??.??.1920 / todennäk. Kyrö, välillä Lieto–Lempäälä
??.??.1920 Hankin hiljattain oheisen kuvan esittämän mielenkiintoisen (taustaviivattoman) kortin, jonka myyjä ei osannut kertoa, miltä paikkakunnalta se olisi. Asemarakennuksen perusteella on helppo päätellä, että kuva on Hämeenlinnan - Tampereen - Turun radalta. Kun haarukointia jatketaan poimimalla rataosan IV luokan asemat, jotka sijaitsivat suhteessa rataan niin päin, että 1900-luvun alun laajennusosa osoittaa kohti kuvaajaa silloin, kun rakennus jää oikealle, päästään käsitykseni mukaan viiteen vaihtoehtoon: kuva voisi olla joko Liedosta, Aurasta, Matkusta, Viialasta tai Lempäälästä. Aura ei kuitenkaan näyttäisi sopivan , koska siellä ei ilmeisesti ollut välilaituria, eikä myöskään Lempäälä, koska siellä aseman ovelle noustiin puisia portaita, jollaisia tässä ei ole. Jäljelle jäävät siis Lieto, Matku ja Viiala. Nimikilpi pilkottaa lehvästön lomasta, ja silmäni ovat erottavinaan siitä yhden kirjaimen, I:n. Siten kallistun olettamaan, että kuva olisi joko Liedosta tai Viialasta. Onko joku muu nähnyt jossakin 1900-luvun alkukymmenten kuvia näiltä liikennepaikoilta ja pystyisi niiden perusteella tarkentamaan paikallistusta? Kuva on suunnilleen väliltä 1908 - 1919, koska asemarakennusta on laajennettu mutta laiturilla näkyvillä rautatieläisillä on vielä 1800-luvun lopun virkapuvut. Junan viimeisenä on matkatavaravaunu (littera?) 6554.
Kommentit
| 15.09.2013 22:57 | Ari Palin: | Onko nimikyltti pieni valkoinen laikku puun takana seinän osassa, joka ei ole radalle päin? Siinä tapauksessa kyltissä näyttäisi olevan nimi vain yhdellä kielellä, mikä tarkoittaisi, että kuva on itsenäisyyden ajalta (olettaen että vuoteen 1917 asti kaikilla asemilla oli kyltissä nimi myös kyrillisin kirjaimin). | |
| 16.09.2013 07:44 | Timo Salminen: | Juuri siellä. Tosin siitä ei oikein pysty päättelemään, voiko yläpuolella tai vieressä olla toisenkielinen kilpi. Lisähämäystekijä on venäjän vanhan oikeinkirjoituksen vokaalia edeltävä i-kirjain, joka on samannäköinen kuin latinalainen i; esimerkiksi siis Лiето. Vanhojen virkapukujen ja pelkän suomenkielisen nimikilven yhdistelmä taitaisi kyllä olla mahdollinen pari vuotta 1910-luvun lopussa, jolloin kuvalle saataisiin melko lailla tarkka ajoitus. Vaan entäpä paikka? Ratkaiseva tunnistustekijä lienee vastapäinen maaseutumaisema. Selvittelyt jatkuvat täälläkin. | |
| 16.09.2013 15:32 | Jukka Voudinmäki: | Vertailuksi vanha kuva Liedon asemasta: http://www.edu.lieto.fi/1918/index.php?option=com_content&view=article&id=21:haastattelu-nro-1&catid=29:tekstit&Itemid=24 Artikkeli kuvaa vuoden 1918 tapahtumia. Ehkä asemakuvakin on samoilta ajoilta. | |
| 16.09.2013 17:35 | Timo Salminen: | Kiitokset vertailukuvalinkistä. Siinä kiinnittävät huomiota ainakin puinen välilaituri ja rakennuksen tummat vuorilaudat. | |
| 16.09.2013 21:28 | Ari Palin: | Päättelyni pelkästä suomenkielisestä nimikilvestä perustui siihen, että kilven alapuolella ei näy toista kylttiä. Yleensähän venäjänkielinen kilpi oli suomenkielisen jälkeen? Kuvassa näkyy kilven alapuolella hieman seinää. Unohdin kuitenkin, että joskus kilvet olivat peräkkäin samalla korkeudella. Silloin venäjänkielinen kilpi voisi olla piilossa puun takana. | |
