![]() |
22.10.2009 19:51 | Timo Valtonen | ||
Krhm. Český Krumlov. Nuo väkäset ovat vähintäinkin yhtä tärkeitä kuin ääkköset. | ||||
![]() |
22.10.2009 12:35 | Timo Valtonen | ||
Henkilöjunaliikenne Naantalin satamaan loppui joskus 1970-luvun puolessa välissä, tarkkaa vuotta en tiedä. Sehän oli aikoinaan halvin meritie Ruotsiin varsinkin kun Vikinglinellä oli hyvin liberaali vapaalippupolitiikka Naantalin ja Kapellskärin reitillä. Melkein kaupasta kuin kaupasta sai vapaalippuja, eikä kansipaikka muutenkaan paljoa maksanut. SL:n nivelbussit veivät sitten perille Tukholmaan. Porkkanalla tuli usein matkustettua Helsingistä laivalle ja laivalta. | ||||
![]() |
21.10.2009 21:10 | Timo Valtonen | ||
Sanaa ei tule myöskään sotkea ilmaukseen "na zdraví", joka on suomeksi "terveydeksi" merkityksessä hölökynkölökyn". | ||||
![]() |
21.10.2009 11:13 | Timo Valtonen | ||
Kunnon ukonilmalla jännä matkustuspaikka. | ||||
![]() |
21.10.2009 01:18 | Timo Valtonen | ||
Vanhimmissa puumakuuvaunuissa oli posliinipotat ja uudemmissa taisi olla teräksiset. Puumakuuvaunuissa oli muutenkin lukuisia matkustusmukavuutta lisääviä värkkejä. Kun aikoinaan viimeisen kerran tulin suoralla puumakuuvaunulla Petäjävedeltä Helsinkiin piti lainata vaarivainaan taskunaurista, jotta olisin voinut laittaa asianmukaisesti nauriin seinässä tyynyn kohdalla olevaan sametilla vuorattuun telineeseen. Sen vieresä oli sopivasti himmeän lukuvalon katkaisija. En ole vielä ehtinyt matkustaa uusissa kaksikerrosmakuuvaunuissa, mutta tokkopa siellä on sopivalla hollilla edes kännykkätelinettä. | ||||
![]() |
21.10.2009 00:53 | Timo Valtonen | ||
Mitenköhän näillä yhdistely ja erottelu sujuu? Vai onko sellaiseem Ruotsissa tarvetta? | ||||
![]() |
19.10.2009 21:11 | Timo Valtonen | ||
Muistikuvieni mukaan sokeritehtaalle oli liikennettä toiminnan loppuun 1960-luvun loppupuolelle asti. Sitten tehdas ja kiskotus purettiin ja sokeritehtaan paikalle louhittiin syvä monttu, joka vettä täynnä monta vuotta ennen kuin oopperataloa alettiin rakentaa. | ||||
![]() |
19.10.2009 20:59 | Timo Valtonen | ||
Tokoinranta on tästä vasempaan Ympyrätalon luona. Tuolla sillalla muuten löyhkäsi. | ||||
![]() |
17.10.2009 13:50 | Timo Valtonen | ||
Koska Länsi-Berliinistä ehdittiin aikoinaan lopettaa raitiovaunuliikenne oletan kuvan olevan entisen Hauptstadt der DDR:n puolelta. Harmi, ettei edes reitin numerosta saa selvyyttä. Arvataan, että kuva on jostain Köpenickin tienoilta. | ||||
![]() |
15.10.2009 11:18 | Timo Valtonen | ||
Jospa se tässä ajaisi allegretto ma non troppo. | ||||
![]() |
14.10.2009 21:47 | Timo Valtonen | ||
Parasta junamusiikkia! Kiskojen kolke ei jätä kylmäksi... http://www.youtube.com/watch?v=TNvcnGW-Ugc&feature=related | ||||
![]() |
14.10.2009 21:19 | Timo Valtonen | ||
Vielä kauemmaksi kun historiaa tarkastellaan paikalla oli kylä, jonka nimi oli Saari. Silloin ei ollut rautateitä niin ei ollut asemaakaan. Paikalle muuttaneet venäläiset käyttivät siitä nimeä Sarskoje selo (= Saaren kylä) ja kun sitten Romanohvit rakensivat sinne kesämökkinsä muuttui nimi Tsarskoje Seloksi (= tsaarin kylä). | ||||
![]() |
14.10.2009 02:30 | Timo Valtonen | ||
Viljaimuri. Siis viljaa tuotu junalla kuvan oikeassa laidassa olevalle myllylle. | ||||
![]() |
10.10.2009 15:04 | Timo Valtonen | ||
