Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.12.2017 09:24 | Jouni Hytönen | ||
| 22379 pysyi liikenteessä puuvaunujen käytön loppuun saakka 90-luvun alkuun. | ||||
|
27.12.2017 22:54 | Jouni Hytönen | ||
| Ei sittenkään, kartasta kun nyt yritän katsoa, tämä uusi museoalue taitaakin siis olla Baltian aseman raiteiden länsipuolella eikä enää ollenkaan vanhan Varsovan suunnan aseman tanhuvilla. Jo vuosia sitten olikin toki puhetta, että museo joutuu siirtymään entiseltä Varsovan aseman alueelta pois. | ||||
|
|
27.12.2017 22:45 | Jouni Hytönen | ||
| Ihan kuin tuossa kauempana olisi entistä Varsovan aseman varikon (Tch-14) aluetta, jossa kymmenen vuotta sitten lepäili helposti 20 TEP70-veturia odottamassa seuraavia tehtäviä tai isompaa remonttia. Ei ihan vielä hahmota, miten tämä uusi museo sijoittuu vanhan museon alueelle. Ehdottomasti kyllä katsastettava tämä seuraavalla Pietarin-reissulla. | ||||
|
27.12.2017 22:40 | Jouni Hytönen | ||
| TEP70-protoveturit ovat valmistuneet vuosina 1973-77, tämä on Kolomna 1740/1977. Protosarjasta ei tiettävästi ole enää muita jäljellä kuin tämä 0007. | ||||
|
26.12.2017 08:44 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä saattaisi olla DDR-tuotannon loppuajoilta 80-luvun lopusta tai 90-luvun alusta. Tuskin 70-luvun vaunua olisi enää vuonna 2010 konepajakorjattu (merkintä näkyy päädyssä oikealla). Noihin aikoihin Krasnaja Strelassa oli minusta jo melko modernia kalustoa, ei edes Tverin 2000-luvun vaunuja vaan sitä seuraavaa sukupolvea. Tämä lienee palvellut vara- tai lisävaununa. Kun vuonna 2002 matkustin Krasnaja Strelalla, kaikki vaunut olivat vielä näitä, tosin teksti Krasnaja Strela oli vaunujen kyljissä irtometallikirjaimin, ei tarroilla. | ||||
|
23.12.2017 13:10 | Jouni Hytönen | ||
| Jekaterinburg lienee aikatauluissa edelleen Sverdlovsk-Pass. :) | ||||
|
23.12.2017 09:55 | Jouni Hytönen | ||
| Manuaalisen liikenteenohjauksen aikaan Vaajakoskella ja Naarajärvellä oli opastimet vuosikausia vailla isompaa käyttöä. Paltasen opastimet purettiin pois melko pian perusparannuksen valmistuttua. Pieksämäen pään tulokaarteen loiventamisen myötä Paltasen kohtausraide lyheni noin 300-metriseksi eikä sellaiselle enää sitten työjunaliikenteen ulkopuolista käyttöä ollut. | ||||
|
23.12.2017 09:48 | Jouni Hytönen | ||
| Tuolla junan perän takana ennen tunneliahan on puolestaan Raudanlahden entinen pohjoinen tulo-opastin. Säynätsaloon meneminen on varmaankin toiminut siten, että opastimessa on ollut keltavihreää, minkä jälkeen on jouduttu ajamaan koko Paasivuoren tunnelin läpi 35 km/h. | ||||
|
|
23.12.2017 08:42 | Jouni Hytönen | ||
| Luumäen ja Lappeenrannan välillä liikennepaikat ovat sen verran tiheässä, ettei jäljelle ole jäänyt kovin paljon suojastusopastimia. Lähinnä liikennepaikalta lähdön jälkeiset ensimmäiset. | ||||
|
|
23.12.2017 08:38 | Jouni Hytönen | ||
| Ilmeisesti Luumäki-Lappeenranta-rataosuudella ollut myös alun perin vain suojastusopastimia liikennepaikkojen välillä ja viimeiset ennen liikennepaikkaa on samalla tavalla korvattu kaksivaloisilla pääopastimilla. | ||||
|
21.12.2017 13:15 | Jouni Hytönen | ||
| Olisikohan vipu ihan vain kääntöpöydän lukitusvipu eli toisessa asennossa se lukitsee pöydän valitun raiteen suuntaiseksi työntämällä lukitustangon pöydän keskilinjan suuntaisesti pöydän ympärillä olevan muuratun tai valetun kehän lukitusloveen. | ||||
|
|
21.12.2017 13:09 | Jouni Hytönen | ||
