Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 22.11.2017 22:57 Jouni Hytönen  
  Viimeinenhän voisi hyvinkin olla 2639, kun se on vihreä.
kuva 20.11.2017 12:55 Jouni Hytönen  
  Ettei olisi globaalisti liian yksinkertaista, M tunnuksessa on alun perin indikoinut Mongoliaan toimitettuja vetureita ja K Kuubaan toimitettuja vetureita. :)
kuva 20.11.2017 12:53 Jouni Hytönen  
  Yleensä modernisoidut eroavat jo tyyppimerkinnällään, esim. kirjaimilla K tai M. Liettuassa on modernisoituja 2M62-vetureita, joista Kolomnan uudet moottorit saaneet ovat tyyppiä 2M62K ja Caterpillarin moottorit saaneet 2M62M. Tässäkin näyttäisi olevan katolla uudesta Kolomnan moottorista juoruava poikittainen kyhmy, mutta tyyppimerkintä on kuitenkin säilynyt ennallaan.
Kuvasarja:
Länsimetron avajaispäivä
 
20.11.2017 08:32 Jouni Hytönen  
  Onhan tämä yhtä iso juttu kuin metron alkuperäinen avautuminen vuonna 1982 ellei peräti isompikin. Vuosaaren metron avautuminen oli edellinen isompi laajennus, olihan sekin toki iso muutos, mutta paljon pienemmällä alueella. Siihen muutokseen pääsi itsekin osallistumaan ajamalla 31.8.1998 ensimmäisen Rastilan metroasemalta lähteneen liityntäbussilähdön. :)
kuva 16.11.2017 16:10 Jouni Hytönen  
  Eikö tähän Inon aseman siirtoasiaan vaikuttanut se, että Suomen itsenäistyttyä rataosan Terijoki-Koivisto liikenteellinen merkitys romahti, kun Pietarista tulevat lomailijavirrat katosivat. Vammeljoen asemarakennus siirrettiin Pasilaan, Humaljoki Lievestuoreelle ja Inon asema Makslahteen, ehkä jotain muitakin siirtoja? Eli rakennuksen siirto ei vielä tarkoittanut paikan lopullista sulkemista, tässä kuvassahan vaikuttaisi makasiini toimivan liikennepaikkarakennuksena ja vielä tänä päivänäkin on henkilöjunalla matkustettavissa Privetninskojeen/Inoon.
kuva 16.11.2017 14:21 Jouni Hytönen  
  Esittäisin hypoteesiksi joidenkin asemien nimien säilymiseen sitä, ettei nimigeneraattorin tuottamia keksittyjä nimiä oltu kytketty tiedossa olleisiin Neuvostoliiton rataverkolla käytössä oleviin asemien nimiin. Eli lottokone arpoi joillekin paikkakunnille nimet, jotka olivat jo käytössä toisaalla Neuvostoliitossa asemien niminä - tällöin kylä sai keksityn nimen, mutta asema sai pitää vanhan nimensä (esim. Kanneljärvi ja Kuolemajärvi).
kuva 12.11.2017 21:50 Jouni Hytönen  
  Eikös Приветнинское ole peräisin samasta neuvostoaikojen lottopallosta kuin kaikki muutkin Kannaksen keksityt "venäläiset" paikannimet? Eli sen historia alkoi vasta sodan jälkeen 1940-luvun lopulla.
kuva 10.11.2017 11:24 Jouni Hytönen  
  Hämmentävän vähän oikeastaan maisema muuttunut tuolla länsirannikon aukeilla viljelysseuduilla. :)
kuva 10.11.2017 11:23 Jouni Hytönen  
  Linkitys vuoteen 2016: http://www.tasoristeys.fi/xdbimage?imageId=158973
kuva 10.11.2017 11:21 Jouni Hytönen  
  Paikka on jäänyt elämään kuvassa näkyvän tasoristeyksen nimeen: http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=4334
kuva 10.11.2017 11:20 Jouni Hytönen  
  Eikö Lahoo sijainnut Seinäjoen ja Kaskisten välillä? Fontti näyttäisi vähän siltä kuin tuohon olisi maalattu LAH nolla nolla. :)
kuva 07.11.2017 15:06 Jouni Hytönen  
  Muisti pätkii, miten olikaan illan viimeinen pikajuna Turkuun päin 3.6.2000, oliko siinä jo Sr1? Kotoa löytyy kyllä tähän vahvistus ja muistaakseni se tuli kuvattuakin.
