Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.05.2019 08:44 | Jouni Hytönen | ||
| Löysin omista kuvista täsmennystä aikahaarukointiin: Oulun 2600-sarjalaisissa on ollut kuvassa näkyviä sinertäviä lämpölaseja jo toukokuussa 1988. | ||||
|
29.04.2019 23:54 | Jouni Hytönen | ||
| Olikohan helmikuussa 2001 Piusassa myös siellä käydessäni? On tietysti ollut aikaa kadota sen jälkeen. Varmaan tänä päivänä alkavat olla jo aika harvinaisia. | ||||
|
29.04.2019 10:27 | Jouni Hytönen | ||
| Äitini näki tuon 2222:n kävelylenkillään 26.11.1990, itse olin koulussa onnellisen tietämättömänä tästä historiallisesta tapahtumasta. 2222:n viimeiset liikkeet sijoittuivat vieläpä Sulun radalle, jossa Dr12-sarjaa nähtiin äärimmäisen harvoin. | ||||
|
|
29.04.2019 10:22 | Jouni Hytönen | ||
| 2222 siirrettiin vielä Seinäjoelta Jyväskylään marraskuussa 1990, koska pitäähän Jyväskylässä nyt olla Huru pilttuussa 4. :) | ||||
|
|
29.04.2019 10:21 | Jouni Hytönen | ||
| Porin viimeiseksi Dr12-veturiksi jäi 2236, joka toi viimeisenä työnään TK 3816:n Tampereelle 3.12.1990. Jyväskylässä viimeiseksi jäi 2222, joka toimi Pv3:na 26.11.1990, mutta hinattiin Tampereelle. Jyväskylän pitkäaikainen vakio 2219 ehti hajota hiukan aikaisemmin marraskuussa käydessään viime töinään poikkeuksellisesti Äänekoskella, missä Huru oli harvinainen vieras. | ||||
|
29.04.2019 09:10 | Jouni Hytönen | ||
| Tänä päivänä on vaikea kuvitella, että Kajaanissakin on joskus ollut oma päivystäjä. | ||||
|
29.04.2019 09:08 | Jouni Hytönen | ||
| 16-paikkainen laite, etupäässä lukituskampia, vain kaksi vaihdekampea tässä päässä. Osaako joku sanoa, kumpi on uudempi kampiasetinlaitemalli, tämä jossa asennonosoitin on toteutettu tuollaisella kahdella pikku nuolella, joista toinen on valkoinen ja toinen musta riippuen kampien kääntämisestä vai toinen, jossa asento ilmaistaan kääntyvällä pienellä nuolipyörällä? Tätä veikkaisi vanhemmaksi. Sittenhän on vielä antiikkisempi tapa eli 180 astetta kääntyvä nuoli, joita en ole nähnyt Suomessa missään muualla kuin Huutokosken itäpään käytöstä poistuneessa laitteessa. Onkohan se vielä kopissaan, vai onko pelastettu jonnekin turvaan? | ||||
|
26.04.2019 21:09 | Jouni Hytönen | ||
| Tämän radan liikennöinti oli varsin tehotonta, kun veturit piti kierrättää junan toiseen päähän Kiukaisissa ja Kauttualla molempiin suuntiin mentäessä ja tietysti sitten vielä Säkylässäkin. Radio-ohjauskaan ei ehtinyt avuksi. | ||||
|
26.04.2019 20:56 | Jouni Hytönen | ||
| 15.9.1990 tuolla olivat liitevaunut 5511 ja 5603 eli jos tunnistatte tuon CEiv-vaunuksi, niin se on sitten 5603. | ||||
|
25.04.2019 13:33 | Jouni Hytönen | ||
| Tämän kuvan https://vaunut.org/kuva/117459 yhteydessä olikin tyhjentävä selvitys asiasta. | ||||
|
|
25.04.2019 13:24 | Jouni Hytönen | ||
| Ainakin 5108+5110, 5117+5118, 5121+5122 ja 5123+5124. 5108:n ja 5110:n väliin palautettiin CEiv 5604, kun Satasarvinen-tuote osoittautui hyvinkin suosituksi. | ||||
|
23.04.2019 10:46 | Jouni Hytönen | ||
