Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.01. 17:20 | Jaakko Keränen | ||
| Oliko näissä vemppujen pariajoissa vakiintunut tapaa miten päin veturit kytkettiin yleensä pariksi? Tässä veturit ovat kytketty pitkät nokat vastatusten. Jälkimmäisessä veturissa on kuvassa tosin etupään merkit parin keskellä? Deeverien osalta muistelen 80-luvulta, että yleensä pyrittiin kääntämään deeveriparin ensimmäinen veturi pitkä nokka eteenpäin työturvallisuussyistä (esim. tasoristeyksen nokkakolarissa veturin ohjaamo jäi kauemmaksi törmäyksestä). |
||||
|
28.07.2023 09:57 | Jaakko Keränen | ||
| Oikeanpuoleinen isompi nuoli mustalla pohjalla. Nuoli voisi olla vaaleampi ja kirkkaampi, samaa esim. sinistä kuin tekstipohja. | ||||
|
01.12.2021 17:42 | Jaakko Keränen | ||
| Trix/Märklin on valmistanut Br57 veturista ainakin neliakselista (telillistä) tenderiä mutta se taitaa erota tuosta kuvan veturista? | ||||
|
20.01.2021 16:14 | Jaakko Keränen | ||
| Millä vaunuilla kuljetettiin viljaa 30-luvulta sanotaanko vaikka 50-luvulle saakka? Jos vilja kuljetettiin säkeittäin niin silloin vaunuina käytettiin varmaankin erilaisia umpivaunuja (Gb, Gd, Ga ja vastaavia). Mutta milloin alkoi viljan kuljetus irtojyvinä? Varaston seinässä olevan "osuuskauppa"-tekstin yli menevä putki liittynee irtojyvien käsittelyyn? |
||||
|
12.12.2020 11:44 | Jaakko Keränen | ||
| Kaunis seesteinen arkikuva jota kuvaava maailma on jo kovasti muuttunut! Kaikki on puhdasta ja järjestyksessä. | ||||
|
09.12.2020 16:50 | Jaakko Keränen | ||
| Junat-lehden numerossa 5/1985 on Ei-vaunuja n:o 22401 - 22404 esittävä piirros (Tapio Keräsen piirros n:o 170) jossa ei ole matkatavaraovia. Lieneekö kuvan vaunu n:o 22401 ainoa yksilö jossa oli matkatavaraosasto? | ||||
|
22.11.2020 23:09 | Jaakko Keränen | ||
| Kiitos Esa tarkennuksesta! Siteerasin suoraan Kuljetuskaluston tunteminen -monistetta vuodelta 1972 jossa käytetään nimitystä Suomen Autokoriteollisuus. |
||||
|
|
22.11.2020 10:49 | Jaakko Keränen | ||
| Kuljetuskaluston tunteminen vuodelta 1971 (Moniste linjahallinnon vaunumiehille täydentämään vaunuoppia): Ka-vaunuja oli alun perin 125 kappaletta. Näistä vaunut 104001 - 104100 (pituus puskimesta puskimeen 10,60 m) on rakentanut Suomen Autokoriteollisuus. Näistä vaunut 104051 - 104100 muutetiin vuosina 1970 - 1971 aikana Kas-vaunuiksi ja jäivät sarjaan Kas entisillä numeroilla. Muutettavissa Ka-vaunuissa on harjapeite, kun sen sijaan Ka-vaunut jotka jäivät Ka-sarjaa ei ollut harjapeitettä. Ka-vaunut 104101 - 104125 (pituus puskimesta puskimeen 10,75 m) rakennettiin Saksassa ja niissä ei ollut harjapeitettä. Ka = kaatovaunu jonka käyttövoima paineakkumulaattori Kas = kaatovaunu jonka käyttövoima kolmivaihevirta Kn = nostokaatovaunu jonka koria voidaan nostaa hydrauliikalla 1,55 m ja kallistaa 50 astetta Voisiko kuvassa olevan Kas-vaunun numero 104118-5 viitata juurin tuohon saksalaiseen alkuperään eli Ka-vaunuun? |
||||
|
21.11.2020 15:46 | Jaakko Keränen | ||
| Om-vaunussa oli K13-teli, akseliväli 1800 mm. | ||||
|
13.11.2020 16:22 | Jaakko Keränen | ||
| Suurkiitos tiedoista Esa! Tästä kehkeytyi vallan mainio keskustelu täynnä pienoismallirakentajalle tärkeää informaatiota! Nyt hahmottui myös moottoripikajunissa käytettyjen CEi-vaunujen näkyvien yksityiskohtien tärkeimmät tiedot. Pitäisikö ylläpidon siirtää tämä keskustelusäie tuonne keskusteluosion puolelle jotta tieto olisi helpommin löydettävissä myöhemmin eikä hukkuisi tänne kuvapuolelle? |
