Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.01.2011 17:36 | Timo Valtonen | ||
| Tässä tietoa KB:n historiasta http://www.raitio.org/historia/kulosaar/sivu1.htm ja tässä Jumbon kunnostamisprojektista http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/hkimuseo/bs1_2007/jumbent.pdf Kunnostusta (oikeammin replikan tekoa) rahoittivat Koneen säätiö ja Kulosaaren kotiseuturahaston säätiö. Pekka Herlinillä oli merkittävä osa projektin käynnistämisessä ja rahoituksen hankinnassa. Varsinaiset työt tehtiin pääasiassa Vallilan raitiovaunuhalleilla. | ||||
|
06.01.2011 17:03 | Timo Valtonen | ||
| Varmaankin joku on tullut lomailemaan isolla rahalla ja vaunu odottaa kun sitä ei kannata edestakas tyhjänä kuskailla. http://www.classictraintravel.com/trains/golden_eagle.html |
||||
|
31.12.2010 07:07 | Timo Valtonen | ||
| Warren Beatty sekoitti silloin helsinkiläisten elämää oikein kunnolla. Katajanokan makasiinit markkeerasivat rautatieasemaa ja höyryveturi muutaman vaunun kanssa sahasi laituria edes takaisin punalippujen hulmutessa ja kansan mylviessä. Oli hauskaa seurata samaan aikaan laituriin tulevan Vikingin matkustajien ilmeitä kun ihmettelivät "vallankumousta". - Noihin aikoihin kuvattiin paljon amerikkalaisia leffoja Suomessa, täältä kun löytyy niin paljon neukkulan maisemia ja talvea. Mm. Tri Zhivagossa käytettiin vanhaa junakalustoakin. | ||||
|
31.12.2010 06:21 | Timo Valtonen | ||
| Taitaapi olla Huvikummun pikajuna kun kaikki tuntuu olevan vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun. | ||||
|
26.12.2010 23:21 | Timo Valtonen | ||
| Pikkukuvaa kun katselin ensimmäinen ajatus oli, että missäs se KB nyt seikkailee. | ||||
|
22.12.2010 23:13 | Timo Valtonen | ||
| Ei enää ole itsestäänselvää se, että aseman näköinen rakennus olisi rautatieasema, suuri osa näistä rakennuksista kun on yksityis-, yhdistys- tai kaupallisessa käytössä mikäli nyt eivät satu olemaan kylmillään. | ||||
|
20.12.2010 05:39 | Timo Valtonen | ||
| Kaupungininsinöörien kehitelmä Helsingin talvioloja varten. Täänäänkin kun Kaisaniemen mittausasemalla lumen syvyys on 70 cm ja on vasta joulukuu. | ||||
|
20.12.2010 05:31 | Timo Valtonen | ||
| Ensimmäistä kertaa huomaan entisen rautatieaseman olevan uusiokäytössä kirkkona. Mikäs siinä, tyylikäs rakennus ilmeisen kauniissa ympäristössä. | ||||
|
18.12.2010 10:23 | Timo Valtonen | ||
| Rakennuksen väristä... voidaan olla monta mieltä. | ||||
|
16.12.2010 19:39 | Timo Valtonen | ||
| Tuohon aikaan noita öljypolttoisia vetureita taidettiin käyttää enää vain höyryntuotantoon. | ||||
|
13.12.2010 20:54 | Timo Valtonen | ||
| Olen ymmärtänyt, että Allegron raideleveys on 1522, jolloin 2 mm suuntaan jos toiseen mahtuu hyvin toleransseihin. Osaako joku muuten sanoa kuinka suuri on toleranss esim baanalla, joka on rakennettu 220 km/h vauhtia varten? | ||||
|
12.12.2010 23:15 | Timo Valtonen | ||
| Tuo "punanenäisyys" on venäläisten määräysten mukainen nokka. Vähän samaan tapaan kuin aikoinaan muuten sinivalkoisten lättien päätyihin lisättiin ärsytyskeltaista. | ||||
|
05.12.2010 20:52 | Timo Valtonen | ||
| Ei siihen niin montaa vuotta mene kun punaisiin vaunuihin suhtaudutaan yhtä kaihoisasti kuin nykyisin sinisiin. Itse herkistelen vielä ruskeille puuvaunuille. ;-) | ||||
