Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.04.2023 09:10 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on minultakin mennyt täysin ohi. Hieno aikakonenäkymä, värit ovat kuin tänä kesänä samaan paikkaan menisi. Itse kun ei ole koskaan nähnyt höyryveturia normaaliliikenteessä, tämä ei sinänsä herätä mitään erityisempiä nostalgisia väristyksiä. Onkohan joku seuraillut tuon ajan vaunukiertoja? | ||||
|
05.04.2023 10:23 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä ripeyden tavoittelu sai aikana ennen ovijarruja myös lieveilmiöitä. Olen itsekin ollut matkustajana autossa, jonka kuljettaja ei olisi viitsinyt pysähtyä kokonaan pysäkeillä, vaan avasi ovet vauhdissa. Osa hyppäsi ulos vauhdissa, osa ei. Mielestäni tämä oli varsin riskialtista toimintaa. Hyppäät ulos liikkuvasta autosta ja liukastut saman tien, kun jalka osuu pysäkille. Auto ja sen mukana todellinen vastuullinen tapauksesta jatkaa matkaansa. Jäät miettimään, miten matka jatkuu tästä eteenpäin. Vastaavasti auton lähtiessä pysäkiltä ovet sulkeutuivat toisinaan vasta, kun auto oli jo liikkeellä. |
||||
|
|
04.04.2023 10:37 | Jouni Hytönen | ||
| Bussissa helposti käy sen täyttyessä niin, että seisojia on vain etu- ja keskiovien välisellä alueella. Keskiovien takana oleva alue on seisomiseen ikävämpi, koska käytävä muuttuu ahtaammaksi ja lattiakin saattaa hiljalleen kohota kohti takaosaa. Vilkkaina juhlaöinä (esim. uudenvuodenyö ja vappuyö) sai usein kuulutella tiivistämään. Jossain vanhassa korkealattiaisessa nivelessä periaatteessa koko auton mitta oli yhtä hyvää seisomatilaa, koska käytävä oli koko auton pituuden samalla korkeudella. Kuormitus alkaa humoristisesti ikkunalastista (kaikilla ikkunapaikoilla istuu joku, noin 20 henkeä), sitten tulee istumalasti (istumapaikat täynnä, noin 40-50 henkeä), edelleen seisomalasti (seisojia 20-30 kpl) ja lopulta tuulilasilasti, jossa joutuu pyytämään viimeisiä siirtymään taaksepäin, että näkee oikean peilin. :) | ||||
|
03.04.2023 15:24 | Jouni Hytönen | ||
| En tiedä, näkyykö ylös/alas-suuntatieto tänä päivänä aikatauluissa vielä jollain tavalla. Kilometrien kasvusuuntaan kyllä toki ajetaan edelleen Helsingistä poispäin kaikkiin suuntiin ja kilometrit kasvavat muuten edelleen samalla tavalla kuin radat ovat muinoin rakennettu eli esim. Hyvinkäältä Hankoon ja Toijalasta Turkuun. Bussialalla epäilisin 1-suunnan olevan vaikkapa Helsingistä lähtevillä seutulinjoilla Helsingistä poispäin ja 2-suunnan takaisin kuten aina ennenkin. | ||||
|
Kuvasarja: Junabongausta oikoradalla 1.4.2023 |
02.04.2023 13:52 | Jouni Hytönen | ||
| Eikä tarvitse harmitella, ettei näkynyt mitään erikoista. Menee pari vuotta ja vaivihkaa katoaa jotain tässä kuvasarjassa näkyvää. Aina kannattaa kuvata arkipäivää tässä ja nyt, niin ei tarvitse sitten niin juosta viimeisten perässä niin paljon. :) | ||||
|
31.03.2023 11:42 | Jouni Hytönen | ||
| Luulen, että tässä palavat kyllä ajovalot/puskinlyhdyt, mutta ne ovat melkoisen kelmeät. :) | ||||
|
29.03.2023 12:40 | Jouni Hytönen | ||
