21.08.2013 19:30	Oskari Kvist:	Olikos tämä ainut 1435 mm rata Suomessa Tornion lisäksi, vai oliko toinenkin 1435 mm ratapiha täällä etelässä?
21.08.2013 19:52	Jukka P. T. Ruuskanen:	Naantali: http://vaunut.org/kuva/38753?liikp1=1154
21.08.2013 20:15	Ari Palin:	Tuo Naantalin normaaliraiteinen ratapiha on tainnut kadota aikaa sitten? Torniostakin 1435-raiteet saattavat poistua lähivuosina. Baltiaan puolestaan voi olla tulossa satoja kilometrejä lisää normaalilevyistä rataa.
21.08.2013 21:29	Martin Hillebard:	Nykyään jokapuolella vaahdotaan ympäristöystävällisyydestä, onkos tämä juna/lautta/juna -yhteyksien purkaminen nyt sitä. Vaunuja maalaillaan kyllä vihreiksi mutta sillä on ihan yhtä paljon merkitystä kuin entisaikojen nuorten merenkävijöitten p---seen tervaamisella.
21.08.2013 22:01	Kimmo T. Lumirae:	Yhteydet puretaan, kun käyttäjiä ei ole. Railship-lautat nielaisivat jokainen noin kolme suomalaista tavarajunaa ja Railshippejä oli lopulta kolme. Junalautoilla kulki paljon Railship- ja Transwaggon -junalauttavaunuja sekä jonkun verran esim. saksalaista säiliövaunukalustoa. Rekka on niin paljon halvempi kuljetusmuoto, että Suomen ja Saksan väliset kuljetukset ovat siirtyneet niille, ja kaikki kolme Railshipiä on myyty pois ja junalauttaliikenne lopetettu.
23.08.2013 15:13	Juha Kutvonen:	Oskarin alkuperäiseen kysymykseen vielä täydennyksenä mainittakoon, että Suomen neljäs (järjestyksessä kolmas) normaaliraiteinen ratapiha oli Hangossa. Miten mahtaa 100 tonnin yhdistelmä selvitä Lapin mäistä? Lisätäänkö vetoauton moottoritehoa kokonaispainon kasvun suhteessa?
23.08.2013 15:45	Juha Kutvonen:	Tulipa vielä mieleen, että olihan Uudessakaupungissakin junalauttasatama jonkin aikaa 1990-luvulla. Eikös sielläkin ollut normaaliraidetta?
23.08.2013 18:05	Kimmo T. Lumirae:	Palatakseni hetkeksi ketjun otsikkoon: jos junalautan kiertoaika kahden satamasta lähdön välillä oli noin 44 tuntia (36 tuntia merellä plus 8 tunnin purkaus/lastaus), ehti junalautta tehdä viikossa kutakuinkin kaksi edestakaista matkaa Travemünden ja Turun/Hangon välillä. Kolmella junalautalla saapumisia Suomeen oli siis melkein joka päivä ja jos jokainen junalautta toi tavaraa 5000 tonnia brutto, on tämä rekoiksi muutettuna noin sata kappaletta. Eli tuon verran rekkoja tarvittiin lisää lähtemään satamista sisä-Suomeen päin päivässä, että saatiin rekoilla hoidettua nämä kuljetukset, jotka aiemmin kulkivat junilla. Aika konkreettinen esimerkki kuljetusten siirtymisestä rekoille ja niiden vaikutuksesta liikennemääriin.
23.08.2013 18:58	Riku Outinen:	Yhtenä hyvin myönteisenä piirteenä noissa junalauttakuljetuksissa oli se, että se toi rautatiekuljetusten piiriin sellaisia asiakkaita, jotka käyttivät vähän tai ei ollenkaan muita rautatiekuljetuksia.
26.08.2013 12:55	Ylläpito:	Sarjasta on siirretty kommentteja keskustelualueelle: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,6286.0.html

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!