24.10.1970 / Kerava asema

24.10.1970 Tultuani juuri Porvoosta lätällä otin tämän pikakuvan Porvooseen lähtevästä työläisjunasta. Taustalla näkyy VR:n asuntorakennus, jonka katolta otin myöhemmin seuraavan kuvan. Vanhat valaisinpylväät ovat vielä pystyssä, vaikka jo kenossa.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Kerava asema
Kuvaaja: Reino Kalliomäki
Lisätty: 16.11.2014 00:01
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Syksy

Kommentit

16.11.2014 10:19 Pave Saarinen: Tässä vilahtaa käsite työläisjuna. Miksi sitten lättä ei ole työläisjuna? Mikä oli työläisjuna? Netistä löytyy hakusanalla työläisjuna kirjoitus ja kuva työläisjunasta, sen tavara vaunusta, jossa 1960 luvulla matkustetaan ja oli kalterit ikkunassa. Oli kuulema lannanhajua ym. No on vähän virheellinen käsitys. Kuva on konduktöörin vaunusta (kuten yllä), johon on täpötäydessä junassa ahtautunut matkustajia. Olen sellaisen itsekin kokenut. Lämmintä siellä oli, kuten kondarit sanoivat, "30 astetta ja molemmat sivuovet auki". Minulla on tallessa kuukausimatkalippu, jolla taatusti kuljettiin aamuvarhaisella töihin Boxbackasta vuonna 1915. Lippu oikeutti kolmanteen luokkaan eli vaunussa oli puupenkit. Sellaiset tammipuiset, joissa oli vuorotellen tummia ja vaaleita lautoja. Arvelen, että työläisjunalla on yksinkertaisesti tarkoitettu ruuhka-aikoina kulkeneita junia ja 3. luokan paikkoja. Olikohan vuonna 1915 paikallisjunissa muita kuin 3. luokan vaunuja? Hautausjunassa oli yksi 1. luokan vaunu, mutta se oli tarkoitettu papeille.
16.11.2014 12:30 Timo Salminen: Nyt saatan kuvitella, mutta olikohan työläisjunissa jossakin vaiheessa oma tariffinsa eli omat matkalippunsa, jotka eivät kelvanneet muissa junissa?
16.11.2014 13:13 Eljas Pölhö: Timo kuvittelee aivan oikein. Työläisliput kelpasivat vain T-merkinnällä varustetuissa junissa. Varhemmin oli erikseen vaunut, joihin T-lippu oikeutti. T-lippu oli oleellisesti tavallista kuukausilippua halvempi ja tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan koti-työ-koti -matkoille.
16.11.2014 14:15 Tapio Muurinen: Työläisjunia/-vaunuja oli määrätyissä junissa ainakin Helsingin ja Tampereen seudulla 1950-luvulla aamuin illoin työkansan ollessa liikkeellä sankoin joukoin. Kun III-lk. oli vielä käytössä (1956 saakka) oli työläislipun hinta 50 % III-luokan yleisistä tariffeista; edullisinta oli ostaa kuukausilippu. 1956 jälkeen työläislippua myytiin vain kuukausilippuna, joka oli 40 % II-lk:n kuukausilipun hinnasta. Jos halusi matkustaa normaalissa II-lk:ssa, piti ostaa uusi lippu, vaikka työläislippu oli "omaan" vaunuun voimassa. Nämä työläisliput poistuivat joskus 1960-luvun alussa (n. 1962-63 ?).
16.11.2014 15:03 Eljas Pölhö: Työläislippuja oli satavarmasti ainakin toukokuussa 1970. Sitten loppuu muistini.
16.11.2014 17:09 Martin Hillebard: Näissä Porvoon radan junissa oli jonnekin 1960 -luvun keskivaiheille vetäjinä Tk 3 - ja Hv 4 -koneita, joskus jopa Hk 3 485. Muistelen hatarasti, että aikana kun Vv 15 oli alkanut tällä linjalla, että kylmänä vuodenaikana olisi höyryjä käytetty viellä jonkin aikaa. Vv 15/16 -dieseleissä ei ollut mahdollisuutta, antaa höyryä vaunujen lämmittämiseen.
16.11.2014 18:17 Pave Saarinen: Suomen valtiokalenterissa vuodelta 1913 on rautatietarffi.

Tariffi on hiukan sekava, mutta käy selväksi, että 3. luokan lippuja myytiin myös tavarajunaan, hiukan halvemmalla kuin matkustajajuniin. Miten tavarajunassa sitten matkustettiin, on eri asia. Paikallisjunista ei ole tässä asiasta tietoa.
(Käyttäjä muokannut 16.11.14 19:25)
16.11.2014 20:29 Tapio Muurinen: Näin oli; hatara muistini kelasi jotain työläislippuja koskevaa muutosta 1960-luvun alussa. Kevät-Turistissa 1966 sanotaan - TYÖLÄISLIPPU: "Työläiskuukausiliput kelpaavat matkalippuina vain erikseen määrätyissä työläisjunissa ja -vaunuissa. Näiden junien kohdalla on junan numeron alla merkki t. Jos tällaisen lipun haltija haluaa matkustaa tavallisessa luokkavaunussa, on hänen lunastettava ko. luokkaan kelpaava matkalippu kokonaisuudessaan. Puolilippuja ei myydä."

Jännä juttu. Tuolloin ajettiin esim. Tampereen suunnalla työläisvaunuja Tampere-Haviseva ja Haviseva-Tampere, junat olivat Oriveden junia (H422) ja H467 A). Oli myös työläislättävuorot Tampere-Siuro (H467 A, vain lauantaisin) ja (Suoniemi)-Siuro-Tampere (H462). Olikohan työkansalle oma "liiteri" vai koko runko, jolloin tavallinen rahvas matkusti siellä seassa?
17.11.2014 09:41 Pave Saarinen: Sittenhän oli myös Strömbergin juna, joka kulki vain töihinkulkuaikoina välillä Vallila (Harju) - Pasila (vanha asema)- Strömberg. Siinä oli tavallisen näköisiä 2-akselisia matkustajavaunuja ja usein sk3 edessä.
17.11.2014 13:34 Petri Sallinen: T-sarjan vaunut olivat ihan omanlaisiaan. Vanhoissa kuvalaattipiirustuskokoelmissa on piirustuksia vaunuista. Vanhimman T-sarjan kaksiakselisissa vaunuissa ikkunat ovat pienet ja penkit pitkittäin seinillä ja yksi mahdollisesti pitkittäin vaunun keskellä. T-sarjan telivaunut taas olivat harjakattoisia, eli ne tunnistaa helposti. Tämän tyyppisistä vaunuista on olemassa piirustukset ainakin kaahdesta eli mallista — erona lähinnä vaunun pituus. Muistaakseni jonkin kuvapalvelusivuston kuvien joukosta löytyy kuva, jossa pitkä letka harjakattoisia T-sarjan vaunuja on höyryveturin vetämänä Helsingin asemalla — en nyt vain löytänyt kuvaa tähän hätään.

Imeisesti alkujaan T-sarjan vaunulle oli joku oma värinsä, koska Rh 1216/1927 määrää T-vaunut maalattaviksi suuressa korjauksessa samanvärisiksi kuin muutkin henkilövaunut.
17.11.2014 14:37 Olli Keski-Rahkonen: Vorgissakin on pari kuvaa, joissa harjakattoinen teli-T-vaunu näkyy taustalla: http://vaunut.org/kuvat/?tag0=9|T|

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!