| "Vuonna 2021 käyttämiemme biopolttoaineiden osuus oli jo liki 67 %. Keväästä 2022 alkaen Rauhalahden voimalaitos käyttää polttoaineena pelkästään uusiutuvaa puupolttoainetta ja tavoitteena on, että Keljonlahdella sama muutos saadaan aikaiseksi vuoteen 2026 mennessä." https://www.alva.fi/alva/yhtio/energiantuotanto/ | ||||
|
|
29.03.2023 12:38 | Jouni Hytönen | ||
| "Alkuperäisen suunnitelman mukaan Keljonlahden voimalaitoksen kattilassa oli tarkoitus polttaa 70-prosenttisesti puuta. Voimalan koekäyttöjen alettua selvisi, että tavoitteeseen pääseminen vaatii 10-15 miljoonan euron lisäinvestoinnit. Ne tehdään viiden vuoden kuluessa, normaalien vuosihuoltojen yhteydessä." https://yle.fi/a/3-5610326 | ||||
|
|
29.03.2023 12:35 | Jouni Hytönen | ||
| Muistaakseni voimalassa oli joskus tarkoitus polttaa hakkuutähteitä ja niitä oli tarkoitus tuoda sinne junalla pohjoisesta. Kävikö sitten jopa niin, ettei kattila soveltunutkaan niiden polttamiseen. Välillä Keljonlahteen tuli jopa hiiltä Venäjältä ja sitä purettiin Vok-vaunuista hitaasti kaivinkoneella yläkautta. Keljonlahden purkuvuoroa odottavia vaunuja alkoi seistä ympäri lähi- ja vähän kauempiakin seutuja. | ||||
|
28.03.2023 14:04 | Jouni Hytönen | ||
| Olisikohan Tampere-Toijala-akselilla Riihimäki-Tampere-henkilöjunassa ollut Sm4 voinut sattua samaan näkymään Dr13-vetoisen junan kanssa? Nyt kyllä muisti pätkii, riittikö Sm4-yksiköitä vielä alussa noin kauas. | ||||
|
26.03.2023 22:36 | Jouni Hytönen | ||
| Tapiolan metroasema on kyllä varsin turhauttava esimerkki siitä, kuinka metrossa huonossa tapauksessa kuluu varsin paljon aikaa pelkästään laituritasolle pääsemiseen, varsinainen matka on sitten vielä erikseen. Vanha bussitunneli maan päällä ei ollut erityisen esteettinen, mutta sieltä lähtenyt 104 tai 109 oli hyvinkin Hanasaaressa menossa siinä ajassa kuin nykyään tarvitaan laituritasolle kiertelyyn. | ||||
|
23.03.2023 14:08 | Jouni Hytönen | ||
| Olikohan myslijogurtti 3,50 €. | ||||
|
23.03.2023 09:44 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös tämä ole ainoa säästynyt kiitojunan vaunu eli muut tämän rungon vaunut on romutettu jo kauan sitten. Ja tämän ainoankin kunto on lohduton. Jos ihan fantasiamaailmassa ilman resurssirajoitteita haaveilisi, Hr11-vetoinen kiitojunarunko, jossa siis olisi toimiva Hr11 1950 veturina ja mukana tämä vaunu kunnostettuna sekä kaksi replikavaunua, olisi ollut vaikka rautateiden 150-vuotisjuhlissa 2012 melko hieno näky. :) | ||||
|
19.03.2023 20:14 | Jouni Hytönen | ||
| 3013, 3017 ja 3054 liikkuivat ensimmäisinä punavalkoisina Sr1-vetureina alkuajat ilman mustaa tuulilasinympärystä. | ||||
|
Kuvasarja: MRY:n syysretki vuonna 1988 |
16.03.2023 15:30 | Jouni Hytönen | ||
| Juurikorpi-Hamina on edelleen valtion rataverkolta näkemättä, tuolla syysretkellä en ollut vielä mukana. Kymi-Karhula toki myös, enkä ole Vesijärvenkään asemalla kiskoitse käynyt. | ||||
|
16.03.2023 15:26 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä kuvassa Kouvolan oikoraide näkyy vasemmassa reunassa. | ||||
|
16.03.2023 15:11 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä ei oikeastaan ole Kouvolan oikoraide tai ainakaan se, mitä sillä tänä päivänä tarkoitetaan. Oikoraidetta pitkin Luumäen suunnasta tuleva tavaraliikenne pääsee jatkamaan matkaa etelään kohti Juurikorpea käymättä Kouvolan ratapihalla. Kuvan raidetta pitkin Kouvolan tavararatapihoilta lähtevä ja sinne etelästä saapuva tavaraliikenne pääsee Kouvola-Luumäki-pääradan ylitse häiritsemättä sen liikennettä. | ||||
