Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.11.2012 20:35 | Jouni Hytönen | ||
| Kuusivaunuisia IC2-runkoja liikkuu ilmeisesti kaikkina viikonpäivinä. Tuohon aikaan junaparissa IC 53/52 oli kaksi tällaista runkoa, joissa oli kaksi Edfs-vaunua ja 3-4 Ed-vaunua. | ||||
|
18.11.2012 16:45 | Jouni Hytönen | ||
| Tuolit ovat ainakin irrallisia. Pöydistä en tiedä. | ||||
|
18.11.2012 00:24 | Jouni Hytönen | ||
| Näytti ensin kovasti vaunulta 28020 ja tuumin, että onko sekin jo vihertynyt. Taitaa olla kuitenkin 28080. | ||||
|
18.11.2012 00:20 | Jouni Hytönen | ||
| Lauantain erikoinen: IC 73 Kajaaniin saakka ja vastaavasti sunnuntain IC 68 Kajaanista asti. | ||||
|
17.11.2012 18:50 | Jouni Hytönen | ||
| Se vähä mitä Viassa loppuaikoina oli, oli toisella puolella rataa. Lari on tässä loikkinut sananmukaisesti umpihangessa. Mielestäni siellä oli kuitenkin nimikyltti ja autolla ajettavissa oleva kääntösilmukka ja onhan radalla ollut kuitenkin liikennepaikkamerkit molemmista suunnista. Kai se tie ja kääntösilmukka nyt sentään oli aurattu talvisin. :) | ||||
|
17.11.2012 13:15 | Jouni Hytönen | ||
| En ole nähnyt tai edes kuullut yhdestäkään tapauksesta. | ||||
|
17.11.2012 01:15 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä ei kyllä välttämättä ole vielä kaikki vaunut. Kuvittelisin näiden olevan pidempiä. | ||||
|
16.11.2012 23:42 | Jouni Hytönen | ||
| Korjattu. | ||||
|
16.11.2012 09:10 | Jouni Hytönen | ||
| Heh, vaunu 2692 oli CEift eikä CEit. :) | ||||
|
|
16.11.2012 09:09 | Jouni Hytönen | ||
| Koskahan viimeiset tuollaiset penkit jäivät pois käytöstä? Vaunussa 23024 oli nämä penkit ehkä syyskuun 1993 Nakkilan tasoristeysonnettomuuteen saakka, jossa vaunu meni hylkyyn. Itselleni ei ole jäänyt sen parempaa muistijälkeä, milloin viimeinen näillä penkeillä varustettu vaunu olisi poistunut. | ||||
|
16.11.2012 00:38 | Jouni Hytönen | ||
| Varoitusvalolaitoksia on ollut vasta niin vähän aikaa, ettei niitä nyt kovin paljon ole vielä ehditty tutkia. Kuulisin mielelläni tällaisen tutkimuksen nimen. Mahdat(te)kohan nyt sekoittaa vanhoihin valo- ja äänivaroituslaitoksiin? Ne olivat aikaisemmin onnettomuustilastoissa yliedustettuina eli niissä tapahtui enemmän onnettomuuksia kuin niiden osuus kaikista tasoristeyksistä oli. Koska päärataverkolta on sittemmin lähes kaikki valo- ja äänivaroituslaitokset poistettu tälle vuosituhannelle tultaessa, ovat niissä tapahtuneet onnettomuudetkin lähestulkoon jääneet historiaan. | ||||
|
15.11.2012 08:34 | Jouni Hytönen | ||
| Vähän epäilyttäisi, että siinä on jotain outoa, jos veturisarjan numerokoodi on 1505 ja veturin numero 021, mutta tuossa onkin 012 ja tarkistusnumero 3. Laskeskelin vanhan Heywoodin kirjan perusteella tarkistusnumeroa ja se ei tuntuisi täsmäävän kummallakaan vaihtoehdolla. Voihan toki olla, että logiikka pätkii tuossa numeroinnissa, ainakin Valko-Venäjän rautatiet on antanut nuo 1505-koodit omiinsa Venäjän logiikasta poikkeavasti, vaikka Valko-Venäjän TEP70BS:t on numeroitu perinteisessä järjestelmässä tähän samaan sarjaan (nyt n. 001-180). Valtaosiltaan Venäjällä tuosta numerokoodista näkyy myös veturin perinteinen numero. | ||||