||||
|
05.09.2020 19:18 | Jaakko Keränen | ||
| Allt om Hobby -lehdissä 1/2005 ja 6/2009 on artikkeli Bachmannin "Ten Wheelerin" muuttamisesta Ta/Tb-sarjan ruotsalaiseksi veturiksi. Muutostyö perustuu Dekaler&Etsat (byggsvenskt.nu) tekemään muunnossarjaa johon kuului syövytepelti ja savutorvi sekä höyry/hiekkakuvut. Muunnossarja kummittelee edelleen yrityksen kotisivulla mutta sarja on loppu. Sain puoli vuotta sitten ostettua viimeisen syövytelevyn mutta valuosia ei enää ollut. Toisaalta suomimallissa savutorvi menee joka tapauksessa uusiksi mutta sain Ruotista myös konepiirustuksen sikäläisestä savutorvesta ja höyry/hiekkakuvusta joten ne syntyvät helposti sorvissa. "Papin kalusta" ei piirustuksessa ole. Muunnossarjasta på Svenska: De från Piratens böcker kända "amerikanarna". Modell av "Amerikanarna", som i början av 1900-talet trafikerade Ystad-Eslöf. Kan byggas med drivning från Bachmanns ånglok Baldwin 4-6-0 (produktnummer 82303) och denna byggsats som består av etsplåtar, svarvade domer och skorsten. |
||||
|
06.07.2020 23:47 | Jaakko Keränen | ||
| Kiitos Petri tarkoista tiedoista! Tuli siis reissu Kansallisarkistoon... | ||||
|
|
06.07.2020 17:30 | Jaakko Keränen | ||
| Västerås Vagagenturin messinkirakennussarja DEVA vastaa melko tarkasti Suomessa olleita Ds1 numeroja 4 ja 5 (valmistuneet vuonna 1929). Tämän keskustelusarjan aloituskuva on vuonna 1926 valmistunut Ds1 numero 1. | ||||
|
Kuvasarja: Valtionrautateitten ensimmäiset moottorivaunut, litt Mot |
06.07.2020 17:22 | Jaakko Keränen | ||
| Kirjassa "Aikojen kuluessa - Oriveden asemaseudun historia, osa I" (2006) on Juhani Valannon artikkeli Oriveden seudun rautatiehistoriasta. Sivulla 67 on kuva jossa on Oriveden asemalla Dm2 nro 15 joka mainitaan Jämsän radan moottorivaunuksi. Sivulla 76 on puolestaan kuva jossa on Ds2 nro 10 vuodelta 1952 joka on myös toiminut Jämsän radan matkustajajunana. | ||||
|
20.12.2019 10:34 | Jaakko Keränen | ||
| Näitä "pitkähelmaisia" vaunuja joissa helma ylettyy telin päälle ja muodostaa sillä kohtaa kohouman ei taida olla montaakaan? En ole aikaisemmin nähnyt kuvaa jossa toisen pään telin kohdalla tässä helmakohoumassa on jokin avaus (tarkistus/huoltoreikä?). Kiitos mielenkiintoisesta kuvasta! |
||||
|
Kuvasarja: Keiturinsalmen valmistuva rautatiesilta postikorttikuvissa |
21.09.2018 21:16 | Jaakko Keränen | ||
| Ei valitettavasti. Yksi kortti kulkenut postikorttina vuonna 1944 Virrolita Helsinkiin. Olisko ollut ratatyömaita kiertänyt valokuvaaja? Radan rakennuksen ajoilta on melko runsaasti postikortteina myytyjä/käytettyjä erilaisia rakennusvaiheen kuvia. | ||||
|
Kuvasarja: Leppälahti 1967 - 1968 |
11.03.2018 08:59 | Jaakko Keränen | ||
| Kiitos hienosta kuvasarjasta! | ||||
|
01.10.2017 20:07 | Jaakko Keränen | ||