| Näillä nurkilla oli alun perin viimeinen suojastusopastin Jyväskylän suuntaan. Syystä tai toisesta se ei koskaan päässyt edes käyttöön, vaan tilalle vaihdettiin kaksivaloinen pääopastin. Muistelisin kuvanneeni ko. suojastusopastimen vuotta aikaisemmin eli syksyllä 1990. | ||||
|
21.12.2017 10:17 | Jouni Hytönen | ||
| Oli tuohon aikaan erittäin yleistä nähdä Dr13-vetureita hinauksessa (oletan, että juna on T 6030 Pieksämäki-Tampere). Terävät kielet sanoivat, että tässä junassa meni ehjiä vetureita Tampereelle ja toiseen suuntaan T 3065/3067:ssä risoja Pieksämäelle. | ||||
|
21.12.2017 08:51 | Jouni Hytönen | ||
| ...ah, kotiseutua muistoineen. | ||||
|
21.12.2017 08:49 | Jouni Hytönen | ||
| Tällä veturilla oli tässä vaiheessa vajaa kolme vuotta palvelusta jäljellä, viimeiset kilometrit rataverkolla omin konein kertyivät samoissa maisemissa 31.5.1996, pelkkänä veturina 35 km/h nilkuttaen Jyväskylästä takaisin kotivarikolle. Jokin isompi vaurio tapahtui Toijalassa ja sieltä sitten tultiin 35 km/h kotiin. | ||||
|
Kuvasarja: Kymen Huruja Etelä-Suomessa |
21.12.2017 08:47 | Jouni Hytönen | ||
| Kiitokset tästä sarjasta, kolahtaa täysillä jyväskyläläistaustaiseen. | ||||
|
21.12.2017 08:46 | Jouni Hytönen | ||
| Tältä sillalta on joskus ihailtu toiseen rintamasuuntaan Partalan mäkeä ylös kiipeävää 3Dv12-vetoista Jämsänjokilaakson tuotejunaa. Kolmesta veturista ja täysistä tehoista huolimatta matka eteni kävelyvauhtia. | ||||
|
21.12.2017 08:43 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on suosikkipaikkojani Tampereen ja Jyväskylän välillä ja pääsee kyllä kärkikymmenikköön Suomen hienoimpien rautatiemaisemien joukossa. | ||||
|
17.12.2017 23:06 | Jouni Hytönen | ||
| Ja tässä Railpoolin Vectron Skandinaviska Jernbanorin käytössä kesäkuussa 2014: https://vaunut.org/kuva/105854 | ||||
|
17.12.2017 00:33 | Jouni Hytönen | ||
| Pieni nippelitieto otsanumeroista näin jälkikäteen: vuoden 1981 loppuun asti konepajakorjatuissa otsanumerot olivat sinisiä ja vuoden 1982 alusta lähtien konepajakorjausten loppuun asti mustia. Näkyy tässäkin kuvassa, vasemmalla mustat ja oikealla siniset. | ||||
|
16.12.2017 19:21 | Jouni Hytönen | ||
| 22788 on entinen Keitele-Museon kahvilavaunu Suolahdesta Tk3 1138:n perässä olleesta "museojunasta". Ei ole kyllä minulla tarkkaa käsitystä, milloin vaunu on sieltä tuonne siirretty, veikkaisin vuosituhannen vaihdetta. Olin vain joskus yleisellä tasolla miettinyt, että missähän sekin vaunu oikein nykyään on, oli mennyt ohi sen päätyminen Kalettomalle. | ||||
|
|
16.12.2017 13:23 | Jouni Hytönen | ||
| 193-alkuisia Vectroneita liikkuu myös Ruotsissa. :) | ||||
|
15.12.2017 01:25 | Jouni Hytönen | ||
| Saarijärvi ja Pihtipudas myivät lippuja vielä huomattavan kauan henkilöliikenteen päättymisen jälkeen. | ||||
|
10.12.2017 19:44 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös tämä kuva https://vaunut.org/kuva/107021 ole myös tuolta jälkimmäisestä kaarteesta? | ||||
|
|
10.12.2017 19:43 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko tuossa aurausmerkkien välissä vesiviskurin jalusta? Ei kai siihen tosiaan enää mikään lumiaura ylety eli merkkejä itseään vain pitää enää varoa. | ||||
|
10.12.2017 19:39 | Jouni Hytönen | ||
| Hyvä, että pääsevät turvaan kun ovat näin pitkään ilkivallalta välttyneet. | ||||
|
07.12.2017 12:28 | Jouni Hytönen | ||
| 4154 taisi olla yksi vaihtoehto, siitä löytyy täältäkin kuvia vielä kesäkuulta 1984. Oliko tässä läpikulkevassa junassa sekä Joensuun että Oulun vaunuja? 4154 ja 4216 olivat molemmat Oulun vaunuja, mutta 4182 Joensuun. | ||||
|
