Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.05.2015 00:09 | Jouni Hytönen | ||
| 5.9.1993. | ||||
|
24.05.2015 08:43 | Jouni Hytönen | ||
| 4.9.1993. | ||||
|
23.05.2015 10:03 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä vaikuttaisi olevan neljä CEmt-vaunua, ei varmaan Kolariin muita junia tuona päivänä kulkenut kuin 661. | ||||
|
23.05.2015 09:50 | Jouni Hytönen | ||
| Kolmosraiteelle taitaa rakentua 661. | ||||
|
|
23.05.2015 09:45 | Jouni Hytönen | ||
| Korkea aika havaita virheitä omissa muistiinpanoissa? Kolarin junassa 661 oli toki neljä CEmt-vaunua, 24099 24043 24082 24096. | ||||
|
23.05.2015 09:28 | Jouni Hytönen | ||
| 5.9.1993, toisen retkipäivän kylmä aamu, maa oli kuurassa. | ||||
|
|
23.05.2015 08:47 | Jouni Hytönen | ||
| 61 jatkoi siis vieläpä eri veturilla Kemistä eteenpäin. :) | ||||
|
|
23.05.2015 08:45 | Jouni Hytönen | ||
| Junalle 61 tehtiin tuona päivänä ankarasti vaihtotöitä Kemissä. Saapuva 61: 2802+2801 24086 24074 24113 24028 23535 23606 24099 24043 24082 24096 23032 23516 23815 24030 24060 31026 31032 31029 31022 = 76 aks. Rovaniemelle jatkoi 2822 24086 24074 24113 24028 23032 23516 23815 24030 24060 31022 = 40 aks. Kolariin lähti juna 661 2802+2801 2761 2759 22767 2184 2186 23535 23606 24099 24043 31026 31032 31029. Eli 61:stä otettiin välistä Kolarin ryhmä ja erikseen kolme autovaunua. Retkivaunut oli pudotettu jo 65:stä Kemiin. Melko uskomatonta, kun tänä päivänä Kemissä ei tehdä junien kokoonpanoihin mitään muutoksia ja tähän 4.9.1993 operaatioon on mennyt varmaan puoli tuntia ainakin. :) | ||||
|
23.05.2015 08:36 | Jouni Hytönen | ||
| Ollaan paluumatkalla Kolarista 4.9.1993, junan numero 262. | ||||
|
Kuvasarja: MRY:n syysretki vuonna 1993 Haaparannan ja Kolarin suuntiin |
23.05.2015 08:34 | Jouni Hytönen | ||
| Vaunut ovat 2761, 2759, 22767, 2184, 2186 Kemistä lähtiessä. Olen merkinnyt muistiin, että jossain vaiheessa 2761 ja 2759 vaihdettiin päikseen, koska 2761 oli jarruton. | ||||
|
23.05.2015 08:29 | Jouni Hytönen | ||
| 4.9.1993 lauantai, ensimmäinen varsinainen retkipäivä. | ||||
|
23.05.2015 08:28 | Jouni Hytönen | ||
| Simo 5.9.1993. | ||||
|
22.05.2015 23:51 | Jouni Hytönen | ||
| Pietarin metrossa kerran otettiin henkilötiedot passista muistiin, nykyään sielläkin saa kuvata vapaasti. Dnon asemalla pääsi hetkeksi istumaan miliisin toimistoon, mutta sen vakavampaa ei ole kohdalle osunut. Joskus on vetureista möykätty jotain, joskus vihellelty. Liettualaisella raja-asemalla jo EU-aikana eli toukokuussa 2004 tuli isompia ongelmia, muistikortti takavarikoitiin + n. 45 euron sakot + hetken oleskelua putkassa. Ehdin ottaa neljä kuvaa Kenan raja-asemalta ennen kuin iso pyörä lähti pyörimään. Raja-asemia kannattaa varoa entisen Neuvostoliiton maissa. | ||||
|
22.05.2015 00:27 | Jouni Hytönen | ||
| Veturi on vaihdettu Viipurissa VL82M-sarjan yksilöön. Pietarissa on ainakin viime aikoina ollut vain tätä kulmikkaampaa TšS2T-sarjaa. Tosin en kyllä ole ihan viimeisimmästä tilanteesta perillä, alkavatko nämä jo hiljalleen poistua liikenteestä. Myöhemmin Suomen suunnan junat vedettiin Pietarin ja Viipurin välillä linjakkaammilla TšS6-vetureilla. | ||||
