19-134012 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 18.03.2011 14:01 Timo Valtonen  
  Totta. Bitte -sana lisättiin kaikkiin kuulutuksiin. Prahassa seurattiin samaa mallia ja siellä kuulutuksissa on nykyisin samaa tarkoittava sana "prosím".
kuva 18.03.2011 08:16 Timo Valtonen  
  Ei ole kaukaa haettu vertaus. Globalisoituneessa maailmassa ameriikan vainoharhaisuudet vaan vaikuttavat enemmän nyt kuin aikaisemmin suomalaisenkin kadunmiehen elämään. Lentoliikenteessä se on jo täysin reaaliaikaista, rautatieliikenteeseenkin se tekee tuloaan.
kuva 17.03.2011 16:25 Timo Valtonen  
  Perimmäinen käytännön syy taisi olla saada kakarat pois pahanteosta oppimaan jotain hyödyllistä. ;-)
kuva 17.03.2011 16:20 Timo Valtonen  
  Berliinissä S-Bahnin (juna) ja U-Bahnin (metro) ero on vanhastaan se, että S kulkee maan päällä paitsi silloin kun se sattuu kulkemaan maan alla ja U kulkee maan alla paitsi silloin kun se sattuu kulkemaan maan päällä. Nyttemmin ero on siinä, että U kulkee yleensä hyvin, S vain silloin kun ehjää kalustoa löytyy tai on saatu lainaksi muualta. - Periaatteellinen ero Helsingin metrolla ja Berliinin U-Bahnilla on (kuten Tuukka jonkun muun kuvan yhteydessä kirjoitti): Berliinissä on verkosto rakennettu "cut and cover" -menetelmällä, t.s. katu revitään auki, kaivetaan syvä pitkä oja, laitetaan kiskot ja kansi päälle, kun taas Helsingin metro on ottanut mallia neuvostometroista kun se on louhittu syvälle maan alle ja sitä voidaan tarvittaessa käyttää väestönsuojana. - Summa summarum: kaikenkattavaa yleistä eroa metron ja junan välillä on vaikeaa tehdä, erot ovat usein paikallisia ja tapauskohtaisia. Esimerkiksi Tokiossa on ainakin yksi linja, jossa virtakisko on tunnelin katossa ja Sapporossa metrovaunuissa on kumipyörät.
kuva 17.03.2011 15:57 Timo Valtonen  
  Siinä vaiheessa kun jäät kiinni kielletystä kuvaamisesta olet jo epäilty pommiattentaattia suunnitteleva terroristi viattomaksi suomalaisturistiksi naamioituneena. Silloin ei enää keskustella. - New Yorkin subwayasemillakaan ei kannata heilua kameran kanssa. Siellä varsinkin turvahenkilöstön keskusteluhalukkuus on nollassa ja otteet kybällä. Parempi ottaa etukäteen kunkin maan pommihysteriatilanne selville trainwebin tms. kautta, vaikka senkään sivuston tiedot eivät ole ajan tasalla ja ovat muutenkin puutteellisia. Venäjällä esimerkiksi varoitetaan virkapukuisten valokuvaamisesta, mutta unohdetaan Pietarin ja Moskovan metron muutaman vuoden takaiset kiristyneet säännöt sekä myös suuremmaksi osaksi jo unohtuneen mutta silti voimassaolevan lainsäädännön määräykset, jossa kielletään kaikkien liikennevälineiden, siltojen, satamien, asemien, lentokenttien yms. kuvaaminen ilman turvallisuusviranomaisten lupaa. - Ei sitä Siperiaan tai Guantanomoon heti joudu, mutta aikaa tuhrautuu ja ehkä rahaakin.
kuva 17.03.2011 10:53 Timo Valtonen  
  Valokuvaaminen Espanjan asemilla on lailla kielletty viimeisimpien suurten terroritapahtumien johdosta. Ei todellakaan kannata härnätä asemien turvahenkilöstöä. Monessa muussakin maassa on vastaavia kieltoa, lähin lienee Pietarin metro. Siinä vaiheessa kun aseelliset vahdit vievät pois on enää turhaa keskustella määräyksen tarpeellisuudesta tai tietämättömyydestä koko määräyksestä. - Maassa maan tavalla tai pois maasta.