|
04.12.2010 21:01 | Timo Valtonen | ||
| Kyllähän tätä viherpendoa katselee, mutta yöunet menis jos vastaan tulis viherporkkana. | ||||
|
29.11.2010 22:01 | Timo Valtonen | ||
| Piiraisen Heikin linkistä pääsi edelleen muihinkin Allegrokuviin, mm Allegroon huoltohallissa: http://community.livejournal.com/ru_railway/918400.html Hauskaan muotoon olivat otsikon kirjoittaneet feminiimisesti - Allegra Pendolinovna eli Allegra Pendolinontytär. Puhuttaessa kun Allegro ääntyy venäjässä Allegrana, koska viimeinen kirjain (o) painottomassa tavussa ääntyy muutenkin aana. |
||||
|
19.11.2010 22:03 | Timo Valtonen | ||
| Hieno kuva varsinkin kun sodat ja vallankumoukset kestänyt suurruhtinaskunnan rakennuttama vanha osa (marjapuuronpunainen) tyylillisesti toisenlaisessa uudessa rakennuksessa näkyy Sibben taustalla. | ||||
|
19.11.2010 16:39 | Timo Valtonen | ||
| Kuinka paljon ja mitä henkilökuntaa junassa on? Onko rahanvaihtokärry kyydissä vain Kouvolan ja Vainikkalan välillä? Toimivatko ravintolapalvelut samalla tavalla rajan kummallakin puolella? | ||||
|
19.11.2010 16:29 | Timo Valtonen | ||
| Nimi ainakin on saapasjalkamaasta lainattua. | ||||
|
Kuvasarja: Allegron testimatka 17.11.2010 |
19.11.2010 16:22 | Timo Valtonen | ||
| Kiitos ajankohtaisesta ja mielenkiintoisesta kuvasarjasta! | ||||
|
19.11.2010 16:19 | Timo Valtonen | ||
| Osa ensimmäisenkin luokan istumapaikoista on väkisinkin seinänvierustapaikkoja. | ||||
|
07.11.2010 21:27 | Timo Valtonen | ||
| Mutta sehän on lähestulkoon Talvipalatsin värinen. | ||||
|
07.11.2010 21:24 | Timo Valtonen | ||
| Joskus oli voimassa sellainenkin määräys, että jos joku ylitti maximiajat (olisikohan ollut 15 min kahvittelu, 30 min ruokailu, tms.) konnarilla oli oikeus periä lisämaksu ensimmäisen luokan tariffin mukaan. Kaljottelulle ei ollut määrätty erikseen aikaa, koska kaljapullon oston minimivaatimus taisi olla kanavoileivän osto, joten se oli sitten ruokailua. | ||||
|
07.11.2010 21:14 | Timo Valtonen | ||
| Aikana ennen suurta tariffiuudistusta junalipuissa oli reittimerkinnät. Kun tällä radalla kulki lippuun oli painettu: "Kautta/via Ly" | ||||
|
07.11.2010 11:43 | Timo Valtonen | ||
| Taitaa olla suomalaisista kiinni tuo, että maan sisäisiä matkustajia ei kansainvälisen liikenteen junissa Suomessa saa kuljettaa. Aikoinaan 80-luvulla matkustin Frankfurt am Mainin ja Berliinin väliä useampaan kertaan neuvostomakuuvaunussa kun makuupaikkakin oli halvempi kuin Mitropan vaunussa. Kerran matkustin jopa ilman lippua kun tulin viime tingassa asemalle ja maksoin vain venäläiselle vaunupalvelijalle ns juomarahan. Allegron osalta ongelmana on kaluston yhteisomistus. Vielä suurempi ongelma on suomalainen alkoholilainsäädäntö, joka kuitenkin on muutettavissa. Tehtiinhän lakiin aikoinaan muutos Kristiina varustamolle, kun haluttiin, että laivalla, joka tulee Saimaalle Saimaan kanavan kautta ja jatkaa edelleen vaikka Savonlinnaan sallitaan verovapaa tarjoilu (ei kuitenkaan myynti) myös Lappeenrannasta tuleville paikallismatkustajille. - Sopiva vaihtoehtoinen päätepysäkki Suomen puolella voisi olla myös Turun satama. Kulkihan aikoinaan 70-80-luvulla muutamana päivänä viikossa yksi Leningradin yöjunan makuuvaunu Turun satamaan asti. Tämäkin kannattaa vasta kun junassa voidaan kuljettaa myös Suomen sisäisiä matkustajia. |