|
|
22.05.2015 00:19 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa niin, tässä on naulakiinnitteisiä puupölkkyraiteita joka junan alla, näyttää varsin antiikkiselta tähän päivään verrattuna, vaikka tuo Vitebskin asema ei nyt missään häikäisevässä kunnossa tänäänkään ole. En muista ihan varmaksi, onko tuolla oikeanpuoleisella raiteella enää tänä päivänä ajolankaa. Kolme sähköistettyä raidetta riittää tämän päivän lähijunaliikenteen hoitamiseen, kaukojunathan vedetään TEP70- ja TEP70BS-vetureilla. | ||||
|
|
22.05.2015 00:12 | Jouni Hytönen | ||
| Standardimitta oli 10 vaunua ja jokaisessa vaunussa esiintyy tuo rungon numero 186, 169 tai 07. 186-yksikkö voisi koostua vaikka vaunuista 18601, 18602, 18603, 18604, 18605, 18606, 18608, 18607, 18610 ja 18609. Varikoittain ja myöhemmin maittain vaihteli, kirjoitettiinko numerot väliviivalla vai ilman eli 186-01 vai 18601. Ohjausvaunut ovat 01 ja 09, moottorivaunut parilliset numerot ja moottorittomat välivaunut 03, 05 ja 07. Myöhemmin maittain vaihteli myös, kuinka kurinalaisesti tietyn yksikön vaunut pysyivät kiinni toisissaan. Juuri muualla ei enää ole ER1-runkoja liikenteessä kuin Ukrainassa ja siellä vaunut ovat aika sekaisin. 50 vuotta vanhoista isommin remontoimattomista junista jouduttaneen vain kasaamaan toimivia vaunuja juniksi välittämättä yksiköiden kokonaisuudesta. | ||||
|
21.05.2015 09:57 | Jouni Hytönen | ||
| 3.3., 8.4. ja 29.4. | ||||
|
|
21.05.2015 09:55 | Jouni Hytönen | ||
| Onkos tämä Repin? | ||||
|
|
21.05.2015 09:55 | Jouni Hytönen | ||
| Suomen asemallakin maisemat vähän muuttuneet... :) | ||||
|
|
21.05.2015 09:52 | Jouni Hytönen | ||
| ER1-256 oli vielä keväällä 2003 Baltian aseman liikenteessä, nyt ei ole vuosikausiin enää ollut yhtään jäljellä. ER2-runkojakaan ei ole enää jäljellä paljon muita kuin peruskorjatut ER2K:t. Vitebskin ja Baltian aseman liikenteessä on paljon ER2T-junayksiköitä 80-luvun lopulta ja 90-luvun alusta. | ||||
|
|
21.05.2015 09:50 | Jouni Hytönen | ||
| ER1-01 on ilmeisesti palvellut myös Vitebskin aseman liikenteessä. | ||||
|
|
21.05.2015 09:49 | Jouni Hytönen | ||
| Vitebskin asemalla ollaan. | ||||
|
|
21.05.2015 09:46 | Jouni Hytönen | ||
| Imatralle on nyt toimitettu 41 vaunua ja ensi viikon keskiviikkona tullee Ilmalasta lisää. Oulun vaunut tähän päälle niin päästään jo noin-lukuun 75 kpl. | ||||
|
21.05.2015 09:43 | Jouni Hytönen | ||
| Tämäkin rata on ilmeisesti edelleen toiminnassa, vaikka Vitebskin suunnan radan varteen rakennettiin miljoonabudjetilla uusi kymmenen kilometrin betonipölkytetty Lasten rautatie. En ole itsekään tänne ehtinyt koskaan sellaisena päivänä, kun radalla olisi ollut liikennettä. | ||||
|
Kuvasarja: Imatralla vuonna 2015 romutettuja sinisiä vaunuja |
21.05.2015 00:50 | Jouni Hytönen | ||
| Kyttäsin Oulusta tulevaa siirtoa, mutta tuo mainittu satsi tulikin Ilmalasta. Eli en ollut hereillä. | ||||
|