kuva 07.11.2017 14:05 Jouni Hytönen  
  Laatokan aseman tienoilla oli ennen sen rakentamista liikennepaikka nimeltä Datša Dolgorukova (Дача Долгорукова). Kielitaito ei riitä täysin ymmärtämään esimerkiksi tätä venäjänkielisen Wikipedian selvitystä nimiasiasta, mutta ymmärtäisin tämän niin, että vanha nimi on edelleen teknisesti käytössä ja Laatokan asema on ikään kuin kaupallinen nimi.

"В контексте организации пассажирских перевозок для станции используется название Санкт-Петербург-Ладожский (С-ПЕТ-ЛАД), при этом название Дача Долгорукова не упразднялось и фигурирует, например, в тарифном руководстве.

16 октября 2017 года здание железнодорожной станции «Дача Долгорукова» распоряжением КГИОП Санкт-Петербурга № 472-р включено в единый государственный реестр в качестве объекта культурного наследия регионального значения."
kuva 07.11.2017 13:52 Jouni Hytönen  
  Eihän tuo nyt veivi/käsikäyttöisenä ole kovinkaan raskas pyörittää, yksikin työntekijä mielestäni pystyy pöytää pyörittämään. Parrukäytöllä vaatii enemmän työvoimaa.
kuva 07.11.2017 13:49 Jouni Hytönen  
  Näemmä Tampereen vararungossa on taas pitkästä aikaa ravintolavaunu. Vuosia sitten sinisten vararunkojen aikaan oli myös, mutta sitten kai todettiin, ettei ravintolaa voi kuitenkaan pitää täydessä myyntivalmiudessa, kun tuotteet happanevat vähässä käytössä käsiin ja ravintolavaunu poistui kokoonpanosta. Onkohan Ilmalassa edelleen kaksi vararunkoa?
kuva 07.11.2017 13:44 Jouni Hytönen  
  Etualan raiteita pääsi vain tallialueelle. Veturin vasemmalle puolelle jäävää raidetta 1 pitkin pääsi ainakin junaliikenteenä Naarajärven suuntaan, raideyhteys taisi olla myös ensimmäisen vaunun taakse vasemmalle jäävältä sähköistetyltä sivuraiteelta. Hauskana yksityiskohtana Pieksämäellä oli hetken aikaa sähköistetty laituri, kun raideyhteys tallille oli jo purettu, mutta ajolanka oli vielä jäljellä. :)
kuva 06.11.2017 23:03 Jouni Hytönen  
  Viipuri-Moskova-vaunuja on ollut vielä tällä vuosikymmenelläkin ainakin ennen nykyistä vaunukalustoa ja EP20-vetureita. Aivan tämän päivän tilannetta en tiedä. Ei kai mikään olisi estänyt suomalaisenkaan ostaa Viipuri-Moskova-lippua Viipurin vaunuryhmään? Joskus vuonna 2006 mietin tätä vaihtoehtoa köyhänä opiskelijana, niihin aikoihin hintaero oli melkoinen verrattuna vaikkapa Vainikkala-Moskova-lippuun. Hieman myöhemmin hintaero poistui.
kuva 06.11.2017 16:03 Jouni Hytönen  
  Sille löytyisi niinkin laaja aikahaarukka kuin 1917-1971: http://taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=118
kuva 06.11.2017 15:05 Jouni Hytönen  
  1864 ja 1865 olivat tuohon aikaan melko kiinteästi Pieksämäellä.
kuva 06.11.2017 15:04 Jouni Hytönen  
  Tässä ei taida olla oikein mitään tarkennuspisteitä vuosilukuun. Voi hyvin olla vuodelta 1988. Onko vuosi kuitenkin tieto?
kuva 06.11.2017 15:02 Jouni Hytönen  
  Hieno tunnin kuva tämäkin.
