Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.12.2012 12:48 | Jouni Hytönen | ||
| Joskus n. vuonna 1991 Turusta palaavan JyP HT:n erikoisjunan ja Jyväskylän iltajunan Dr13-veturit rikkoutuivat Tampereen ja Oriveden välillä ja kolmas, Tampereelta hätiin tullut Dr13 veti yhdistetyn junarungon (22 vaunua / 88 aks.) Jyväskylään. Tässä normaaliliikenteen junarunko koostui IC-vaunuista. | ||||
|
10.12.2012 23:08 | Jouni Hytönen | ||
| Suuri filosofinen muutos on myös se, että jatkossa ilmoitettavan asian sijainti kerrotaan myös kilometrien vähenemissuunnassa etäisyytenä edellisestä paikantamismerkistä. Ei siis tarvitse enää laskeskella etäisyyksiä vauhdissa. Paikantamismerkkejä ei välttämättä ole jokaisen radanpidon kilometrimerkin kohdalla, jos maastossa on lyhyitä kilometrejä. Paikantamismerkki 301 on voitu jättää pois ja kertoa asiasta näin. Mahdollisesti se on jätetty pois, koska se olisi ehkä näkynyt myös Tampereen radalle ja risteysasemille asennetaan vain yhden kilometrimittauksen mukaisia paikantamismerkkejä. 301 Jyväskylän suuntaan olisi Haapamäen liikennepaikan alueella eri kilometrimittauksen mukainen paikantamismerkki kuin muut. | ||||
|
10.12.2012 12:21 | Jouni Hytönen | ||
| No hyvä, jos moottori on päivitetty. Alkuperäisillä moottoreilla varustetut Raketat ovat liikkuvia savustamoita. Kitkerä sininen savu leijailee jatkuvasti ympärillä ja välillä sisälläkin. | ||||
|
10.12.2012 12:17 | Jouni Hytönen | ||
| Ei. Ulkosäilytys on vain jatkanut hiljaista hapatustyötään. | ||||
|
Kuvasarja: Toistaiseksi viimeistä kertaa junalla Kelloselkään |
10.12.2012 06:52 | Jouni Hytönen | ||
| Rata on suljettu liikenteeltä, ei lakkautettu. Lakkauttaminen on isompi ja poliittisesti huomattavasti vaikeampi hallinnollinen toimenpide. | ||||
|
08.12.2012 21:34 | Jouni Hytönen | ||
| Kouvolan Seepra, joten Sköldvik on hivenen epätodennäköinen paikka. Laitan panokseni Kotkalle. | ||||
|
Kuvasarja: 1988 Joensuu Helmi-Maaliskuu |
08.12.2012 21:32 | Jouni Hytönen | ||
| Onko näissä kuvissa mukana minkäänlaisia kuvausaika- ja paikkatietoja eli onko ensimmäinen aika ns. valistunut arvaus, josta haarukoimme eteenpäin? | ||||
|
08.12.2012 21:30 | Jouni Hytönen | ||
| Lunta on jopa melko niukasti verrattuna Etelä-Suomen tilanteeseen. | ||||
|
08.12.2012 21:27 | Jouni Hytönen | ||
| Nyt on jo ainakin yksi Eds vihertynyt eli tällainenkin runko on jo liikkunut täysvihreänä. | ||||
|
08.12.2012 21:26 | Jouni Hytönen | ||
| Resiinasta 4/1988 löytyi tieto, että 3.10.1988 kytkettiin lankoihin jännite ja säännöllinen sähkövetoinen liikenne Joensuuhun alkoi 1.12.1988. Tämä näyttää säännöllisen liikenteen junalta, olisiko kuva otettu vuotta myöhemmin tai ainakin joulukuussa 1988? | ||||
|
Kuvasarja: 1988 Joensuu Helmi-Maaliskuu |
08.12.2012 21:23 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvausajankohta on suurelta osin sarjaa myöhäisempi kuin 2.1988. Sotilasjunakuvista en kyllä tiedä. | ||||
|
08.12.2012 21:21 | Jouni Hytönen | ||
