Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.05.2015 21:19 | Jouni Hytönen | ||
| Siirtäisin vuosilukua ainakin yhdellä vuodella eteenpäin, vuonna 1988 tämä ei mielestäni Haapamäellä vielä ollut. | ||||
|
17.05.2015 21:17 | Jouni Hytönen | ||
| Eiköhän tämäkin kuva ole Haapamäeltä? Vähän liian avaraa ollakseen Lievestuoreen asevarikolta. | ||||
|
16.05.2015 13:28 | Jouni Hytönen | ||
| Näyttäisi viimeisellä sivulla olevan paras arvaus tilanteesta, joskin Dv12 2662 puuttuu. | ||||
|
15.05.2015 10:35 | Jouni Hytönen | ||
| 2302 taisi pysyä liikenteessä viimeisen vuoden 2000 tammikuulle asti. | ||||
|
13.05.2015 15:11 | Jouni Hytönen | ||
| Jos erilaisiin keskustelufoorumeihin on yhtään luottamista, kirjainlyhenteet TSI ja DSG vaikuttavat itsensä paholaisen keksinnöiltä. :) Jonkin verran esiintyy soraääniä, että molempien kanssa on eletty ilman ongelmia, mutta vähemmistöön jäävät ne näkemykset. Itse olen ollut yhteistyössä vuosimallin 2011 TSI-moottorin kanssa vasta 6000 km, mutta ilman ongelmia toistaiseksi. Minulla kyllä kamerat, puhelimet ja tietokoneetkin kestävät pidempään kuin monilla tutuilla, olen mahdollisesti sitten hellempi käyttäjä. Kop kop. :) | ||||
|
12.05.2015 18:56 | Jouni Hytönen | ||
| Ei voi kuin taas kerran ihmetellä, miten jo tasoristeyksessä oleva juna voi tulla tällä tavalla yllätyksenä vastaan. | ||||
|
12.05.2015 18:52 | Jouni Hytönen | ||
| Saattaa olla kyse myös pehmeiköstä, joka on ollut parempi kiertää kauempaa, ettei hetken päästä ala vanhakin raide uppoamaan. | ||||
|
12.05.2015 18:50 | Jouni Hytönen | ||
| Jotenkin tuntuisi, ettei tämä rata- ja tielinja nyt sentään ole ainoa paikka Savossa, jossa lokit kykenevät pesimään. | ||||
|
12.05.2015 08:52 | Jouni Hytönen | ||
| Molemmat ovat varmasti leipänsä vuosien saatossa tienanneet, mutta Rc-veturiperhe on ollut tehtaalta lähtiessään valmiimpi käyttöön. Veturisarjoja Rc1-Rc6 (7) on rakennettu yhteensä 366 kpl ja vasta ensimmäinen sarja (Rc1) on jäänyt pois liikenteestä. Vuosina 1970-71 valmistuneita Rc3-vetureita myytiin viime vuonna SJ:ltä yksityisille operaattoreille. Green Cargo on modernisoinut kaikki Rc2-veturit Rd-sarjaan eikä Rc1-sarjan ulkopuolelta ole hylätty kuin yksittäisiä onnettomuuksissa vaurioituneita yksilöitä. Ei ole myöskään Sr1-veturisarjasta hylätty muuta. Yksityiset operaattorit ovat myös ostaneet Itävallasta takaisin Ruotsiin sinne toimitetuista 10 Rc2-veturista yhdeksän jäljellä ollutta ja niistä kahdeksan on liikenteessä Ruotsissa. | ||||
|
11.05.2015 09:55 | Jouni Hytönen | ||
| Raja on km:llä 333+110 eli hiukan kuvaajan selän takana. | ||||
|
10.05.2015 21:58 | Jouni Hytönen | ||
| Mietinkin, että mikä kumman kuljetus liikkuu Kouvolan ja Vaalan välillä kohtalaisen tiheästi lähiaikoina. Kiskoja perusparannukseen, jo selkisi. | ||||
|
10.05.2015 21:55 | Jouni Hytönen | ||
| Olikohan 28.5.1978 jo sitten kaikki valmista, kun henkilöliikenne siirtyi kulkemaan Jämsän oikorataa Jyväskylään? | ||||
|
09.05.2015 23:28 | Jouni Hytönen | ||
| Allegrolla rajanylityksen kätevyys on vertaansa vailla. Ei tarvitse turata missään jonossa yhtään ylimääräistä minuuttia, vaan matka etenee koko ajan. Kiinnostus autorajanylityspaikkojen kautta kulkemiseen on omalta osaltani romahtanut olemattomiin. | ||||
