??.??.1935 / Oulu, Toppila

??.??.1935 Ilmavalokuva Toppila Oy:n tehtaasta. Ajankohta on varmaan 1940-1950-luku. Taustan vaalea rakennus on SOK:n mylly. Piipun huipun oikealla puolella rannalla näkyy entisen Uleå Oy:n sahan 1878 rakennettu höyryvoimalaitos. Kuvan ottohetkellä voimala on siirtynyt jo Toppila Oy:n haltuun ja alueella näkyy raakapuuvarastoja

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Toppila Kuvauspaikka: Oulu Koordinaatit: 65.04533 25.43372 [Google Maps] [Karttapaikka]
Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Mika Koukkari)
Kuvasarja: Jäähyväiset vanhalle Toppilalle
Lisätty: 03.05.2014 21:31
Muu tunniste
Sekalaiset: Ilmakuva
Sijainti: Rataverkon ulkopuolella
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

03.05.2014 21:59 Tommi K Hakala: Kuvitelkaa sitä kirveiden pauketta ja pokasahan sihinää, mikä on noiden puumäärien tekoon tarvittu...entisaikoina tehtiin ihan oikeita fyysisiä töitä ja paljon.
04.05.2014 00:14 Martin Hillebard: Kuvasta on hieman vaikeata erottaa mutta luulisin että tuo suuri "laani" on kuivumassa olevia ns. lautatapuleita.
Olen itse vanha rosenlewilainen ja meillä raakapuu säilytettiin aika paljon altaassa ennekuin vedettiin kiramolla sahaan. Ehkä Toppilalla oli ihan toinen tomintatapa.
Meillä oli suuri saha Porissa = Seikku.
04.05.2014 06:55 Kari Haapakangas: Kuvassa näkyy itsensä Alvar Aallon suunnittelema hakesiilo, jonka suojelu on aiheuttanut melkoisesti päänvaivaa Oulun kaupungille. Tuollaiselle ei näet ole aivan helppoa keksiä uusiokäyttöä, kun ulkokuoren muuttaminen on museoviraston toimesta ehdottomasti kielletty. Jonkinsortin kiipeilykeskus siihen on viimein saatu sijoitettua.

Itse Toppilansalmen syntyhän oli aikoinaan melkoinen onnenpotku kaupungille ja sen kehitykselle. Harvemmin sitä luonto tuosta vain tarjoaa uuden satamapaikan sitä taritsevalle :)
04.05.2014 08:04 Mika Koukkari: Kuvausvuosi on tutkimusten perusteella 1935. Laani mahtaa olla maalle nostettua kuitupuuta odottamassa sellutehtaan käsittelyä. Meressä näkyy vielä pöllilauttoja, jotka on tuotu uittamalla "ylimaista". Ja tuohon aikaan uitto oli vielä irtouittoa. Myöhempää nippujen siirtoa: http://www.suomenmuseotonline.fi/fi/kohd​e/Lusto+-+Suomen+Mets%C3%A4museo/V07005%​3a92
04.05.2014 10:52 Eljas Pölhö: Toppilasta löydän seuraavat raidesopimukset:
- Oy Nobel-Standard Ab (myöh. Oy Esso Ab) (747/2829, 15.3.1912)
- Oulun kaupunki, satamaraiteet (557/5563, 22.6.1927)
- Toppila Oy (myöh. Kajaani Oy) (730/2172, 20.3.1930)
- Asko Oy (myöh. OMP-Yhtymä Oy) (2322/38/68, 21.8.1968)
- Roppa Oy (myöh. Pohjanmaa Oy) (Rt 331/38/75, 10.7.1975)
- Oulun kaupunki, lämpövoimalan raide (Rt 1714/38/75, 16.9.1975)
- OMP-Yhtymä Oy (Rto 2595/389/84, 24.9.1984)

Onko näistä mikään jäljellä?

