22.08.1984 Kahdesta Dm8-yksiköstä koostuva P 142 kiitää kohti Helsinkiä neljän Bredan vaimean murinan säestämänä.
11.12.2012 21:52 | Niklas Savinsaari: | Porkkanoiden moniajon ohikatselu (ja -kuuntelu) oli aina hyvin asjanmukaista, parhaimmillaan kuusi kappaletta Bredan murahduksia ohitti radan ohessa olleen kuulijan. "hrrrrrr--kssssshhh--hrrrrrr--hrrrrrr--kssssshhh--hrrrrrr--hrrrrrr--kssssshhh--hrrrrrr" | |
12.12.2012 07:21 | Timo Valtonen: | Kiehtova äänimaailma kuului hyvin myös junan sisällä. Vaihteet rouskuivat välillä sydäntä särkevästi. Pari keertaa olin kyydissä kun matkanteko hyytyi, kuski avasi luukun käytävän lattiassa, ropeloi jotain aikansa ja taas jatkettiin. Mutta hienoa porkkanalla matkustelu oli. | |
12.12.2012 11:29 | Kimmo T. Lumirae: | Oli hauska lukea Timon muisteloa, nimittäin: ehkä hakeuduin aina välivaunuun moottorivaunujen selvästi korkeamman metelin takia, tai sitten koneiston ääni ei yksinkertaisesti haitannut, mutta en muista itse koskaan häiriintyneeni "rouskumisten", mistä sitten johtuikin, vuoksi. No, juttu jatkuu: Porkkanan koneiston esikuva löytyi Italian-TEE:stä, ALn 442-448:sta, ja, kuinka ollakaan, TEE-historiikeissa on mainintoja siitä, miten matkustava yleisö piti koneiston meteliä ja vaihteiden vaihtoa (!!!) kiusallisena. Eli järin tasokkaana tätä koneistoa ei pidetty vaativan matkustavan yleisön puolella. Porkkanan suunnanvaihtohan oli ja on tekijämiesten laji, ja myönnän, etten ihan tarkasti muista, miten se meni, mutta ideana kaiketi oli käyttää vaihdetta päällä samalla hetkellä kuin suunta kääntyy, jolloin oli toiveita saada kaikki suunnat kääntymään perille asti. Jos näin ei käynyt, tuli koneapulaiselle kipaisu mainitulle lattialuukulle auttamaan suuntaa kääntymään. Eräs Porkkanan erikoisuushan oli, että se lähtee liikkeelle kolmosvaihteella. Syyksi käsikirja ilmoittaa "vaihteiston pyörivien osien pysäyttämisen". Ehkä kolmen, neljän sekunnin jälkeen kytkeytyy ykkönen ja kiihdytys voi alkaa. Ykkösvaihteella kiihdytettiin ehkä nelosportaalla (kuusiportainen tehonsäätö) ja tietyssä nopeudessa teho löysättiin ykkösportaalle, ja tällä tavallaan huijattiin automaattivaihteisto vaihtamaan kakkonen. Tämän jälkeen tehoa voitiin lisätä vapaasti ja annettiin vaihteiston hoitaa vaihtamiset. |
|
12.12.2012 11:57 | Joona Kärkkäinen: | Wilsonin laatikon lähtönykäyksen saa vältettyä juuri tällä kolmosvaihteen käytöllä. | |
12.12.2012 12:36 | Kimmo T. Lumirae: | Näin, ja Porkkanassa se tapahtui ohjauskeskuksen ohjaamana, mielestäni niin, että sitä toimintoa ei voinut ohittaa. | |
12.12.2012 17:22 | Leo Männistö: | Niklaksen viittaamaan moniajoon ja Bredan äänimaailmaan olisi muuten mukava tutustua ihan vaikka näin virtuaalisesti internetzin välityksellä. Jos jollain olisi videomateriaalia tai edes ääntä taltioituna, ei mielestäni olisi pahuutta lisätä sitä esim. youtubeen tai muuten saataville. | |
12.12.2012 22:21 | Timo Valtonen: | Kiitos Kimmolle selvennyksistä. Ne ääänet ja ylimääräiset touhut olivat niin jännää, että aina piti päästä moottorivaunuun, vaikka muu perhe oli vastaan. |
|
12.12.2012 22:58 | Niklas Savinsaari: | Normaalisti, suunnitellusti, suunta kait käännettiin vain kääntäen suuntakahva asennosta E asentoon T, tai vastoinpäin. Mutta käytännössä hommaa näytettiin tekevän aina tehoportaalla "maustettuna". Suunnilleen siten, että suunta E -> 0, tehoa yksi porras, jarrut hetkeksi irti, jolloin kierrokset nousevat (jarrut kiinnitettyinä ei nouse) ja samanaikaisesti suuntavipu 0 -> T. Sitten taas jarrut kiinni (kierrokset palaavat tyhjäkäynnille) ja tehonsäätö nollaan. Kikkailun makua :) Mistähän sitä saisi joo Porkkanan moniajovideopätkän esimerkiksi intternettiin ladatuksi. Itsellänikin on vain yksinäisten runkojen ohituksia videoilla... Sellanen suunnanvaihtovideo muuten voisi löytyä samoilta nauhoilta. | |