kuva 30.10.2017 14:58 Jouni Hytönen  
  Multisillan tasoristeyksen km 179+690 puolipuomilaitokselle löytyisi asennuspäiväksi 25.5.1976. Kovin paljon lähteitä tiedon tarkistamiseen ei tänä päivänä ole enää jäljellä. Varoituslaitoksen alkuperäinen käyttöohje saattaa paperisena jostain arkistosta vielä löytyä.
kuva 20.10.2017 09:03 Jouni Hytönen  
  Kriisivarastokuntoisena? Mikä toimija sen sitten kunnostaa näyttelykuntoiseksi?
kuva 18.10.2017 11:33 Jouni Hytönen  
  Kyllä tämä on Pätkinlahden silta Muuramesta vähän Jyväskylään päin. Tämä kuva on osa isompaa InterCity-mainosjulistetta. Kuva on aivan Jyväskylän IC-liikenteen alkuajoilta, jolloin ravintolavaununa oli vielä Rtx. Alkuperäinen kuva on siis todennäköisesti loppukesältä 1989.
kuva 18.10.2017 08:56 Jouni Hytönen  
  Lauantaisin ja sunnuntaisin näemmä 710/711:ssä on Edo+ERd-runko.
kuva 18.10.2017 08:54 Jouni Hytönen  
  OK, eli 414/415 ja 710/711 sisältävät myös Rx-vaunun. Saatoin itse katsoa joko 710:n tai 711:n runkoa kulkutiedoista jonain poikkeuspäivänä, jolloin siinä ei ollut Rx-vaunua, vaan Edo-runko. Vai kumpi nyt sitten on normaalirunko? :)
kuva 18.10.2017 08:42 Jouni Hytönen  
  Eilinen ateriointi ERd-vaunussa synnytti samankaltaisia pohdiskeluja eri palveluntarjoajista. Korjasin käsitystäni hintatasosta korkeasta premium-luokkaan.
kuva 17.10.2017 00:09 Jouni Hytönen  
  Rx-vaunuja näkyy olevan yöjunissa 265/274 ja 273/266, tässä junaparissa 65/70 ja vararungoissa. Rx:t katosivat vaivihkaa muista junista juhannuksen alla. Rovaniemen päiväjunista jo vähän aikaisemmin.
kuva 16.10.2017 21:00 Jouni Hytönen  
  Joskus olisi kiva matkustaa IC 65:llä tai sen paluujunalla IC 70:llä koko matka Helsingistä Ouluun tai toisinpäin Savon kautta. Rx-vaunu huolehtii vatsan täydennyksestä ja matka kestää kiehtovan pitkään. :) Tämän junan vaunustokin on sopivan omituinen, kun välissä on Edo. IC 65 ja IC 70 ovat kaiketi viimeiset päiväjunat, joissa on ravintolana Rx.
kuva 05.10.2017 23:45 Jouni Hytönen  
  Tällainen Jätekyydin jätesäiliö kuuluu itsestäänselvänä elementtinä 80-luvulla jyväskyläläisessä kerrostalolähiössä lapsuutensa viettäneen muistilokeroihin. :)
kuva 05.10.2017 23:36 Jouni Hytönen  
  Kaikissa vaikuttaisi olevan nykyään nuo keulanumerot, hyvä niin.
kuva 05.10.2017 10:42 Jouni Hytönen  
  Ja kun Äänekosken lättäliikenteen viimeinen päivä oli 26.9.1987, kuva on varmuudella 80-luvulta. Laittaisin panokseni vuodelle 1987.
kuva 05.10.2017 10:36 Jouni Hytönen  
  Kun tässä raidetunnus on jo 1A eikä 21, sijoittaisin ajanhetkeä vuoden ainakin myöhäisemmäksi, ehkä kaksikin.
kuva 05.10.2017 10:30 Jouni Hytönen  
  Arkiliikenteen aikana juuri tämä 2216 oli sarjansa likaisin, esimerkiksi kesäkuulta 1989 muistuu mieleen kuvia tästä veturista vähän erinäköisenä. :) En ehtinyt itse nähdä juuri konepajalta tullutta Dr12-veturia arkiliikenteessä.
kuva 03.10.2017 19:07 Jouni Hytönen  
  Jaahas, toiseksi uusin EFiab on vielä olemassa. 11652 ja 11653 palvelivat Oulun liikenteessä loppuun saakka, tämä poistui vähän aikaisemmin.