| Rautatieliikenne-lehdessä oli 1960-luvun alussa juttu pendelijunista (en valokopioinut kansilehteä joten en tiedä julkaisuvuotta tarkemmin). Jutussa todetaan mm: "Tyypillisiä malmiliikenteessä käytettäviä pendelijunia esiintyy lähinnä seuraavilla kuljetusväleillä: Pyhäkumpu - Ykspihlaja säännöllisesti kaksi kertaa päivässä 12 Ome-vaunua käsittävä malmijuna, Ykspihlaja - Raahe säännöllisesti päivittäin 19 Ome-vaunua käsittävä juna, Outokumpu - Harjavalta joka toinen päivä 15 Ome-vaunua käsittävä juna, Varkaus - Harjavalta joka toinen päivä 10 Ome-vaunua, Vihanti - Harjavalta kaksi kertaa viikossa kuparirikastejuna. Edellisten lisäksi on kesäaikana kulussa malmijunat välillä Misi - Raahe ja Otanmäestä Oulun malmisatamaan". | ||||
|
01.10.2017 16:44 | Jaakko Keränen | ||
| Kotalahden penkere järven puolelta: http://vaunut.org/kuva/122415 | ||||
|
01.10.2017 16:21 | Jaakko Keränen | ||
| Kuvan alalaidassa tulovaihteen jälkeisessä kaarteessa kuvattu lättä: http://vaunut.org/kuva/122416 | ||||
|
01.10.2017 16:15 | Jaakko Keränen | ||
| Tässä ilmavalokuvassa pitäisi näkyä pieni veturivaja josta kyselin keskustelupalstalla ( http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,10456.0.html ). Tosin Eljaksen havainnon (1968) ja ilmakuvan välissä on kahdeksan vuotta. Vaalea rakennus on ehkä vaihdekoppi - liian pieni veturivajaksi. | ||||
|
03.01.2017 13:56 | Jaakko Keränen | ||
| Kuva täynnä tunnelmaa! Ainakin mielikuvituksessa voi haistaa öljysoratien lipeän hajun. E-öljyn bensiinisäiliö ja olisiko vielä käsipumppukin? Autoa en tunnista. Olisiko Opel? Kaupan seinällä postilaatikko ja punainen hätäpuhelin. Auringon haalistamat mainokset näyteikkunassa. Julkisivun maalauksessa näkyy poistettujen Savonseutu (?) kirjainten alla ollut tummempi maali. Kukkaistutukset kaupan portaiden vieressä. Siinä olisi mukava istua, paistatella kesälomapäivää ja nauttia kaupasta ostettua Valion jäätelöpuikkoa. | ||||
|
30.12.2016 12:44 | Jaakko Keränen | ||
| Kiitos kommenteista! Olin kyllä tyystin unohtanut tämän "vanhan hyvän ajan": http://vaunut.org/kuva/19256 | ||||
|
|
29.12.2016 15:05 | Jaakko Keränen | ||
| Tuota en muistanutkaan, että Toijalan paikussa olisi ollut käytössä kuvan mukainen puuvaunukalusto! Taisi olla melko lyhytaikainen vaihe? | ||||
|
|
29.12.2016 13:56 | Jaakko Keränen | ||
| Vai olikohan paikku tullut ensin asemalle ja se siirrettiin pois pikajunien tieltä raiteelta 3 tai 4? | ||||
|
10.07.2016 12:09 | Jaakko Keränen | ||
| Leppälahden kääntösilta (389 + 118) valmistui 1918, se ankkuroitiin kiinteäksi 1969 ja purettiin rataoikaisun yhteydessä 1989 jolloin kääntösilta korvattiin uudella teräsbetonisillalla. Tästä kuvasta on olemassa postikortti jonka postileima on vuodelta 1955. Kyseessä on yksivartinen (erivartinen) standardisilta, jonka jänteet olivat 12,8 m ja 6,6 m sekä vapaa-aukko 10 m. Samanlainen kääntösilta kuin Leppälahdella oli myös Sorsasalossa, Honkarannassa (Lapinsalmi), Särki-salmella, Punkasalmella, Tuunasalmella ja Lieksanjoella. Tiettävästi vain Honkarannan ja Lieksanjoen sillat ovat jäljellä mutta kiinteäksi sillaksi muutettuina (Resiina 2/96). Kävin viime kesänä Lieksassa kuvaamassa ja dokumentoimassa perusteellisesti Lieksajoen kääntösillan. |
||||
|
15.06.2016 21:46 | Jaakko Keränen | ||
| Wow mikä tunnelma! Tallin tuoksun haistaa kun katse lipuu veturien kiiltäviä kylkiä pitkin. | ||||
|
26.05.2016 08:20 | Jaakko Keränen | ||
| Taas on kuvasarja täynnä mehukkaita yksityiskohtia pienoismalliharrastajalle! | ||||
|
26.05.2016 08:19 | Jaakko Keränen | ||
