Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.11.2012 08:34 | Jouni Hytönen | ||
| Vähän epäilyttäisi, että siinä on jotain outoa, jos veturisarjan numerokoodi on 1505 ja veturin numero 021, mutta tuossa onkin 012 ja tarkistusnumero 3. Laskeskelin vanhan Heywoodin kirjan perusteella tarkistusnumeroa ja se ei tuntuisi täsmäävän kummallakaan vaihtoehdolla. Voihan toki olla, että logiikka pätkii tuossa numeroinnissa, ainakin Valko-Venäjän rautatiet on antanut nuo 1505-koodit omiinsa Venäjän logiikasta poikkeavasti, vaikka Valko-Venäjän TEP70BS:t on numeroitu perinteisessä järjestelmässä tähän samaan sarjaan (nyt n. 001-180). Valtaosiltaan Venäjällä tuosta numerokoodista näkyy myös veturin perinteinen numero. | ||||
|
14.11.2012 22:31 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä tämä on ihan yksi Viipurin matkustajajunalaitureista. Aseman edessä on yksi laituri, sitten välissä kaksi raidetta, joista jälkimmäisellä tämä juna seisoo ja sen jälkeen laaja laiturialue, jossa on reunoilla läpiajettavat raiteet ja keskellä pussiraiteita molemmista suunnista. Tälle välilaiturialueelle on kulku asematunnelin kautta. | ||||
|
14.11.2012 16:50 | Jouni Hytönen | ||
| Ttv 11 oli joskus Tampereen vakio. | ||||
|
14.11.2012 06:19 | Jouni Hytönen | ||
| Äh, siis tietysti puuttuvaa Ed:tä korvattiin kahdella Ex-vaunulla. | ||||
|
13.11.2012 23:31 | Jouni Hytönen | ||
| Juurikin ne kaksi, ei enempää. | ||||
|
|
13.11.2012 19:59 | Jouni Hytönen | ||
| Puuttuvaa Ed-vaunua korvattiin noihin aikoihin kahdella Ed-vaunulla satunnaisesti. | ||||
|
13.11.2012 17:20 | Jouni Hytönen | ||
| Tuota en tiennytkään, että myös 2241 siirtyi omin konein museoon. 2234 tuli Haapamäelle hinauksessa eikä sieltä sitten enää kokonaisena poistunut. | ||||
|
12.11.2012 21:07 | Jouni Hytönen | ||
| Missä ne on vaarallisiksi luokiteltu? | ||||
|
11.11.2012 15:46 | Jouni Hytönen | ||
| Suolahden vaihtotöissä kokeiltiin joskus 90-luvun alkupuolella Tve4-vetureita. Seurasin kerran, kun Tve4:llä lähdettiin kiskomaan yhdeksää kuormattua Hbi-vaunua Suolahdesta Äänekoskelle ja aika epätoivoiselta vaikutti. Tve4 vieläpä tuli joka arkipäivä aamun ensimmäisenä kulkijana veturina Jyväskylästä Äänekoskelle ja vastaavasti illan viimeisenä takaisin Jyväskylään. Vaikea kuvitella, että tämä kokeilu olisi ainakaan halvemmaksi tullut kuin töiden tekeminen oikealla veturilla. | ||||
|
11.11.2012 12:42 | Jouni Hytönen | ||
| Esim: lähes harmaa runko: https://vaunut.org/kuva/62698 | ||||
|
|
11.11.2012 12:40 | Jouni Hytönen | ||
| Selevä. Harmaan osuus oli alun perin suurempi, mutta ainakin sähkömoottorijunat muuttuivat nopeasti käytössä aika raadon näköisiksi, joten punaista on nyt lisätty. | ||||
|
|
11.11.2012 09:29 | Jouni Hytönen | ||
| Mikä kumman PID-väritys? Vai tarkoitatko tuota tyyliteltyä RZD-logoa? | ||||
|
10.11.2012 21:46 | Jouni Hytönen | ||
| Pyöreäkeulojakin vielä tuohon aikaan Riian liikenteessä liikkui. Tänä päivänä ei taida olla kuin yksi runko jäljellä (605). | ||||
|
10.11.2012 21:39 | Jouni Hytönen | ||
| Jyväskylässä Dr13:t liikuskelivat aina ranskalaisen hienostuneesti ja arvokkaasti. (Eihän aika kultaa muistoja, eihän? :) Dv12-sarjan rääkkäyksestä löytyy omiakin videopätkiä. Pari sekuntia ennen lähtöaikaa päämoottori käyntiin, saman tien liikkeelle ja ei kun ratti laitaan. Savutus on tuossakin videopätkässä sellainen, että ihan terveestä menosta ei ollut kyse. | ||||