| Hämäryys. Tämä veturi ei varmasti ollut punavalkoinen vielä helmi-maaliskuussa 1988. Ajolankaan kytkettiin jännite Imatran ja Joensuun välillä 3.10.1988 klo 8 ja ensimmäinen sähkövetoinen yksikkö liikkui radalla marraskuun alussa 1988. Sähkövetoinen liikenne Joensuuhun aloitettiin 1.12.1988. Tämä kuva voisi siis olla marras-joulukuulta 1988. | ||||
|
08.12.2012 21:04 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko kuva otettu helmi-maaliskuussa 1989? Kävin Joensuussa lättäliikenteen loppuaikoina 15.5.1988 ja tuolloin tämä vaunu oli vielä varmasti omilla teleillään tallilla. | ||||
|
|
08.12.2012 21:02 | Jouni Hytönen | ||
| Tästä veturista on minullakin havainto 29.2.1988 Seinäjoelta tässä värityksessä. Mutta oliko Joensuun sähköistys jo helmi-maaliskuussa 1988 ajettavassa kunnossa? Olisiko kuitenkin niin, että nämä kaikki kuvat ovat helmi-maaliskuulta 1989? | ||||
|
|
08.12.2012 20:54 | Jouni Hytönen | ||
| Aika epätoivoista touhua, jos tuota akselia hyödyntäen on ajateltu kori toisaalle siirtää. | ||||
|
07.12.2012 02:44 | Jouni Hytönen | ||
| Täältä http://www.finlex.fi/data/normit/35182-RVI_1091_412_2009.pdf sivulta 19 löytyy kaksi edelleen voimassa olevaa sähkösoitto-opastetta (Seis ja Valmis lähtöön). Muistelisin, että aikaisemmin "vedä" oli yksi lyhyt pirahdus ja "työnnä" kolme lyhyttä pirahdusta. | ||||
|
07.12.2012 00:16 | Jouni Hytönen | ||
| Junan kokoonpano: 4125+11637+4104+4139+11601+4140. | ||||
|
|
07.12.2012 00:07 | Jouni Hytönen | ||
| Oikeasta reunasta vähän pilkistää vanha kolmosraide, joka oli perusparannuksen jälkeen pussiraide (vaihde vain länsipäässä). Eikös tuossakin seisonut 90-luvulla joko romutusta, muutostyötä tai konepajakorjausta odottavia tavaravaunuja? | ||||
|
|
07.12.2012 00:04 | Jouni Hytönen | ||
| Laittaisin vähän aikaisemmaksi, olisiko 1985 tai 1986? | ||||
|
|
06.12.2012 22:15 | Jouni Hytönen | ||
| Paltanen oli erikoinen paikka perusparannuksen jälkeen. Kuvassa näkyvää Pieksämäen suunnan tulokaarretta loivennettiin, minkä seurauksena ratapiha lyheni. Kohtausraiteen pituus oli vain noin 300 metriä, mutta kuitenkin Paltaseen rakennettiin tälle raiteistolle vielä vaihde- ja opastinturvalaitos. Tässä opastimet on jo purettu ja raiteensulut lisätty jälkikäteen. Nykyisin Paltasessa ei ole muuta kuin linjaraide. | ||||
|
06.12.2012 22:10 | Jouni Hytönen | ||
| Ei tainnut sitten jäädäkään viimeiseksi. | ||||
|
06.12.2012 22:08 | Jouni Hytönen | ||
| Vaikuttaisi vähän siltä, että Katajaharjun seutua olisi myös vähän modifioitu. :) | ||||
|
06.12.2012 21:08 | Jouni Hytönen | ||
| Vartiuksessa taisi olla tällainen erikoisuus eli tämän puolen kello näyttää Moskovan aikaa ja toinen puoli Suomen (Itä-Euroopan) aikaa. | ||||
|
03.12.2012 22:16 | Jouni Hytönen | ||
| Veturissa ei ole vielä sinertävänsävyisiä lämpölaseja ohjaamon tuulilaseina eli kuva ei mielestäni voi olla aivan 80-luvun lopusta, vaan vähän aikaisemmalta ajalta. Junaparissa H 512/511 tämä veturi ei kovin pitkään olisi ehtinyt näkyä ilman ko. lämpölaseja, kun junaparin kalusto vaihtui tällaiseksi 29.5.1988 ja vuonna 1989 ne lämpölasit käsittääkseni jo tulivat, samoin 512/511:ssä alkoi näkyä teräsvaunujakin. | ||||
|