Taustan SOK:n myllyn sopimusta en löydä papereistani, ellei se ole:
Oulu: Oulun Osuuskauppa (2238/1272, 19.2.1925)
04.05.2014 11:07 Simo Virtanen: Meressä näkyy raakaapuuvarastoja, mutta paljon hallitsevampi näkymä ovat lautatapulit, joissa varastoidaan ja kuivatetaan jo sahattua puutavaraa.
04.05.2014 11:38 Jukka Voudinmäki: Eljakselle kiitokset jälleen syrjäraidetiedoista.

Vuoden 1930 syrjäraidelistoilla sekä siitä eteenpäin esiintyy Toppilan alaisena (ja välillä Tuirankin) SOK:n raide, joka on tuo viimeksi mainittu ja kysytty.

Toppilan alaisena on ollut aikojen kuluessa pari muutakin myllytoimintaan liittyvää syrjäraidetta, Vaasan Höyrymyllyn raide ja Vehnä Oy:n raide. Oulua ja sen liike-elämän historiaa tuntemattomana en osaa sijoittaa niitä kartalle. Huonoja arvauksia voisin tarjota, mutta mielummin lukisin tai kuulisin faktatietoa.
04.05.2014 12:53 Pekka Porkkakoski: Eljaksen listaan:
- Oulun kaupunki, (Rt 1378/38/71, 1.7.1971) Liityntä Oulun kaupungin Toppilan runkoraiteesta Vihreäsaareen
- Neste Oy (aiemmin Kajaani Oy) (Rt 1131/3964, 20.8.1971) Liityntä Oulun kaupungin Vihreäsaaren runkoraiteesta
- Oulun kaupunki, raiteen rakentajana ja omistajana (3. käyttäjänä KTM, aik. Valtion Polttoaineosuuskunta) (Rt 1714/38/75, 16.9.1975) Liityntä Oulun kaupungin runkoraiteesta Toppilan asemalta luoteeseen, kohti koillista

Roppa Oy, sittemmin Tuko Oy, Tukospar Oy, Liityntä Oulun kaupungin raiteesta Toppilan aseman koillispuolella, ensimmäinen satamasta haarautuva raide koilliseen

Nämä olivat vuonna 2000 (+ Oulun kaupunki, satamaraiteet).
(Käyttäjä muokannut 04.05.14 13:00)
04.05.2014 13:41 [Tunnus poistettu]: Ei näytä kuvassa olevan lautatarhaa vaan sellutehtaan kuitupuuta.
04.05.2014 13:48 Tommi K Hakala: Ovatko nuo tosiaan lautatapuleita, sillä yleensä tapulit ovat käytännön syistä neliön muotoisia...nuo näyttävät enemmän yhteinäisiltä kuoritun metrisen hiokepuun pinoilta. Tuohon aikaanhan puun toimitus ei ollut jatkuvaa ja puun tuoretta, vaan hakkuut tehtiin talvella ja puun siirto tehtaalle keväällä ja kesällä. Eli tuossa olisi tehtaan seuraavan talven raaka-ainetta. Mäntässähän Sassin lentokentälle koottiin samalla tavalla puutavaraa varastoon. http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Lu​sto+-+Suomen+Mets%c3%a4museo/V91002%3a11​41?freetextSearch=m%C3%A4ntt%C3%A4&itemI​ndex=1
04.05.2014 15:13 [Tunnus poistettu]: Jonkinlaista pokasahan sihinää ja kirveenkopsetta on myös aiheuttanut halonteko VR:n tarpeisiin sodan jälkeisinä vuosina. Suurimpina halonkäyttövuosina puuta on käytetty yli 3 miljoonaa kuutiometriä. Siis lähes kolme metriä korkea yhtenäinen pino läpi Suomen. Nuo kuvassa näkyvät puut näyttää kuorituilta, varmaankin jo ennen uittoa. Puiden kuorinta on ollut aikamoinen työllistäjä aikoinaan.
04.05.2014 16:26 Mika Koukkari: Eipä ole Toppilassa jäljellä mitään edellämainituista raiteista. Viimeisimpänä löysin tuon Roppa Oy:n piston, nyt sekin on tasoiteltu ja taputeltu rakennuksineen pois kartalta. Viime kesänä se näytti vielä tuolta: http://vaunut.org/kuva/84533. Ja kopterista: http://www.fonecta.fi/s/1cae. Toppilan lämpövoimalan purkuraiteen portit olivat vielä 2011 paikoillaan, kiskot olivat jo kadonneet. Kiskoja on nähtävissä vain Toppilan selluloosatehtaan "museopätkällä" ja Toppilan aseman edessä. Niin ja tuo Vehnä Oy on Raisio, jolla oli rehutehdas Vaasan Höyrymyllyn vieressä.
04.05.2014 16:35 Mika Koukkari: Ja onhan vielä kiskot Rikkihappo Oy:n varaston lastauslaiturilla. Vaununsiirtolaitekin löytyy.
04.05.2014 19:17 Simo Virtanen: Kartta oli kohdistettu Mallastielle. Missä Mallasjuoman Oy:n Toppilan panimo tuolla sijaitsi?
04.05.2014 22:13 [Tunnus poistettu]: Tehtaalla näyttäs käytettyneen polttoaineena kivihiiltä. Kattilahuoneen tienoilla on muutama tyhjä kuuppavaunu ja neljä näyttää olevan vielä kuormassa. Onkohan tuo rata ollut normaalilevyistä? Kuuppavaunut näyttävät erikoiselta malliltaan. Raiteella näyttää savuttavan veturikin vasemman yläkulman suunnalla.
05.05.2014 14:39 Heikki Jalonen: Kiitos tosi upeasta kuvalöydöstä! Kadonnutta Toppilaa harvinaisen laajana näkymänä ja eikä kasvillisuuskaan peitä paikkoja, vielä.