||||
|
06.11.2010 20:59 | Timo Valtonen | ||
| Ohje: http://www.kotus.fi/?s=2554 | ||||
|
06.11.2010 20:40 | Timo Valtonen | ||
| Onpas ihmeellinen se electronikortti kun kelpaa Sapsanissa vaan ei kotomaisissa. Varsinkin kun kännykkä ei toimi kaikkialla Moskovan ja Pietarin välillä. Oikein satelliittiyhteydetkö? | ||||
|
26.10.2010 16:29 | Timo Valtonen | ||
| Historijoitsijat: Mihin viitataan kuvatekstin lauseella: "Ministerit kauhistuvat, kun rautatiehallitus uskaltaa omin päin neuvotella naapurin kanssa Karjalan radan käytöstä." | ||||
|
23.10.2010 01:42 | Timo Valtonen | ||
| Lieneen ns. olympiavaunuja, joita tehtiin sekä toteutumattomia että toteutuneita kisoja varten. | ||||
|
17.10.2010 21:22 | Timo Valtonen | ||
| Muotoilusta tulee vähän derkkufiilistä. | ||||
|
06.10.2010 05:42 | Timo Valtonen | ||
| Neljäntenä ryhmänä voisi mainita vähäinen suomentamatta jääneiden nimien ryhmä. Esimerkiksi Viipurin lähellä oleva Leipäsuo on säilynyt Leipäsuona vaikka rautatieasemasta ja postista käytettiin vielä suurruhtinaskunnan aikana venäläistuntuista nimeä Galitzina. | ||||
|
|
05.10.2010 11:33 | Timo Valtonen | ||
| Ei ole suomenkielellä enää mitään virallista asemaa nykyisessä Venäjän federaation subjektissa nimeltä Karjalan tasavalta. Virallinen asema loppui samalla kun Suomalais-karjalainen sosialistinen neuvostotasavalta (Terijoen hallituksen perillinen vaikka alue vähän muuttui matkan varrella) lopetettiin vuonna 1956 ja suomalaisittain sanottuna Itä-Karjalasta ja Laatokan Karjalasta tehtiin Autonominen sosialistinen neuvostotasavalta. Vuodesta 1945-1956 ruplan seteleissäkin luki suomeksi yksi rupla. Karjalan kieltä (suomalaisittain sanottuna Itä-Karjalan kieltä) on yritetty saada viralliseen asemaan, mutta ongelmana on ollut se, että kieltä ei ole saatu kunnolla yhtenäistettyä eri murteista. Pisteenä iin päälle on Putinin aikana annettu laki, jonka mukaan kaikkia Venäjän virallisia vähemmistökieliä pitää kirjoittaa kyrillisin kirjaimin. Siihen taas karjalaiset eivät suostu. Karjalan tasavallassa paikannimet ovat enimmäkseen alkuperäisiä niin kuin esimerkiksi kuvan Suojärvi, mutta virallinen muoto on kyrillisin kirjaimin kirjoitettu. Translitteroinnissa pitäisi periaatteessa noudattaa ranskalaista muotoa, jolloin päästään joskus täysin käsittämättömiin muotoihin. Käytäntö on kuitenkin horjuvaa, joten latinalaisin kirjaimin kirjoitetut muodot ovat milloin mitäkin niin paikan kuin henkilöidenkin nimissä. Leningradskaja oblastin eli läänin suomenkieliset paikannimet muutettiin vuonna 1949 yhdessä yössä kun piti todistaa jälkipolville, ettei läänissä ole koskaan suomalaisia ollutkaan. Viipuri sentään jäi Viipuriksi, mutta melkein kaikki muut Karjalan kannaksen paikannimet saivat uuden sotahistoriallisen (esim. Kondratjevo sotaherra Kondratjevin mukaan, siis Säkkijärvi) tai sosialistisen (Sovetski eli Johannes Viipurin lähellä) merkityksen. |
||||
|
05.10.2010 11:07 | Timo Valtonen | ||
| Neuvostoliitossa oli ministeriöitä lähes joka asiaan. Suomalaista liikenneministeriltä vastaavaa laitosta oli lähes kymmenen eri ministerötä, mm jokilaivastoministeriö ja siviili-ilmailuministeriö. Vasta Putinin aikaan saatiin turhat ministeröt yhdistettyä ja samalla politrukkien sun muitten johtajien määrää huomattavasti supistettua. | ||||
