03.09.2013 / Veturimuseo, Toijala

03.09.2013 Paljon oli kuvaajia paikalla, kun Tv1 933 liikahteli "itäisellä tallitiellä" http://vaunut.org/kuva/85931

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Toijala Kuvauspaikka: Veturimuseo
Kuvaaja: Jorma Toivonen
Kuvasarja: Tv1 933
Lisätty: 04.09.2013 00:13
Muu tunniste
Sijainti: Varikolla
Vuodenajat: Syksy

Kommentit

04.09.2013 07:19 Esa Ojanperä: Onko alhaalla olevat ajovalot erimalliset?
04.09.2013 18:06 Kimmo T. Lumirae: Eli ns. puskinlyhdyt (ylävalo on ns. valonheitin). Mutta kysymys on toki oikeutettu.
06.09.2013 11:24 Martin Hillebard: Oikeanpuoleisessa puskinlyhdyssä sen takakannen puolella vaikuttaa näkyvän potero, jossa säilytetään punaista kehyksellä varustettua lasilevyä. Joskus kouluvuosinani näimme, kuinka juna lähti esimerkiksi Järvenpäästä pohjoiseen LÄNTISTÄ raidetta, siis ikäänkuin vasemmanpuoleisessa liikenteessä, sen takia että itäisellä raiteella oli käynnissä kiskonvaihtotyö, tai jotakin. "Väärää raidetta" kuten me poikaset asian ilmaisimme.
Kun näin tapahtui, piti veturi päiväsaikaan varustaa keulalle sijoitetulla punaisella lipulla, ja yöllä puskinlyhty loisti punaista: siinä oli pykälät joihin lasilevy sopi eteen. Tuossa Jumpon puskipalkin korvalla näkyvä nystyrä on luullakseni se holkki, johon lyhykäisen lipputangon tyvi mahtui.
Turvallisuusmenetelmät olivat siis ennen hyvinkin yksinkertaisia ja perustuivat pääosin rautatieläisten vastuunottoon laitoksestaan. En tiedä tarkkaan koska Pääradalle tuli linjasuojastus automaattisesti junien liikkeisiin reagoivine valo-opastimineen mutta vielä 1950-luvun jälkipuoliskolla Järvenpään tienoilla (km 37 Helsingistä) käytettiin siipiopastimia "semafooreja" kampiasetinlaitteen välityksellä.
Kumpi puskinlyhty loisti punaista? Kyllä se taisi olla tuo oikeanpuoleinen.
(Käyttäjä muokannut 06.09.13 11:26)
06.09.2013 14:03 Kimmo T. Lumirae: Vielä ennen 1990-luvun pääradan remonttia, jossa rakennettiin nykyinen alk. 1200 metrin välein oleva opastinjärjestelmä, jouduttiin vasemman raiteen käytössä turvautumaan Sääntöön, koska opastinjärjestelmää ei vasemmalle raiteelle ollut rakennettu. Jos juna joutui kulkemaan junasuoritus- (js-) paikkojen välin vasenta raidetta, sille ilmoitettiin asiasta ja annettiin lupa ajaa joko seuraavan js-paikan rajalle, tai usein esim. seuraavan js-paikan raiteelle 3, jonne vasemmalta pääsi eikä koko matkalla ollut opastimia.