OMP-yhtymän raide on edelleen (oli ainakin viime kesänä) ainoa jäljellä oleva, nykyisin sen päässä on Normek Oy:n Oulun knp. Sinne jopa tuotiin edelleen vaunukuormina teräslevyjä.

Kuvassa elettäneen loppukesää, koska raaka- ja polttoainevarastot alkavat olla melko täynnä. Ennen tehdaskuorintaan siirtymistä (1950-luvun loppua) puut kuorittiin valmiiksi jo metsässä, sulfiitti- ja hiokepuun ollessa tietenkin kuusipuuta. Kuorittu puu näkyy kuvassa vaaleana. Kuorintamenetelmä oli erittäin manuaalinen koloraudalla tapahtuva ja tarjosi ikävänluonteiselle työnjohtajalle rajattomat simputusmahdollisuudet, kun "puhtauvven" astetta arvioitiin ja työstä oltiin maksavinaan...

Kauempana, Toppilan salmen rannassa, näkyy hiilikenttä joka lienee juuri Toppilan sellutehtaan polttoainevarasto. Tuolla samalla kohdalla oli myöhemmin vientimakasiini. Jossain aiemmassa kuvakommentissa arvelin sen olleen jo Toppilan sahan aikainen, mutta tästä kuvasta käy selvästi ilmi, että se rakennettiin vasta sellutehtaan tarpeisiin.

Taustalla, kuvan vasemmassa reunassa, näkyy vaalea suuri rakennus, joka on SOK:n myllyn ensimmäinen vaihe. Edelleen pystyssä. Ne kuuluisat änkyrät siilot olivat myöhäisemman rakennusvaiheen tuloksia.

Veturin sauhu nousee jokseenkin tarkalleen sahan entisen eli tuolloisen sellutehtaan konttorin takapihan kohdalta. Nykyisin kompleksi tunnetaan Terva-Toppilan kartanon nimellä.

Toppilan salmessa liikehtii hinaaja, ehkä pyräsproomun kera. Hietasaaren puolella näkyy laivausta odottavia puutavarataapeleita ja jokusia rakennuksia. Rautatietä ja kiinteää tieyhteyttä sinne ei vielä ole vuonna 1935; eikä myöskään saksalaisten sodan aikana rakentamia suuria makasiineja.