|
10.11.2012 21:33 | Jouni Hytönen | ||
| Vähän vaikuttaisi N-alkuiselta eli uusiokilveltä, arvaukseni vuodelta 1995. Siis kilpi, ei auto. :) | ||||
|
10.11.2012 21:31 | Jouni Hytönen | ||
| Onpa pieneksi kuihtunut 3430. Joskus tämännumeroista junaa on nautiskeltu 3Dv12-vetoisena Partalan mäessä tältä sillalta käsin: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Havaintopaikka&srs=EPSG%3A3067&y=6858549&x=397373&lang=fi | ||||
|
|
10.11.2012 18:29 | Jouni Hytönen | ||
| Kova oli tosiaan kiire siinä videossa. En muista itse koskaan nähneeni tuolla tavalla laiturista lähdettävän yksinäisellä veturilla. Savutuskin puhuu jo puolestaan, varsin runsas pelkällä veturilla. | ||||
|
09.11.2012 15:52 | Jouni Hytönen | ||
| Pietarin Varsovan aseman rautatiemuseon kokoelmissa on myös yksi Da-tyyppinen veturi. | ||||
|
08.11.2012 21:21 | Jouni Hytönen | ||
| Tässähän kyllä näyttäisi kuva-alalla olevan vain kolme Edm-vaunua. | ||||
|
|
08.11.2012 21:07 | Jouni Hytönen | ||
| Jopas, Turusta on tullut EFits+4 Edm, samankokoinen ryhmä kuin Helsingistä. | ||||
|
08.11.2012 21:03 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvanottohetkellä tämä oli ainoa TEP70BS. Seuravana vuonna TEP70-veturisarjan tuotanto päättyi numeroon 0576 ja TEP70BS-vetureiden sarjavalmistus käynnistyi. Nyt mennään jo ainakin numerossa 177. Tämä protoveturi on jo ehtinyt käydä täyskorjauksessakin, vaikka ikää ei ole kuin kymmenen vuotta. | ||||
|
07.11.2012 23:50 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo oranssi maali vaan haalistuu melko nopeasti. Tässäkin on jo orastavaa väsähtämistä näkyvissä. | ||||
|
07.11.2012 23:33 | Jouni Hytönen | ||
| 2712+2550 ja 2637. | ||||
|
06.11.2012 23:07 | Jouni Hytönen | ||
| Duisburg - tuo Saksan Itä-Pasila. Tai vaihtoehtoisesti DDR:n etäpesäke lännessä. | ||||
|
06.11.2012 21:12 | Jouni Hytönen | ||
| Kyljessä ei lue TU-2 vaan TЧ-2. Tяговая часть (tjagovaja tšast), kääntyisikö se vaikka vetoyksikkö 2:ksi. Krasnojarskin alueellisen rautatieyhtiön varikko nro 2. On siis ollut ainakin tuohon aikaan Krasnojarskin varikon kirjoilla. Ainakin tämän sivuston http://www.maltsev.net/depo/ mukaan on siellä edelleen. | ||||
|
06.11.2012 13:50 | Jouni Hytönen | ||
| Eläintarhan kallioilla sijaitseva ydinvoimala olisi kyllä ollut aitoa 50-lukulaista kirkasotsaista uskoa tekniikan kaikkivoipaisuuteen. Atomiaika tulee! :) | ||||
|
05.11.2012 20:52 | Jouni Hytönen | ||
| 2724:n ja 2548:n pitkän pään konesuojat ehkä vaihtuivat päikseen Riihimäen onnettomuuden jälkeen konepajalla. | ||||
|
05.11.2012 20:47 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo oikealla näkyvä huvila lienee viimeisimmän levennyksen jäljiltä aivan kuilun partaalla, mutta säästynyt kuitenkin. Vasemman puolen rakennukset ovat historiaa. | ||||
|
05.11.2012 20:44 | Jouni Hytönen | ||
| 2317 on tainnut olla hiljattain konepajassa, kun on niin paksut pyörät. | ||||
|
05.11.2012 13:41 | Jouni Hytönen | ||