Venäläisen varsin kattavan rautatiesivuston http://parovoz.com/spravka/gauges-en.php mukaan Suomessa on ja on ollut käytössä 600mm, 750mm, 787mm, 1000mm, ja yleisin 1524mm. Varmaan leveyksiä on ollut enemmänkin. Pisin (178 km) kapearaiteinen (750mm) rata lienee ollut sodanaikainen saksalaisten rakentama Hyrynsalmen-Kuusamon kenttärata. Samaa raideleveyttä oli alkuperäinen Vesijärven-Loviisan rata (82 km), joka muutettiin 1524mm raideleveyteen vuonna 1960. | ||||
![]() |
09.10.2009 22:15 | Timo Valtonen | ||
Nuo sivutiedot ovat näiden vanhojen kuvien suola! - Kiitos | ||||
![]() |
08.10.2009 22:31 | Timo Valtonen | ||
Torpeedon latausta? | ||||
![]() |
08.10.2009 00:08 | Timo Valtonen | ||
Kun tuo Tuukka on valokuvaillut Saksassakin translitteroitakoon nimi muotoon Rüüppö ja edelleen muotoon Rueueppoe. Melkein kuin Vaeaetaeinen aikoinaan. | ||||
![]() |
07.10.2009 23:58 | Timo Valtonen | ||
Joskus 70-luvulla VR:llä oli vielä retkeilyvaunuja, jotka saattaisivat parhaiten kuvailla platskartnyi-tyyppistä vaunua. Vorkista löytyi hakusanalla retkeilyvaunu vain tämä: https://vaunut.org/kuva/36213 | ||||
![]() |
04.10.2009 21:52 | Timo Valtonen | ||
Entinen kolleegani Helsinki-Vantaalta tästä keskustellessamme totesi, että taas on vain kunnioitettu matkustajainformaation perinteitä. Joskus 1970-luvulla Finnair lensi kesälauantaisin reittiä HEL-OUL-KEM-RVN-IVL-KKN. Kenttäkuulutuksia siihen aikaan hoitanut ilmailuhallituksen virkailija oli kuuluttanut: "Lähtö Finnairin vuorolla AY444 Ouluun, Kemiin, Rovaniemelle, Ivaloon ja Kirkkonummelle". Ja samma på svenska muodossa Kyrkslätt. - KKN on Kirkenes (suomeksi Kirkkoniemi) Pohjois-Norjassa. | ||||
![]() |
04.10.2009 16:41 | Timo Valtonen | ||
Minulta taas koko iltapäivä meni pilalle, kun yritän todistaa olematonta olemattomaksi. Surffaillessa löytyi vain kaksi paikkaa, jossa Åminneä on käytetty Joensuun kaupungin ruotsinnoksena: tuo edellämainittu sv.wikipedian artikkeli ja http://www.pizza-online.fi/index.php?community_id=31&city_id=81®ion_id=1067 Kumpaakaan lähdettä en pidä kielitieteellisesti pätevänä, joten lopulta tutkin VR:n ruotsinkielistä 50:n ensimmäisen vuoden historiikkia "Finska statsjärnvägarne 1862-1912 Historisk-teknisk-ekonomisk beskrifning". Siinä kirjassa käytetään johdonmukaisesti vain nimitystä Joensuu. Jokaisen rautatieharrastajan tulee kuitenkin tietämän missä ovat mm seuraavat suomalaiset rautatiepaikkakunnat: Östermyra, Idensalmi ja Giemajávri. |
||||
![]() |
03.10.2009 17:24 | Timo Valtonen | ||
Hieno oli aikoinaan kiitojunien yhdistä/pätkäse systeemi varsinkin kun muistikuvieni mukaan häiriöitä ei juuri ollut. Tosin aika saattaa kuultaa muistot. | ||||
![]() |
02.10.2009 20:35 | Timo Valtonen | ||
Koska ja millä väleillä lätällä operoitiin kiitotavarajunia? Muistan hämärästi, että näin olisi ollut joskus 1950-60 -lukujen taitteessa Helsingin ja Tampereen välillä, mutten löydä tarkempaa tietoa. | ||||
![]() |
02.10.2009 13:43 | Timo Valtonen | ||
On se vaan hyvä, että spårat ovat taas vihreitä. IC-väritysvaihe oli kamala. :-) | ||||
![]() |
02.10.2009 12:52 | Timo Valtonen | ||
Riippuu täysin siitä kuka peiliin katsoo. | ||||
![]() |
30.09.2009 06:05 | Timo Valtonen | ||