| Kaunis kuva ja huolellinen sommitelma. Tulee mieleen VR:n vanhat mainosjulisteet 50- ja 60-luvulta. | ||||
|
Kuvasarja: Kevätniemen sahan raideristeyksiä |
21.05.2016 12:57 | Jaakko Keränen | ||
| Jälleen kerran uskomattoman komea kuvasarja Reinolta! Kiitos! | ||||
|
16.05.2016 21:46 | Jaakko Keränen | ||
| Hieno kuva tämäkin! Emaliset mainoskyltit olivat yksi erityispiirre asemarakennuksissa 1900-luvun alkupuolella. | ||||
|
16.05.2016 21:36 | Jaakko Keränen | ||
| Tuo vaihteen tulosuunta kääntöpöydälle on minua hämmentänyt sillä Markku Nummelin on piirtänyt Resiinassa 3/1995 vaihteen Siurokosken sillalta päin aukeavaksi eli päin vastoin kun tuossa kuvassa. Mutta onhan vaihde voitu vaihtaa kun yläsatamaa on muutenkin laajennettu. | ||||
|
16.05.2016 11:58 | Jaakko Keränen | ||
| Arkistolaitoksen kokoelmissa on piirustus 2247/L129 joka on Siuron veturitalli 1:100. Kuva on piirretty millimetripaperille vuonna 1944 tehtyjen mittausten perusteella. Tallin pituus on 9 metriä ja siinä on pitkässä sivuseinässä vain yksi ikkunapari. Tämän jälkeen tallia on pidennetty sillä tälläkin sivulla olevissa valokuvissa (esim. http://vaunut.org/kuva/107865 ) tallin sivuseinällä on kaksi ikkunaparia ja selkeä uudisosa tuon 9 metrin jälkeen. | ||||
|
16.05.2016 11:08 | Jaakko Keränen | ||
| Ilmeisesti halkokatos ja vesitorni jäävät juuri kuva-alueen oikealle puolen vai olivatko ne purettu jo 1970-luvulla? | ||||
|
16.05.2016 11:06 | Jaakko Keränen | ||
| Vasemmalla ns. Gunnarin kioski. | ||||
|
16.05.2016 10:51 | Jaakko Keränen | ||
| Tuo laiturin rillitie on jäänyt minulta aikaisemmin huomaamatta. Mihinkä mahtoi mennä tämä Tasson laiturin rillirata? Ehkä se nousi tuohon VR:n tukkiplaanille? Aika paljon kapearaiteisia ja rilliratoja on ollut Siurossa, ainakin kolmella eri sahalla, massatehtaalla, VR:n halkoplaanilla ja tässä Tasson laiturilla. Lisäksi yläsataman nosturi kulki lyhyellä omalla (?) kiskotuksella. Osa kapearaiteisista ristesi VR:n raiteiden kanssa. |
||||
|
16.05.2016 10:39 | Jaakko Keränen | ||
| Eero Järventausta, Laivurin muiston lastuja (1989), sivulla 13 on erinomainen kuva vesitornista, pumppuhuoneesta ja halkokatoksesta. Alkuperäisen kuvan omistaa talousneuvos Kalle Raisamo. Kuva löytyy myös Siuro.Info-sivulta: http://www.siuro.info/fi/tuoreet/896-muisteloilta-1 Vesitornin takana oli pistoraide ja "halkoplaani" jossa kulki lyhyt rillirata jolla halot siirrettiin halkokatokseen. Tuo veturin etupuskimen edessä veturin oikealla puolen oleva teline tai työtaso on minulle täysi mysteeri. |
||||
|
16.05.2016 10:28 | Jaakko Keränen | ||
| Kyllä, täsmälleen sama tukkihissi eli kiramo mutta eri kuvakulma. EDIT: Kirjoitusvirhe korjattu. |
||||
|
|
16.05.2016 08:53 | Jaakko Keränen | ||
| Eero Järventaustan kirjassa "Laivurin lastuja" sivulla 167 on tämän kuvan kohdalla kuvateksti: "Siuron laivarantaa 1910-luvulla. Edessä hl. "Apu" ja takana hl. "Mouhijärvi". | ||||
|
|
16.05.2016 08:48 | Jaakko Keränen | ||
| Päätyjen lisärakennukset ("kahvimyllyt") ovat vielä hirsipintaiset, ulkoverhouslaudat laitettiin vasta vuoden parin päästä kun hirsirakenne oli ensin painunut kasaan. Vuosi 1922 (tai 1923) on varmasti lähellä totuutta. EDIT: Eero Järventaustan kirjassa "Laivurin lastuja" sivulla 49 on tämä sama postikorttikuva ja postikortin leiman perusteella kortti on kulkenut Siurosta Parolaan 20.3.1922. Kuva lienee siis ennen vuotta 1922 otettu, ehkä siis keväällä tai syksyllä 1921? |
