??.??.1966 / Välillä Periäinen–Noppo
??.??.1966 Tr2 tavarajunakuvia on niin vähän näytillä, että lisätään 1304 junassa LT2314 (Kr-Ri), joka lähti Rajamäeltä klo 16 maissa. Junan kokoonpano vaihteli, kuten oheisista kahdesta kuvastakin hyvin huomaa. Päiväys on vähän sinnepäin ja täydennän, jos löydän paremman tiedon.
Kommentit
| 04.02.2013 00:35 | Jouni Hytönen: | Tr2 on niin ainutlaatuinen veturityyppi, että on vaikea edes yrittää kuvitella, millaista ääntä tämä oikein piti mennessään. Vai oliko näissä omaleimainen ääni? | |
| 04.02.2013 00:38 | Eljas Pölhö: | Nämä erotti jo kaukaa ilman erehtymisen mahdollisuutta. Vähän lähemmäksi päästyä kampikoneiston klonksutus poisti mahdolliset epäilyksen rippeet tunnistamisesta. | |
| 04.02.2013 00:42 | Jouni Hytönen: | Onhan meillä sentään yksi tallessa, ehkä vielä joskus koittaa se päivä, kun sen painemittari värähtää jälleen. :) | |
| 04.02.2013 00:48 | Eljas Pölhö: | Minun lapsuudenkotini ikkunasta näki Rajamäen viinatehtaan piipun ja klo 16 aikoihin kuuli ja savupilvestä näki milloin LT2314 lähti Rajamäeltä mainitun piipun vierestä. Savupilvestä ja äänestä saattoi seurata junan kulkua Periäisten seisakkeelle ja sen jälkeen juna syöksähti peltoaukealle kadototakseen näkyvistä tiilitehtaan taakse vähän ennen kuin juna saavutti kuvassa näkyvän paikan. Veturin ylittäessä Hyvämäentien tasoristeyksen kuului vielä uusi voimakas äänimaailma hetken aikaa. Ei ollut mitään epäselvää milloin Rajamäeltä lähti Tr2 ja milloin Tr1. Toki hiilipiippuisen Tv1:n erotti myös hyvin kummastakin edellisestä ja aikaisempina vuosina postijunan Hv2:lla oli myös erilainen ääni. | |
| 04.02.2013 01:15 | Jorma Toivonen: | Hienoja kuvia Eljakselta (myös edelliset). Muistiini on jäänyt myös tuo Eljaksen mainitsema kampikoneiston kilkatus ja kolkutus, josta hyvin tunnisti veturisarjan. | |
| 04.02.2013 12:15 | Ilkka Hovi: | Nam, nam. Laakereiden kilkatus johtui laakerin rakenteesta. Laakeria ei voinut kiristää ja laakeri pyöri kammentapin ja kiertokangen välissä. Voitelu oli vaseliinilla ja kun voiteluaine puristui ulos sekä laakeri kului alkoi kiertokanki pitää ääntä. Äänen muodostukseen saattoi riittää muutama sadasosa millimetriä. Uutena laakerit olivat äänettömiä. |
|
| 04.02.2013 19:05 | Jorma Rauhala: | Ensimmäinen vorgissa julkaistu Trumppa-kuva kahdeksan vuoden takaa: http://vaunut.org/kuva/11683. Oli silloin pakko laittaa esille tuollainenkin, kun ei parempia kukaan ollut pannut. Mutta hyvä ja hienoa kun nyt kunnon kuviakin saadaan tänne sivustolle! Toinen asia: Ilen mainitsema kilkatus oli tuttua myös raitiovaunuilla; nimittäin Tampellan itse suunnittelemassa VTS-vaunun telissä. Museovaunu 339 ei vielä kilise - niinkuin se tulee sitten kyllä tekee pitemmän käyttöliikenteen jälkeen. | |