Joskus noihin aikoihan vai oliskohan ollut 1960-luvun lopussa VR:n liput kelpasivat radanvarren busseissa. Matkustelin tuohon aikaan Helsingin ja Iittalan väliä. Joskus piti mennä Toijalan, joskus Hämeenlinnan kautta, koska Iittalassa pysähtyi aniharva juna. | ||||
![]() |
30.09.2009 05:51 | Timo Valtonen | ||
Tuollapäin maailmaa käytetään hengityssuojia varsinkin talvella hyvin yleisesti riippumatta siitä onko jokin lintu-, sika- tai muu flunssa-aalto menossa- | ||||
![]() |
29.09.2009 21:08 | Timo Valtonen | ||
Ei toi mikään oikea silta ole. Se on vaan jonkun ingen görin piirtämä hörhötys. Sitä paitsi tämän puoleinen osa romahti alas rakennusvaiheessa kun laskelmat pettivät. Se Oikea Silta on tässä: https://vaunut.org/kuva/7999 Fågelin brygal oli kliffat döfikset kun ståge meni varsinkin ylämäkee Pasilaan. Kerran uuteen rotsiin tuli håle kun savussa oli kekäleitä. Mutsi siitä kävi kuumana. Kerran taas oltiin tulossa Luteensuusta Hagiksesta kattomast Indiana Jonesia tai jotain muuta ja ståge staijas bryggan alla. Siitähän sit piti loikata stågen katolle ja alas radalle. Siitä sitten kauheel kiireel hanee ennenku ratavaksi tuli paikalle. Ei ollu mitään sähkökaapeleita estämässä. |
||||
![]() |
28.09.2009 18:22 | Timo Valtonen | ||
Hienoa, että höyryveturimaa Puolasta tarttui mukaan yksi höyryveturinkuva vieläpä kuulusta paikasta! | ||||
![]() |
28.09.2009 18:10 | Timo Valtonen | ||
Jänniä suunnitelmia kalustosta 3000mm raideleveydelle, joita ei ehditty toteuttaa: http://www.breitspurbahn.de/3000.html http://www.epilog.de/Lexikon/B/Breitspureisenbahn.htm |
||||
![]() |
28.09.2009 01:17 | Timo Valtonen | ||
Nortin hinta ennen Hurun kyljissä mainostettua hintaa oli 2.18 mk. Sillä hinnalla aloitin nortin polton. | ||||
![]() |
26.09.2009 12:08 | Timo Valtonen | ||
Isi ja poju | ||||
![]() |
25.09.2009 21:46 | Timo Valtonen | ||
Olis suu loksahtanut auki jos olisin tuossa entisellä nelostiellä ajanut ja tuon nähnyt. Reittikilpi X oli oikein sopiva kun ollaan Keski-Suomessa. | ||||
![]() |
25.09.2009 00:05 | Timo Valtonen | ||
Kertokaas tyhmälle mikä veturi on kuvassa? | ||||
![]() |
24.09.2009 00:49 | Timo Valtonen | ||
Enpä muista nähneeni edes mitään tulevaisuuden visioita sisäänkäynnin järjestämiseksi suoraan molemmille tasoille edes kansallissosialistisen Saksan hurjissa ideoinneissa kolmen metrin raideleveyttä käyttäviä kerrostalojunia varten. Airbus 380:ssä käytetään erillisiä matkustajasiltoja ylä- ja alakertaa varten, joten miksipä ei sitten junissa. Taitaa kuitenkin olla vaikeaa soveltaa junaliikenteeseen, kun matkustajasiltojen sijaan tarvittaisiin todellakin kaksikerroksisia laitureita. Laiturirakenteiden kanssa saattaa tulla vaikeuksia, kun kaksikerrosjunien kerroskorkeus on aika matala ja kerrostenvälinen rakenne on melkoisen ohut. Mistä sen tietää mitä tulevaisuudessa keksitään. Onhan Talgolla ollut kummankin kerroksen läpikäveltävä juna suunnitteilla jo pitkään. | ||||
![]() |
22.09.2009 18:03 | Timo Valtonen | ||
Kieliasetus annettiin heti ensimmäisen sortokauden alussa 1899 (vai olisko ollut 1900). Pläräsin vanhoja kuvia ja tuntuu siltä, että paikannimet laitettiin myös venäjäksi heti vuosisadan vaihteessa koko Suomeen ja ne pysyivät paikoillaam itsenäisyyteen asti 1917, käytännössä varmaan vuoteen 1918. Kuva lienee otettu vuosien 1918 ja 1920 välillä päätellen Jarmon tiedosta postikorteista. Kuvan arvoa nostaa juuri tuo, että siinä selvästi näkyy uuden pienemmän kyltin laitto suuremman paikalle. Mielenkiintoinen yksityiskohta mainitussa kieliasetuksessa on se, että suomenkielen asemaa vahvistettiin ruotsinkieleen nähden, joten silloinen hyvin ruotsinkielinen VR joutui laittamaan myös suomenkielisiä kylttejä ruotsinkielisillä paikkakunnilla kuten esimerkiksi Kirkkonummella. |
