12. joulukuuta 1986 tapahtui Turengissa junaonnettomuus kun Lapuan onnettomuusjunan vaunuja olitiin siirtämässä Seinäjoelta Helsinkiin erikoiskuljetuksena, tapahtui toinen junaonnettomuus Turengin asemalla, Hämeenlinnan eteläpuolella. Tässä onnettomuudessa kuljettaneen junan perässä ajaneen tavarajunan perään törmäsi toinen tavarajuna, jonka veturimiehistö loukkaantui.
Onnettomuuksien seurauksena kulunvalvonnan rakentamista ja käyttöönottoa nopeutettiin.

11.01.2013 15:26	Teppo Niemi:	Ja seuraavaksi lauantaiaamuksi oli sovittu matka Minkiölle siten, että Attilan Jopi ottaa minut kyytiin Riihimäen asemalta, kun hän on tulossa Lahdesta. Matkaan tuli pieni n. puolentoista tunnin viivästys sattuneesta syystä.
11.01.2013 16:37	Mikael Sahervo:	http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/la​puan_ja_turengin_junaturmat_44903.html#m​edia=44909
11.01.2013 19:58	Jouni Hytönen:	Kulunvalvonnan rakentamista ja käyttöönottoa nopeutettiin? Eikös siihen nyt mennyt kuitenkin vielä melkein kymmenen vuotta? Kauanko olisi mennyt, jos ei olisi nopeutettu?
11.01.2013 20:01	Jouni Hytönen:	Eikö rakentaminen ja käyttöönotto nopeutunut vasta Jokelan ja Jyväskylän onnettomuuksien jälkeen?
11.01.2013 20:25	Niila Heikkilä:	Turengin tapaus oli tavallaan ponnahduslautana JKV-rakentamispäätökselle. Jos ajatellaan että käynnissäolevaa rakentamista nopeutettiin Jyväskylän tapauksen jälkeen, niin kyllä. Jokelan tapahtuessa kulunvalvonnan rakentaminen eteni vielä alkuperäisessä aikataulussaan, ja se oli vielä pitkälti alkuvaiheessaan mm. pääratojen osalta, mutta Jyväskylän onnettomuuden tapahtuessa rakentamiseen suunnattuja voimavaroja suurennettiin. Keskustelu velloi lehdissä miksi kulunvalvontaa ei voida rakentaa muutamassa vuodessa valmiiksi. Sitä ei ymmärretty ettei ammattitaitoista henkilökuntaa ja rahaa voi yhtäkkiä saada Suomen kokoisessa maassa rajattomasti. Kulunvalvonta vaati lisäyksiä kaikkiin olemassaoleviin asetinlaitteisiin ja mm. Riihimäki-Seinäjoki turvalaitteet uudistettiin yhdessä JKV-projektin myötä. Myös Savon radalla meni kaikki uusiksi liikennepaikkoja myöten. Jyväskylä-Pieksämäki turvalaitteet, Oulu-Kolari-Kemijärvi turvalaitteet jne.. Koko Suomen varustaminen kulunvalvonnalla oli aika iso urakka.
11.01.2013 20:26	Kimmo T. Lumirae:	Olisin taipuvainen olemaan Jounin kanssa samaa mieltä. Kulunvalvonta liittyi Turengin onnettomuuteen siten, että juuri Turengissa oli tehty kulunvalvonnan koeajoja ja tätä hehkuteltiin julkisuudessa onnettomuuden jälkeen tyyliin: "Miten onnettomuus voi tapahtua ainoalla radalla, jossa on kulunvalvonta?" :oP
11.01.2013 22:30	Lasse Hinkkanen:	Jyväskylän onnettomuuden jälkeen alettiin rakentamaan ns. pistemäistä kulunvalvontaa, joka vaikutti liikennepaikalle tultaessa. Linjalle JKV tuli vähän myöhemmin.
11.01.2013 23:29	Kimmo T. Lumirae:	Asia ei liene ihan noin. JKV:tä rakennettiin ensin tiheästi liikennöidyille pääradoille, niin, että hankalasti ja kalliisti rakennettavat liikennepaikat, mm. Hki ja Tpe jätettiin aluksi pois. Jossain esim. Jy tehtiin Lassen kuvaamalla tavalla ja toteutettiin väliaikaisesti jonkinlainen "köyhän miehen JKV", jossa JKV valvoi lähinnä liikennepaikalle tulon. Pistemäisellä kulunvalvonnalla yleensä ymmärrettäneen nykyisen JKV:n tapaista järjestelmää, jossa JKV saa tietonsa vain baliisien kohdalta. Vastaavia ovat Saksan Indusi ja sen sukulaiset, jatkuva kulunvalvonta puolestaan löytyy mm. Saksasta nimellä LZB.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!