|
09.05.2015 15:51 | Jouni Hytönen | ||
| Simolan raidepituudet olivat niin vaatimattomia, että onkohan sitä ylipäätään enää tuohonkaan aikaan junaliikenteessä kovin paljon hyödynnetty? Ilmeisesti vastaus on kyllä, koska niinkin monta raidetta sitten lopulta sähköistettiin. Vielä 2003 tähän ykkösraiteelle olisi teoreettisesti päässyt ajamaan Raiposta kolmioraiteen kautta. | ||||
|
08.05.2015 22:19 | Jouni Hytönen | ||
| Jyväskylän maalaiskunnan entisessä ystävyyskunnassa Borlängessä ei ole tätä liitosta ilmeisesti vielä huomattu, koska Borlängen Liljeqvistin puistosta löytyy etäisyysviitat ystävyyskuntiin mukaan lukien Jyväskylän maalaiskunta. :) | ||||
|
|
08.05.2015 22:16 | Jouni Hytönen | ||
| Suomen viimeiseksi maalaiskunnaksi jäi Jyväskylän maalaiskunta, joka vuosikausien jahkailun jälkeen viimein liitettiin Jyväskylän kaupunkiin 1.1.2009. Väkiluku ehti ennen liitosta nousta jo arvoon 36 465 eli selkeästi suuremmaksi kuin monissa kaupungeissa. Maalaiskunta oli pitkään haluton liittymään, koska kaupungin talous oli ja on edelleen kuralla. Sittemmin paljastui, että maalaiskunnan paremman taloustilanteen takana oli osin se, että tarpeellisiakin investointeja oli jätetty tekemättä ja Jyväskylän yhdistynyt kaupunki sai häälahjana kuorman korjausvelkaa omiensa päälle. | ||||
|
08.05.2015 12:54 | Jouni Hytönen | ||
| Batetskaja-Luga on yksi hitaimmista koskaan matkustajajunalla matkustamistani radoista. Matkaa on 38 kilometriä ja tämä juna käytti siihen tunti 20 minuuttia. Pyörällä olisit melkein jo perillä. :) | ||||
|
|
08.05.2015 12:51 | Jouni Hytönen | ||
| Surkeus, kuvanottohetkellä tämä oli vielä jokapäiväinen juna. Viidessä vuodessa tilanne heikkeni jo tällaiseksi https://vaunut.org/kuva/68669 eli juna ajettiin kolmena päivänä viikossa TEP70:llä ja yhdellä vaunulla. En ole varma, kulkeeko tätä junaa enää laisinkaan. Jossain oli tieto, että Pihkovan alueen paikallisliikenne oli jouduttu lakkauttamaan kokonaan Venäjän rahapulan vuoksi. Tässä kuvassa ei olla Pihkovan alueella, mutta Pihkovan aluehallinto on varmaankin osallistunut junayhteyden kustannuksiin. | ||||
|
07.05.2015 19:11 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko tämä se Lappohjan tehtaalla ollut Tve4? | ||||
|
|
07.05.2015 09:49 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa vuonna 1977 on vielä ollut Simolan asemarakennus 2 käytössä? Vai onko kolmonen jo tässä heti vasemmalla näkymättömissä asetinlaitteineen se todellinen operatiivinen piste? | ||||
|
07.05.2015 08:04 | Jouni Hytönen | ||
| Mystistä on myös katsoa kuvia vetureiden kiihdytyskilpailusta Höyryveturipuiston avajaisista 17.6.1988. Tuolloin neljä höyryveturia löysi tuolta ratapihan eteläpäästä neljä rinnakkaista vapaata raidetta kilpailua varten. Tosin se oli aikaa ennen ratapihan muuttamista nykyasentoon, jolloin molemmissa päissä ratapihaa oli vielä huomattavasti enemmän vaihteita ja raiteita kuin tänä päivänä. Eteläpää muutettiin syksyllä 1989 ja pohjoispää muistaakseni kesällä 1990. | ||||
|
06.05.2015 23:38 | Jouni Hytönen | ||
| Ehkä ne näyttävät vain tässä kuvassa tosi tummilta. | ||||
|
06.05.2015 23:36 | Jouni Hytönen | ||