kuva 16.03.2011 11:55 Timo Valtonen  
  Onpahan tämäkin asema nähnyt kiireisimpiä aikoja kun tämän puolen raiteilla on ollut yöjuna Helsingistä ja toisella puolella rakennusta yöjuna Tukholmasta. Ja lisäksi kummankin maan lättiä.
kuva 13.03.2011 12:48 Timo Valtonen  
  Hyi, Tuukka :-) etkö ole törmännyt edes vanhoihin karttoihin? Maan Великое княжество Финляндское (Suomen suurruhtinaskunta) pääkaupunki oli ensin Або (Turku) ja varsin pian Гельсингфо́рс (Helsinki, Jorman ääntämisohjeen mukaisesti). Muita suurruhtinaskunnan kaupunkeja olivat mm. Нейшло́т (Savonlinna), Николайстад (Vaasa), Кексгольм (Käkisalmi), Сердоболь (Sortavala) ja Гангу́т (Hanko).
Tosin vanhoissa kartoissa ja teksteissä kirjoitusasuissa on nyt vähemmän käytettyjä kovia merkkejä sekä käytöstä vuonna 1918 käytöstä poistettuja kirjaimia. En jaksa hakea vintiltä yli satavuotiasta Kiljusen sanakirjaa, jossa suurruhtinaskunnan aikaiset muodot olisivat täysin oikein. - Jarmo osaa tshekkinsä. Nominatiivin yksikön muodossa Helsinki on Helsinky. - Jottei täysin offtopiciksi menisi todettakoon, että juna on venäjäksi поезд ja tshekiksi vlak.
kuva 12.03.2011 14:19 Timo Valtonen  
  En usko yhteyttä olevan DB:n verkolle vieläkään. Kuten Leo kertoi juna nostettiin auton lavetilta ja laskettiin Invalidenstrasseen tehdystä reiästä kiskoille. Osuus Branderburger Tor - Alexanderplatz ja sitä kautta yhteys muuhun U-Bahnverkkoon on rakenteilla, mutta kun rahasta on taas puutettu sitäkin rakennetaan pätkittäin. Ensimmäisen lisäpätkän pitäisi olla valmis 2014 ja vihdoin vuonna 2017 U55 ja U5 yhdistetään yhdeksi ja samaksi U5:ksi.
kuva 12.03.2011 13:40 Timo Valtonen  
  Nyt iski nipotusvaihde päälle, mutta Arttu, älä lannistu, tekevälle sattuu. Sitten kun olet kolunnut Berliinin metroja yhtä monen vuosikymmenen aikana kuin mitä minä olen pääset oikomaan muita. U2 ei ole sitten muurinmurtumisen jälkeen kulkenut Kurfürstenstrassen aseman kautta, jota ilmeisesti tarkoitat. Kuva on mitä suurimmalla todennäköisyydellä Bahnhof Zoon asemalta. jonka yksi uloskäynti menee Kurfürsten Strasselle Kaiser-Wilhelm-Gedächtnis-Kirchen viereen, eikä siitä ole kuin muutama askel Kurfürstendammin U-Bahnin sisäänkäynnille.
kuva 12.03.2011 13:18 Timo Valtonen  
  Jos tarkkoja ollaan aseman nimi on Wittenbergplatz. Pelkkä Wittenberg on taas se kaupunki, jonka tuomiokirkon oveen aikansa radikaali uudistaja Martti Luther niitä teesejään nauloi. Asema ja aukio Berliinissä on toki saanut nimensä Wittenbergistä, jonka nimeksi DDR:n aikana tuli Lutherstadt Wittenberg, vallankumouksellisia kun DDR:ssä niin kunnioitettiin.
kuva 11.03.2011 17:08 Timo Valtonen  
  Nuo kapeat radanjatkeiden katkoviivat Katajanokalla kuvaavat ilmeisesti kaavailtuja raiteiden jatkoja. Nyt Katajanokan päädyssä Lentosatamaksi merkityssä kohdassa ja sen yläpuolella on vielä maastossa kiskonpätkiä m.m. Suomenlinnan huoltolauton terminaalin vieressä.
kuva 11.03.2011 17:00 Timo Valtonen  
  Hyvä hämäräkuva H-junasta.
kuva 11.03.2011 14:27 Timo Valtonen  
  "Raja railona aukeaa.