07.12.2017 12:23 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä tämä ruutu minusta hipoo jo täydellisyyttä olivat veturit sitten miten päin tahansa, mielellään ei kuitenkaan pyörät kohti taivasta. :) | ||||
|
29.11.2017 11:09 | Jouni Hytönen | ||
| Jos olisi helposti poistettavissa, olisi jo ajat sitten poistettu. Ei tämä oikeastaan ole kevyen liikenteen väylä, vaan teoreettisesti viljelystie, jatkuvasti puomilla suljettu, käyttötarvetta nähtävästi hyvin harvoin. | ||||
|
29.11.2017 11:04 | Jouni Hytönen | ||
| Se kansihan tulee kuvasta oikealle, ei tähän kuva-alalle. Eli asemalta etelän suuntaan lähdettäessä. | ||||
|
22.11.2017 22:57 | Jouni Hytönen | ||
| Viimeinenhän voisi hyvinkin olla 2639, kun se on vihreä. | ||||
|
20.11.2017 12:55 | Jouni Hytönen | ||
| Ettei olisi globaalisti liian yksinkertaista, M tunnuksessa on alun perin indikoinut Mongoliaan toimitettuja vetureita ja K Kuubaan toimitettuja vetureita. :) | ||||
|
|
20.11.2017 12:53 | Jouni Hytönen | ||
| Yleensä modernisoidut eroavat jo tyyppimerkinnällään, esim. kirjaimilla K tai M. Liettuassa on modernisoituja 2M62-vetureita, joista Kolomnan uudet moottorit saaneet ovat tyyppiä 2M62K ja Caterpillarin moottorit saaneet 2M62M. Tässäkin näyttäisi olevan katolla uudesta Kolomnan moottorista juoruava poikittainen kyhmy, mutta tyyppimerkintä on kuitenkin säilynyt ennallaan. | ||||
|
Kuvasarja: Länsimetron avajaispäivä |
20.11.2017 08:32 | Jouni Hytönen | ||
| Onhan tämä yhtä iso juttu kuin metron alkuperäinen avautuminen vuonna 1982 ellei peräti isompikin. Vuosaaren metron avautuminen oli edellinen isompi laajennus, olihan sekin toki iso muutos, mutta paljon pienemmällä alueella. Siihen muutokseen pääsi itsekin osallistumaan ajamalla 31.8.1998 ensimmäisen Rastilan metroasemalta lähteneen liityntäbussilähdön. :) | ||||
|
16.11.2017 16:10 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö tähän Inon aseman siirtoasiaan vaikuttanut se, että Suomen itsenäistyttyä rataosan Terijoki-Koivisto liikenteellinen merkitys romahti, kun Pietarista tulevat lomailijavirrat katosivat. Vammeljoen asemarakennus siirrettiin Pasilaan, Humaljoki Lievestuoreelle ja Inon asema Makslahteen, ehkä jotain muitakin siirtoja? Eli rakennuksen siirto ei vielä tarkoittanut paikan lopullista sulkemista, tässä kuvassahan vaikuttaisi makasiini toimivan liikennepaikkarakennuksena ja vielä tänä päivänäkin on henkilöjunalla matkustettavissa Privetninskojeen/Inoon. | ||||
|
|
16.11.2017 14:21 | Jouni Hytönen | ||
| Esittäisin hypoteesiksi joidenkin asemien nimien säilymiseen sitä, ettei nimigeneraattorin tuottamia keksittyjä nimiä oltu kytketty tiedossa olleisiin Neuvostoliiton rataverkolla käytössä oleviin asemien nimiin. Eli lottokone arpoi joillekin paikkakunnille nimet, jotka olivat jo käytössä toisaalla Neuvostoliitossa asemien niminä - tällöin kylä sai keksityn nimen, mutta asema sai pitää vanhan nimensä (esim. Kanneljärvi ja Kuolemajärvi). | ||||
|
|
12.11.2017 21:50 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös Приветнинское ole peräisin samasta neuvostoaikojen lottopallosta kuin kaikki muutkin Kannaksen keksityt "venäläiset" paikannimet? Eli sen historia alkoi vasta sodan jälkeen 1940-luvun lopulla. | ||||
|
10.11.2017 11:24 | Jouni Hytönen | ||
| Hämmentävän vähän oikeastaan maisema muuttunut tuolla länsirannikon aukeilla viljelysseuduilla. :) | ||||
|
|
10.11.2017 11:23 | Jouni Hytönen | ||
| Linkitys vuoteen 2016: http://www.tasoristeys.fi/xdbimage?imageId=158973 | ||||
|
|
10.11.2017 11:21 | Jouni Hytönen | ||
