14.07.1980 / Piili

14.07.1980 Kuva asemalta ison sorakuopan suuntaan.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Piili (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Pekka Laakso
Kuvasarja: Kuvia Haapamäeltä ja vähän muualtakin
Lisätty: 22.10.2013 20:36
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

24.10.2013 16:44 Pasi Utriainen: Vemppukos se tuolla sorajunan keulalla on? On varmasti ollut mukava äänimaailma, kun juna on noussut tuolta montusta. Liekö Vemppu ollut miten herkkä ympärilyöntiin (esim. verrattuna deeveriin), onhan tuossa kuitenkin lähtö vastamäkeen.
25.10.2013 08:05 Petri Nummijoki: Lisäpainojen asentamisen jälkeen Dv15 ja Dv16 painoivat 60 t ja 25-sarjan Dv12-veturit alkuperäisessä varustuksessaan 60,8 t, joten eiköhän niissä kitkavoima ollut suurin piirtein sama. Kytkintankokäytön aiheuttama heiluminen saattaa altistaa Dv15- ja Dv16-veturit herkemmin sutimiselle mutta toisaalta niissä etuna oli portaaton tehonsäätö, kun Dv12-veturissa se on portaallinen. 26- ja 27-sarjan Dv12-veturit painoivat alun perin 65-66 t ja nykyään jopa 68-69 t, joten ne lienevät kitkavoimaltaan vähän parempia. Käytännössä Dv15- ja Dv16-veturin näki melko usein sutivan toisin kuin Dv12:sta mutta tähän vaikuttaa varmaan sekin, että Dv15- ja Dv16-veturit ovat koneiston suorituskyvyn puolesta liikkeelle lähdettäessä vahvempia eli noin 220-230 kN tuottavia, jos vetovoimakäyrään on uskominen, kun Dv12:sta irtoaa 200 kN. Vahvemmalla koneistolla pyörät tietysti luistavat herkemmin.
25.10.2013 13:34 Kimmo T. Lumirae: Jostakin syystä, en pysty järkeilemään mistä, Dv 15-16 "Nallet" olivat paremman irtiottajan maineessa kuin Dv:t. En panisi sitä tehonsäädönkään piikkiin, koska Nallen tehoratissa alue tyhjäkäyntikierroksilta täyteen tehoon oli jotain neljänneskierrosta tai ehkä vähän enemmän; Dv:ssähän on tällä alueella 14 tehoporrasta helppokäyttöisessä, liki kierroksen pyörivässä ratissa, eli tarkka tehon annostelu Nallessa on konstikasta. Telikäyttö ei selitä asiaa, ja toisaalta vastaavasti Seeprat ovat olleet irtiottokyvyltään aivan legendaarisia, niillä on vedetty tai työnnetty oikeastaan ihan mitä tahansa ja aina on lähtenyt liikkeelle.

Sanoitko Petri, että lisäpainojen jälkeen; onko sinulla tieto, että Nallet olivat alun perin alle 60-tonnisia (Vr 11:han oli 56 tonnia, onko se näiden tyyppien peruspaino?).
25.10.2013 18:04 Petri Nummijoki: Kyllä Vv15-vetureidenkin painoksi on alun perin ilmoitettu 56 t mutta ei tosin kauaa, koska lisäpainot niihin on määrätty jotain 1960. VR:n 100-vuotishistoriikissä (sivulla 284) esiintyy kuitenkin vielä alkuperäinen 56 tonnin paino. Vv16-vetureissa paino lienee ollut 60 t jo tehtaalta lähdettäessä, koska ne valmistuivat vasta 1962-1963.

Perustuisiko Dv15- ja Dv16-vetureiden maine tässä suhteessa siihen, että vetovoimakäyrän mukaan niissä on 10-15 % enemmän voimaa liikkeelle lähdettäessä kuin Dv12:sta, jos pyörät pitivät? Toisin sanoen niiden pitäisi voittaa, jos keli on niin hyvä, että ratin voi kääntää pohjaan jo heti lähdössä. Ei kai Dv15- ja Dv16-vetureissa ollut vaihteistoöljyn lämpeneminenkään yhtä suuri ongelma kuin Dv12-vetureissa? Teoriassa voisi siis olla niin, että Dv15 ja Dv16 pystyvät liikuttelemaan raskaampaa junaa hyvällä kelillä ja Dv12 olisi parempi huonolla kelillä. Miten lienee sitten käytännössä?
26.10.2013 00:38 Jorma Toivonen: Mielipiteitähän on monenlaisia Dv12-/Dv15-vetureiden tehojen hallinnasta. Henk.koht. pidin Dv15-vetureiden tehonsäädön nopeutta ylivoimaisena, pienellä ranneliikkeellä löytyi pyörien "pitoraja" nopeasti ja helposti - Dv12:n "rattia" sai pyöritellä edestakaisin paljon laajemmalti "räikän" paukuttelua kuunnellen ja odotella ymp.lyönnin loppumista ja sama ylöspäin hakien uutta tehorajaa ("nortin" melkein ehti sauhutella odotellessa Dv12:n tehonsäädön mukaantuloa)- ehkä ammattitaidon puutteesta johtuen ei oikeaa, "pitävää" tehoporrasta tahtonut löytyä suoraltakädeltä. Myös raskaan junan sai mielestäni liikkeelle Dv15:lla paremmin kuin Dv12:lla ja paljon harvemmin summerit huusivat vaihteiston ylilämmöstä. Ennen,,, kauan ennen oli Dv12:lla tapana lähteä "hyppelehtimään" raskaan roikan (vaihtotyö) edessä ja siitähän ei polttoainejärjestelmässä ollut "Vg-venttiili" pitänyt, vaan katkaisi polttoaineen syötön MGO:lle ja hiljaisuus vallitsi...
26.10.2013 10:08 Kimmo T. Lumirae: Tästähän olen samaa mieltä, että Dv15-16 oli jotenkin sitkeämpi raskaan roikan edessä. Tehonsäädön koin kovin äkkinäiseksi; se on mitalin kääntöpuoli juuri siitä, että Dv tuntuu miettivän pitkäänkin, ennen kuin vastaa ratin komentoon. Tämä saattoi hyvin olla tottumattomuutta, että Nallen tehot tuntuivat nousevan äkäisemmin kuin oli tarkoituskaan.
16.12.2013 16:35 Jonne Pohjola: Onko tuo rata viel olemas
16.12.2013 17:05 Jukka Voudinmäki: Ei ole. Linjan pystyy maastosta erottamaan vielä varsin hyvin, ja linjan loppupäässä voi nähdä muutaman tyylikkäästi harmaantuneen ratapölkyn.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!