01.04.2006 / Pohjankuru, välillä Pohjankuru–Ervelä (uusi)
01.04.2006 VR:n tilaamista kaksikerrosvaunuista ensimmäinen viiden vaunun sarja on juuri valmistunut ja ne olivat viime viikolla koeajoissa pääosin yöllä mm. rantaradalla. Tässä Sr2 3220:n työntämä koeajojuna matkalla kohti Helsinkiä.
Kommentit
| 01.04.2006 23:12 | Juhana Konttinen: | Onpa näitä odotettukin! Järki voittaa ja pohjankurussa tikittää sveitsiläinen kello. | |
| 01.04.2006 23:12 | Arttu Kosonen: | No onpa kyllä... Hianosti tehty kuva! Mahtava aprillipila! :D | |
| 01.04.2006 23:14 | Juhana Konttinen: | Toivottavasti tätä kuvaa muuten tiiraillaan jossain VR:llä maanantaina. "Niin, miksikäs ei..." Varsinkin, kun ne pendot nyt sitten lähetetään pois ;) | |
| 01.04.2006 23:25 | Juhani Pirttilahti: | Ei vaan Edbo+Edfs+Ed+Ed+Ed+Sr2 :) | |
| 02.04.2006 00:16 | Juhani Soininen: | Aikans jannä tuo kaksikerrosveturi.Onko se veturi sit ollenkaan? Ollaan kuin kahdenkerroksen väkeä konsanaan. | |
| 02.04.2006 00:34 | Johannes Erra: | Joskus aprillipila on lähempänä ideaalia kuin tosi. | |
| 02.04.2006 01:04 | Jussi Pihlajamäki: | Kai tuo lähinnä ohjausvaunu on (eikä veturi). Eihän siinä taida virroitintakaan olla. Mutta hieno kuva kyllä, kyllä tuollaisella kelpaisi matkustaa. :) | |
| 02.04.2006 03:31 | Sakari Kestinen: | Hieno toteutus. :) Kesti vähän aikaa kelata että mitä hittoa tää nytten on :) | |
| 02.04.2006 07:37 | Valtteri Keski-Säntti: | Mahtava! =) | |
| 02.04.2006 08:26 | Nalle Fyrqvist: | Juuri näin! On muuten aikas jalkaanmenevä ja hiivatillinen kuva! Olen aina miettinyt, että miksi Suomessa ei ole koskaan tilattu Ohjausvaunuja,kuten esim.Saksassa oli se mikä uusi vaunusarja tahansa niin lähes aina on Ohjausvaunu olemassa. P.S.Lisää kuvia odotellessa. |
|
| 02.04.2006 09:23 | Pasi Seppälä: | Oikeen tyylikäs ja aidon näköinen. Hieno oivallus! | |
| 02.04.2006 11:21 | Petri Soronen: | Eikös muuten Sveitsissä ole suunilleen tuon näköisiä ohjausvaunuja että keula on otettu Re460 mallista. | |
| 02.04.2006 13:49 | Väinö Savela: | petaso, Kyllä vain, tässä Sveitsin kaksikerroksinen ohjausvaunu: http://vaiski.net/sveitsi0506/051229_04%20St%20Gallen%20IC2000%20ohjausvaunu.html Yksikerroksinen ohjausvaunu muistuttaa vielä enemmän Re 460:ntä: http://vaiski.net/sveitsi052005/2305_13%20Olten%20Kuin%20kaksi%20marjaa%20Re%20460%20ja%20ohjausvaunu.html | |
| 02.04.2006 16:40 | Arto Papunen: | Ainakin itse toivon ettei tuollaisia ikinä rakenneta. | |
| 02.04.2006 16:40 | Arto Papunen: | Suomeen... | |
| 02.04.2006 16:57 | Väinö Savela: | Minä toivon että ohjausvaunuja tulisi mahdollisimman pian Suomeenkin. Ne mahdollistavat tehokkaamman kalustokierron sekä vaunujen, että vetureiden osalta. Matkan aikana kulkusuuntaa vaihtavien junien matka-aikoja voitaisiin nopeuttaa. Nämä toisivat myös helpotusta Helsingin ratapihan kapasiteettiongelmiin. Henkilökuntaa sitova vaihtotyö vähenisi. Siis kustannukset laskisivat ja palvelu paranisi! | |
| 02.04.2006 17:16 | Arto Lopia: | Mitenhän se vaikuttaa kulkuominaisuuksiin jos junaa ikäänkuin työnnetään? Vedettäessä mutkassa keskipakovoimaa hieman kumoaa rungon pyrkimys "suoristua" kun työnnettäessä taas ulkokaarteen puolelle kohdistuu suurempia voimia. Tälläsiä pohtisin tässä ja voi olla että asialla ei ole käytännön merkitystä mut joku joka jotain asiasta tietää niin vois kertoa enempi?? | |
