Seppo Rahja: Yhdistetyt kuljetukset saatava uudelleen käyttöön

Suomen osuus globaalista hiilidioksidipäästöistä on 0,13 % eli olemme häviävän pieni tekijä sen aiheuttajana ja häviävän pieni tekijä sen torjunnassa.
Kuitenkin ilmastoahdistuksen lisääntyessä olisi korkea aika tarttua valmiiseen mutta käyttämättömään keinoon vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Onko kukaan kertonut Sanna Marinille, että ”terminaalit” rekkajunia varten ovat olleet jo vuosia valmiina. Niitä käytettiin vuosituhannen alussa mutta jostain syystä toiminta hiipui tultaessa 2010-luvulle. Pohjoisesta etelään ja päinvastoin matkaavat rekat tulisi, jos ei muuten niin hallituksen ohjaamana, pistää junaan. Tämä jos mikä oikeasti vähentää ilmastopäästöjä. Eikä näistä yhdistetyistä kuljetuksista kenenkään tarvitsisi maksaa ylimääräistä. Ainainen polttoaineiden hinnankorotus kun ei päästöjä vähennä: ihmisten on päästävä töihin, kouluun, palvelujen luo, mökille jne. Sähköautot soveltuvat vain taajama-ajoihin.
Nyt tarvittaisiin Tytti Tuppuraiselta ja omistajaohjausavustaja Tino Aallolta sitä omistajanohjausta.

kuva
Oulu Oritkari

Lohduton näky terminaalin portilla
Ei kommentteja
25.01.2020 Seppo Rahja
kuva
Oulu Oritkari

Yhdistettyjen kuljetusten ”terminaali” on yksinkertainen ja edullinen perustaa. Oritkarin ajoramppi Oulussa.
4 kommenttia
20.03.2007 Seppo Rahja
kuva
Oulu Oritkari

Lehtijousitetun vaunun littera
Ei kommentteja
20.03.2007 Seppo Rahja
kuva
Oulu Oritkari

Kierrejousitetussa vaunussa ei tarvita puskureita
4 kommenttia
20.03.2007 Seppo Rahja
kuva
Oulu Oritkari

Rekat lastataan läpi junan
Ei kommentteja
20.03.2007 Seppo Rahja
kuva
Oulu Oritkari

Aikamoinen litterahirviö kierrejousivaunussa
2 kommenttia
20.03.2007 Seppo Rahja
kuva
Oulu Oritkari

Paluukuormassa pohjoiseen on tullut Renault-​alustainen asuntoauto
Ei kommentteja
20.03.2007 Seppo Rahja

Hakuehdoilla löytyi 7 kuvaa

Kommentit

24.01.2020 12:48 Teemu Saukkonen: Ja voisi näitä muuallekin tehdä, mutta onko niin että pitkäkilpiset ajavat niin halvalla... Kabotaasisäädöksiä ei juuri tunnuta valvovan jos kerran saivat ajaa soraakin ja jopa lunta rauhassa.
(Käyttäjä muokannut 24.01.20 12:51)
24.01.2020 13:31 Tero Korkeakoski: Kyllä! Tämä vähentää kuljettajatarvettakin näin työvoimapulan aikoina.
24.01.2020 17:08 Antti Kaisto: Yksi tekijä kuljetusten päättymiseen lienee kumipyöräkaluston laakerivauriot. Pyörien laakerointi ei kestä pitkää matkaa kiskoja pitkin laakerien ottaessa kuorman painon vastaan samalle kohdalle paikallaan ollessa. Laakerit suunniteltu pyörimään, näin rasitus ei kohdistu pistemäisesti.
24.01.2020 17:30 Janne Louhi: 2 viikkoa isojen poikien juttujen mukaan saa ajaa mitä tahansa Suomessa sikojen puuttumatta.. 2 autoa vaan hankkii ja PK-seudulla käy vaihtamassa Viron laivalla sillon tällön. Suomalaisella todistuksella saa Virosta myös liikenneluvan ja verot ja vakuutukset on paljon halvempia. Katsastuksetkin menee kun antaa 2 pulloa viinaa. Tätä ne globalistit haluaa ja moni suomalainenkin on jo hakenut vieraat kilvet.
24.01.2020 19:41 Jukka Ahtiainen: Hieno esitys Seppo Rahjalta. Kuinkahan laakerit kestävät Keski-Euroopassa?
24.01.2020 20:43 Seppo Rahja: Kyllä laakerit kestää ainakin Ruotsissa http://vaunut.org/kuva/130752?s=1
24.01.2020 21:29 Matti Melamies: Yhdistelmiä ja etenkin perävaunuja kulkee myös laivakuljetuksina ja ne seisovat välillä myös kuorma päällä esim viikonlopun. Noissa Suomen rekkajunissa kulkenut kumipyöräkalusto oli ainakin osittain vanhemmasta päästä ja laakerit saattoivat olla uransa ehtoopuolella maanteillä ajettujen seitsemännumeroisten kilometrisuoritteiden jälkeen. Yksi laakerin vikaantumisen syistä on terävään kuoppaan maantienopeuksilla ajaminen ja sellaista ei tapahdu rautatievaunun kyydissä.
24.01.2020 23:18 Erkki Nuutio: Kyllä Antin mainitsema vauriosyy on vierintälaakerien sovellutuksissa todellinen ja tunnettu.
Esimerkiksi paperitehtaissa joudutaan laakereidensa varassa olevia varalla pidettäviä teloja pyörittämään hitaasti, koska tehtaan lattian vähäinen tärinä pusertaa pyörimättömiltä laakereilta kuormitetuimmassa kohdassa olevan laakeririrullan ja -kehän väliltä kaiken voiteluaineen, sitten mikroskooppinen tärinäliike kalvaa pinnat. Vaurio paljastuu pinnan paikallisena kuoppautumisena, tässä tapauksessa ns. brinellöitymisen johdosta.