21.05.2015 00:47 | Jouni Hytönen | ||
| Nyt on jäljellä enää vihreä 26907. | ||||
|
20.05.2015 09:43 | Jouni Hytönen | ||
| Tästä voi katsoa, mitä kaikkea on kadonnut jo vuoden 2003 jälkeen: http://www.parovoz.com/maps/spb-tram.gif | ||||
|
|
20.05.2015 09:38 | Jouni Hytönen | ||
| Täällä on laadukas kartta Pietarin raitiotieverkon nykytilanteesta: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/14/Saint_Petersburg_Tram_System_Map.svg | ||||
|
19.05.2015 22:28 | Jouni Hytönen | ||
| Vaikuttaa siltä, etteivät matkustajat sittenkään ole enää valmiita maksamaan muutaman minuutin nopeutuneesta matkasta entisenlaisia sikamaisia ryöstöhintoja, kun muutakin tarjontaa on. Hinnalla ei ole väliä -työmatkustajien määräkin lienee nykymaailmassa vahvassa laskussa, kiitos mm. videopalaverilaitteiden, Skypen ja Lyncin. Maakunnista ei välttämättä pikkupomon tai muidenkaan työntekijöiden tarvitse enää raahautua aamulla Helsinkiin ison pomon luo, jos haluaa edistää asioitaan. | ||||
|
19.05.2015 22:16 | Jouni Hytönen | ||
| Ihan kuin punavalot palaisivat etupäässä? | ||||
|
19.05.2015 12:55 | Jouni Hytönen | ||
| Ratakilometrin 419 pituus on edelleen 648 metriä kuten se on oikaisun valmistuttua ollut. Paikannusmerkkijärjestelmässä on vältetty lyhyitä kilometrejä ja sen vuoksi maastossa ei ole paikannusmerkkiä 421, vaikka sellainen radanpidon kilometrimerkki siellä kyllä on. Paikannusmerkiltä 419 on noin 1600 metriä seuraavalle paikannusmerkille 422. | ||||
|
18.05.2015 18:33 | Jouni Hytönen | ||
| Mihin aikaan? Kolmella Sm1/2:lla ajettavat K-junat niputetaan illalla Helsingin asemalla kuuden yksikön nipuiksi ja siirretään tyhjinä Ilmalaan. | ||||
|
18.05.2015 16:13 | Jouni Hytönen | ||
| Tavaraliikenne käyttää nykyään lähinnä pohjoista ohitusraidetta Parnasin aseman kautta. Tuo vanhan yhdysraiteen pohjoinen haara on melko vähällä käytöllä. | ||||
|
18.05.2015 09:16 | Jouni Hytönen | ||
| Samaa mieltä. Tärkeintä on liike, ei aina päämäärä. :) | ||||
|
|
17.05.2015 23:57 | Jouni Hytönen | ||
| Jos olisi aikakone käytettävissä, raahaisin itseni Google-ukkona oikopäätä kuva-alalle. :) | ||||
|
|
17.05.2015 23:56 | Jouni Hytönen | ||
| Varsovan asema on nykyään kauppakeskuksena ja museo toimii taivasalla sillä raiteistolla, mitä jäljellä on. Ainakin joitakin vuosia sitten oli vielä vireillä keskustelua museon siirtämiseksi muualle. Varsovan aseman veturivarikko ehdittiin jo lakkauttaa. Yksityisautoiluun suopeasti suhtautuvassa Pietarissa museon aluetta haviteltaisiin uudeksi kaduksi etelästä keskustaan. | ||||
|
|
17.05.2015 23:53 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa, tässähän näkyy tuo Laatokan suunnan junien nyt jo kadonnut Irinovskajan radan asema. Mikähän olisi ollut kehityspolku, jos mitään vallankumousta ei olisi koskaan tapahtunutkaan ja tsaarin Venäjä olisi jatkanut eloaan? Olisiko toisen maailmansodan aikoihin tapahtunut kuitenkin yhteenotto Saksan ja Venäjän välillä? Missä vaiheessa Suomi olisi päässyt irtautumaan itsenäiseksi? | ||||
|
17.05.2015 23:45 | Jouni Hytönen | ||