| Paikka on jäänyt elämään kuvassa näkyvän tasoristeyksen nimeen: http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=4334 | ||||
|
|
10.11.2017 11:20 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö Lahoo sijainnut Seinäjoen ja Kaskisten välillä? Fontti näyttäisi vähän siltä kuin tuohon olisi maalattu LAH nolla nolla. :) | ||||
|
07.11.2017 15:06 | Jouni Hytönen | ||
| Muisti pätkii, miten olikaan illan viimeinen pikajuna Turkuun päin 3.6.2000, oliko siinä jo Sr1? Kotoa löytyy kyllä tähän vahvistus ja muistaakseni se tuli kuvattuakin. | ||||
|
07.11.2017 14:05 | Jouni Hytönen | ||
| Laatokan aseman tienoilla oli ennen sen rakentamista liikennepaikka nimeltä Datša Dolgorukova (Дача Долгорукова). Kielitaito ei riitä täysin ymmärtämään esimerkiksi tätä venäjänkielisen Wikipedian selvitystä nimiasiasta, mutta ymmärtäisin tämän niin, että vanha nimi on edelleen teknisesti käytössä ja Laatokan asema on ikään kuin kaupallinen nimi. "В контексте организации пассажирских перевозок для станции используется название Санкт-Петербург-Ладожский (С-ПЕТ-ЛАД), при этом название Дача Долгорукова не упразднялось и фигурирует, например, в тарифном руководстве. 16 октября 2017 года здание железнодорожной станции «Дача Долгорукова» распоряжением КГИОП Санкт-Петербурга № 472-р включено в единый государственный реестр в качестве объекта культурного наследия регионального значения." |
||||
|
07.11.2017 13:52 | Jouni Hytönen | ||
| Eihän tuo nyt veivi/käsikäyttöisenä ole kovinkaan raskas pyörittää, yksikin työntekijä mielestäni pystyy pöytää pyörittämään. Parrukäytöllä vaatii enemmän työvoimaa. | ||||
|
07.11.2017 13:49 | Jouni Hytönen | ||
| Näemmä Tampereen vararungossa on taas pitkästä aikaa ravintolavaunu. Vuosia sitten sinisten vararunkojen aikaan oli myös, mutta sitten kai todettiin, ettei ravintolaa voi kuitenkaan pitää täydessä myyntivalmiudessa, kun tuotteet happanevat vähässä käytössä käsiin ja ravintolavaunu poistui kokoonpanosta. Onkohan Ilmalassa edelleen kaksi vararunkoa? | ||||
|
07.11.2017 13:44 | Jouni Hytönen | ||
| Etualan raiteita pääsi vain tallialueelle. Veturin vasemmalle puolelle jäävää raidetta 1 pitkin pääsi ainakin junaliikenteenä Naarajärven suuntaan, raideyhteys taisi olla myös ensimmäisen vaunun taakse vasemmalle jäävältä sähköistetyltä sivuraiteelta. Hauskana yksityiskohtana Pieksämäellä oli hetken aikaa sähköistetty laituri, kun raideyhteys tallille oli jo purettu, mutta ajolanka oli vielä jäljellä. :) | ||||
|
|
06.11.2017 23:03 | Jouni Hytönen | ||
| Viipuri-Moskova-vaunuja on ollut vielä tällä vuosikymmenelläkin ainakin ennen nykyistä vaunukalustoa ja EP20-vetureita. Aivan tämän päivän tilannetta en tiedä. Ei kai mikään olisi estänyt suomalaisenkaan ostaa Viipuri-Moskova-lippua Viipurin vaunuryhmään? Joskus vuonna 2006 mietin tätä vaihtoehtoa köyhänä opiskelijana, niihin aikoihin hintaero oli melkoinen verrattuna vaikkapa Vainikkala-Moskova-lippuun. Hieman myöhemmin hintaero poistui. | ||||
|
06.11.2017 16:03 | Jouni Hytönen | ||
| Sille löytyisi niinkin laaja aikahaarukka kuin 1917-1971: http://taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=118 | ||||
|
|
06.11.2017 15:05 | Jouni Hytönen | ||
| 1864 ja 1865 olivat tuohon aikaan melko kiinteästi Pieksämäellä. | ||||
|
|
06.11.2017 15:04 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä ei taida olla oikein mitään tarkennuspisteitä vuosilukuun. Voi hyvin olla vuodelta 1988. Onko vuosi kuitenkin tieto? | ||||
|
|
06.11.2017 15:02 | Jouni Hytönen | ||
| Hieno tunnin kuva tämäkin. | ||||