|
05.09.2010 19:56 | Timo Valtonen | ||
| Silloin kun Reichsbahn operoi Länsi-Berliinin S-paanoja tämänkaltaiset yksinkertaiset kyltit olivat hyvin yleisiä. Osa kylttikehikoista oli tuolloin vielä sotia edeltävältä ajalta, osa oli jouduttu syystä tai toisesta uusimaan. Tuo sininen väri tuntuu vain niin vieraalta. Tumman ruskeat (ja ilmeisen ruosteiset) kehikot ovat jääneet mieleen. | ||||
|
29.07.2010 17:55 | Timo Valtonen | ||
| Uumaja, Luulaja, Piitime, Kiiruna ja Haaparanta vielä (Tukholman lisäksi) menettelee, mutta Kilpilahti särähtää jo pahasti. | ||||
|
25.07.2010 19:44 | Timo Valtonen | ||
| Tulee mieleen muutaman vuoden takainen Ukko-Pekan vierailu Viipurissa ja suomalaisten museovaunujen käynti Pietarissa asti. Veli venäläisellä olisi ollut laki-, asetus- ja määräysarsenaalia vaikka kuinka paljon koko reissun torpedoimiseksi, mutta niin vaan virkamiehiltä joustavuutta löytyi, että reissu toteutui hienosti. Samaa keisarinvallan aikaista virkamiesperinnettä suomalaiset ja venäläiset soveltavat, mutta miksi ihmeessä suomalaisilta puuttuu täydellisesti maalaisjärki kun kysymyksessä on harmiton museoliikenne, joka ei edes syö muiden operaattoreidin leipää? - kysyy nimim.: "itsekin liikenneministeriössä virkamiehenä ollut" |
||||
|
22.06.2010 08:34 | Timo Valtonen | ||
| Löytyypä Katajanokan junaliikenteestä oikein värielokuvaa Hollywoodin tyyliin. Vuonna 1981 Warren Beatty oli ohjaamassa Punaiset -elokuvaa vanhan tullimakasiinin kohdalla. Taisi olla vappuaamu - jos oikein muistan - ja oli hauskaa seurata Vikingin paatista purkautuvaa väkeä kun laiturilla puksutti höyryveturi, ihmiset heiluttivat punalippuja ja -banderolleja ja huusivat uraata. Saattoi jonkin matkustajan pää selvetä äkkiä kun katseli vallankumousta. | ||||
|
22.06.2010 08:28 | Timo Valtonen | ||
| Niin alkaa ja OKO:n pääkonttori on laajentunut tähän Päijänteen ja Teollisuuskadun kulmaan asti. Juuri kadunkulmassa näkyy myös kadonnutta kansanperinnettä: puhelinkoppi. | ||||
|
Kuvasarja: Pietarissa |
18.06.2010 10:11 | Timo Valtonen | ||
| Kitos tuuoreista Pietarin kuvista! Satutko muistamaan miten rautatiemuseo Varsovan asemalla on avoinna kun pitäisi muutaman viikon päästä mennä sinne käymään? | ||||
|
11.05.2010 20:08 | Timo Valtonen | ||
| Asiakas tosin voi äänestää jaloillaan. | ||||
|
08.05.2010 11:33 | Timo Valtonen | ||
| Päällimmäisenä katsastuskonttorista tuolla on jäänyt mieleen jonottaminen. | ||||
|
05.05.2010 10:37 | Timo Valtonen | ||
| Vuosituhannen vaihteessa venäläiset bussifirmat rekisteröivät parempaa kalustoaan Suomeen omistamiensa tytäryhtiöiden nimiin. Syynä oli vakuutusmaksut sekä helpompi byrokratia rajoilla kun esimerkiksi kuljettiin pitkin Keski-Eruuooppaa. Toisaalta samoihin aikoihin moni suomalainen kuljetusliike "ulosliputti" raskasta kuljetuskalustoaan Venäjälle. Siinä taas olivat syynä halvemmat henkilöstökulut, vähemmän tiukat tekniset määräykset ja helpompihoitoinen ylipaino- ja ylimittalupien hankinta Venäjällä venäläiselle kalustolle. | ||||
|
04.05.2010 14:08 | Timo Valtonen | ||