Edessä Aasia, Itä.
Takana Länttä ja Eurooppaa;
varjelen, vartija, sitä."
(Uuno Kailas)
kuva 10.03.2011 07:15 Timo Valtonen  
  Eipä Länsiväylän autoruuhkat vähene jos metroliikenne suunnitellaan valmiiksi seisontamatkustajille. Eihän espoolainen sellaiseen suostu.
kuva 08.03.2011 23:20 Timo Valtonen  
  Mussolinin valtakauden ainoaksi hyväksi teoksi sanotaan junien pysymistä aikataulussa.
kuva 08.03.2011 23:04 Timo Valtonen  
  Eniten olen jäänyt kaipaan neuvolaadun merkkiä - znak katshestva http://en.wikipedia.org/wiki/State_Quality_Mark_of_the_USSR Vanhan neuvostoajan vitsin mukaan paras tae laadusta oli kuitenkin kun tuotteeseen kirjoitettiin kuuluisan venäläisen keksijän nimi Reguspatov. (Ts. RegUsPatOff)
kuva 08.03.2011 22:54 Timo Valtonen  
  Paikannimien muuttaminen neuvostomalliseksi Kannaksella liittyy läheisesti Suomen kansantasavallan (lue: Terijoen hallituksen) loppuselvittelyihin. Ns. Suomen kansantasavalta liitettiin Karjalais-suomalaiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan vuonna 1940. Jatkosodan jälkeen historiaa rukattiin vähän uusiksi niin, että Kannas todettiin olevan vanhaa venäläistä aluetta, joka liitettiin osaksi Leningradin oblastia (lähinnä lääni), johon se hallinnollisesti vieläkin kuuluu. Jonin mainitsemia poikkeuksia lukuunottamatta paikannimiksi tuli sota- ja vallankumoussankarien nimiä (esim. Säkkijärvestä Kondratjevo) tai neuvostonimityksiä (Johanneksesta Sovetsk ja Kivennavasta Pervomaiskoje eli Vappula tai Vapunpäivälä). Vuonna 1956 Karjalais-suomalainen SNT tuli tiensä päähän, sen status alennettiin Karjalan autonomiseksi SNT:ksi ja ruplan seteleistä poistui suomenkielinen teksti. Samalla rauhoitettiin suomalaisia sillä, että Neuvostoliitto ei aio pakkoliittää Suomea Karjalais-suomalaiseen neuvostotasavaltaan. Paikannimiä ei sentään rukattu uusiksi enää. - Venäläisellä 1520mm keskustelulistalla oli toistakymmentä vuotta sitten keskustelua miksi varsinkin rautatieliikennepaikkojen nimissä Kannaksella säilyi suomenkielisiä nimiä. Yleinen konsensus taisi olla, että neuvostonimitykset loppuivat kesken. ;-) Jounin kommentti taitaa kuitenkin olla lähimpänä totuutta. - Lisää tietoa löytyy kun googlailee. Tällä sivustolla http://heninen.net/suomeksi.htm on paljon historiallista tietoa suomeksikin. Tämä sivusto http://terijoki-spb.ru/ ei kerro vain Terijoesta, vaan myös Kannaksesta yleensä, ja sen rautatieosiossa http://terijoki-spb.ru/railway/index.php on paljon mielenkiintoista tietoa, mm. rataosittain tietoa ja kuvia liikennepaikoista. Viimeinen sivusto on enimmäkseen venäjäksi, mutta kyllä asemakuvat selviävät alkuperäisilläkin nimityksillä.
kuva 08.03.2011 14:59 Timo Valtonen  
  Tapio - Kiitos ajoitustiedoista.