||||
|
Kuvasarja: Siuron asemanseutua kuvina |
16.05.2016 08:20 | Jaakko Keränen | ||
| SUURKIITOS! Mahtava kuvasarja vanhasta Siurosta! Varsinkin nuo F1-kuvat olivat minulle ennennäkemättömiä! Tuosta B2-veturista nro. 100 vuodelta 1914 on hyvä tyyppikuva mm. "Höyrylaivojen aika - 100 vuotta laivaliikennettä Kyrösjärven reitillä"-kirjassa. Kuvassa on veturinkuljettaja Heusala ja lämmittäjä Harald Pihlström. Pihlström luovutti kuvan (tai ainakin kopion) Rautatiemuseon kokoelmaan. |
||||
|
15.05.2016 08:33 | Jaakko Keränen | ||
| Kartassa on runsaasti teknisiä värikynämerkintöjä. Ilmeisesti kartat ovat peräisin maanmittaustoimistosta tai vastaavasta. | ||||
|
15.05.2016 08:31 | Jaakko Keränen | ||
| Tarkistin oikean alanurkan merkinnät: "17.6.1943 5.4.1946". Laitoin vuoden 1951 kartoitukseen perustuvan kartan tänne: http://vaunut.org/kuva/110768 |
||||
|
08.05.2016 09:23 | Jaakko Keränen | ||
| Luin tarkemmin tuota Resiinan 3/1995 artikkelia ja vastaan itse itselleni: Releasetinlaite otettiin käyttöön Siurossa 5.5.1966. |
||||
|
|
07.05.2016 11:51 | Jaakko Keränen | ||
| Markku Nummelin toteaa Resiina 3/1995: "Releasetinlaitteet hankittiin Porin radalle jo varsin varhaisessa vaiheessa: vuoteen 1967 mennessä jo Nokialla, Siurossa, Karkussa, Vammalassa, Äetsässä ja Peipohjassa oli sähkökääntöiset vaihteet ja valo-opastimet". Olisiko jollakin jakaa tiedonmurua milloin tarkkaan ottaen Siurossa luovuttiin siipiopastimista ja siirryttiin valo-opastimiin? |
||||
|
07.05.2016 10:34 | Jaakko Keränen | ||
| Yksityisviestillä voi kysellä yhdeksänsivuista ohjekirjaa (ensimmäinen tekstisivu tosin puuttuu) jos asiaan haluaa perehtyä vielä tarkemmin :-) | ||||
|
07.05.2016 10:31 | Jaakko Keränen | ||
| Ehtotaulukko löytyy täältä: http://vaunut.org/kuva/110569 | ||||
|
07.05.2016 08:11 | Jaakko Keränen | ||
| Karkusta päin tullessa oli 12 metrinen ja kolmisiipinen pääopastin B 1/2/3 jolla voitiin antaa poikkeaville raiteille tuleville junille "Aja vähennetyllä nopeudella" opaste (Po2 opaste Karkusta raiteelle I ja Po3 opaste Karkusta raiteelle 3 tuleville junille). | ||||
|
|
07.05.2016 08:03 | Jaakko Keränen | ||
| Markku Nummelin toteaa Resiina 3/1995 olleessa artikkelissa Elvingin eli Kuljun sahan raiteesta: "Raide oli käytössä 1940-luvulle saakka". Ainakin raideyhteys sahalle säilyi vielä 1950-luvun alussa tehdyn ratapihan uudelleenjärjestelyjen jälkeenkin. |
||||
|
|
07.05.2016 08:00 | Jaakko Keränen | ||
| Kampiasetinlaiteohjekirjan mukaan lyhtyraideopastimella U annettiin satamaradalta tuleville junille opaste Ro2 eli "Aja - Raide käytettävissä". | ||||
|
07.05.2016 07:57 | Jaakko Keränen | ||
| Miksiköhän Siuron ratapihan keskivaiheilla (kuvassa vasemmassa laidassa) on kaksisiipinen siipiopastin (kulkutieopastin C 1/2) Nokialta päin raiteelle II tultaessa? Oliko ainoa syy junien ohjaus poikkeavalle kulkutielle hitaammin? Nokialta päin tultaessa kulkutietä C1 suoraan raiteelle II sillä voitiin antaa yhdellä siivellä opaste Po1 eli "Aja" ja käännyttäessä vaihteiden 27 ja 29 kautta poikkeavalle kulkutielle C2 raiteelle I voitiin antaa kahdella siivellä opaste Po2 eli "Aja vähennetyllä nopeudella". |
||||