12.12.2012 23:23 | Kimmo T. Lumirae: | Niklaksen kertoma vastaa suunnilleen omia muistikuviani. Etenkin moniajossa sillä oli merkitystä: kolme junarunkoa tarkoitti kuutta mekaanista, paineilmalla ohjattavaa suuntalaatikkoa, jotka yrittivät kääntyä kaikki samaan aikaan. Ja viimeisin niistä sijaitsi ohjaamosta liki 250 metrin päässä...aika matka kipaista kääntämässä suunta; tietenkin kun oli muut yksiköt tarkastanut. | |
13.12.2012 00:47 | Jorma Toivonen: | Myös useampi vetovaunuisella Dm7-rungolla onnistui useimmiten suunnankääntö "tehojen kautta". Mikäli jossain jäi suunta "keskelle" (nopeusmittarin näyttö n.30km/h junan seistessä), "moottoripään" ajopöytä auki, sivukaapista moottori "seis", Valmetin viimeisillä pöyrähdyksillä suunta haluttuun suuntaan - johan loksahti, kone käyntiin, pöytä kiinni ja ajettavasta ohjaamosta jatkettiin matkantekoa. | |
13.12.2012 08:45 | Teppo Niemi: | Eikös se porkkanan suunnanvaihto mennyt näin. (Vaihdettaessa eteen -> taakse) 1. Siirra suunnanvaihtokahva (jos se ei jo ole valmiiksi ) asennosta L asentoon E 2. Varmista rungon paikkallapysyminen käsijarrulla 3. Käännä tehonsäätöpyörä asentoon 1 4. käännä 'junajarrun' käyttökytkin asentoon I (irroitus), jolloin moottorin kierrosluku nousee tyhjäkäynnistä n. 800 1/min 5. käännä suuntakahva rauhallisesti asennoon 0 ja heti kierrosten alkaessa laskemaan asentoon T 6. käännä 'junajarrun' käyttökutkin asentoon J (jarrutus) 7. irroita käsijarru. Suuntakahvan asento 0 kiinittää jarrut ja pudottaa kierrosluvun tyhjäkäynnille. |
|
13.12.2012 23:27 | Leo Männistö: | voisi olla kyllä ihan yksöisajopätkäkin. Ei kyllä ole mitään mielikuvaa, miltä porkkanan käyntiääni kuulostaa. Satasarvisen muistan kyllä Jyväskylästä, mutta liikkeellä sitä en muista ikinä nähneeni. | |
14.12.2012 00:40 | Jorma Toivonen: | Tuosta Dm8/-9:n käytännön suunnanvaihdosta opetettiin kuuleman mukaan seuraavasti, käydään "pöytä" läpi kaksi kertaa vasemmalta oikealle. VAIHE 1 (valmistellaan suunnan kääntöä). 1) Suunta keskelle - suuntasylinteristä poistuu ilma (myös jarrut menivät päälle - tehoratista ja jarrukahvalta poistui syöttö). 2) Teho valmiiksi 1 portaalle (ei ota tehoja, suunta keskellä - syöttö katkaistu) 3) Jarru valmiiksi irr.asentoon (ei irtoa, koska suunta keskellä) Suunnankääntö on valmisteltu. Sitten käydään ajopöytä uudelleen läpi vasemmalta oikealle. VAIHE 2 (suunnan kääntäminen). 1) Suunta kahva haluttuun suuntaan (suuntasylinterrin lähti ilma, suunta kääntyi ja moottori ottaa tehoja - suuntavalo syttyi uuteen asentoon, jarrut lähtivät myös irtoamaan) 2) Teho nollille (ehti ottamaan sen verran kierroksia, että hampaat eivät jääneet kohdakkain ja suunta kääntyi) 3) Jarrukahva sulkuasentoon (jarrut alkoivat irtoamaan jo siinä vaiheessa, kun suuntakahva käännettiin pois keskeltä vaiheessa yksi, eivät ehdi kuitenkaan täysin irtoamaan ennenkuin on ehditty tänne asti). Joillakin oli tapana käyttää niin monta tehoporrasta kuin oli runkoja junassa, mutta tuo oli turhaa ja jopa vaikeutti suunnankääntöä liiallisten kierrosten vuoksi. Edellä kerrotulla tavalla toimittaessa ei koskaan ollut vaikeuksia suunnan käännön kanssa (näin minulle kerrottiin). |