Raskaan auton pyöränlaakerit ovat kartiorullalaakereita. Ne eivät vaurioidu pyöriessään terävissäkään kuopissa, koska vierintä syöttää tehokkaasti voiteluainetta pintojen väliin ja erottaa ne toisistaan (ns. elastohydrodynaaminen voitelu), kunhan vain voitelunestettä (öljy tai rasva) on tarjolla. Yksittäiset suuret kuormitukset ainoastaan vähän nopeuttavat laakerin väsymistä, jos niitä esiintyy jatkuvasti.

Laivakuljetuksissa raskaat ajoneuvot ilmeisesti pääsevät jossain määrin liikahtelemaan. Tällöin vaurioita ei ilmeisesti esiinny. Jos kiinnitykset junanvaunuun eivät vähäistä edestakaista liikettä mahdollista pyöriensä varassa olevaan ajoneuvoon, voi seurauksena olla merkittävää brinellöitymistä. Tällainen vaurio suurentuu nopeasti, kuuluu rahisevana äänenä ja korjaus on edessä.

Jos laakeri on jo elinikänsä lopulla, on siinä jo vierintäväsymällä syntynyttä pinnan paikallista kuoppautumista. Tällainen kohta luonnollisesti brinellöityy helposti lisää esimerkiksi junakuljetuksessa.
Laakereilla on rajallinen kestoikä. Periaatteessa raskaiden ajoneuvojen pyöränlaakeroinnint on mitoitettu noin 500.000 km ajomatkalle, mutta lyhempiäkin matkoja varmaan esiintyy kuormituksesta ja muista syistä riippuen.
Täytyypä katsella löytyykö netistä junakuljetuksiin liittyviä konkreettisia vauriotutkimuksia.
25.01.2020 10:24 Petri Soronen: Olin näissä hommissa Vähälällä 2010-2011 ja kalustona oli junahommissa vuosituhannen vaihteen scania ja volvo kalustoa rullattuina 700 tkm - 1200 tkm. Näillä autoilla ja kalustolla hoidettiin samalla sitten mm. Oulun seudun raskasjakelu aina 200 km etäisyydelle eikä minun korviin tuon vuoden aikana kantautunut yhtään laakerivikaa näistä ajoneuvoista.
25.01.2020 12:37 Mikko Heino: Tämä nyt menee pahasti asian vierestä. Kaverilla kuitenkin oli hyllyssä uusi auton startti tai laturi 5-8 vuotta paikoillaan hyllyssä savimaalla olevassa rakennuksessa 20 m päässä Lahti- Kouvola- radasta. Sit kun tehtiin inventaario niin huomattiin että siitä on laakerit paskana.
25.01.2020 12:40 Erkki Nuutio: Ilmeisesti laakerivaurion nopeutuminen junakuljetuksessa ei ole merkittävää, jos vaunutelien jousitus ja rata on kunnossa. Riittänee että pyöränlaakerien voitelu on normaalikunnossa ja voiteluaine on EP-lisäaineistettua ja standardivaatimukset täyttävää (rasvoista esimerkiksi Teboil MultiPurpose EP tai Multi PurposeHT).
EP-lisäaineet tarttuvat laakeripintoihin ja muodostavat niihin kemiallisesti takertuvan suojakalvon. Tämä ei puserru pois ja pystyy siksi normaalisti estämään paljaiden metallipintojen kosketukset.

