Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.08.2014 06:46 | Jouni Hytönen | ||
| Mielenkiintoista, tässä lienee joku yöjunarunko, koska harmaat vaunut ovat Trafikverketin omistamia (ex. Affärsverket Statens Järnvägar). EVN-tunnus SSRT kuuluu nykyisin Trafikverketille. Harmaat vaunut ovat tarkoitettu etupäässä Pohjois-Ruotsin kilpailutettuun yöjunaliikenteeseen. Onko tässä Malmö-Tukholma-yöjuna vai joku viikonlopun lisäpikajuna? Mitä itse tuli noita yöjunarunkoja nähtyä, ravintola oli usein SJ:n oma vaunu sarjasta S12. | ||||
|
08.08.2014 06:39 | Jouni Hytönen | ||
| Alkupään vaunut ovat ainakin BC2-lepovaunuja 40-luvulta. | ||||
|
07.08.2014 22:37 | Jouni Hytönen | ||
| Ei se vanha käynnistysääni kyllä minusta mikään viikon luontoääni ollut, hyvä vaan jos katoaa eikä tule ikävä. | ||||
|
07.08.2014 08:09 | Jouni Hytönen | ||
| Kirjoitin oman listani kiireessä ja kaikki merkinnät eivät vaunuissakaan olleet aivan selkeitä, joten on mahdollista, että minunkin tietoni on väärin. | ||||
|
06.08.2014 15:11 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä ei ole kuitenkaan se runko, joka seilasi 1.8.2014 Kuopio/Pieksämäki-Mikkeli-pendelissä. | ||||
|
06.08.2014 10:17 | Jouni Hytönen | ||
| Ehkä sillä tarkoitetaan lauteilla juomista? Mieluusti itse ainakin nauttisin saunakaljani ulkoilmassa, tosin hyönteistilanne ei aina anna siihen mahdollisuutta... | ||||
|
05.08.2014 12:20 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvittelisi, ettei Rx-vaunuja nyt ihan vielä alenneta toisarvoisiin tehtäviin, kun ne on juuri konepajakorjattu ja muutettu invertterikäytölle. Yöjunapari 265/274 voisi ollakin yksi potentiaalinen kohde. | ||||
|
|
05.08.2014 12:18 | Jouni Hytönen | ||
| Jos ERd-vaunuja on tulossa yli 20 kpl, niitä riittää kyllä melko moneen junaan, myös Rovaniemen pitkiin juniin. | ||||
|
Kuvasarja: Höyryjuna Joensuussa |
05.08.2014 12:14 | Jouni Hytönen | ||
| Jos vaunusta puuttuu/on hyvin haalistunut tyyppimerkintä ja numero, ei äänitystoiminnostakaan ole suurta apua. | ||||
|
|
05.08.2014 10:46 | Jouni Hytönen | ||
| Omalta osaltani kommentit ovat valistuneita arvauksia. | ||||
|
Kuvasarja: Höyryjuna Joensuussa |
05.08.2014 09:42 | Jouni Hytönen | ||
| Lappeenrannassa kiireessä muistiin kirjattu: 1009+1168, Gbl 48114, Gbk 47164, Ei 22764, EFi 22375, Ei 22767, Eik 22365, Eik 22366, Eik 22364, xxx 22561, BT 01172, XT 01603, xxx 01180, xxx nnnnn, BT 01346, BH nnnnnn, Gdt 40784 ja Otso. | ||||
|
|
05.08.2014 07:43 | Jouni Hytönen | ||
| Rk-vaunuja ei ole vähään aikaan näkynyt yhdessäkään IC-rungossa. Tästä voinee vetää johtopäätöksen, että niitä on ylimääräisiä. Rk:t ovat uudempia kuin Rbkt-vaunut ja omasta mielestäni myös tasokkaampia vaunuja. Molemmilla sarjoilla voi ajaa 160 km/h. Tästäkin voinee vetää jotain johtopäätöksiä. Kannattaa kuvata Rbkt-vaunuja, jos niitä vielä jossain näkyy. | ||||
|
|
04.08.2014 22:21 | Jouni Hytönen | ||
| Tänä päivänä varmaan Rbkt-vaunut alkavat olla todella uhanalaisia. Onko niitä näkynyt enää missään junassa/rungossa? | ||||
|
04.08.2014 20:41 | Jouni Hytönen | ||
| Nastarengastarrassa on ihan selvä logiikka kyllä. Jos niitä ei liikenteessä kovin paljon ole (en ole seurannut asiaa), saattaa edellä nastarenkailla ajavan kipakka pysähtyminen tulla yllätyksenä takana kesärenkailla liukastelevalle. :) Meillä kun kaikilla on oltava talvirenkaat, näin suuria eroja ajoneuvojen jarrutuskäyttäytymisessä ei syntyne. | ||||