| 02.04.2006 17:35 | Jorma Rauhala: | Juniahan jo nyt työnnetään ja on aina niin tehty. Ajatellaan tavanomaista koukkukytkintä ja sellaista junaa, jossa on sellaiset vaunut ja veturi. Veturin takapään koukku "työntää" edellään ensimmäisen vaunun koukkua. Ensimmäisen vaunun takapään koukku "työntää" toisen vaunun koukkua jne. | |
| 02.04.2006 17:43 | Arto Papunen: | 1) Kun kuitenkin noilla asemilla joilla kulkusuuntaa vaihdetaan(Tampere, Kouvola lähinnä), niin junan on silti odottettava yhteysjunia, ja kalustokiertoon voi tulla veturinvaihto kumminkin Sr1>Sr2. 2) Vaihtotyö helpottuisi asemilla mutta sitä tulisi lisää varikoilla yms, jos lisävaunuja pitää kytkeä ohjausvaunun jälkeen. 3)1998 Saksassa 101 kuolonuhria vaatineen ICE-onnettomuuden osalta taas esitettiin arvioita, että perässä oleva vetoyksikkö, joka törmäystilanteessa painoi vaunut entistä pahemmin kasaan, mikä pahensi junan tuhoja |
|
| 02.04.2006 17:53 | Väinö Savela: | Arto, junan kyydissä (edes suurilla nopeuksilla, esim. saksalainen IC, 200 km/h) ei huomaa eroa vedetäänkö junaa, vai työnnetäänkö sitä. Täsmennettäköön vielä JR:n kommenttia siten, että ruuvikytkimen tapauksessa työntövoimaa välittyy siis puskinten kautta, eikä itse koukun. | |
| 02.04.2006 18:08 | Väinö Savela: | KMT, 1) Yhteysjunien aikataulut on esimerkiksi Kouvolan tapauksessa jo nyt suunniteltu siten, että ylimääräistä odottelua ei tarvittaisi. Vähintäänkin saataisiin lisää pelivaraa myöhästymistapauksiin, tosin Suomessa sitä on jo nyt pääsääntöisesti riittämiin. Kalustokierto voidaan suunnitella siten, ettei veturisarjan vaihtoa matkalla tarvita. Jyväskylän radallakin IC2-junat voivat ajaa 160 km/h, jota voidaan hyödyntää vain Sr2:lla. 2) Lisävaunuja ei kytketä ohjausvaunun ja muiden vaunujen väliin, vaan esim. sen koko 4-vaunuisen IC2-vakiorungon ja veturin väliin, jolloin vaihtotyön määrä varikolla ei kasva. 3) Onko eroa veturin (80 tonnia) ja kahden lisävaunun (40 tonnia kappale, yhteensä 80 tonnia) välillä? Pitäisikö tällä perusteella kieltää lisävaunut viikonloppuisin? Veturihan ilman muuta lopettaa työntämisen, jos juna katkeaa. | |
| 02.04.2006 19:17 | [Tunnus poistettu]: | Herran pieksut!:0 En oo tommosista kuulluukkaa!:D | |
| 02.04.2006 19:18 | Arto Lopia: | Kyllähän junia työnnetään ja ihme kyllä olen itsekin nähnyt niin tehtävän ja olen myös tietoinen että ohjausvaunu ratkaisua käytetään ja se toimii. Siis oikeastaan tarkoitin myös rataan kohdistuvia rasituksia eli työnnettäessä kaarteessa ja vaihteissa ulkokiskoon kohdistuu suurempi sivuttaissuuntainen rasitus verrattuna vetämiseen mutta eihän se tietenkään matkustajan tuntemaan sivuttaiskiihtyvyyten mitenkään vaikuta. Toisaalta se mikä toimii muuallakin niin voisi olettaa sen toki toimivan Suomessakin ei kai radan rakenne ja profiili niin paljoa meillä poikkea esim. Saksalaisesta. | |
| 03.04.2006 10:57 | Juhana Siren: | Kyllähän jokainen Sm1- tai Sm2-juna työntää yhtä Eio(b|c) vaunua toiseen suuntaan, eikä sitä sen suuremmin ihmetellä. Saksassa työnnetään junia 200 km/h. KMT varmaan tarkoittaa riskiä, että ohjausvaunun törmättyä johonkin veturi jatkaisi työntämistä tai ainakaan ei jarruttaisi, jolloin liike-energia riittäisi painamaan junan entistä pahemmin kasaan. Eschedessä junan katkeaminen aiheutti hätäjarrutuksen, mutta silta romahti junan päälle, mistä seurasi suurimmat tuhot. Yksi vaunu jäi takimmaisen vetovaunun ja sillanraunioiden väliin puristuksiin. Tilannetta tuskin olisi (näppituntuma-arviolla) hirveästi muuttanut vaikka vetovaunun tilalla olisi ollut matkustajavaunu tai kaksi. Hätäjarrutuksen aiheuttama hidastuvuus on kuitenkin pienempi kuin päälle romahtavan sillan... :P Eschedestä lisää esim. http://www.railfaneurope.net/ice/eschede.html |