Mainittu vaurion kehittymistapa on kuitenkin todellinen ja tunnettu, ja kulkee esimerkiksi kartiorullalaakereiden tunnetun valmistajan Timkenin ohjeessa (sivulla 20) False Brinelling -nimellä :
https://www.timken.com/pdf/5892_Bearing%​20Damage%20Analysis%20Brochure.pdf .
25.01.2020 14:15 Matti Melamies: Antilla ja Erkillä on siis enemmän tietoa laakeriasioista. Henkilöautopuolella viimeisin laakerivaurio oli seurausta tiivisteen vahingoittumisesta. Kerran ihmettelin asentajalle, että miksi laakereita hajoaa aina yksitellen jostain kulmasta, vaikka esim tiivisteet näyttävät ehjiltä. Hän sanoi alkusyyn silloin olevan terävästä kuoppaosumasta alkanut vikaantuminen. Raskaalla puolella myös akselipainojen jatkuva ylittyminen lyhentää laakereiden elinikää. Esim järeällä kuormausnosturilla varustetun kymppipyöräauton etuakselipaino usein ylittyy tasakuormalla.
25.01.2020 16:41 Erkki Nuutio: Kuten Timkenin jukaisukin näyttää, voi laakerivaurio johtua monista tekijöistä ja syntyä usean tekijän yhteisvaikutuksestakin. Jos syynä ei ole epäpuhtaudet tiivistevaurion jälkeen, ovat vauriot normaalisti vähitellen kehittyviä. Yksittäinen isku tai ylikuormitus voi kyllä olla alkusyy ja vaurion laajentumisen nopeuttaja. Tyypillisesti vierintälaakerin katsotaan olevan jo vaurioitunut, jos kuoppautumaa esiintyy 10% alueella vierintäpinnoista.
Siitä eteenpäin kuoppautumat etenisivät nopeasti ja kuuluisi selvästi karheaa ääntä.