kuva 08.03.2011 01:28 Timo Valtonen  
  Oikeassa olet, Joni. Helsingin kadunnimet ja ylipäätään paikannimet kirjoitettiin (ei siis käännetty) ruotsinkielisestä muodosta kyrillisin kirjaimin. Siihen aikaan Helsingissä taisi olla vielä ruotsinkielisiä enemmän kuin suomenkielisiä, eikä suomenkielen virallinen status ollut vielä vanha asia. Muistakin kaupungeista käytettiin venäjäksi ruotsinkielistä muotioa useimmiten suoraan ääntämyksen mukaan. Turku oli kuitenkin Або (eikä äänteenmukaisesti Обо) ja Hankohan oli vielä miehityksen aikana Гангут väännettynä muodosta Hangö Udd.
kuva 08.03.2011 00:58 Timo Valtonen  
  Ei edes norttimainosta ruttusen veturin kyljessä.
kuva 07.03.2011 18:34 Timo Valtonen  
  SVR:n ensimmäisen 50:n vuoden historiikissa on määräykset ainakin siitä miten kyltitys SVR:n radoilla ja liikenteessä piti olla Venäjän puolella rajaa. En muista oliko esimerkiksi asemien nimikilpiä Suomen suurruhtinaskunnan puolella erityisesti määritelty. Erityistä syytä siihen ei ollut, koska suurruhtinaskunnan viralliset kielethän olivat ruotsi ja suomi. Kirja on nyt lainassa niin en voi tarkastaa asiaa. Viimisen keisarin aikaisiin sortokausiinhan nuo kiristyneet määräykset liittyvät, mutta tarkkaa ajankohtaa en nyt pysty määrittelemään. Postiasetuksellahan vuonna 1890 postilaitos venäläistettiin, mutta varsinainen kieliasetus ja määräys katukilvissä käytettävistä kielistä annettiin vuonna 1904. Vuotta myöhemmin eli 1905 Kakkos-Kolja eli keisari ja suurruhtinas Nikolai II perui venäläistämisasetukset kun Venäjällä meni muutenkin niin huonosti sotien sun muiden takia ettei ollut syytä ärsyttää suomalaisia liikaa. Vuonna 1909 alkoi samaisen keisarin toimesta toinen sortokausi, jota kesti sitten itsenäistymiseen asti. Silloin varmasti kaikilla asemilla oli kylteistä ylimpänä venäjänkielinen versio kummallakin puolella rajaa.
kuva 06.03.2011 09:16 Timo Valtonen  
  Turvallisuusasiat eivät ole itänaapurissa systeemin mukana romahtaneet, koska yhtä huonoa se oli jos ei huonompaakin jo sosialismin ajalla. Onnettomuuksista ei vaan puhuttu julkisesti, kun sosialismissahan ei voinut mikään mennä pieleen eikä uusi uljas neuvostoihminen voinut toimia väärin. Kaikki epämukava vaan lakaistiin maton alle kunnes systeemi romahti mahdottomuuteensa.
kuva 03.03.2011 22:45 Timo Valtonen  
  Tätähän tuli jo melkein ikävä.
kuva 28.02.2011 15:51 Timo Valtonen  
  Siinähän se pikarata Helsinki-Vantaan lentoasemalle olisi (ollut)!
kuva 26.02.2011 21:18 Timo Valtonen  
  Onpa tuolla ollut avaraa! - Liekö deflaation vaikutusta kun Merisotilaantorille kuljetaan nykyisin nelosella eikä vitosella?
kuva 26.02.2011 16:04 Timo Valtonen  
  Sattuuko joku tietämään onko Malmin lentoasemalle koskaan suunniteltu rataa? Googlaamalla en löytänyt tietoa. Toisella puolella päärataa oli vielä ainakin 1980-luvulla runsaasti sivuraiteita maastossa nykyisen Tapanilan urheilukeskuksen suuntaan.
kuva 26.02.2011 08:08 Timo Valtonen  
  Tupakkaosasto on huomaavaisesti sijoitettu ilmanvirtausten mukaisesti peräpäähän.
kuva 22.02.2011 07:20 Timo Valtonen  
  Todellakin maantieyhteys Kulosaaren läpi on ollut jo vuodesta 1919, tosin puusillan elinkaaren loppuaikoina varsin rajoitettuna. Uutta minulle oli se, että myös 1524 mm "valtionrataa" oli suunniteltu Herttoniemestä Kulosaareen. KB:n suunnitelmista olen nähnyt aineistoa, mutta leveän radan suunnitelmista en. Olisiko jotain linkkiä, josta pääsisi niitä katsomaan?
kuva 21.02.2011 14:59 Timo Valtonen  
  Päivän Hesarikin kertoo suunnitellusta metroradasta Mellunmäestä Sipooseen.