| 16.09.2013 22:05 | Ari Palin: | Jukan linkittämässä kuvassa on valopylväs reunalaiturilla aseman päädyn kohdalla. Sen pitäisi kaiketi näkyä myös tässä kuvassa, jos kuva olisi Liedosta. Toinen vaihtoehto on, että linkin kuva olisi uudempi, ja valopylväs olisi pystytetty kuvien ottamisen välisenä aikana. Linkin kuvassa on ilmeisesti nimikilvet vain yhdellä kielellä, jolloin se olisi aikaisintaan vuodelta 1918. Toisaalta nimikilven peittävät puut ovat linkin kuvassa selvästi pienempiä ja näyttäisi siltä kuin lähempänä kilpeä oleva puu puuttuisi kokonaan. Ja kun ottaa huomioon Timon mainitseman erilaisen välilaiturin, vaikuttaisi siltä, että kuva ei ole Liedosta. Entäpä Viiala? Jotain näkyy pellon ja taustan metsän välissä. Onko se Tarpianjoki? Sahan/vaneritehtaan raidetta ei näy, mutta milloin se rakennettiin? | |
| 16.09.2013 22:32 | Petri P. Pentikäinen: | Eikös Venäjän vallan aikanakin voinut olla asemia pelkällä suomenkielisellä kilvellä. | |
| 17.09.2013 09:09 | Juha Kutvonen: | Vuonna 1923 Viialassa ei ollut välilaituria ja kulkuteitä oli neljä: http://vaunut.org/kuva/72803 Jukan linkittämässä kuvassa ovat puut huomattavasti nuorempia ja asemalaiturilla on (valo)pylväs, joka tästä kuvasta puuttuu. Kuva lienee otettu reilusti ennen vuotta 1918, kun taas tämä kuva voisi olla jopa 1920-luvun alusta (ilman noita virkapukuja). Minusta tässä ollaan suurella todenäköisyydellä Liedossa. |
|
| 17.09.2013 12:09 | Timo Salminen: | Jos (kun) aseman laajennus oli rakennettu suunnilleen 1908 ja laudoitettu (kai se hirsistä tehtiin) ehkä pari - kolme vuotta myöhemmin, linkkikuva voi olla aikaisintaan noin vuodelta 1911. Paljonko puut olisivat ehtineet kasvaa siitä ennen kuin rautatieläisillä oli uudet vaatteet niskassaan? Voisi varmaan olla mahdollista, ettei kaikilla pikkuasemilla siirrytty uuteen kuosiin välittömästi vaan vanhoja virkapukuja oli käytössä vielä jonkin aikaa. - Viiala tämä ei siis ilmeisesti kuitenkaan raiteidensa ja laituriensa perusteella ole. Matkun osalta tilanne on vielä selvittämättä. | |
| 17.09.2013 12:24 | Jukka Voudinmäki: | Otetaan vielä vertailukuva Matkusta, kun kerran se netistä löytyy. http://koti.phnet.fi/aaltoma/a1.htm (viides kuva ylhäältä lukien) | |
| 17.09.2013 13:35 | Jimi Lappalainen: | Lienee Matku: aseman seinän viereinen koivu vaikuttaa yhtä rehevältä kuin linkkikuvassa. Mutta oliko Mk tosiaan alunperin Kultaranta? | |
| 17.09.2013 14:57 | Timo Salminen: | Kiitos Matku-kuvasta (tässähän pääsee itse helpolla...). Matku ei käy: välilaituri puuttuu. Kyllä tämä siis nähtävästi Liedosta on. | |
| 17.09.2013 18:13 | Samppa Maunuksela: | Mut mitenkäs noi puut - edelleen - jos kyseessä on muka Lieto? | |
| 17.09.2013 20:03 | Timo Salminen: | Itse asiassa päädyn puista oikeanpuoleinen ei olisi ongelma: sellainen on melkein joka asemalla. Sen sijaan tuo vasemmanpuoleinen on hankalampi, sillä sitä vastaavaa ei näy oikein minkään aseman kuvissa. Jos Auran asemalle olisi rakennettu välilaituri joskus 1910-luvulla, se voisi ehkä tulla kyseeseen. Toinen mahdollinen olisi nähtävästi vielä Kyrö. Selvitellään... | |