| Taitaa olla nykyään melko harvinaista, että noista ovista ajetaan ylipäätään millään kiskokulkineella sisään. | ||||
|
|
06.05.2015 17:47 | Jouni Hytönen | ||
| Onko veturinvihreän sijasta käytetty jotain äärimmäisen tummaa vihreää, josta ei juuri edes huomaa eroa mustaan? | ||||
|
06.05.2015 17:45 | Jouni Hytönen | ||
| Alkuperäinen numeron merkintätapa vetureissa 2621-2664. Tässä oli alun perin höyryveturifontti (eli sama kuin kylkinumeroissa). | ||||
|
05.05.2015 13:03 | Jouni Hytönen | ||
| 100-120 km/h:sta vielä ennen sai kirjoitettua koko matkustajajunan vaunuston, mutta tänä päivänä 140 km/h alkaa olla jo melko haasteellinen nopeus saati sitten 200 km/h. :) En usko, että kännykkään kirjoittamisesta tulee tuossa vauhdissa mitään. Äänitykselle saattaa ehtiä sanelemaan, mutta harmaat numerot harmaalla pohjalla ovat melko vaikeita. Oma RFID-lukija kytkettynä kannettavaan olisi päheä ratkaisu. :D | ||||
|
|
05.05.2015 08:11 | Jouni Hytönen | ||
| 10 vuotta aikaisemmin ajettiin vielä tyhjää puistoraidetta pitkin, koskas ne höyryveturin ja A 91:n ajelut loppuivat? Jyväskylän suunnan vetoraiteen päätepuskimella taisi olla pari vaunua ja silloinkin riideltiin asukkaiden kanssa, voiko järvinäköalaa peittää varaosavaunuilla. :) | ||||
|
05.05.2015 00:48 | Jouni Hytönen | ||
| No kyllä ovat käytöstavat olleet ulkomaaneläviltä pahasti hukassa, jos asutun mökin pihapiiriin on rynnätty muitta mutkitta ja vielä ruvettu puitakin kaatamaan! Jos samaa kokeilisi USA:ssa, taitaisi helposti tulla reikiä nahkaan ilman valitusoikeutta. | ||||
|
|
04.05.2015 21:42 | Jouni Hytönen | ||
| Joka päivä kirjoitetaan paperille kun liikkeellä ollaan - ei ole tullut vielä vastaan kätevämpää ja säänkestävämpää tapaa. :) | ||||
|
04.05.2015 01:53 | Jouni Hytönen | ||
| Muistelin väärin, tuota kiskobussinvaihtoa juuri tarkoitin. Se olikin keskiviikkoisin tapahtuva juttu. | ||||
|
03.05.2015 23:02 | Jouni Hytönen | ||
| Tämäkin ehti vajota ulkoisesti melko rapistuneen näköiseksi, mutta onneksi pelastui. | ||||
|
|
03.05.2015 22:58 | Jouni Hytönen | ||
| Säännöllistä liikennettä vain maanantaisin eikä kertyvä tonnimäärä päätä huimaa. :( | ||||
|
03.05.2015 22:31 | Jouni Hytönen | ||
| Runomittainen kuvateksti on jo täyttä taidetta! :) Ja siihen kytkeytyvä kuvakin on oivallinen. | ||||
|
|
03.05.2015 22:30 | Jouni Hytönen | ||
| Ei taida olla enää yhtään 231xx-sarjan Eip-vaunua näkynyt liikenteessä enää maaliskuun lopun jälkeen? Tämä 23149 on jo paloiteltukin. | ||||
|
03.05.2015 19:53 | Jouni Hytönen | ||
| Viitisen vuotta myöhemmin 4024 ja 4132 makasivat yhdessä odottamassa kohtaloaan Keski-Suomen Romun pihalla. | ||||
|
Kuvasarja: Köhniönjärven vanhalla ratalinjalla |
03.05.2015 18:40 | Jouni Hytönen | ||
| Haapamäki-Jyväskylä-radan varressa riittää vanhoja linjoja tutkittavaksi, kun melkein koko rata rakennettiin uudelleen 1920-luvulla. | ||||
|
03.05.2015 13:43 | Jouni Hytönen | ||
| Vuosi 1966 taisi olla kaikkien aikojen mustin vuosi, muistelisin luvun olleen yli 250 kpl. | ||||
|
03.05.2015 13:24 | Jouni Hytönen | ||
| Jahas, tämä on jo näin umpeutunut. Edellinen oma havaintoni olikin marraskuulta 2010, ehtiihän siinä ajassa pusikko kasvaa. Eipä sitten niillä kerroilla, kun tuon raiteen varressa itse olen käynyt, koskaan siellä mitään liikkunut. :( | ||||