|
14.11.2012 22:31 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä tämä on ihan yksi Viipurin matkustajajunalaitureista. Aseman edessä on yksi laituri, sitten välissä kaksi raidetta, joista jälkimmäisellä tämä juna seisoo ja sen jälkeen laaja laiturialue, jossa on reunoilla läpiajettavat raiteet ja keskellä pussiraiteita molemmista suunnista. Tälle välilaiturialueelle on kulku asematunnelin kautta. | ||||
|
14.11.2012 16:50 | Jouni Hytönen | ||
| Ttv 11 oli joskus Tampereen vakio. | ||||
|
14.11.2012 06:19 | Jouni Hytönen | ||
| Äh, siis tietysti puuttuvaa Ed:tä korvattiin kahdella Ex-vaunulla. | ||||
|
13.11.2012 23:31 | Jouni Hytönen | ||
| Juurikin ne kaksi, ei enempää. | ||||
|
|
13.11.2012 19:59 | Jouni Hytönen | ||
| Puuttuvaa Ed-vaunua korvattiin noihin aikoihin kahdella Ed-vaunulla satunnaisesti. | ||||
|
13.11.2012 17:20 | Jouni Hytönen | ||
| Tuota en tiennytkään, että myös 2241 siirtyi omin konein museoon. 2234 tuli Haapamäelle hinauksessa eikä sieltä sitten enää kokonaisena poistunut. | ||||
|
|
12.11.2012 21:07 | Jouni Hytönen | ||
| Missä ne on vaarallisiksi luokiteltu? | ||||
|
11.11.2012 15:46 | Jouni Hytönen | ||
| Suolahden vaihtotöissä kokeiltiin joskus 90-luvun alkupuolella Tve4-vetureita. Seurasin kerran, kun Tve4:llä lähdettiin kiskomaan yhdeksää kuormattua Hbi-vaunua Suolahdesta Äänekoskelle ja aika epätoivoiselta vaikutti. Tve4 vieläpä tuli joka arkipäivä aamun ensimmäisenä kulkijana veturina Jyväskylästä Äänekoskelle ja vastaavasti illan viimeisenä takaisin Jyväskylään. Vaikea kuvitella, että tämä kokeilu olisi ainakaan halvemmaksi tullut kuin töiden tekeminen oikealla veturilla. | ||||
|
11.11.2012 12:42 | Jouni Hytönen | ||
| Esim: lähes harmaa runko: https://vaunut.org/kuva/62698 | ||||
|
|
11.11.2012 12:40 | Jouni Hytönen | ||
| Selevä. Harmaan osuus oli alun perin suurempi, mutta ainakin sähkömoottorijunat muuttuivat nopeasti käytössä aika raadon näköisiksi, joten punaista on nyt lisätty. | ||||
|
|
11.11.2012 09:29 | Jouni Hytönen | ||
| Mikä kumman PID-väritys? Vai tarkoitatko tuota tyyliteltyä RZD-logoa? | ||||
|
10.11.2012 21:46 | Jouni Hytönen | ||
| Pyöreäkeulojakin vielä tuohon aikaan Riian liikenteessä liikkui. Tänä päivänä ei taida olla kuin yksi runko jäljellä (605). | ||||
|
10.11.2012 21:39 | Jouni Hytönen | ||
| Jyväskylässä Dr13:t liikuskelivat aina ranskalaisen hienostuneesti ja arvokkaasti. (Eihän aika kultaa muistoja, eihän? :) Dv12-sarjan rääkkäyksestä löytyy omiakin videopätkiä. Pari sekuntia ennen lähtöaikaa päämoottori käyntiin, saman tien liikkeelle ja ei kun ratti laitaan. Savutus on tuossakin videopätkässä sellainen, että ihan terveestä menosta ei ollut kyse. | ||||
|
10.11.2012 21:33 | Jouni Hytönen | ||