02.12.2012 22:18 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö ole Oulun eteläisempi talli? | ||||
|
02.12.2012 19:00 | Jouni Hytönen | ||
| Su 12.9.1993 oli tuo lättien kokoontumisajo Hyvinkäällä. Tampereelta lähti etelään kahdeksan vaunua - viisi Keitele-Museolta, kaksi Haapamäeltä ja Toijalan 4216. Porvoosta tuli viisi vaunua ja lisäksi Rautatiemuseon 4020 oli liikkeellä omin konein ja kävi Porvoon vaunujen kanssa Rajamäellä. | ||||
|
29.11.2012 20:23 | Jouni Hytönen | ||
| Onhan tuolla säännöllisen liikenteen luettelossa kyllä junapari 3031/4038 Tampere-Kuopio-Tampere. Lieneekö siinä sitten kapasiteetti täysin käytössä Kuopioon/Kuopiosta asti, ettei Pieksämäellä junan kokoonpanoa muuteta. | ||||
|
|
29.11.2012 20:13 | Jouni Hytönen | ||
| Ilmeisesti ei sitten enää nykyisin kulje muita kuin jostain muualta tulevia suoria läpikulkevia asiakasjunia tai raakapuujunia Tampereen ja Pieksämäen välillä. Ennen muinoin oli junapari 3067/6030, jossa myös merkittävästi ehjiä ja rikkinäisiä Dr13-vetureita siirreltiin. :) | ||||
|
29.11.2012 19:25 | Jouni Hytönen | ||
| Tuolta vasemman kautta takaa nousemalla taisi olla kohtalaisen turvallinen pääsy ylös. Tässä edessä ja oikealla muistelisin olevan melkoisen jyrkänteen. Muistikuvat ovat keväältä 2000, jolloin tuolta tuli vielä kuvattua Dr13-vetoisia junia. | ||||
|
27.11.2012 07:37 | Jouni Hytönen | ||
| Venäläisissä platskartnyvaunuissa olisi tarjolla myös käytäväpaikkoja, mutta niitä ei Suomesta käsin tiettävästi pysty ostamaan enkä kyseisiä paikkoja vähänkään täysikasvuisemmalle muutenkaan suosittelisi. :) | ||||
|
26.11.2012 17:02 | Jouni Hytönen | ||
| Melkein tekisi mieli pulahtaa uimaan. :) | ||||
|
26.11.2012 10:26 | Jouni Hytönen | ||
| Aikatauluissa juna on IC2, mutta ilmeisesti tätä junaparia 923/930 on kuitenkin viime aikoina ajettu punasinivihreillä IC-rungoilla (Eipt+Rkt+Ex+Edfs+Ed+Edb). | ||||
|
26.11.2012 10:25 | Jouni Hytönen | ||
| Tänä päivänä vain vasemmalta vesiviskurin ohi. Aikaisemmin oli myös oikealta rakennusten välistä. | ||||
|
25.11.2012 23:04 | Jouni Hytönen | ||
| Täältä voi katsella vähän lisätietoja: http://www.plassertheurer.com/en/machines-systems/ballast-distributing-profiling-ssp-110-sw.html | ||||
|
25.11.2012 09:11 | Jouni Hytönen | ||
| Erityishienoutena Jyväskylän IC-liikenteessä oli se, että Jämsänkosken ja Jyväskylän välillä voitiin ajaa Dr13-vedolla 140 km/h. | ||||
|
|
25.11.2012 09:07 | Jouni Hytönen | ||
| Jyväskylän aggregaatti meni huoltoon lauantaiaamun IC 96:ssa. Tämä 99 ei kulkenut kuin ma-pe. Huollettu aggregaatti vastaavasti palasi lauantain IC 93:ssa takaisin kiertoon -> su 100/93 ja edelleen ma-pe 96/99/100/93. | ||||
|
24.11.2012 15:42 | Jouni Hytönen | ||
| Taitaa olla IC 36 Vaasasta. Aggregaattikos tuolla perässä on menossa huoltoon? | ||||
|
23.11.2012 17:47 | Jouni Hytönen | ||
| LZB - Linienzugbeeinflussung! Saksa on yhdyssanojen luvattu kieli. :) | ||||
|
21.11.2012 22:31 | Jouni Hytönen | ||
| Tien pinta sattuu olemaan soraa. Jos se olisi asfalttia, kansien välissä olisi sitä. Kyllä tuolla kaikki kannen osat molemmilla raiteilla on. | ||||
|