|
04.08.2014 16:08 | Jouni Hytönen | ||
| Dokumentoidaanpa tähän pilttuiden loppuaikojen käyttötarkoitukset: 1 ja 2 päivystäjät (Dv15/16), 3 tunnelinsulatustyövaunu, 4 Dr12 -> Dr13, 5-8 toimistoja ja varastoja, 9-10 ajovalmiushuoltopilttuut, 11 (vasemmalla) pitkä pilttuu, johon mahtui Dv12-pari sisään tai vaihtoehtoisesti autokalustoa toisesta päästä. Pilttuilla 9-11 ei ollut vakikäyttäjiä paitsi joskus, kun Jyväskylässä oli kolme Dv15/16-veturia, kolmas otettiin pilttuuseen 9. | ||||
|
|
04.08.2014 16:02 | Jouni Hytönen | ||
| Hiukan alkaa jo olla vaikea kuvitella Hurun käynnistyvän tuolla parvekkeen alla nelospilttuussa ja lipuvan kaikessa jyhkeydessään kuvitteelliselle kääntöpöydälle. Noudatteleekohan tuo ympyränkaari kääntöpöydän kuopan todellista vanhaa sijaintia? | ||||
|
04.08.2014 14:11 | Jouni Hytönen | ||
| Lieneekö tuossa viimeisen täyskorjauksen (kapitalny remont) päivämäärä 26.4.1950 ja seuraavaksi on kaavailtu kuuden vuoden kuluttua 26.4.1956, mutta onko tuo vaunu jo siinä välissä päätynyt Suomeen? | ||||
|
04.08.2014 14:05 | Jouni Hytönen | ||
| 01346 on tuo postivaunun värinen vaunu. Sitä edellinen eli kysymäsi seitsemäs jäi minulle tuntemattomaksi. Viides on siis XT 01603 ja kuudes ?? 01180. | ||||
|
|
04.08.2014 14:03 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä vähän rakennusaineita pohdinnoille: XT 01603, ?? 01180, ?? 01346. Olikos BT 01172 Höyryveturimatkat 1009:n vaunu? | ||||
|
04.08.2014 14:00 | Jouni Hytönen | ||
| Jos nyt oikein näin, niin vaunu olisi Gbk 47164. | ||||
|
04.08.2014 13:59 | Jouni Hytönen | ||
| Jaahas, siitähän paistaa alkuperäisiä merkintöjä muiden maalikerrosten alta. | ||||
|
04.08.2014 11:51 | Jouni Hytönen | ||
| Se kiersi junissa 70 Pm-Mi, 69 Mi-Kuo, 68 Kuo-Mi, 73 Mi-Kuo, 66 Kuo-Mi ja 77 Mi-Kaj. | ||||
|
04.08.2014 11:50 | Jouni Hytönen | ||
| Juurikin siinä S 70:ä korvanneessa junassa Pieksämäeltä Mikkeliin. Edo-runko yöpyi Pieksämäellä, runkokierrot olivat poikkeukselliset myös Tampere-Pieksämäki-radalla, koska sielläkin oli liikenne poikki Oriveden ja Jämsän välillä. Olisiko tuo Edo-runko ollut joko torstain 31.7. IC2 88:n tai 90:n runko? | ||||
|
03.08.2014 22:55 | Jouni Hytönen | ||
| Tämän rakennuksen kunnostaminen tähän loistoon siitä alennustilasta, jossa se jo ehti olla, on kyllä hieno kulttuuriteko! | ||||
|
03.08.2014 22:51 | Jouni Hytönen | ||
| Opiskelija-asunnoksi tämän sijainti hipoisi omasta mielestäni jo täydellisyyttä, tosin joskus voisi kaljatölkin kera uppoutua muistelemaan menneitä maisemia ja tapahtumia näillä tanhuvilla. | ||||
|
03.08.2014 22:48 | Jouni Hytönen | ||
| Linkitetäänpä tähän vuoden 2014 vertailukuva: https://vaunut.org/kuva/94801 Aita taitaa olla samalla paikalla, mutta melko paljon on ehtinyt tapahtua viidessä vuodessa. | ||||
|
|
03.08.2014 22:41 | Jouni Hytönen | ||
| Rakennuksen ja aidan väliin on sentään jätetty kätevä havainnointipolku. :) | ||||
|
03.08.2014 22:36 | Jouni Hytönen | ||
| Ehdin kuin ehdinkin kuvaamaan tämän Lamminmäen tasoristeykseen. Kellot alkoivat soida samalla hetkellä kun auton liike pysähtyi eli kovin paljon pelivaraa ei kyllä jäänyt. :) | ||||
|
03.08.2014 01:40 | Jouni Hytönen | ||