| Lapsuusmuistoihin kuuluu Pörrinsalmen ylitys 69-tiellä matkalla mökille tai pois sieltä. Haju oli melkoinen, Äänekosken tehtaat päästivät veteen vähän enemmän jätteitään kuin tänä päivänä. Tehdas on toiminnassa entistä tuotteliaampana ja hajut ovat suurimmaksi osaksi historian lehdillä. | ||||
|
22.04.2019 19:32 | Jouni Hytönen | ||
| Väritys on edesmenneen Peterson Rail AB:n. | ||||
|
|
22.04.2019 19:31 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä jotain informaatiota: https://www.svenska-lok.se/pbane_main.php?s=442&g=m | ||||
|
16.04.2019 20:56 | Jouni Hytönen | ||
| Joitakin lasten 10 matkan talvileikeissä kostuneita 10 matkan lippuja muistan itsekin kuljettajana kohteliaasti torjuneeni juuri Almexin tukkeutumista välttääkseni. :) | ||||
|
16.04.2019 19:29 | Jouni Hytönen | ||
| Maassa taitaa olla jäänteitä Tk3 1102:sta. Puskinpalkki päätyi Pr2 1800:aan ja 1102 taisi olla ensimmäinen Haapamäellä romutettu veturi. | ||||
|
14.04.2019 00:19 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös tämä ollut rajasilta siinäkin merkityksessä, että joen oikealla rannalla oli heti Berliinin muuri ja vasen ranta kuului tässä Länsi-Berliiniin? En kyllä ulkoa muista, pääsikö kiskoliikenne tätä siltaa pitkin läpi itäpuolelle. Tekisi mieli veikata, että ei päässyt. Kävin tällä alueella itsekin juuri elokuussa. | ||||
|
08.04.2019 13:48 | Jouni Hytönen | ||
| Mietin, muistanko nyt tuon köyden nimen varmasti oikein - kyllä, yritys toimii edelleen: https://www.marlowropes.com/defence-ropes-towing-recovery | ||||
|
|
08.04.2019 13:41 | Jouni Hytönen | ||
| Vinssausta harjoiteltiin erikseen, mutta tuo Marlow-köysi vasta hauska olikin. Köysi kiinni jumissa olevaan ajoneuvoon ja lähdetaan ajamaan avustavalla kuorma-autolla, mielellään nopeasti kiihdyttäen. Köysi oikenee, venyy ja lopulta kiskaisee jumissa olleen Proton vauhdilla ylös huntasta. En tiedä, onko tuo enää tänä päivänä käytetty menetelmä, koska jumista vapautuva ajoneuvo ei ole kovinkaan hyvin ohjattavissa. Ja jos osutaan vauhdilla kiveen, puuhun tms, syntyy enemmän vaurioita kuin itse juuttumisesta. | ||||
|
|
07.04.2019 18:39 | Jouni Hytönen | ||
| Armeijan kuljettajakoulutuksessa pääsi kokeilemaan monenlaista hauskaa. Demonstroitiin juuttuneen ajoneuvon pelastamista venyvällä Marlow-köydellä. Ensin piti ajaa Proto mahdollisimman syvälle mutaan ja sitten sitä vedettiin Masilla pois. :) | ||||
|
05.04.2019 15:54 | Jouni Hytönen | ||
| Sähköistys otettiin käyttöön 3.10.1994, mutta työt vaativat kyllä useamman vuoden. En nyt ihan ulkoa muista, oliko jo vuonna 1991 jotain tekeillä, mutta vuonna 1992 työt olivat jo varmasti käynnissä. | ||||
|
|
05.04.2019 15:51 | Jouni Hytönen | ||
| Punaruskeita Sr1-vetureita ehti liikkua Jämsänkoskella, mutta vain hinauksessa. :) Vuonna 1993 koulutettiin jo Jyväskylän tallilla veturimiehiä Sr1-veturisarjaan ja samaan aikaan Jämsänkosken ratapihalla oli jo jotain valmiina sähköistyksestä, ei toki kaikki. (Onnistuin liittämään kommentin ensin tuohon kuvaan 6565.) | ||||
|
02.04.2019 10:08 | Jouni Hytönen | ||