| Nythän vaunu 29981 on taas Rk ja 27817 paloi, joten Rk-vaunuja on taas vain 11 kpl. Tässä entisessä Sibeliuksen ravintolassa on pieniä eroja muihin Rk-vaunuihin. Venäjänkielisiä tekstejä löytyy yhä ja mm. astioiden palautuspiste on eri puolella vaunua kuin muissa. Tai no, onko sitä edes? Pelkkä pöytä vain. Vaunu menee parhaillaan IC 5:ssaä kohti Joensuuta. | ||||
|
|
05.11.2012 13:36 | Jouni Hytönen | ||
| Rkt-vaunut 23809-23820 saneerattiin 90-luvun loppupuoliskolla sinisiksi Rk-vaunuiksi 27809-27820. Ensin muuttui Rk 27816 vaunuksi Rky 29981 vuonna 2000 ja myöhemmin kaikki maalattiin punavalkoisiksi seuraavassa konepajakorjauksessa n. 2005-2007. | ||||
|
|
05.11.2012 13:32 | Jouni Hytönen | ||
| EFits-vaunuja on kolme. | ||||
|
04.11.2012 22:11 | Jouni Hytönen | ||
| Se on ehkä lopullisesti hautautunut ratapenkereen nostoissa. | ||||
|
02.11.2012 12:23 | Jouni Hytönen | ||
| Jälkimmäisen 3TE10U:n miehistöllä on varmaan ollut mukavat oltavat tuolla tunnelissa. | ||||
|
01.11.2012 22:09 | Jouni Hytönen | ||
| Nämä kirjat (Jere Jarruvaunu ja Junalla Timbuktuun) löytyvät luonnollisesti jälkikasvun kirjastosta. :) | ||||
|
|
01.11.2012 22:08 | Jouni Hytönen | ||
| Meillä taas kotia lähin rautatiekohde oli Ankeriasjärven seisake Jyväskylä-Äänekoski-radalla. Siellä käytiin lenkillä vanhempien ja myöhemmin kavereiden kanssa. Puulaituri säilyi vielä jonkin aikaa seisakkeen lakkauttamisen jälkeen. Varhaisin muistikuvani rautateistä on varmaankin vuodelta 1979, kun ihmettelin autosta veturitallin nurkalla seisonutta lättähatun raatoa. Sen on täytynyt olla Jyväskylän tallissa palanut vaunu 4103. | ||||
|
01.11.2012 10:14 | Jouni Hytönen | ||
| Jos Strömbergin laitteet asennettiin jo tehtaalla, samalla siellä varmasti myös purettiin muutama ja katsottiin, mitä ne olivat syöneet. Eri asia sitten, pystyttiinkö samanlaisia itse sitten kuitenkaan rakentamaan. | ||||
|
01.11.2012 10:08 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä on ehkä paras lähdesivusto haeskeltaessa ex-Neuvostoliiton sähkömoottorijunakaluston tietoja: http://www.rus-etrain.ru/ Muistelisin tonkineeni joskus tuolta, että Pietarin Suomen aseman liikenteessä on ollut sekä ER1- ja ER2-runkoja eli siitä ei voi vielä päätellä, kumpi tässä kuvassa olisi. Jotenkin noita oven yläpuolisia tuuletusaukkoja katsomalla kallistuisin ehkä laittamaan panokseni ER1:lle. | ||||
|
31.10.2012 15:22 | Jouni Hytönen | ||
| Jep, näin taitaa olla. Mahdollisesti myös istumavaunuja (62p / 95p). | ||||
|
|
31.10.2012 14:05 | Jouni Hytönen | ||
| Tverissä (Kalininissa) oli tuotantoa jo neuvostoaikoina, mutta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeinen aika on sille tehtaalle muodostunut kukoistuskaudeksi. Samaa ei voi sanoa kaikista neuvostoaikaisista tehtaista. Esim. Riian RVR rakensi lähes kaiken sähkömoottorijunakaluston neuvostoaikoina, mutta tänä päivänä Venäjä rakentaa sähkömoottorijunansa pääosin itse Torzhokissa ja Demihovossa. | ||||
|
30.10.2012 23:39 | Jouni Hytönen | ||
| Sanoisin kyllä, että noista poikkeuksista Eds+Rk on päinvastoin se yleisempi. Silloin ei vaan ole konduktöörille mitään muuta tilaa kuin Expt:stä kaapattava hytti. Täytyypä tutkia, onko kohdalleni osunut Edfs+Rx. Nykyään noita IC-runkoja on niin monta, ettei niitä enää voi yksi ihminen kaikkia saman päivän aikana nähdä. :) | ||||
|
|
30.10.2012 15:37 | Jouni Hytönen | ||