|
| 03.04.2006 14:50 | Arto Lopia: | Ok! sovitaan sitten niin että liikkuvaan junaan ei kohdistu missään olosuhteissa muuta kuin pituussuuntaista negatiivista ja positiivista kiihtyvyyttä ja sivuttaissuunnassa ainoastaan mutkissa sivuttaiskiihtyvyys eli keskipakovoima ja mitään muita voimia ei edes teoreettisesti voi olla vaikuttamassa liikkuvaan junaan. | |
| 03.04.2006 16:30 | Väinö Savela: | Kyllähän kaikenlaisia voimia kohdistuu, mutta niiden käytännön merkitystä on vaikea arvioida. Sveitsistä on kuulunut jotain tietoja, että kaarteet ja vaihteet kuluvat eri tavalla, eli ulkokaarteesta. Kaarteissa tämän voisi kuvitella helpottavan kunnossapitoa molempien kiskojen kuluessa tasaisemmin, kun taas vaihteissa vastakiskon ja risteyksen kuluminen lisääntynee. Uskon että myös radanpidon kokonaiskustannukset kuitenkin laskevat, kun esimerkiksi veturin ympäriajoa varten ei tarvita erillisiä vaihteita ja seisonraraiteita. | |
| 04.04.2006 09:39 | Petri Nummijoki: | Yleensä onnettomuuksissa veturi taitaa kärsiä pahimmat vauriot ja viimeiset vaunut voivat säilyä jopa täysin ehjinä. Vastaavasti työntöjunassa ensimmäinen vaunu saa arvatenkin suurimman tärskyn ja veturi on parhaimmassa suojassa. | |
| 04.04.2006 09:46 | Petri Nummijoki: | Hätäjarrutus taitaa muuten olla työntöjunassa aika lailla myöhäistä, jos se alkaa vasta junan katkeamisen jälkeen. Katkeaminenhan on merkki junan suistumisesta. Veturi on silloin siis ehtinyt työntää vaunut pois raiteilta eli pahin on jo päässyt tapahtumaan. | |
| 04.04.2006 09:58 | Simo Toikkanen: | Kannattaa toki myös muistaa, että ohjausvaunujunassa kuljettaja on veturin työntäessä veturin sijaan ohjausvaunussa, jossa on vastaavat hallintalaitteet kuin veturissa. | |
| 04.04.2006 10:39 | Petri Nummijoki: | Sehän on selvä. Ymmärsin, että pohdinta koski tilannetta, jossa kuljettaja ei ehdi tai pysty jarrutusta tekemään. Veturin ollessa junan keulilla veto luultavasti katkeaa heti törmäyksen tapahtuessa, koska veturi itse ottaa vastaan pahimman iskun. Työntöjunalla tässä voi olla viive. 200 km/h juna kulkee jo sekunnissa 56 m eli kaksi vaunun mittaa. | |
| 04.04.2006 10:53 | Simo Toikkanen: | Onnettomuustutkintakeskuksen raporttien perusteella on erittäin harvinaista, ettei kuljettaja ole ehtinyt tehdä itse hätäjarrutusta. Pendolinoissa matkustajat ovat ensimmäisessä vaunussa onnettomuuden kannalta jokseenkin samanlaisessa tilanteessa kuin ohjausvaunujunissa. Esim. viimesyksyisessä tasoristeysonnettomuudesssa Kälviällä junan henkilökuntaa tai matkustajia ei loukkaantunut. Mahdollisuudet olisivat toki olleet vaikka mihin. | |
| 04.04.2006 11:46 | Perttu Karttunen: | Eschede:ssähän kai onnettomuuden aiheutti murtuma pyöräkerrassa. Mikäli oikéin käsitin niin veturilla sinällään ei ollut vaikutusta tapahtumien kulkun vaikka se työnsikin junaa. Ohjausvaunut lie yhtä turvallisia kuin mikä tahansa muu vaunu onnettomuutilanteessa... Suomessa tuskin tullaan ajamaan ihan heti yli 220 nopeksia vakituisessa liikenteessä | |