| Vähän vaikuttaisi N-alkuiselta eli uusiokilveltä, arvaukseni vuodelta 1995. Siis kilpi, ei auto. :) | ||||
|
10.11.2012 21:31 | Jouni Hytönen | ||
| Onpa pieneksi kuihtunut 3430. Joskus tämännumeroista junaa on nautiskeltu 3Dv12-vetoisena Partalan mäessä tältä sillalta käsin: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Havaintopaikka&srs=EPSG%3A3067&y=6858549&x=397373&lang=fi | ||||
|
|
10.11.2012 18:29 | Jouni Hytönen | ||
| Kova oli tosiaan kiire siinä videossa. En muista itse koskaan nähneeni tuolla tavalla laiturista lähdettävän yksinäisellä veturilla. Savutuskin puhuu jo puolestaan, varsin runsas pelkällä veturilla. | ||||
|
09.11.2012 15:52 | Jouni Hytönen | ||
| Pietarin Varsovan aseman rautatiemuseon kokoelmissa on myös yksi Da-tyyppinen veturi. | ||||
|
08.11.2012 21:21 | Jouni Hytönen | ||
| Tässähän kyllä näyttäisi kuva-alalla olevan vain kolme Edm-vaunua. | ||||
|
|
08.11.2012 21:07 | Jouni Hytönen | ||
| Jopas, Turusta on tullut EFits+4 Edm, samankokoinen ryhmä kuin Helsingistä. | ||||
|
08.11.2012 21:03 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvanottohetkellä tämä oli ainoa TEP70BS. Seuravana vuonna TEP70-veturisarjan tuotanto päättyi numeroon 0576 ja TEP70BS-vetureiden sarjavalmistus käynnistyi. Nyt mennään jo ainakin numerossa 177. Tämä protoveturi on jo ehtinyt käydä täyskorjauksessakin, vaikka ikää ei ole kuin kymmenen vuotta. | ||||
|
07.11.2012 23:50 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo oranssi maali vaan haalistuu melko nopeasti. Tässäkin on jo orastavaa väsähtämistä näkyvissä. | ||||
|
07.11.2012 23:33 | Jouni Hytönen | ||
| 2712+2550 ja 2637. | ||||
|
06.11.2012 23:07 | Jouni Hytönen | ||
| Duisburg - tuo Saksan Itä-Pasila. Tai vaihtoehtoisesti DDR:n etäpesäke lännessä. | ||||
|
06.11.2012 21:12 | Jouni Hytönen | ||
| Kyljessä ei lue TU-2 vaan TЧ-2. Tяговая часть (tjagovaja tšast), kääntyisikö se vaikka vetoyksikkö 2:ksi. Krasnojarskin alueellisen rautatieyhtiön varikko nro 2. On siis ollut ainakin tuohon aikaan Krasnojarskin varikon kirjoilla. Ainakin tämän sivuston http://www.maltsev.net/depo/ mukaan on siellä edelleen. | ||||
|
06.11.2012 13:50 | Jouni Hytönen | ||
| Eläintarhan kallioilla sijaitseva ydinvoimala olisi kyllä ollut aitoa 50-lukulaista kirkasotsaista uskoa tekniikan kaikkivoipaisuuteen. Atomiaika tulee! :) | ||||
|
05.11.2012 20:52 | Jouni Hytönen | ||
| 2724:n ja 2548:n pitkän pään konesuojat ehkä vaihtuivat päikseen Riihimäen onnettomuuden jälkeen konepajalla. | ||||
|
05.11.2012 20:47 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo oikealla näkyvä huvila lienee viimeisimmän levennyksen jäljiltä aivan kuilun partaalla, mutta säästynyt kuitenkin. Vasemman puolen rakennukset ovat historiaa. | ||||
|
05.11.2012 20:44 | Jouni Hytönen | ||
| 2317 on tainnut olla hiljattain konepajassa, kun on niin paksut pyörät. | ||||
|
05.11.2012 13:41 | Jouni Hytönen | ||