kuva 03.10.2017 12:29 Jouni Hytönen  
  Onpa vaikuttava kuva!
kuva 25.09.2017 23:08 Jouni Hytönen  
  Voi sanoa, että viimeinkin tämä tapahtui. Jospa nyt ei vähään aikaan tulisi miltei jokakesäiseksi perinteeksi muodostuneita Savon radan myrskytotaalikatkoja.
kuva 25.09.2017 23:02 Jouni Hytönen  
  Kävin itse: https://vaunut.org/kuva/122319
kuva 25.09.2017 22:26 Jouni Hytönen  
  Kävin sunnuntaina pitkästä aikaa Elvingin tornissa ja sieltä ei enää juuri rataa näy. :(
kuva 25.09.2017 22:25 Jouni Hytönen  
  Ikkuna auki? Onkohan tuolla vielä tuohon aikaan ollut jotain elämää?
kuva 19.09.2017 15:00 Jouni Hytönen  
  Vertailukuva samoilta jalansijoilta olisi paikallaan, maisemat ovat muuttuneet kahdessa vuodessa järkyttävän paljon. Tähän uneliaaseen maisemaan on syntynyt uusi korkea tieylikulkusilta ja vt 14 väistää työmaata ratapenkalle molemmin puolin rautatiesiltaa. Itse rautatiesilta on edelleen paikoillaan.
kuva 16.09.2017 22:19 Jouni Hytönen  
  Ihmetyttää kyllä, miksei näitä oikeasti voitu työntää Turun tyhjillään olevaan huoltohalliin.
kuva 16.09.2017 22:17 Jouni Hytönen  
  Nämä rajoittavat junan nopeuden 160 km/h:iin ja sehän ei tänä päivänä ole muodikasta. Kokonaan kaksikerrosvaunuista koostuvalla junalla voidaan ajaa 200 km/h. Ovilla on portaita, mutta niin on kyllä Pendolinossakin. Ehkä nämä vaativat enemmän kunnossapitoa kuin kaksikerrosvaunut, mene ja tiedä.
Kuvasarja:
Olli-Prv tasoristeykset
 
16.09.2017 22:12 Jouni Hytönen  
  Ei ole raidevirtapiirejä, vaan samaa tekniikkaa kuin Toijala-Valkeakoski-radan huomiolaitteissa. Huomiolaitteen varoituslogiikka vain ohjaa Porvoon radalla täysiä varoituslaitoksia. Radalla liikkuvassa yksikössä on oltava mukana varoituslaitoksia ohjaava salkku.
kuva 15.09.2017 21:58 Jouni Hytönen  
  Kun Kuopion konepaja aloitti Dv12-sarjan korjaukset, ilmestyi rataverkolle tosiaan erikoisilla keulanumeroilla varustettuja mustapuskinpalkkisia yksilöitä. Pieksämäen varikko maalasi samaan aikaan vetureita vielä kolmannella tavalla. :)
kuva 14.09.2017 15:14 Jouni Hytönen  
  Tässä vaalea väri on melko lähellä valkoista kuten Rautatiemuseon Dv16 2026:ssa. Jossain välissä värisävy ilmeisesti muuttui kerman suuntaan, kun nyt tämä vaikuttaa silmään jopa aavistuksen oudolta. Muistikuvat 30 vuoden takaa alkavat pahemman kerran haalistua. :)
kuva 13.09.2017 08:43 Jouni Hytönen  
  Viiden kuukauden kuluttua tästä kuvasta tie oli jo avattu liikenteelle.
kuva 12.09.2017 23:37 Jouni Hytönen  
  Vertailukuva: https://vaunut.org/kuva/122065
kuva 12.09.2017 23:20 Jouni Hytönen  
  Eikä ole kuin puolitoista vuotta kulunut, täytyy itsekin hämmästellä!
kuva 12.09.2017 23:19 Jouni Hytönen  
  Vertailukuva: https://vaunut.org/kuva/122066
kuva 12.09.2017 22:42 Jouni Hytönen  
  Meluvallien yhdistäminen vasemmalta ja oikealta toisiinsa käynnistyi tasoristeyksen sulkemisen jälkeen välittömästi.