| Ehdotan tilanteen rauhoittamista ja hajaantumista, asia ei taida enää tästä edetä. Yksityisviesteillä voinee jatkaa, jos se on ehdottoman välttämätöntä. | ||||
|
02.04.2019 09:50 | Jouni Hytönen | ||
| Koskahan on viimeisen kerran porrasvalo palanut ja missä vaunussa? Pitikö nuo erikseen käsin kytkeä päälle joka vaunussa vai oliko kytketty oven avautumiseen? | ||||
|
02.04.2019 09:48 | Jouni Hytönen | ||
| Ilmalaan/Pasila tavaraan saakka ei tule nykyään enää yhtään tavarajunaa. Normitilanteessa nämä tietysti vaihtuisivat sujuvasti matkustajajunissa. | ||||
|
02.04.2019 07:22 | Jouni Hytönen | ||
| Eihän tuolla näy yhtään nykyaikaista merkkiä. :) | ||||
|
01.04.2019 16:02 | Jouni Hytönen | ||
| Kävin Kemijärvellä kolmena pääsiäisenä (1987, 1988 ja 1989), silloin rungoissa oli jo kaksi CEmt-vaunua. | ||||
|
01.04.2019 08:33 | Jouni Hytönen | ||
| Ilman latausta, käyttöä ja huolenpitoa niiden kunto voi olla jo lohduton. :( | ||||
|
29.03.2019 15:03 | Jouni Hytönen | ||
| Vähimmillään oli vain kaksi junaparia Äänekoskelle ma-pe, viikonloppuisin yksi. Satunnaisesti noin kerran viikossa liikettä Äänekoskelta eteenpäin. Siitä se sitten lähti hiljalleen elpymään. | ||||
|
29.03.2019 13:55 | Jouni Hytönen | ||
| Ei tämä kuva voi mitenkään olla vuodelta 1993. | ||||
|
28.03.2019 22:35 | Jouni Hytönen | ||
| Tällä aikatauluviivalla kulkee nykyään tuplapendo S 9/69, joka on varsin usein loppuunmyyty. Nimimerkki Veturivetoinen juna takaisin, Lappeenranta. | ||||
|
28.03.2019 22:30 | Jouni Hytönen | ||
| Ysärillä oli hetken kummajaisina myös Pankkiposteja. :) Kuoreveden Hallissa muistan viimeisen kerran nähneeni Pankkipostin. | ||||
|
27.03.2019 23:16 | Jouni Hytönen | ||
| Jylhä, omaleimainen ääni, joka poikkeaa kaikista muista kulkijoista ainakin Karjalan radalla. Ei nyt tietysti pelkkänä veturina liikkuessa. | ||||
|
27.03.2019 23:15 | Jouni Hytönen | ||
| Kaarresäde on tässä vain 300 m. | ||||
|
|
27.03.2019 23:08 | Jouni Hytönen | ||
| Tuohon aikaan rautakanavaliikenne veteli viimeisiään eikä kukaan olisi ikipäivinä uskonut, että sähköistystyöt saavuttavat jonakin päivänä kuva-alan. :) | ||||
|
26.03.2019 23:35 | Jouni Hytönen | ||
| Perjantai 25.8.2017? https://juliadata.fi/timetables?s=1944&d=25.8.2017 ja vieressä IC 10? Puissa ei kyllä ole lehtiä elokuun malliin, täytynee mennä vielä kauemmas. | ||||
|
|
26.03.2019 22:56 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan vielä tätäkin pienemmissä kylissä ja rakennuksissa toiminut joskus Postipankin konttori, vai onko tämä jo aika lailla listan pohjalla? | ||||
|
26.03.2019 22:53 | Jouni Hytönen | ||
| Taitaa olla samansukuista sanaleikkiä kuin kuulutus ravintolavaunun sijaitsemisesta vaunussa 3 tms. Kuvittelen mielessäni kaksi sisäkkäistä vaunua. :) | ||||
|
26.03.2019 14:59 | Jouni Hytönen | ||
| Heh, kirjoitinkin, että en heittämällä keksi... :) Tuo vaihde näyttää tosiaan olevan YRV-tyyppiä. | ||||
|
|
26.03.2019 13:21 | Jouni Hytönen | ||