| Nythän vaunu 29981 on taas Rk ja 27817 paloi, joten Rk-vaunuja on taas vain 11 kpl. Tässä entisessä Sibeliuksen ravintolassa on pieniä eroja muihin Rk-vaunuihin. Venäjänkielisiä tekstejä löytyy yhä ja mm. astioiden palautuspiste on eri puolella vaunua kuin muissa. Tai no, onko sitä edes? Pelkkä pöytä vain. Vaunu menee parhaillaan IC 5:ssaä kohti Joensuuta. | ||||
|
|
05.11.2012 13:36 | Jouni Hytönen | ||
| Rkt-vaunut 23809-23820 saneerattiin 90-luvun loppupuoliskolla sinisiksi Rk-vaunuiksi 27809-27820. Ensin muuttui Rk 27816 vaunuksi Rky 29981 vuonna 2000 ja myöhemmin kaikki maalattiin punavalkoisiksi seuraavassa konepajakorjauksessa n. 2005-2007. | ||||
|
|
05.11.2012 13:32 | Jouni Hytönen | ||
| EFits-vaunuja on kolme. | ||||
|
|
04.11.2012 22:11 | Jouni Hytönen | ||
| Se on ehkä lopullisesti hautautunut ratapenkereen nostoissa. | ||||
|
02.11.2012 12:23 | Jouni Hytönen | ||
| Jälkimmäisen 3TE10U:n miehistöllä on varmaan ollut mukavat oltavat tuolla tunnelissa. | ||||
|
01.11.2012 22:09 | Jouni Hytönen | ||
| Nämä kirjat (Jere Jarruvaunu ja Junalla Timbuktuun) löytyvät luonnollisesti jälkikasvun kirjastosta. :) | ||||
|
|
01.11.2012 22:08 | Jouni Hytönen | ||
| Meillä taas kotia lähin rautatiekohde oli Ankeriasjärven seisake Jyväskylä-Äänekoski-radalla. Siellä käytiin lenkillä vanhempien ja myöhemmin kavereiden kanssa. Puulaituri säilyi vielä jonkin aikaa seisakkeen lakkauttamisen jälkeen. Varhaisin muistikuvani rautateistä on varmaankin vuodelta 1979, kun ihmettelin autosta veturitallin nurkalla seisonutta lättähatun raatoa. Sen on täytynyt olla Jyväskylän tallissa palanut vaunu 4103. | ||||
|
01.11.2012 10:14 | Jouni Hytönen | ||
| Jos Strömbergin laitteet asennettiin jo tehtaalla, samalla siellä varmasti myös purettiin muutama ja katsottiin, mitä ne olivat syöneet. Eri asia sitten, pystyttiinkö samanlaisia itse sitten kuitenkaan rakentamaan. | ||||
|
01.11.2012 10:08 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä on ehkä paras lähdesivusto haeskeltaessa ex-Neuvostoliiton sähkömoottorijunakaluston tietoja: http://www.rus-etrain.ru/ Muistelisin tonkineeni joskus tuolta, että Pietarin Suomen aseman liikenteessä on ollut sekä ER1- ja ER2-runkoja eli siitä ei voi vielä päätellä, kumpi tässä kuvassa olisi. Jotenkin noita oven yläpuolisia tuuletusaukkoja katsomalla kallistuisin ehkä laittamaan panokseni ER1:lle. | ||||
|
31.10.2012 15:22 | Jouni Hytönen | ||
| Jep, näin taitaa olla. Mahdollisesti myös istumavaunuja (62p / 95p). | ||||
|
|
31.10.2012 14:05 | Jouni Hytönen | ||
| Tverissä (Kalininissa) oli tuotantoa jo neuvostoaikoina, mutta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeinen aika on sille tehtaalle muodostunut kukoistuskaudeksi. Samaa ei voi sanoa kaikista neuvostoaikaisista tehtaista. Esim. Riian RVR rakensi lähes kaiken sähkömoottorijunakaluston neuvostoaikoina, mutta tänä päivänä Venäjä rakentaa sähkömoottorijunansa pääosin itse Torzhokissa ja Demihovossa. | ||||