Toppilan höyrysahan raami on vielä purkamatta, samoin näkyvissä on suuri joukko muita makasiinena ja suuleja. Suuri makasiini välittömästi puukentän vieressä purettin vasta 1984. Sahan konehuonerakennus on säilynyt, se on nykyisin palolaitoksen öljyntorjuntakaluston varasto. Sahan piiippu on purettu jo varmaan 1930-luvulla, raamin ja koneistojen purun yhteydessä.

Varsinaisen Toppilan tehtaan alueen raiteisto lienee aina ollut koko osaltaan normaalilevyistä, entisen sahan alueella sen sijaan oli laaja kapearaiteinen (600 mm) verkosto. Leveräraiteisella verkostolla on liikkunut runsaanti tehtaan omia sisäisen liikenteen vaunuja, kuten juuri nuo kuuppavaunut. Niiden takia juuri siinä Toppilan lokomoottorissa juurikin lienee ollut mysö se keskuspuskin (katso vaikkapa http://www.vaunut.org/kuva/54466?t=lokom​o%2Btoppila).

On luultavaa, että puukentällä on ollut käytössä myös kapearaiteista rillirataa, jolla puita on siirretty nostosta laanille ja laanilta hakkuriin. Puukenttähän oli pääosin juuri sahan entistä taapelikenttää, joten siellä oli valmiina tarvittava infrastruktuuri. Rilliradan jäänteitä löytyi alueelta vielä 1980-luvulla.

Kuvassa näkyy hyvin tehtaan alkuperäinen voimalaitos, välittömästi piipun vieressä. Siellä jopa ollaan juurikin kaatamassa yhden kuuppavaunun sisältöä nostoelevaattorin vastaanottosuppiloon. Elevaattori nostaa polttoaineen (tuolloin kivihiilen) ylös ja jakaa sen syöttösuppiloihin, edelleen arinoille varisteltavaksi. Voimalaitoksessa oli kaksi noin 10 MW Yarrow-putkikattilaa.

Myöhemmin, kun tehtaalle valmistui uusi voimalaitos ja samalla puun kuorinta siirtyi tehtaalla tehtäväksi kuorimon rakentamisen myötä vanha voimalaitos muutettiin kuorikattilalaitokseksi. Voimalaitosrakennus on edelleen olemassa. Ja juuri siitä ollaan luullakseni tekemässä kiipeilykeskusta, eikä suinkaan tikkusiilosta, joka on kuvassa oikeanpuoleinen korkea rakennelma.

Tikkusiilon (jota on myöhemmin laajennettu) yhteydessä on haketusosasto, myöhemmin myös kuorimo sekä pieni hiomo. Tikkusiilosta ollaan kai suunnittelemassa jonkin sortin kulttuurisiiloa, mene ja tiedä.

Voimalaitoksesta vasemmalle näkyy kartiomainen rikkisiilo, jonka vieressä on happola eli rikkiuuniosasto. Sen takana seisoo (ennen laajennusta) kaksikuiluinen happotorni. Valkoinen alue tornin takana on kalkkikenttä.

Rikkisiilon ja voimalaitoksen välissä näkyvä suuri ja korkea rakennus on varsinainen keittämö, jossa noina toiminnan alkuaikoina oli luullakseni kolme keittokattilaa; tehtaan toininnan lopussa (1984) käytössä oli seitsemän kattilaa. Rakennuksen etuseinustalla näkyy kaksi mustaa keittohapposäiliötä. Vinossa sillassa kulkeva hakekuljetin kuljettaa keitettäväksi tulevan hakkeen tikkusiilosta keittämön yläkerrassa olevalle jakokuljettimelle. Keittämörakennus on säilynyt, saneerattuna se toimii opiskelija-asuntolana.

Keittämön takana sijaitsee matala pesuosasto eli ns. massakuopat ja hiekkurit, joista massa siirtyy edelleen pitkähkössä rakennuksessa sijaitsevalle lajittelulle ja kokooma- ja kuivauskoneosastolle. Sen kuivasta päästä (kuvassa lähempänä oleva pää) valmis massa lähtee paaleina eteenpäin. Myös kokoomakonehalli on säilynyt.

Voimalaitoksen ja kokoojakonehallin välissä näkyy pyöreä vesitorni ja vedenkäsittelylaitos.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!