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/ostersundomiin_nousee_pientalokaupunki/
kuva 17.02.2011 23:19 Timo Valtonen  
  Korjaus omaan kommenttiin klo 18:08 (korjausnappia ei enää näy)
.
Puolessa välissä tekstiä: Vanha Porvoontie Helsingissä ei suinkaan mene nykyisen Lahdentien itä- vaan länsipuolella ja vasta Hakkilan/Kuninkaanmäen tienoilla kääntyy Lahdentien ali kohti itää.
kuva 17.02.2011 22:45 Timo Valtonen  
  Lähdössä Alepavillestä Vandaforseniin.
kuva 17.02.2011 18:53 Timo Valtonen  
  Tuo oli oman aikansa muotiväri. M.m. Petäjäveden rautatieasema oli yhdessä vaiheessa samalla tavalla vihreä.
kuva 17.02.2011 18:50 Timo Valtonen  
  Eljaksen kommentista sveitsiläisten määritelmistä tulee mieleen tapahtuma, kun olin joskus 60/70-lukujen vaihteessa Sveitsissä. Piti matkustaa kapearaiteisella Forchbahnin junalla Zürichin Stadelhofenin asemalta ja menin sekaisin, kun juna ei lähtenytkään laitureiden puolelta asemaa vaan kadun puolelta mistä raitiovaunutkin lähtivät. Tarjosin rahastajalle, joka osoittautuikin konduktööriksi, automaatista ostettua raitiovaunulippua. Herra Konduktööri ottikin pultin ja karjaisi "Wir sind kein Tram!". Junahan se sitten olikin, tosin kaupungin alueella kulki raitiovaunukiskoja pitkin ja vasta maaseudulla omalla radallaan.
kuva 17.02.2011 18:29 Timo Valtonen  
  Samasta radasta on myös mielenkiintoinen historiikki venäjäksi terijoki.spr.ru -sivustolla http://terijoki.spb.ru/railway/rw_dir_sestr.php
Siellä on myös kuvia, ja kuukkelin kääntäjä auttaa saamaan selkoa teksteistä jos vennään kieli on ruosteessa.
kuva 17.02.2011 18:08 Timo Valtonen  
  Taitavat nyt taas mennä eri-ikäiset Porvoontiet sekaisin. Eiköhän kuva ole kadulta nimeltään Itäväylä, joka muutaman sadan metrin päästä tästä muuttaa nimensä Uudeksi Porvoontieksi kun menee kylä--- eiku kaupunginosan läpi, joka kartalla on Itäsalmi, mutta jonka kaikki tuntevat Östersundomina. - Vanhaa Porvoontietä löytyy sekä nykyisestä Helsingistä että Vantaalta ja sillä nimellä löytyy osoitteita Tattarisuon koilliskulmalta Helsingistä Vantaan Jokivarteen asti. Osa osoitteista tosin vaativat navigaattorin käyttöä, koska tienlinjausta on muuteltu uusien väylien rakentamisen takia niin, että numerot eivät mene loogisesti.


Täytyy ajatella useiden sukupolvien takaista tilannetta ennen kuin Porvoonteiden nimityksien syyt asettuvat paikoilleen. Ensimmäinen Porvoontie kulki nykyisen Lahdentien itäpuolta Malmin hautausmaan takaa lentokentän viertä pohjoiseen ja vasta nykyisen Honkanummen takaa kääntyi itään kohti Porvoota. Kun Kulosaaren läpiajomahdollisuus saatiin aikaiseksi Uusi Porvoontie meni suoraan itään Helsingin itäisten kaupunginosien kautta. Pian sitä ruvettiin kutsumaan Itäväyläksi ja Uusi Porvoontie jäi vain pätkittäiseksi kummajaiseksi karttoihin ja osoitteisiin. Porvoon moottoritie eli se uusin Porvoontie taas lähtee Lahdentieltä Jakomäen kohdalta itään. Sekevaa. Sitä paitsi - Porvoonkatu on taas aivan muualla.