| 04.02.2013 22:20 | Tapio Muurinen: | No johan on! Eipä näitä kuvia liiemmälti ole näkynyt. Tavallinen "rahvas" ajatteli, että mitä noihin rotiskoihin filmiä tuhlata; tosi kuvaajat taas säilövät aarteitaan kassakaapeissa (ehkä). Vain kerran näin Trumpan linjalla yhdessä Ukko-Pekan kanssa parivedossa 1960-luvun alussa, kun satuin Poitsilassa koulumatkallani samaan aikaan ylikäytävälle. 1950-luvulla kuulemma Trumppa oli yleinenkin näky Hillon tavarajunissa jo ennen kääntöpöytää. Kesälomamatkoilla 1960-luvun alkupuoliskolla Trumannia näki säännöllisesti Riihimäen ja Karjaan ratapihoilla tai talleilla, kunnes sitten n. 1967 kylmien Trumannien letka alkoi venyä Riihimäellä. | |
| 06.02.2013 23:09 | Tapio Keränen: | Junassa toisena vaununa näyttäisi olevan venäläinen matalalaitainen kaksiakselinen avovaunu. Upeita kuvia Eljakselta! | |
| 09.02.2013 18:24 | Martin Hillebard: | Trumanin ulospuhallus-ääni oli helposti tunnistettavissa. Kun esim. Riston tai Pekan tuottama on suhteellisen pehmeä "tussutus" niin mielestäni Trumpan oli "puputtava" - musiikkimiehet ehkä kuvailisivat sitä termissä Staccato. Minulla on myös muistikuva että kimeän viheltimen ääni oli kantavampi kuin esim. edellämainituissa kotimaisissa tuotteissa. Tr 2 kattilapaine oli korkeampi kuin näissä - joku varmaan muistaa ne luvut. Sen kankikoneiston klonksumisen kuulen heti korvissani kun asiasta tulee puhe. Vai että riittää muutaman millimetrin sadasosan välys tämän musiikin tuottamiseen... Rahalla saa ja hevosella pääsee... ja varsinkin veturilla. Mikä lie 1319 kunto?? muuten kuin kosmeettisesti. Voisihan tämän remontoida käyttökuntoon. Jos toimeen tartutaan kuten ent. elämäntoverini usein sarkastisesti kommentoi projekteja(ni) jotka eivät oikein ottaneet tuulta purjeisiinsa. No,leikki sijansa saakoon.... Todellisessa elämässä tämänsukuinen toiminta maksaa rahaa. Mikähän firma alkaisi sponsoroida AMERIKKALAISperäistä vetojuhtaa? McDonalds? ihmettelee MAH |
|
| 09.02.2013 19:27 | Petri Nummijoki: | Tr2:n työpaineeksi ilmoitettiin vain 12,5 kp/cm^2, kun Hr1:ssä ja Tr1:ssä oli 15 kp/cm^2. Sen sijaan Pr2:n lukema oli korkeampi eli 16 kp/cm^2. | |
| 10.02.2013 14:10 | Martin Hillebard: | Kiitos tiedosta! Vai niin se olikin. - Se kuinka voimakkaana kokee veturin vihellyksen äänen,johtuu monista akustisen ympäristön ominaisuuksista. Kuulin joskus kouluvuosinani 1960-luvulla, että 1800-luvun lopulla Hyvinkää - Hanko -rautatietä liikennöineet amerikkalaisvalmisteiset A 4 -veturit - pyöräjärjestys 4 - 4 - 0 ulkomuodoltaan "Villin Lännen" leffoista tuttuja,että niitten viheltimen ääni olisi kantanut Hyvinkäältä RIIHIMÄELLE = etäisyys luokkaa kaksikymmentä kilometriä. Eihän nämä rautatiemiesten legendat kaikki ihan paikkaansapitäviä ole, mutta yhtäkaikki nämä veturit oli ilmeisesti jo tehtaalla varustettu nk. Preeriaviheltimellä,jonka jossakin määrin laivan sumusireeniä muistuttava ääni saattaa kuulua todella kauas. "Akustisen ympäristön" ominaisuuksista riippuen. Vetureita oli kaikkiaan yhdeksän eikä meille ole säilytetty yhtäkään. Valokuvatkin ovat, Harvassa kuin kanan hampaat. * * * MAH |