| En heittämällä keksi valtion rataverkolla olevan tällä hetkellä yhtään YRV-vaihdetta. Voi niitä toki olla jossain yksityisraiteilla. | ||||
|
20.03.2019 12:00 | Jouni Hytönen | ||
| Hiihtolomassa on puolensa verrattuna syyslomaan, olen nyt kahtena viime vuotena viettänyt syysloman Vuokatissa. Sää on ollut muuten mukava pikkupakkanen, mutta aurinko ei ole isommin näyttäytynyt. | ||||
|
13.03.2019 11:21 | Jouni Hytönen | ||
| Porin hiiltä on tullut viime aikoina satunnaisesti yli myös Imatrankoskelta, joten myös rataosa Luumäki-Imatra tavara, ehkä myös Imatra tavara-Imatrankoski on päässyt nauttimaan ylimääräisestä tärinästä. | ||||
|
11.03.2019 16:11 | Jouni Hytönen | ||
| Saattaisi olla miltei skånskaan verrattavia haasteita ymmärtämisessä ainakin ensikuulemalla. | ||||
|
07.03.2019 09:49 | Jouni Hytönen | ||
| Ei voi taas välttyä vertailemasta mielessään tilannetta Suomessa ja Ruotsissa. Meidän erityisolosuhteissamme ei siis tarvita enää kuin Pieksämäen konepaja. Vetureiden ja matkustajavaunujen peruskorjaukset tehdään jatkossa jollakin toisella tavalla. Puretaanko matkustajavaunuja peruskorjauksissa jatkossa siis Ilmalassa tai Oulussa? Jotenkin aavistelisi, että vaunusarjojen 28065-28079 ja 28317-28321 osalta kysymys on varsin ajankohtainen. Vai viedäänkö ne jatkossa Transtechille/Škodalle peruskorjaukseen? | ||||
|
06.03.2019 15:41 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko kuva Malmön puolelta siten, että Turning Torso on jossakin kohtalaisen lähellä selän takana? | ||||
|
Kuvasarja: Öresundsbron |
06.03.2019 15:40 | Jouni Hytönen | ||
| Kesä-heinäkuussa 2000 tuli oltua Inter Raililla ja lähtösuuntaan silta ei vielä ollut käytössä, menimme yli perinteisellä Helsingborg-Helsingør-lautalla ja paluusuuntaan sitten jo uutta siltaa pitkin. | ||||
|
02.03.2019 08:07 | Jouni Hytönen | ||
| Sattumakuvana tuli tällainen vastaan, en olisi muistanut, että tällaisiakin kalustonsiirtoja on joskus liikkunut. Melkoinen näky! | ||||
|
23.02.2019 00:32 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvausajankohdaksi voisi päätellä juhannuksen jälkeisen ajan, koska ensimmäisenä kesänä ilman junaliikennettä vuonna 1996 tunnelin suulla oli vielä paksusti jäätä juhannuksena. :) | ||||
|
|
23.02.2019 00:28 | Jouni Hytönen | ||
| Liikennepaikaksi sopisi mieluummin Metsolahti, liikennepaikkakentässä Laukaa johtaa harhaan, vaikka Laukaan kunnan alueella toki ollaankin. | ||||
|
23.02.2019 00:20 | Jouni Hytönen | ||
| Ja vastaavasti VVER-1200-tyyppinen viitosreaktori olisi otettu tuotantokäyttöön 29.10.2018. Rakennustyöt ovat alkaneet 25.10.2008 eli ei ihan heti päästy maaliin sielläkään. | ||||
|
|
23.02.2019 00:09 | Jouni Hytönen | ||
| Jaahas, Leningradin ydinvoimalan venäjänkielinen Wikipedia-sivu tietääkin kertoa, että ydinvoimalan ykkösreaktori olisi suljettu 21.12.2018 klo 23.30. Enpä muista tämän ylittäneen uutiskynnystä rajan tällä puolen. Rosatomin sivuilla on uutinen asiasta: http://www.rosatom.ru/journalist/news/posle-45-let-bezopasnoy-ekspluatatsii-ostanovlen-energoblok-1-leningradskoy-aes-golovnoy-v-serii-rbm/ | ||||