|
16.03.2023 14:58 | Jouni Hytönen | ||
| Periaatteessa kyllä kiinnostaa, mutta nykyisessä elämäntilanteessa ei ihan joka viikolla ehdi rymyämään pitkin metsiä. Olen tyytynyt vuosina 1996 ja 2003 ottamiini kuviin. :) | ||||
|
13.03.2023 16:54 | Jouni Hytönen | ||
| Terässillan aikaan kulkuaukko oli vielä aavistuksen tätä ahtaampi. :) | ||||
|
13.03.2023 16:52 | Jouni Hytönen | ||
| Onpa hyvinkin. Parillinen junannumero kohti Helsinkiä, toisessa päässä pengertä maisemat olisivat vähän erilaiset. Sähköratapylväät ovat radan eteläpuolella. | ||||
|
06.03.2023 21:23 | Jouni Hytönen | ||
| Veikkaisin, että tämäkin nauttii Pendolinojen alkuaikojen kohtalosta eli jokainen pienikin ongelma pääsee lehtien palstoille. | ||||
|
06.03.2023 13:58 | Jouni Hytönen | ||
| ERA:n sivuilta voi hakea viimeisimmän VKM-listauksen: https://www.era.europa.eu/domains/registers/vkm_en | ||||
|
Kuvasarja: Rautaesirippu raollaan |
04.03.2023 09:53 | Jouni Hytönen | ||
| Soklin oikeudet eivät ole enää Yaran omistuksessa, vaan Suomen valtion omistamalla Suomen Malminjalostus Oy:llä. | ||||
|
20.02.2023 10:54 | Jouni Hytönen | ||
| Kun kuvaa rauhassa ja ajoissa arkipäiväisiä näkymiä, ei tarvitse sitten viimeisinä vuosina juosta niin paljon. :) Ja jotkut muutokset tapahtuvat ilman isompaa melua, kuten nyt vaikka Eil-kaluston jäänti pois suurimmasta osasta ruuhka-ajan veturivetoisia junia. | ||||
|
19.02.2023 22:54 | Jouni Hytönen | ||
| Pitkä kolmonen. 1111 on jäljellä Haapamäellä ja sen tenderin kunnostus ehti edetä pitkälle ennen kuin päätettiin vaihtaa kunnostettava veturi 1136:ksi. Niinpä 1136:lla on mukanaan 1111:n tenderi. Sorsapoikue 2222 on puolestaan romutettu jo kauan sitten, mutta jäi yhdeksi viimeisistä käytössä olleista Dr12-vetureista. Viimeinen ajo oli 26.11.1990 Jyväskylän Pv3:na. 3333 pysyy liikkeellä vielä pitkään. | ||||
|
19.02.2023 22:47 | Jouni Hytönen | ||
| Taaempi on 3109. | ||||
|
16.02.2023 12:46 | Jouni Hytönen | ||
| Kesällä 2011 matkustin Vr1 665 -vetoisella junalla Savonlinnasta Pieksämäelle (hyvä niin, kun tietää radan nykytilan...) ja silloin tuli mieleen, että 105 km Savonlinnasta Pieksämäelle oli 40 km/h taivaltavalle Vr1:lle ehkä aavistuksen turhan pitkä matka. Noin 50 km Varkauteen on varmaan aika optimi. Mutta tarjosi tuo yhteys puuttuvan palan matkaketjuun Lappeenrannasta Tampereelle Savonlinnan ja Pieksämäen kautta. Pieksämäellä tosin oli yövyttävä Savonsolmussa (hyvä niin, kun tietää rakennuksen nykytilan...). | ||||
|
|
16.02.2023 12:38 | Jouni Hytönen | ||
| Haapamäen Höyryveturipuiston alkumetreillä oli mietinnässä Vr3 753:n valitseminen Jyväskylän Kiskoliikennekerhon ja Pirkanmaan Rautatieharrastajien kerhon yhteiseksi nimikoksi kunnostettavaksi ajokuntoon. Siinä on kuitenkin jostain syystä pari kytkintankoa vääntynyt, en muista oliko muitakin syitä valita myöhemmin Tk3-veturi, ensin 1111 ja lopulta 1136. Vr3:n suurin sallittu nopeus on melko alhainen 45 km/t. Lyhyillä matkoilla se ei toki haittaa. Ja voisi epäillä, ettei tämä ole ihan höyryvetureiden pieniruokaisimmasta päästä myöskään. Rautatiemuseolle on Hyvinkäällä varattuna Vr3 755 ja Kuopiossa muistomerkkiveturina 752. | ||||
