sivulla 19. Siinä voisi olla maininta poikkeuksista. Vuoden 1947 vaunujen sijoittelulistan mukaan F 3915 kotipaikka oli silloin Vaasa.
24.09.2011 20:38 Tapani Havia: VR:n historiikki 1912-1937 osa 2 ja sivu 472 valaisee asiaa hieman. Tekstissä mm. kohta "Vielä rakennettiin kolmen hylätyn, myöskin 10,8m:n kattilavaunun aluskehyksille F-vaunut (n:ot 3915-3917)."

Muualla tekstissä;
n:ot 3662-3687 -> 8,83m
n:ot 3901, 3911-3914, 3918 -> 10,8m
n:ot 3915-3917 -> 10,8m
jne.

Tämän mukaan noita tuollaisia olisi ollut 3 kpl.
24.09.2011 21:11 Ilkka Hovi: H6 olisi Hk5. Oletan, että juna tullut Karjalan radalta ja kuvien perusteella siellä käytettiin enempi Hk2 tai Hk3 vetureita. Mielestäni veturi on Hk2 tai Hk3 koska käymälevyn päällä on "laatikko" savupesän vierellä ja näyttäisi ettei sylinterissä ole ohitusventtiilin putkea sylinterin sivun puolivälissä. Sisäpuolisella Stephensonin luistiliikelaitteistolla varustettuna Hk2 - Hk3 veturien luistit olivat käymälevyn alla, miksi käymälevyn päällä piti olla tuo "laatikko".
24.09.2011 21:51 Tapani Havia: Kuva kuvalta kun yrittää katsoa tuota kohtausta niin näyttäisi olevan (471?) eli olisi sitten H4 (myöh.Hk3). Itse yritin identifioida noista lyhyistä otetangoista hytin yläreunassa sekä epäsymmetrisesti olevista otetangoista tenderin ja hytin välissä, mutta niitä on sekaisin kaikissa H sarjoissa. Hytin kulman teksteistä ei saa selvää. Joku muu osaa sanoa olisiko se voinut olla Viipurissa 1936.

Indikaattorin tulpat ovat Hk3 maisesti yläviistossa eikä Hk2 maisesti suoraan sivulle. Samoin Ohitusventtiilistä puuttuu laippa, joka on Hk2:ssa neljällä vaarnalla kiinni. Hk2:ssa olisi myös pumppu tuossa lp sylinterin yläpuolella nokikaapissa kiinni.
24.09.2011 22:15 Ilkka Hovi: Pitäisi kait tarkistaa kirjallisuudesta mutta H4 oli märkähöyry yhdyskone veturi, joka tulistettuna ja kaksoiskoneisena oli H5. Tulistus tapahtui muistaakseni 1920-luvulla, joten 1936 olivat Hk2 (H3) ja Hk3 (H5) sarjat tulistus kaksoiskoneita.
24.09.2011 22:40 Eljas Pölhö: Veturi 471 oli sijoitettuna Sortavalaan ---1.6.1935-1.1.1937--- välillä (en katsonut näiden arvojen ulkopuolelta). Se muutettiin tulistinveturiksi sarjaan H5 vuonna 1929. Jos joku haluaa olla tarkka, niin voi muuttaa Suomen Veturit, osa 1, s. 79 tietoja siten, että 474 muutettiin tulistinveturiksi 1927.
(Käyttäjä muokannut 24.09.11 22:45)
25.09.2011 15:53 Antti Taina: Piirustuksen ja valokuvan kylkiovi näyttävät olevan eri korkuiset, toinen katkaisee fascialistan ja toinen ei. Oliko matalampi ovi muutoin kuitenkin korkeamman mallin kaltainen?
25.09.2011 21:49 Tapio Keränen: Kiitos, Antti, huomautuksesta! Vaunussa näyttäisi olevan vain yksi kaasusäiliö ja sekin toisella puolella vaunua. Korjailen piirustusta.
25.09.2011 22:16 Juhani Pirttilahti: Katonrajassa näkyvä lista on itseasiassa koko seinän paksuinen kantava palkki - eli ei vain koristeellinen.
(Käyttäjä muokannut 25.09.11 22:16)
27.09.2011 18:44 Tapio Keränen: Korjasin piirustukseen matalamman kuormausoven ja siirsin kaasusäiliön paikkaa. Piirustuksessani on paljon arvattua, koska en tiedä vaunutyypistä muuta kuvalähdettä kuin tuon elokuvan eikä vr:llä taida olla tästä mittapiirustusta eikä paljon muitakaan tietoja.
31.12.2017 01:48 Esa J. Rintamäki: F 3915 valmistui 1934. Hylätty 1965. Todellakin vekkulin näköinen koppi... Kattilavaunu? Gå?
31.12.2017 08:52 Petri Sallinen: Sekin voisi olla mahdollista, että vaunu on rakennettu vanhasta DE-vaunusta.
30.09.2021 00:15 Esa J. Rintamäki: Jaahas, Petri. Kuvan F on pituudeltaan 12 010 mm puskimenpäitse. DE: 12 000 mm. Akseliväli kummallakin 6 400 mm. DE:ssä valokaasusäiliöt ovat poikittain aluskehyksessä, toinen on III luokan eteisen alapuolella. DE:ssä holotna pysyi poissa Moring-kaminan avulla. DE:n raput poikkeavat kuvan F:n rapuista. Edelleen kattokalujen sijoitus on aivan toisenlainen. II luokan päässä oleva ensimmäinen sivuikkuna on leveää mallia.

En minäkään pidä DE -> F - muutosta nyt ihan mahdottomana, koria vaan on pitänyt veistellä/muutella aika raakasti. Jos katson keräämiäni tietoja, niin hylkäysvuosi on tiedossa kuudelta vaunulta.
01.10.2021 00:39 Esa J. Rintamäki: Jatkoa:

Kahdeksan DE-vaunua sai uuden litteran ja numeron kesäkuussa 1956 suuressa luokkamuutoksessa. Kaksi vaunua, nrot 556 ja 558 oli hylätty aiemmin (1945 ja 1952 vastaavasti). Toisin sanoen numeromuutokset ja varhaisemmat hylkäykset merkitsevät sitä, että kuvan koppivaunu ei olisikaan "sukua" DE-vaunulle. Koppi kun kerran oli vuodelta 1934.

Numeromuutostiedot: Eljas Pölhöltä, jolle iso kiitos!

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!