| Kuulin juuri Massilanmäen seisakkeen lähellä asuneilta sukulaisiltani, että VR myi liikennepaikkarakennuksen maa-aloineen takaisin maanomistajalle joskus 70-luvun lopulla, jonka tilalta se oli alunperin lohkaistukin. Itse rakennus oli paikoillaan ilman nimikylttiä 90-luvun alkuun asti, jolloin se purettiin ja hirret siirrettiin muualle kesämökiksi. Tarkkaa vuotta ei pystytty määrittelemään. Aikoinaan liikennepaikalla oli paljon säännöllisiä matkustajia kun lapset kulkivat koulumatkansa junalla sekä Kallislahteen että Savonlinnaan. | ||||
|
|
03.05.2010 12:15 | Timo Valtonen | ||
| 60-luvun loppupuolella oli vielä asemarakennus. Samassa rakennuksessa oli myös Massilanmäen posti. Piirros rakennuksesta löytyy täältä http://www.mikanhuone.com/pieksamaki-parikkala.html Tarkempaa tietoa ei sitten olekaan. | ||||
|
27.04.2010 18:05 | Timo Valtonen | ||
| Monikohan pysäkillä kymppiä odotellut matkustaja yritti vanhasta tottumuksesta kyytiin? Minä ainakin ja olisin ihmetellyt jos ei tuolla vekottimella olisi päässyt Linjoille. | ||||
|
16.04.2010 06:24 | Timo Valtonen | ||
| Kuvan sanoma lukuisine yksityiskohtineen kolahti ainakin minuun. Löytyisiköhän kuvien joukosta mottia työn touhussa? | ||||
|
14.04.2010 13:29 | Timo Valtonen | ||
| Omien muistikuvieni mukaan 1960-luvun puolivälissä lättä oli suhteellisen harvinainen Helsingissä. Suurin osa paikallisliikenteestä oli puuvaunuisella ja jopa puupenkkisellä kalustolla. Kaasuvalaisimetkin olivat yleisessä käytössä. | ||||
|
25.03.2010 12:53 | Timo Valtonen | ||
| Kyseessä lienee kuitenkin Turku satama - Moskova makuuvaunu, joka kulki määräpäivinä 70- ja 80-luvuilla. Vaikka tuolloin aikana ennen Sibeliusta ja Repiniä Helsingin ja Leningradin väliä kulki venäläisvaunuinen yöjuna, en muista nähneeni suoria vaunuja Turun satamaan tuossa junassa. | ||||
|
25.03.2010 12:34 | Timo Valtonen | ||
| Yllättävän monta isoa savupiippua näkyy kuvassa "tavallisten" savupiippujen lisäksi. On mahtanut lumiolla mustaa keväänpuolella talvea. | ||||
|
18.03.2010 23:27 | Timo Valtonen | ||
| Sekoitetaan vielä vähän pakkaa. Berliinissä on busseja (Bus), raitiovaunuja (Straßenbahn), lauttoja järvillä, joilla ja kanavilla (Fähre), periaatteessa maan alla, mutta usein myös maan päällä ja pilareillakin kulkevia junia (U-Bahn) ja ns. kapunkiradan junia (S-Bahn), jotka myös kulkevat maan alla, maanpinnan tasossa tai pilareilla. Kaiken kruunaavat Metrobussit (Metrobus) ja Metroraitiovaunut (Metrotram), jotka harvemmin sukeltavat tunneliin. Nämä ovat lähinnä päälinjoja, joita liikennöidään 20 tuntia vuorokaudessa vähintään 10 minuutin välein. ( selitystä englanniksi: http://www.bvg.de/index.php/en/17104/name/Metro+Routes.html ) Sitten on vielä pikabussilinjoja. Neukkulasta ja muualta Itä-Euroopasta tuttuja reittitakseja sen sijaan ei Berliinissä ole. |
||||
|
18.03.2010 18:16 | Timo Valtonen | ||
| Sen Suokin vieressä on sitten myös Pihlajasaari nakurantoineen. Ja toiseen suuntaan Kuivasaari, jossa on jopa lyhyt radanpätkäkin. Ja oliko nyt Euroopan suurin toimiva kaksoispiippuinen tykki. | ||||
|
|
18.03.2010 18:11 | Timo Valtonen | ||
| Chemin de fer métropolitain eli kaupunkirautatie. Katso historiallista taustaa: http://en.wikipedia.org/wiki/Compagnie_du_chemin_de_fer_métropolitain_de_Paris |
||||