|
16.02.2023 12:30 | Jouni Hytönen | ||
| Varayksiköt 9016 ja 9017 ovat Transition omissa väreissä. | ||||
|
16.02.2023 00:33 | Jouni Hytönen | ||
| Täytyypä selvitellä, miten ne saataisiin pois näkymästä väärällä tavalla. Kotkassa syy on sama kuin Turussa. | ||||
|
|
16.02.2023 00:31 | Jouni Hytönen | ||
| Transitiolla on muutama varayksikkö, jotka kiertävät tarpeen mukaan ympäri maata paikkaamassa kaluston huolloista ja korjauksista johtuvia vajeita. Norrtågin liikennettä tämä on tällä kertaa ajamassa. Kalustoyhtiö Transitio omistaa suuren määrän Reginoita, esimerkiksi kaikki Norrtåg-, Upptåget-, X-tåget-, Värmlandstrafik- ja Tåg i Bergslagen -liikenteessä käytettävät. Västtrafikilla on omia yksiköitä Göteborgin seudulla. | ||||
|
15.02.2023 14:18 | Jouni Hytönen | ||
| Viittasin vain yöjuniin. :) | ||||
|
15.02.2023 11:28 | Jouni Hytönen | ||
| En tiedä, miten tuollaisissa työyhteisöissä alkoholikulttuuri on kehittynyt tähän päivään mennessä, mutta muualla ainakin alkoholia kuluu vähemmän. Vaan ei ole kauankaan, kun vielä lehdissäkin mietittiin, miksi esimerkiksi yliopistojen opiskelijakulttuuriin jaa tapahtumiin kytkeytyy niin vahvasti olettamus käyttää alkoholia, runsaastikin. | ||||
|
|
15.02.2023 11:15 | Jouni Hytönen | ||
| Huoltohallintie on yksityisraiteella, tasoristeyksen poistaminen valtion rataverkon rekisteristä näyttäytyy väärin tasoristeyksen poistumisena kokonaan. | ||||
|
|
15.02.2023 11:09 | Jouni Hytönen | ||
| Yhtään täysin sinistä/siniperäistä junaa tai kokonaan yksikerroksista junaa ei enää ole. Kolarin sesonkijunaparissa 263/262 on myös Edg-vaunu ja Rovaniemen sesonkijunassa 267/264 Edg:n lisäksi jopa Edm-vaunuja. Kaikki ravintolat ovat Rx-vaunuja. Täysin sinistä junaa saa kyllä oikeastaan hakea keväältä 2015, kun Rkt- ja EFit-vaunuja vielä käytettiin yöjunissa. | ||||
|
|
15.02.2023 11:05 | Jouni Hytönen | ||
| Laskeskelin matkahausta, että lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tällä viikolla liikkuisi 22 kpl CEmt-vaunuja. Onkohan liikennekelpoisten määrää pudotettu 30:stä alaspäin? Hiihtoloman kuumimpina sesonkihetkinä ajattelisi maksimimäärän vaunuja olevan liikenteessä. Kun 30 kpl oli liikennekelpoisina, 27 kpl saattoi olla sidottuna juniin. Samalla logiikalla voisi olla 25 kpl liikennekelpoisina, joista 22 kpl sidottuna juniin. | ||||
|
15.02.2023 11:01 | Jouni Hytönen | ||
| Yöjunissa on nykyään kahdeksan kappaletta Rx-vaunuja, onkohan tämän lisäksi enää muita Rk-vaunuja liikennekelpoisina? | ||||
|
13.02.2023 09:52 | Jouni Hytönen | ||
| Kenellä on resurssit rusnailla jatkuvasti katosta irtoavaa kiviainesta pois? En usko, että mikään taho uskaltautuu vanhan Pönttövuoren tunnelin kautta kulkevan pyörätien ylläpitäjäksi. Kuvan tunneli vaikuttaisi holvatulta, Pönttövuori on melkein koko 1223 metrin matkalta luonnonkivipinnalla ja vesivuodot olivat ongelma jo junaliikenteen aikana. Kävin paikalla juhannuksen tienoilla 1996 ja tuolloin tunnelissa oli edelleen paksu jääkerros. | ||||
|
11.02.2023 23:54 | Jouni Hytönen | ||