kuva 09.02.2011 12:08 Timo Valtonen  
  Olipa mielenkiintoista asiaa - kiitos Kari!
kuva 03.02.2011 04:13 Timo Valtonen  
  Makuasia. Eivät jykevät palkit jykevän rakennuksen katoksen alla häiritse. Yllättävän hauska valomaisema ylhäällä avautuu, harvemmin sitä vaan pääsee katsomaan.
kuva 02.02.2011 20:30 Timo Valtonen  
  Kunhan onnettomuustutkinnat raportit ovat valmistuneet on mielenkiintoista verrata tätä ja viimeviikkoista Saksan vastaavaa turmaa toisiinsa. Kumpikin kun on tapahtunut hiljaisella yksiraiteisella rataosalla.
kuva 24.01.2011 08:52 Timo Valtonen  
  Kuvassa näkyvä rakennus markkeerasi Leningradin rautatieasemaa kun Warren Beatty kävi täällä filmaamassa elokuvaansa Punaiset.
Kuvasarja:
RZD:n vuodenvaihde 2010-2011 Suomessa, Tikkurilassa
 
 22.01.2011 04:43 Timo Valtonen  
  Mielenkiintoinen sarja, kiitos!
kuva 21.01.2011 19:37 Timo Valtonen  
  Oliskohan aurinkopaneli?
kuva 21.01.2011 19:30 Timo Valtonen  
  Taitaa Valko-Venäjä olla melko kurinalainen ja graffititon vyöhyke. Jalostettu muoto vanhasta neukkulasta.
kuva 15.01.2011 22:05 Timo Valtonen  
  KB:issa puoli vaunua eli yksi osasto oli tupakoitsijoille.
kuva 13.01.2011 08:32 Timo Valtonen  
  Vuosien 1980 ja 1993 välillä ei ollut junaliikennettä Ringbahnilla ja uudelleen aloitetusta liikenteestä on selvitty yhdellä laiturilla. Puskat ovat saaneet kasvaa rauhassa kolmisenkymmentä vuotta.
kuva 12.01.2011 11:48 Timo Valtonen  
  Iiik! Tämä on tullut nyt kaksi kertaa peräkkäin. Varmaankin on ottamassa kuvan 1:n paikan vorgin kummituksena.
kuva 12.01.2011 11:45 Timo Valtonen  
  Onneksi kaukojunat pysähtelevät muillakin asemilla "pasilamaisesti", joten vaihtoyhteyspaikoissa riittää. - Vinosti vastapäätä on toinenkin rautatieasema - Hamburger Bahnhof - joka rakennettiin puolitoista vuosisataa sitten ja jolta liikenne loppui sata vuotta sitten. Nyt komeassa rakennuksessa on Berliinin nykytaiteen museo.
kuva 12.01.2011 11:34 Timo Valtonen  
  Sisäänkäynnin vieressä ei suinkaan ole junien reittikilpiä, vaan natsiajan kuolemanleirien nimet.
kuva 11.01.2011 09:21 Timo Valtonen  
  Kaikki lienee kielletty ellei sitä ole erikseen sallittu.
kuva 09.01.2011 22:14 Timo Valtonen  
  Erehdyin. Kun seurasin vaunun laittoa työmatkoillani Vallilan hallin ikkunasta sain väärän käsityksen. Lopputulos kuitenkin on erittäin hieno, hatunnoston ja kumarruksen arvoinen.
kuva 06.01.2011 17:36 Timo Valtonen  
  Tässä tietoa KB:n historiasta http://www.raitio.org/historia/kulosaar/sivu1.htm ja tässä Jumbon kunnostamisprojektista http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/hkimuseo/bs1_2007/jumbent.pdf Kunnostusta (oikeammin replikan tekoa) rahoittivat Koneen säätiö ja Kulosaaren kotiseuturahaston säätiö. Pekka Herlinillä oli merkittävä osa projektin käynnistämisessä ja rahoituksen hankinnassa. Varsinaiset työt tehtiin pääasiassa Vallilan raitiovaunuhalleilla.
<<   >>