| 17.09.2013 20:29 | Jimi Lappalainen: | Mutta Kyröhän tämä voisi kyllä olla. | |
| 22.09.2013 10:41 | Simo Toikkanen: | Junan viimeinen vaunu näyttäisi päädyn perusteella olevan Ga. Selviääkö postikortista, mitä tuossa numeron alapuolella lukee? | |
| 22.09.2013 11:13 | Heikki Kannosto: | Vaunun päätyteksti hahmottuu vastustamattomasti sanaksi Bagage. Jos pakaasi on silloin ollut ruotsiksi bagage eikä resgods, tekee mieli arvailla että vaunu voisi olla erityisesti pakaasien kuljetukseen tarkoitettu Ga jonka kaikilla sivuilla lukee Bagage ja jossa kaiketi on matkustajajunissa tarpeellinen ilmajarru sekä höyrylämmitys tai ainakin läpimenevä höyryjohto. | |
| 22.09.2013 12:56 | Timo Salminen: | Siinä lukee nimenomaan Bagage. Jätin vaunun sarjamerkin tunnisteista toistaiseksi pois, koska en niitä käytännössä tunne. Lisäys: Ga lisätty tunnisteisiin. | |
| 22.09.2013 15:10 | Heikki Kannosto: | Lisätään vaunuja tuntemattomille että Ga oli normaali katettu yleisvaunu - tämä taitaa olla ensimmäinen kerta kun näen sellaisen matkatavaravaununa. Varsinaisissa Ge-sarjan matkatavaravaunuissa oli höyrylämmitys ja konduktööriä varten päätyovet ja ylikulkusillat. | |
| 22.09.2013 18:32 | Jarmo Pyytövaara: | Maaston puolesta, kuva sopii erinomaisesti Kyröön, lisäksi ykköslaiturin pituus käy Kyrön asemalle. | |
| 29.09.2013 17:33 | Jimi Lappalainen: | Timo, mitä luulet, uskaltaneisitkohan vaihtaa paikaksi Kyrön? | |
| 29.09.2013 19:28 | Timo Salminen: | Merkitään, ehkä vielä pienen kysymysmerkin kera, kunnes lopullinen varmistus on saatu. En ollutkaan huomannut tuota Jarmon kommenttia aiemmin. | |
| 29.12.2014 16:06 | Esko Ampio: | Palaan asiaan. Muistuttaa Kyröä. Aitoineen. Kuvattu Liedon suunnasta. | |
| 01.01.2022 17:04 | Petri Kiviniemi: | Kyrössä ja Liedossa on ollut aita laiturin reunalla. Paremminkin tässä kuvassa oleva aita sopisi Lietoon. Kyrössä aita oli lyhyempi Finnassa olevan postikorttikuvan, joka on ajoitettu 1900-luvun alkuun, perusteella. Laituria on Kyrössä pidennetty, mutta milloin. Aitaakin on toki voitu silloin pidentää. Kummassakin on ollut puinen välilaituri. Maaston puolesta voisi sopia kai Lietoonkin. | |
| 04.01.2022 04:42 | Jimi Lappalainen: | Vrt. https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:1876 | |
| 16.07.2024 23:19 | Timo Humalisto: | Kyrö 1914: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/srm.166919847261900 Kyrö -kyltti on ovista oikealle olevan yksi-ikkunaisen seinän oikeassa reunassa ylhäällä radalle päin. Jimi Lappalaisen linkittämässä Lieto-kuvassa kylttejä on kaksi: toinen katoksellisen oven yläpuolella melkein katonrajassa, toinen em. Kyrö-kuvaan verraten vastaavan nurkan Turun puoleisella pitemmällä "pätkäsivulla". Kylttien paikkoja on voitu kuvausvuosien ajoista (ja Liedon kuvan ajankohtaa ei ole mainittu) vaihtaa mutta tulkitsen paikan Liedoksi. Toinen "todiste" on maalaus. Finnan kuvissa Liedon aseman seinä on kaksivärinen, Kyrön yksivärinen. Tosin maalaustyyliä on voitu vaihtaa. |