Kun pyöränlaakerin rasitus vastaa normaalikuormalla tasaisella suoralla tiellä ajokilometrimääräänsä, se vastaa 1.3 -kertaisella kuormalla vastaavalla tiellä noin (1.3 potenssiin 10/3), eli noin 2.4 -kertaista ajokilometrimäärää.
Kaarteessa 6 m/s2 sivukiihtyvyydellä se vastaa 12...50 -kertaista ajokilometrimäärää.
Kaarteessa tiestä kohdistuvalla sivuvoimalla on momenttivartta pyörän säteen verran. Laakerointi ottaa tämän momentin vastaan. Kun laakerien välinen etäisyys on vain noin neljäsosa pyörän säteestä, tulevat laakerivoimat hyvin suuriksi. Jos näihin vielä yhdistyy iskumainen lisäkuormitus (esimerkiksi reunakiveen osumisesta) on melko välitönkin vaurio todennäköinen.
Laakeritietämykseni painottuu suunnittelulliseen (ja opetukselliseen) puoleen. Korjaajakokemusta on niukasti.
25.01.2020 22:43 Seppo Rahja: Laakerivaurioista kirjoitettiin kuin rakettitieteestä ja varmaan se noin on. Ei sitä maallikko voi kumota. Mutta ihmettelen jos rekat on sidottu vaunuihin niin ettei renkaat liikahda milliäkään mihinkään päin, eihän sillä ole junan vakavuuteen mitään merkitystä. Jos laivassa lasti liikahtaa niin se koko lasti liikahtaa yhtäaikaa ja se vaikuttaa laivan vakavuuteen. Mutta junassa vaihteessa on yksi vaunu kerrallaan.
Pikaisesti olin selannut vanhoja keskusteluja aiheesta ja siellä ongelmaksi ja ilmeisesti myös syyksi toiminnan loppumiseen, mainittiin junien jatkuva myöhästely Seinäjoki-Oulu välillä. Nyt tämä väli on perusparannettu Esim. T 5010 NOK-TPET (liekö joku kiitotavara) ajaa matkakeskinopeudella 90 km/h reilussa 7 tunnissaTampereelle lähtien liikkeelle vähän ennen puoltayötä. Lähtöä aikaistaen juna olisi pääkaupunkiseudulla silloin kun ois tarvis.
Hintaneuvottelut ei ehkä ole se helpoin osio. Siihen oletettavasti tarvitaan hallituksen roolia.
25.01.2020 23:15 Juhani Pirttilahti: Tampereen ja Oulun väliä suhaavat 3069 ja 5010 ovat tosiaan viimeiset jäänteet kiitotavarajunien verkostosta.
26.01.2020 00:13 Petri Soronen: Seppo, minulla on kuvasarja aiheesta 10 vuoden takaa. http://vaunut.org/sarja/1371. Kalustoa ei sidota vaunuun vaan kiilataan neljästä kohdasta vaunuun per ajoneuvo, josta löytyy aika tarkka kuva kuten myös näytti olevan tässäkin kuvasarjassa asuntoauton kohdalla.
26.01.2020 10:47 Seppo Rahja: Se onkin Petri hyvä kuvasarja, olen niistä randomina joitain joskus nähnytkin. Mutta noita laakerivaurioita junassa pidän kyllä enemmän teoriana kuin käytäntönä.
28.01.2020 12:10 Teemu Saukkonen: Mitenkä ne etelässä kuormataan? Kuormatilan/rungon varaanko?
28.01.2020 13:43 Kari Suominen: Aivan samalla tavoin kuin Oulussakin. Autojenkuljetusvaunuissa kuljetetaan vain autoja ja perävaunuja ja ne siirretään vaunuun joka paikassa yleensä vaakasiirtona, esimerkiksi ramppien avulla. Matkan ajan ne ovat oman pyörästönsä varassa normaalisti. Ilman vetoautoa mukaan tulevat puoliperävaunut saavat sinne pyörättömään päähän Dollyn matkan ajaksi vetoauton tilalle ja ne vedetään terminaalitrsktorilla vaunuun ja määränpäässä vaunusta pois. Terminaalitraktori ei matkusta rekkajunan mukana vaan jokaisella lastaus- ja purkupaikalla on oma "Vetomestarinsa".
29.01.2020 23:33 Tuukka Ryyppö: Etelällä tarkoitettiin ilmeisesti keski-Eurooppaa. Toisaalla todettiin, että pääosin pyöriensä varaan, mutta edempi tuki on hieman lähempänä perävaunun puoliväliä sijaitsevissa jaloissa, eikä perävaunun etuosassa olevassa tapissa.
30.01.2020 15:38 Juha Kutvonen: Käsittääkseni Pohjanmaan radan perusparannustöiden aiheuttamat junien myöhästelyt oli tärkein syy yhdistettyjen kuljetusten loppumiseen, ja sittemmin on Pasilan terminaali purettu (ja bussivarikko rakennettu tilalle).

Jos tahtoa olisi, voisi uuden kuormauspaikan varmaankin perustaa vaikka Vuosaareen.
30.01.2020 15:54 Topi Lajunen: Saattaisi se kuormauspaikka edelleen Pasilaankin mahtua, ei se Pohjolan Liikenteen bussivarikko juurikaan raiteita vienyt. Mutta siitä huolimatta, Vuosaaren satama voisi olla parempi ratkaisu, saisi vetoautottomatkin trailerit suoraan sellaisenaan laivoihin.
11.02.2020 07:13 Jari Välimaa: Suomessa se ei voi toimia, mutta toisin on Norjassa, siellä rekat ajetaan juniin ja pois maanteitä kuluttamasta.

"Norwegian rail freight operator CargoNet has launched the new intermodal connection between Trondheim and Bodø. It carries up to 52 semi-trailers in each direction. With the help of the new freight service, CargoNet will be able to remove up to 13,000 lorries from the roads of Northern Norway annually and shift this cargo to railways."
11.02.2020 16:19 Riku Outinen: Norjahan on ihan mallimaa tässä. Siellä kulkee väkilukuun ja tavaravirtoihin suhteutettuna ihan älytön määrä intermodaaleja, juuri muuta ei menekään pl. muutamat teollisuuden kokojunat. Tosin vaativat kelisuhteet yms. saattaa nostaa osuutta (?)
11.02.2020 18:44 Mikko Mäntymäki: Oma mielipide, samaa mieltä kun 2500 tonnia kulkee 6400kW voimin, ehdottomasti kannatan.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!