| Mäntän joulupukkijuna Pr1-vedolla oli näemmä 26.11.1994. Eipä löytynyt enää ihan heittämällä muistipaikoista. :) | ||||
|
|
10.02.2023 15:41 | Jouni Hytönen | ||
| Silloin, kun Paikku oli vielä ajokuntoinen, pidin siitä höyryvetureista eniten. Olikos siinä kuitenkin käytön kannalta ikäviä rajoitteita vesitankkien ja hiilitilan koko? Pitikö vaikka matkalla Helsingistä Riihimäelle pysähtyä ottamaan vettä jossain Järvenpäässä? Höyryveturipuiston ensimmäisenä kesäkautena 1988 Paikulla vedettiin säännöllistä viikonloppuliikennettä Haapamäeltä Keuruulle ja takaisin. Tuolle reissulle nyt vesi ainakin riitti. Jonain vuonna 90-luvun alussa ajettiin joulupukkijuna Haapamäeltä Mänttään ja takaisin, muistaakseni myös pari vuoroa Vilppulan ja Mäntän välillä ja sellaisena päivänä paloautoa jo tarvittiin juottamaan hepo. | ||||
|
06.02.2023 15:58 | Jouni Hytönen | ||
| Tässäkään ei ole enää Kiviluomaa, joka oli liikennepaikkarakennuksella varustettu paikka, joka jäi alkuperäisen ratalinjan varteen sivuun nykylinjauksesta. Se sijaitsi hiukan nykyisen Parkanon aseman koillispuolella. | ||||
|
03.02.2023 22:25 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on varmaan ratapihan länsipään tasoristeyksestä, jota ei enää ole. Asemarakennus on tällä samalla puolella rataa kuin kuvaaja. Kohtausraiteet olivat toisella puolella ja napero tällä aseman puolella. | ||||
|
30.01.2023 16:02 | Jouni Hytönen | ||
| Vieläkö tämäkin Haapamäellä jonnekin mahtuu? | ||||
|
24.01.2023 13:34 | Jouni Hytönen | ||
| Tällä tavalla minuakin vielä opetettiin kaunokirjoittamaan 1980-luvun peruskoulun toimesta. Kaunokirjoitustapa taisi muuttua 90-luvun puolella ja omathan lapset sitä eivät enää tämän päivän peruskoulussa opettele. | ||||
|
23.01.2023 16:20 | Jouni Hytönen | ||
| Rakennusta ei ymmärtääkseni ole edes siirretty, vain rata on muuttanut sen edestä täysin toisaalle. | ||||
|
23.01.2023 09:26 | Jouni Hytönen | ||
| Vilppulassa on nykyisin yksi vaihde enemmän, mutta Ostolassa (Ähtäri) enää kolme. Tervajoki on menettänyt kaikki vaihteensa ja Vaasankin merkitys rautatiemaailmassa on vahvasti supistunut. | ||||
|
23.01.2023 08:58 | Jouni Hytönen | ||
| Lapsena nalle tuli tutuksi Maailman vahvimpana nallena mm. nimikkolehtensä sivuilta. Bamse on jotain myöhempien aikojen ja toki alkukielistä hapatusta samaan tapaan kuin Tikkis-tikkarit piti jostain kumman syystä muuttaa Dumleiksi. :) | ||||
|
19.01.2023 10:52 | Jouni Hytönen | ||
| Jotenkin voisi aavistella, ettei vesibussin osuminen kuvaan ole täyttä sattumaa, mutta melko oivallisesti juna ja vesibussi ovat kuvaan lopulta osuneet. Ehkä on katseltu, että nyt kurkistaa vesibussi silta-aukosta, tule nyt äkkiä paikalle juna! :) | ||||
|
19.01.2023 10:50 | Jouni Hytönen | ||
| Kesla taisi muinoin tehdä mm. potkukelkkoja. :) | ||||
|
19.01.2023 10:04 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä silta on varmaan saanut lähteä viimeistään sähköistystöissä parin vuoden sisällä. | ||||
|
12.01.2023 13:55 | Jouni Hytönen | ||
| Noissakin kartan mukaan neljä raidetta, mutta en tiedä, oliko täsmällinen tieto. Jotenkin epäilisi, että Luumäellä olisi voinut olla viisikin raidetta. | ||||