19.11.2012 20:35 | Jouni Hytönen | ||
| Kuusivaunuisia IC2-runkoja liikkuu ilmeisesti kaikkina viikonpäivinä. Tuohon aikaan junaparissa IC 53/52 oli kaksi tällaista runkoa, joissa oli kaksi Edfs-vaunua ja 3-4 Ed-vaunua. | ||||
|
18.11.2012 16:45 | Jouni Hytönen | ||
| Tuolit ovat ainakin irrallisia. Pöydistä en tiedä. | ||||
|
18.11.2012 00:24 | Jouni Hytönen | ||
| Näytti ensin kovasti vaunulta 28020 ja tuumin, että onko sekin jo vihertynyt. Taitaa olla kuitenkin 28080. | ||||
|
18.11.2012 00:20 | Jouni Hytönen | ||
| Lauantain erikoinen: IC 73 Kajaaniin saakka ja vastaavasti sunnuntain IC 68 Kajaanista asti. | ||||
|
17.11.2012 18:50 | Jouni Hytönen | ||
| Se vähä mitä Viassa loppuaikoina oli, oli toisella puolella rataa. Lari on tässä loikkinut sananmukaisesti umpihangessa. Mielestäni siellä oli kuitenkin nimikyltti ja autolla ajettavissa oleva kääntösilmukka ja onhan radalla ollut kuitenkin liikennepaikkamerkit molemmista suunnista. Kai se tie ja kääntösilmukka nyt sentään oli aurattu talvisin. :) | ||||
|
17.11.2012 13:15 | Jouni Hytönen | ||
| En ole nähnyt tai edes kuullut yhdestäkään tapauksesta. | ||||
|
17.11.2012 01:15 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä ei kyllä välttämättä ole vielä kaikki vaunut. Kuvittelisin näiden olevan pidempiä. | ||||
|
16.11.2012 23:42 | Jouni Hytönen | ||
| Korjattu. | ||||
|
16.11.2012 09:10 | Jouni Hytönen | ||
| Heh, vaunu 2692 oli CEift eikä CEit. :) | ||||
|
|
16.11.2012 09:09 | Jouni Hytönen | ||
| Koskahan viimeiset tuollaiset penkit jäivät pois käytöstä? Vaunussa 23024 oli nämä penkit ehkä syyskuun 1993 Nakkilan tasoristeysonnettomuuteen saakka, jossa vaunu meni hylkyyn. Itselleni ei ole jäänyt sen parempaa muistijälkeä, milloin viimeinen näillä penkeillä varustettu vaunu olisi poistunut. | ||||
|
16.11.2012 00:38 | Jouni Hytönen | ||
| Varoitusvalolaitoksia on ollut vasta niin vähän aikaa, ettei niitä nyt kovin paljon ole vielä ehditty tutkia. Kuulisin mielelläni tällaisen tutkimuksen nimen. Mahdat(te)kohan nyt sekoittaa vanhoihin valo- ja äänivaroituslaitoksiin? Ne olivat aikaisemmin onnettomuustilastoissa yliedustettuina eli niissä tapahtui enemmän onnettomuuksia kuin niiden osuus kaikista tasoristeyksistä oli. Koska päärataverkolta on sittemmin lähes kaikki valo- ja äänivaroituslaitokset poistettu tälle vuosituhannelle tultaessa, ovat niissä tapahtuneet onnettomuudetkin lähestulkoon jääneet historiaan. | ||||
|
15.11.2012 08:34 | Jouni Hytönen | ||
| Vähän epäilyttäisi, että siinä on jotain outoa, jos veturisarjan numerokoodi on 1505 ja veturin numero 021, mutta tuossa onkin 012 ja tarkistusnumero 3. Laskeskelin vanhan Heywoodin kirjan perusteella tarkistusnumeroa ja se ei tuntuisi täsmäävän kummallakaan vaihtoehdolla. Voihan toki olla, että logiikka pätkii tuossa numeroinnissa, ainakin Valko-Venäjän rautatiet on antanut nuo 1505-koodit omiinsa Venäjän logiikasta poikkeavasti, vaikka Valko-Venäjän TEP70BS:t on numeroitu perinteisessä järjestelmässä tähän samaan sarjaan (nyt n. 001-180). Valtaosiltaan Venäjällä tuosta numerokoodista näkyy myös veturin perinteinen numero. | ||||