| 04.04.2006 12:18 | Petri Nummijoki: | Tuskin yhtä turvallisia. Tavallisessa veturijunassa on ennen ensimmäistä vaunua 20 m pitkä ja 80 t paivana kappale rautaa ottamassa vastaan pahimman iskun. Ohjausvaunun edessä tätä ei ole, kuten ei moottorijunissakaan. Istuisitko muuten itse ennemmin ohjausvaunussa vai veturijunan ensimmäisessä vaunussa junan törmätessä esim. tasoristeyksessä rekkaan? | |
| 04.04.2006 12:24 | Teppo Niemi: | Muistaakseni Exchendessä pyöräkerran murtuma oli junan toisessa välivaunussa ja veturit (Br401) olivat 12 vaunuisen junan päissä. Mutta kaivelkaapa tietoja esim saksalaisista ohjausvaunuja kohdanneista onnettomuuksista, sillä kyllähän niitäkin varmaan on sattunut, sillä saksassa on käytetty ohjausvaunuja ainakin 1930-luvulta lähtien (esim LBE). | |
| 04.04.2006 13:01 | Arto Lopia: | Jotenkin tuntuu että eivät ohjausvaunujunat onnettomuustilanteessa nyt sen vaarallisempia ole ja vaikka veturi vielä työntäisi junaa sen joutuessa onnettomuuteen niin esim.200km/h kulkevassa junassa sen työntämisellä tuskin suurta merkitystä on, sen verran suuri on kuitenkin junan liike-energia. Muutenkin suurissa nopeuksissa vaikkapa 200-220km/h tapahtuvissa suistumisissa todennäköisesti koko juna kyllä löytyy kuitenkin aivan jostai muualta kuin kiskoilta. Mutta ainakin kallis veturi on paremmin turvassa törmäyksissä! | |
| 05.04.2006 16:09 | Arto Lopia: | Nimettömälle harrastajalle: Toivottavasti jatkossa palautetta kirjoittaessasi voit tehdä sen ihan omalla nimelläsi! Muuten palautteesi oli aivan asiallista eikä mitenkään loukkaavaa... | |
| 06.04.2006 09:33 | Pekka Kerttula: | Eräs push-pull -liikenteen näkemys: http://danger-ahead.railfan.net/reports/rep2001/selby20010228_rs.html | |
| 03.03.2010 19:07 | Janne Smedberg: | Nyt "aprillipilasta" tulee totta. 12kpl ohjausvaunuja tilataan lähiaikoina... | |
| 05.12.2011 21:40 | Teemu Tuomisto: | Jee nyt olen iloinen ensimmäinen OIKEA JA TODELLINEN kuva VR:n ohjausvaunusta JEE JEE JEE JEE JEE kiitos VR. | |
| 05.12.2011 21:44 | Teemu Tuomisto: | Ei kun oho ANTEEKSI | |
| 05.12.2011 21:46 | Topi Pikkarainen: | Teemu: Oletettavasti ne olisivat vihreitä. Menin minäkin halpaan. | |
| 06.12.2011 10:25 | Teemu Tuomisto: | Mä mokasin pahimman kerran :). | |
| 06.12.2011 11:10 | Tuukka Ryyppö: | Näh, lisenssi määräajaksi hyllylle vaan, eiköhän tästä ihan sillä selvitä :) Näin sitä opitaan mediakritiikkiä :) | |
| 30.12.2012 12:46 | Ville Hautamäki: | Aika jännä kuva...... HEH ;D | |
| 01.04.2013 22:06 | Roland Sivonen: | No niin, tässä se ihan oikeesti on: http://vaunut.org/kuva/81535?s=1 | |
| 27.06.2013 19:18 | Olli Saari: | Mutta kenestä ottamaan verrokki kuva tälle. Edo:n käskyttämästä junasta. (Suunnilleen samasta kohtaa.) [Lisätty muutamia merkkejä] (Käyttäjä muokannut 27.06.13 19:20) |
|
| 16.08.2015 19:24 | Antti Tapani Häkkinen: | Ihan loistava! | |
| 16.08.2015 22:05 | Mika T. Polamo: | Kun the jpl vielä vahvistaa epäilyni että hän on kirjoittanut "Skoda" valkoisella ovien yläreunaan, niin hän voi käyttää titteliä "Mahti Messiaaninen ManipulointiMeedio", MMMM, M4, lopun vork-elonsa ajan. (Joo joo, ei mennyt ensimäisellä yrittämällä oikein =>>) (Käyttäjä muokannut 16.08.15 22:07) |
|
| 13.11.2021 21:54 | Oula Ahlholm: | Tämä on jopa tyylikkäämpi kuin Edo. | |
| 13.11.2021 23:00 | Ossi Rosten: | Tuo Ollin mainitsema verrokkikuva edelleen puuttuu ;) |