||||
![]() |
22.09.2009 17:42 | Timo Valtonen | ||
Pässit puskee. | ||||
![]() |
20.09.2009 05:58 | Timo Valtonen | ||
Hyvä, Alex! Kuvasi on nyt viikon taustakuvakseni. | ||||
![]() |
20.09.2009 05:53 | Timo Valtonen | ||
Hauskat viiksikarvat. | ||||
![]() |
20.09.2009 05:49 | Timo Valtonen | ||
Aviopolliisi siitä tullee. | ||||
![]() |
18.09.2009 09:50 | Timo Valtonen | ||
Mitä sitä aikaisemmin suotta venäjäksi kirjoitettiin, harvemminhan venäläiset itse Venäjän suuntaan loikkivat. Ranskalaiset turistit kyllä seikkailivat. | ||||
![]() |
17.09.2009 15:56 | Timo Valtonen | ||
No joo, taitavat olla kiinalaisia. | ||||
![]() |
15.09.2009 16:09 | Timo Valtonen | ||
No joo, kuukkelissa leikkaus/liimaustoiminta ja käännösohjelman käyttö kun sivu on löydetty on tehokkaampi tapa kuvien yms etsimisessä kuin translitterointitavan arvailu. | ||||
![]() |
14.09.2009 13:58 | Timo Valtonen | ||
Portugalilaiset panevat paremmaksi. Kun olin töissä Lissabonissa palkkapankkini nimi oli Banco Espirito Santo, Pyhän hengen pankki. - Nyt tipahdettiin jo junasta. | ||||
![]() |
14.09.2009 13:44 | Timo Valtonen | ||
Yhdessä vaiheessa venäläiset todella suunnittelivat tämän junan liikennöinin ulottamista myös Pietarin ja Helsingin välille. Vanhaan tietoon törmää useilla sivustoilla. | ||||
![]() |
13.09.2009 01:45 | Timo Valtonen | ||
Ei varmaankaan omavoimaiseen ajokuntoon asti, mutta paljon on jo ehtinyt tapahtua. Vuoden vanha kuva: http://www.topparoikka.net/kuvat/20v/TR20v-(3).jpg | ||||
![]() |
13.09.2009 01:32 | Timo Valtonen | ||
Aivan liian vaikea ongelma tuolle Oyj:lle, jonlle tärkeintä on tuloksen tekeminen. | ||||
![]() |
10.09.2009 16:18 | Timo Valtonen | ||
Juu | ||||
![]() |
06.09.2009 15:44 | Timo Valtonen | ||
Tekevätkö nuo harmaat raidat ja VR-kirjaimet pyyhkeistä harvinaisia? Petäjävetisessä halpahallissa myytiin 10-15 v sitten tusinatavarana vastaavan näköisiä pyyhkeitä yksivärisinä. Siniset tekstireunukset ja VALTIONRAUTATIET tekstit olivat samoja kuin tässä kuvassa. Pyyhkeitä on vieläkin mökillä jäljellä. | ||||
![]() |
03.09.2009 22:28 | Timo Valtonen | ||
Oy Karelian Trains Ltd on webbisivustonsa http://www.kareliantrains.fi/fi/index/etusivu.html mukaan kalustoyhtiö, jonka tehtävänä on hankkia kalusto ja kunnossapitopalvelut. Operaattorista ei sanota mitään, joten mahdollisuuksia henkilöstö- ja ravintolapalvelujen hoitamiseksi on vaikka kuinka paljon. Ilmeisesti avoinna olevia asoita on vielä paljon. | ||||
![]() |
03.09.2009 16:10 | Timo Valtonen | ||
Joko on tiedossa miehistön kokoonpano? Vaihtuuko kuskit/konnarit matkalla? Kenen heiniä ovat ravintolapalvelut? | ||||
![]() |
03.09.2009 16:03 | Timo Valtonen | ||
Dibuni, tai oikeammin translitteroituna Dibuny, on vanhaa Inkeriä ja sen suomenkielinen nimi on Tipuna. Alunperin se oli vain Valkeasaareen (nykyiseen Beloostroviin) kuuluva kylä, mutta muuttui venäläisenemmistöiseksi jo pari sataa vuotta sitten suurten tehtaitten vaikutuksesta. |