| Suomen asema on siis kuvan ulkopuolella oikealla. Kuinkas olikaan ennen yhdysradan rakentamista, oliko jo olemassa ratoja Raudun suuntaan ja Laatokan rantaan / Pähkinälinnan suuntaan? Tänä päivänähän tuossa vanhan yhdysradan eteläisellä haaralla on melko vilkas lähijunaliikenne Ladozhskoje Ozeroon, Nevskaja Dubrovkaan ja Raudun/Kaarlahden suuntaan. Osa Raudun/Kaarlahden suunnasta tulevista lähijunista kääntyy takaisin Devjatkinon metroasemalla. Kuvassa näkyvä yhdysradan pohjoinen haara on tänä päivänä hyvin vähällä käytöllä, tavaraliikenne käyttää uudempaa Pietarin ohitusrataa Parnasin aseman kautta. | ||||
|
17.05.2015 23:19 | Jouni Hytönen | ||
| Mielenkiintoista, Levashovo ja Valkeasaari ovat olleet tärkeitä junien kääntöpaikkoja ja osa junista on kääntynyt jo ennen Levashovoakin. Tänä päivänä Valkeasaaressa kääntyvät vain Siestarjoen radan junat, pääradan junilla ensimmäinen kääntöasema on Terijoki. Raivolassa kääntyy myös tänäkin päivänä junia. | ||||
|
17.05.2015 22:23 | Jouni Hytönen | ||
| Vanhaan kysymykseen osavastaus: Hyvinkään konepajan raiteistolla on tiettävästi ainakin K60-kiskotusta jäljellä. | ||||
|
17.05.2015 22:13 | Jouni Hytönen | ||
| No niinpä juu, se ei tullutkaan mieleen. Voikioskissa taisikin olla betonireunainen välilaituri. | ||||
|
17.05.2015 22:12 | Jouni Hytönen | ||
| Pirttiselän liikennepaikka taitaa olla sijainnut tämän vanhan linjan toisessa päässä. Onko siellä vielä maastossa jotain merkkejä sivuraiteesta tai liikennepaikkarakennuksesta? En ole itse tuolla ajatuksella liikkunut. | ||||
|
17.05.2015 21:38 | Jouni Hytönen | ||
| Tarjoaisin marraskuuta 1989. | ||||
|
17.05.2015 21:36 | Jouni Hytönen | ||
| Ilmankos en muista tämän kunnostamisesta mitään, jos työn teki MRY:n talkooporukka. Palapelin palat 25 vuoden takaa asettuvat paikoilleen. :) | ||||
|
|
17.05.2015 21:34 | Jouni Hytönen | ||
| Itse asiassa juuri Mikkeli-kuvan valoisuuden perusteella Voikoski tuntuu vahvemmalta arvaukselta nyt. | ||||
|
|
17.05.2015 21:33 | Jouni Hytönen | ||
| Kannatetaan Haukivuorta. Voikoski toiseksi ehdokkaaksi varalle, koska Mikkelistä on valoisassa otettu kuva. | ||||
|
17.05.2015 21:30 | Jouni Hytönen | ||
| Go 199035. Takana Tk3 1102. | ||||
|
|
17.05.2015 21:29 | Jouni Hytönen | ||
| Vieressä Vr1 669. | ||||
|
|
17.05.2015 21:28 | Jouni Hytönen | ||
| Vai olisiko ollut peräti Höyryveturipuiston palkallista kunnostustyötä vielä tuohon aikaan. Laittaisin vuodeksi nyt ainakin sen 1989, ellei löydy todisteita vuoden 1990 tueksi. | ||||
|
17.05.2015 21:26 | Jouni Hytönen | ||
| Hv2 680? Nämä siirrettiin Haapamäelle joulukuussa 1989. Minulta löytyy varma havainto näiden sijainnista Haapamäellä 27.12.1989. Resiinoistahan tuo siirtopäivä löytynee. Olisiko tässä käyty katsomassa ja kuvaamassa siirtovalmisteluja joulukuussa 1989? | ||||
|
17.05.2015 21:23 | Jouni Hytönen | ||
| 1139 ja 1082 hinattiin Mikkelistä Haapamäelle marraskuussa 1989. Jyväskylässä ne olivat menossa 13.11.1989. Uskaltaisiko asettaa kuvaushetken liukusäätimen marraskuulle 1989? | ||||