| Voi olla jo hyvinkin lähellä hetki, jolloin näkyy ensimmäinen kokovihreä IC-runko. Vanhin Ed-sarja lähti jo vihertymään alkaen vaunusta 28001. Mitä itse olen havainnut, käytännössä poikkeuksetta Eds:n kaverina on Rx ja Edfs:n seurana Rk tai nykyisin myös sininen Rkt. Eli juurikin noista Eds-vaunuista kiikastaa kokovihreys IC-rungoissa. Joskus olisi voinut olla poikkeuksellisesti runko Edb-Ed-Edfs-Rx-Ex-Expt ja vieläpä kokovihreänä, mutta itse en ole sellaista nähnyt, enkä muista sellaista kuvaakaan kenenkään tänne laittaneen. | ||||
|
29.10.2012 21:17 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös Eikt-vaunuissa ollut loppuaikoina Porkkanoista purettuja penkkejä täällä istumapuolella? Arvelisin, että tämä voisi olla vanhempikin kuin vuodelta 1985. | ||||
|
29.10.2012 10:49 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa, täällä olikin toinen kuva niistä: https://vaunut.org/kuva/78414 | ||||
|
|
29.10.2012 10:44 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä ympärillä on ainakin tänä päivänä melkoinen määrä aseman uuden omistajan tiedotuksia siitä, että junat eivät tälle asemalle enää tule. Kiskojen puuttuminen aseman edestä ei sitä vielä paljasta. :) | ||||
|
29.10.2012 09:59 | Jouni Hytönen | ||
| TEM2 on kyllä poikkeus matkustajajunien vetotehtävissä. Tämä rata on hyvin vähällä käytöllä, ei siis mikään Trans-Siperian päärata. Sekin kyllä kulkee Baikalin etelärannalla ( https://vaunut.org/kuva/14864 ), tässä ollaan länsirannalla. | ||||
|
29.10.2012 09:49 | Jouni Hytönen | ||
| Nähtävästi Irkutskista lähtenyt sähkömoottorijuna hinataan tuolla radalla perille jollakin dieselveturilla. Vähän kuin Terijoki-Koivisto-Viipuri-radalla kesäisin: https://vaunut.org/kuva/39571 | ||||
|
28.10.2012 16:39 | Jouni Hytönen | ||
| Kokonaan oma asiansa on se, kuinka paljon Neuvostoliiton kuljetussuoritteita kasvatti se, että raaka-aineilla ei ollut markkinahintaa, jolloin resursseja hamstrattiin, pilaantui ja käytettiin surutta läpi koko valtakunnan. Ja jos puolestaan kuljetukset olisivat olleet markkinahintaisia, teollisuutta ei olisi välttämättä rakennettu kaukaisimpiin kolkkiin sen varaan, että raaka-ainetta kiikutetaan puoli-ilmaiseksi 5000 km:n päästä. | ||||
|
|
28.10.2012 15:05 | Jouni Hytönen | ||
| Monien neuvostoveturityyppien kerrotaan vaativan melko paljon määräaikaishuoltoja verrattuna länsivetureihin. Sähkövetureista en tiedä, mutta ainakin Virossa vetureiden huoltotarve romahti siirryttäessä 2M62- ja 2TE116-vetureista amerikkalaisvetureihin. | ||||
|
|
28.10.2012 15:01 | Jouni Hytönen | ||
| Neuvostoaikaisiin tilastoihin kannattaa tosiaan suhtautua pienellä epäluulolla. Esim. Latvian rautateiden vuotuiseksi matkustajamääräksi vuonna 1990 kerrotaan 144,5 miljoonaa matkustajaa eli tuplat Suomen tämänhetkiseen matkustajamäärään verrattuna. Luku on kyllä melkoisen suuri, joskin Riian lähiliikenne oli siihen aikaan paljon vilkkaampaa kuin nyt ja silloin ajettiin kymmenvaunuisilla junilla nykyisen neljän tai kuuden vaunun sijasta. Pietari-Varsova-rata oli tuolloin vielä varsin vilkas päärata ja sehän kulkee Latvian kautta. | ||||
|
27.10.2012 07:57 | Jouni Hytönen | ||
| Kaukaan kuljettajat Lauritsalassa ajoivat tehtaan omia vetureita paikanneilla Dv16-vetureilla omin päin. | ||||