Ainakin muistaakseni vielä 1980-luvun Jt-versioissa oli käytössä vasemman raiteen opaste puskinlyhdyissä ja se oli myös Dr12- ja Sm1-2 -kalustossa oman kytkimensä takana, varmaan jossain muussakin. Muistelen myös, että, olisiko ollut vielä 1957-Jt, joka korvattiin 1969-Jt:llä, siinä olisi ollut mahdollisuus käyttää myös punaista opastelippua punaisen puskinlyhdyn sijaan, kuten Martin mainitsi.
.
(Käyttäjä muokannut 06.09.13 14:05)
07.09.2013 20:41 Petri Nummijoki: Vuoden 1957 Jt tosiaan tunsi päiväopasteena punaisen lipun oikean puskimen yläpuolella vasenta raidetta kuljettaessa ja eikö Dr12- ja Dr13-vetureissa olekin oikean (edestä päin katsottuna vasemman) puskinlyhdyn yläpuolella kiinnityspiste punaiselle lipulle? http://vaunut.org/kuva/35951 Vai osaako joku nimetä ko. varusteelle muun käyttötarkoituksen?
10.09.2013 12:41 Martin Hillebard: Muistuipa jumpoista mieleen yht'äkkiä yksi juttu. 1960-luvulla luin jonkun veturimiehen muisteluksia omalta virkauraltaan, ja hän mainitsi juuri Tv 1 -sarjasta että nämä veturit keinuivat kovasti liikkeelle lähdettäessä. Ominaisuus on varmasti jotenkin johtunut vetojuhdan perusrakeenteesta.
Nyt on siis yli neljän vuosikymmenen jälkeen mahdollisuus testata kuinka sen asian kanssa onkaan....
11.09.2013 00:46 Petri Nummijoki: Mutta eikö Tv2:sta pidetty Tv1:stä kovempana keinumaan, kun siinä tenderin kiinnitys veturiin oli erilainen, kuin suomalaisissa vetureissa?
11.09.2013 12:11 Martin Hillebard: Tuotapa en tiedä. En ole koskaan havannoinut Tv 2 -veturia ajossa etelä-Suomesa, enkä ylipäänsä missään. 1960 -luvun alussa kertoivat, että suurin osa sarjasta oli sijoitettu jonnekin Ouluun. Kirjoitettua tarinaa näistä amerikkalaisista Wilsoneista ei vaikuta paljoakaan olevan ja varsinkaan ei "käyttäjien" kertomana.
Keskustelin kerran erään ruotsalaisen rautatiemiehen kanssa Statens Järnvägar - SJ:n - veturityypin E ominaisuuksista. Tämä veturi vastaa päämitoiltaan lähinnä Tk kolmosta ja tehtävät ajossa olivat aktiiviaikana suunnilleen samansuuntaiset. Veturia on valmistettu ainakin kahtena eri pääversiona joista E:n pyöräjärjestys on 0 - 8 - 0, ja E 2:n 2 - 8 - 0 siis sama kuin Pikkujumpon, Jumpon ja "Wilskin". Taisin ensimmäisenä kertoa tuon mainitsemani Tv 1 -legendan, jonka jälkeen esitin kysymyksen eikö tuo E kulkiessaan keinu kamalasti, kun siinä ei ole kulkua tasoittavaa johtopyöräparia. Mies vastasi että ei, ja että sillä seikalla on tekemistä juuri itse veturin ja sen tenderin toisiinsa kytkennällä. Luulenpa Petri että olet oikeassa. Tv 1 ja Tv 2 tenderit ovat sikälikin erilaisia, että Jumpossa se on kolmiakselinen, kun taas Wilsonissa kulkee kahdella kääntyvällä telillä.
Onkohan yhtään Tv 2:ta aikoinaan ajanutta tai lämmittänyttä veturimiestä enää elossa. Kuten sanottu muistelmista on pulaa.
11.09.2013 13:16 Petri Nummijoki: Tv2-vetureiden viimeiset ajot olivat 1966-1967, joten periaatteessa 40-luvun lopulla syntyneiden joukossakin voi vielä olla niitä lämmittäneitä. Tuskin tosin montaa, koska 60-luvun alkuvuosien jälkeen sarjan ajot olivat vähäisiä.
11.09.2013 21:39 Martin Hillebard: Kiitos Petri.
(Käyttäjä muokannut 11.09.13 21:40)
11.09.2013 21:45 Kimmo T. Lumirae: Nojaa, oletetaan, että jollain varikolla saattoi nousta kuljettajaksi jo 25-vuotiaana, niin 1963 Vilskiä ajanut kuljettaja olisi pitänyt syntyä 1938 ja olisi nyt 75-vuotias. Ja lämmittäjä ehkä 5-6 vuotta nuorempi. Ikäkö tuo nyt on (isäni, vek evp, täytti kevättalvella 95).
12.09.2013 09:42 Petri Nummijoki: Tarkoitin, että nimenomaan 40-luvun lopulla syntyneitä Tv2:sta lämmittäneitä eli noin 65 vuotiaita tuskin on montaa. Vanhemmissa ikäluokissa heitä tietysti täytyy olla huomattava määrä.
(Käyttäjä muokannut 12.09.13 09:44)
03.02.2015 15:12 Pirkko Alanen: Eiköhän Wilsonin keinuminen johtunut rungon kankikehyksestä. Jumpon poukkoileva kulkeiminen taas johtui palkkikehyksestä.

Allekirjoitteneella on käytöännönkokemusta kummastakin veturista.
04.02.2015 00:25 Kimmo T. Lumirae: Saanko kysyä, Pirkko, missä olet kokemuksesi hankkinut sekä Jumposta että Vilskistä?
04.02.2015 09:26 Petri Nummijoki: Niin ja minkälainen kuva vetureista jäi? Oliko esim. toimintasäteessä olennaisia eroja tai kumpaa oli helpompi lämmittää? Tv1:lle ilmoitetaan hieman suurempi vetovoima mutta oliko käytännössä mitään eroa havaittavissa?
04.02.2015 12:55 Simo Tuominen: Esa Ojanperä, puskinlyhdyt ovat tosiaan eriparia. Näinhän se ei kuuluu olla joten asia on korjattu. :)

Tv1:ssä on levykehys, jota voidaan pitää vanhahtavana piirteenä, sillä kaikki myöhemmät VR:n höyryveturisarjat suunniteltiin käyttäen kankikehystä.
Pentti Yli-Hukkala, vanha veturinkuljettaja jolta löytyy kummastakin veturityypistä kokemusta. Omien keskustelujen perusteellä Tv2: vei voiton ajettavuudessa, oli hiljainen ja meni kuin juna:)
04.02.2015 14:08 Topi Lajunen: Miten mulla on sellainen muistikuva, että Pirkon nimellä kirjoittaa sekä Pirkko itse, että miehensä, joista jälkimmäisellä on tätä rautatiekokemusta jos jonkinlaista. Toki ainakin jossain määrin sivuston käyttösääntöjen vastaista, ja taatusti hämmentävää sellaisille lukijoille, jotka eivät tätä kaksoishenkilöllisyyttä tiedä.
04.02.2015 14:38 Jimi Lappalainen: "Nimen taakse kätkeytyy team, jonka yhteistyö on lähestulkoon saumatonta."
04.02.2015 14:39 Jimi Lappalainen: Ja olihan vanhan Vorkin aikaan hänen (heidän) nimimerkkinsä "pia eemeli" ;)
04.02.2015 15:37 Jari Kuusinen: On laittomia lakkoja, laittomia kuvia, ja nyt ilmeisesti siis myös laittomia kommentteja? Fakta on kuitenkin se, että http://www.tivi.fi/Uutiset/2012-01-17/Ni​mimerkillä-kirjoitetaan-laadukkaampia-k​ommentteja-3189321.html

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!