|
|
03.05.2015 13:21 | Jouni Hytönen | ||
| Tähän aikaan sattui joka vuosi vielä reilusti yli sata tasoristeysonnettomuutta vuosittain. Valo- ja äänivaroituslaitos on ollut aikoinaan vasta pieni parannus, liian helppo ohittaa ja ajaa junan alle. | ||||
|
03.05.2015 08:28 | Jouni Hytönen | ||
| Kemijärven yöjunapari oli P 63/64. Toinen Rovaniemen päiväpikajunapari oli P 69/70, taisivat kohdata Kuivaniemellä. | ||||
|
|
03.05.2015 08:26 | Jouni Hytönen | ||
| Oli, junat P 67/68 olivat aikoinaan päiväpikajunia. Koskas se Suuri junanumeroremontti tehtiinkään? 90-luvun puolivälissä? | ||||
|
02.05.2015 22:27 | Jouni Hytönen | ||
| 2026 oli Oulun veturi, sarjan 2023-2029 yksilöiden liikkuminen Jyväskylässä olisi ollut äärimmäisen harvinaista. 2016 se voisi olla. 2036 oli Kouvolan veturi eikä niitäkään Kouvolan varikon vastuualueen ulkopuolella tuolloin näkynyt. Voin katsella omista muistiinpanoistani, mitä Dv16-vetureita Jyväskylässä sulan maan aikaan vuonna 1994 liikkui. | ||||
|
Kuvasarja: Kiskokuorma kiskoilta – tavarajunia tavattomilla tienoilla |
01.05.2015 22:54 | Jouni Hytönen | ||
| Tänä päivänä vastaava tapahtuma aiheuttaisi haittaa vain lähijunien tyhjävaunusiirroille, ei juurikaan tavaraliikenteelle. | ||||
|
01.05.2015 18:01 | Jouni Hytönen | ||
| Voi kauhu, mikä laite! Sumuisilla Saarilla ei kai sitten pärjää ilman kattoa - vettä tulee niskaan yhdeksänä päivänä kymmenestä. :) | ||||
|
01.05.2015 16:26 | Jouni Hytönen | ||
| Tänään Jyväskylässä oli varalla 4409 ja junassa 482 4416+4408, olisivatko ne myös tässä kuvassa? | ||||
|
30.04.2015 00:30 | Jouni Hytönen | ||
| Jäppisen ilmakuvakirjan kanssa meni hulinaksi, täytyy käydä hankkimassa sellainen ensi tilassa. | ||||
|
30.04.2015 00:03 | Jouni Hytönen | ||
| Jännää, Lappeenrannassa tuli koko päivän vain vettä. Vielähän tässä ehtii herätä karuun aamuun huomenna, jos yön aikana pakastaa. :-/ | ||||
|
|
29.04.2015 23:52 | Jouni Hytönen | ||
| Ilmakuvan ottamisen aikaan oli vallalla sellainenkin erikoisuus että Jyväskylä-Leppävesi-rataosuus oli suojastettu (!). Suojastus käsitti tosin vain kaksi opastinta eli alkuopastimen hiukan tuosta ilmakuvasta ulkona tulo-opastimen kohdalla ja toisen alkuopastimen Leppävedellä. | ||||
|
|
29.04.2015 23:48 | Jouni Hytönen | ||
| Itse asjassa ilmakuvan ottohetkellä tämän opastimen tilalla on vielä ollut siipiopastin ja esiopastin on saattanut olla kaasuesiopastinkin. | ||||
|
|
29.04.2015 23:47 | Jouni Hytönen | ||
| Niinpä tietysti, tämän kuvassa näkyvän tulo-opastimen esiopastin oli Tuohimutkan seisakkeen tienoilla. Rantaväylää rakennettaessa kun seutu meni täysin uusiksi ja Sulun rata siirtyi erkanemaan Äänekosken pääraiteesta, tulo-opastin muutti melkein entiselle seisakkeelle ja esiopastin tunnelin suulle. Hieno tuo ilmakuva! Seppälän liikennevirrat olivat vielä niin vähäeleisiä, ettei Vaajakoskentien risteyksessä ole edes liikennevaloja. :) Ahjokatu alkaa hahmottua ja Halmekadun taloja vasta rakennetaan. | ||||
|
29.04.2015 01:21 | Jouni Hytönen | ||
| Tiettävästi Viron kautta on myös helpompi saada vaunuja nk. Moskovan rekisteriin. | ||||