| Myöhemmin öljyraide purettiin pois ja keskimmäisellä raiteella lastattiin raakapuuta. Ajokelpoisen raiteen päässä oli romunlastausta. Kiskot jatkuivat vielä jonkin matkaa vanhaa linjaa eteenpäin, mutta romunlastauspaikan uusimisen yhteydessä paikalle tuotiin päätepuskin ja loput kiskot kerättiin pois. Ratapölkyt jäivät pääosin maastoon, mikä teki vanhan linjan tutkimisen polkupyörällä vähän ikäväksi. Kaikki radan jäänteet katosivat lopullisesti 90-luvun puolivälissä, kun Laukaa-Jyväskylä-tekopohjavesiputki kaivettiin ratapenkkaan. Samalla tuli toisaalta näkyviin, että Sulun ratapihalta Leppäveden suuntaan oli myös melkoinen mäki. En tiedä, oliko ihan 20 promillea sentään. Kiitos tästä muistoja herättelevästä kuvasta! | ||||
|
|
03.08.2014 01:25 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on sementtiraiteella eli Lohjan Kalkkitehtaalle syttyy vihreä valo. Vaunut lienevät sarjaa Soi. Perheeni muutti huutoetäisyydelle tästä paikasta vuoden 1980 lopulla ja itse muutin sieltä lopullisesti pois tammikuussa 2000 eli nyt ollaan hyvinkin tutulla seudulla. Sementtiä purettiin vielä vuonna 1991, kun tälle raiteelle tuotiin neuvostovaunuilla kahden Vempun voimin Keitele-Päijänne-kanavan rakennustöihin käytettävää sementtiä. Esson raide on tuo oikeanpuoleinen. Lapsuudessani armeija oli jo tuolta alueelta vetäytynyt, mutta monenlaista jännittävää tutkittavaa oli pikkupojille vielä jäljellä. Kangasvuori-nimistä liikennepaikkaa ei ole koskaan ollut eikä tämä alue ole oikein maantieteellisestikään Kangasvuorta. Oikealla on Kangaslammen lähiö ja 1980-luvulla Kangaslammentien länsipuolen uudempi asuinalue sai nimen Varikko. Sulun ratapihaksi tätä sanottiin. | ||||
|
03.08.2014 01:16 | Jouni Hytönen | ||
| Ajaessani kuorma-autolla inssiä joulukuussa 1993 jouduin pysähtymään tuohon samaiseen viistoon tasoristeykseen, kun keskellä Laukaantietä seisoi Dv16. :) | ||||
|
|
03.08.2014 01:14 | Jouni Hytönen | ||
| Olisivatko Soi-sementtivaunuja? Sulun ratapihalta tämä lienee tulossa. | ||||
|
|
02.08.2014 20:47 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa tämä pudotettiinkin Mikkeliin eikä Pieksämäelle. Tämä oli mukana hinauksessa S 70:ä korvanneessa Edo-rungossa, jota veti Sr1 3077. | ||||
|
02.08.2014 20:43 | Jouni Hytönen | ||
| Yksi syy seis-levyjen ilmestymiseen voi olla myös se, ettei ole voimassaolevaa yksityisraideliityntäsopimusta Liikenneviraston kanssa. Tämä on yleisempää umpeen puskittuneilla raiteilla, joiden haltijaa ei mahdollisesti enää ole olemassakaan. | ||||
|
02.08.2014 13:26 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on IC 66, ei 68. Ihmettelinkin, että mielestäni 69 ei ajanut Kuopiopn asti eikä 68 lähtenyt sieltä. Mutta hyvä lisätieto, että 73 kääntyi 66:ksi Kuopiossa. | ||||
|
02.08.2014 11:06 | Jouni Hytönen | ||
| Ja porkkanoiden runsaus Humppilassa ja niiden numerot viittaisivat menomatkaan. | ||||
|
02.08.2014 11:03 | Jouni Hytönen | ||
| 5109 on mahdoton valinta vuodelle 1988, eikös se tuhoutunut tasoristeysonnettomuudessa jo 5.2.1987 (muistankohan päivän tarkasti oikein)? | ||||
|
02.08.2014 10:19 | Jouni Hytönen | ||
| Matkustusmukavuutta ilman siirtymäkaaria voi kokeilla vaikka Helsingin raitioteillä. En kyllä tiedä, puuttuvatko siirtymäkaaret yleisesti palikkavalikoimasta raitioteitä rakennettaessa muissakin maissa. | ||||
|
02.08.2014 10:10 | Jouni Hytönen | ||
| 74:n runko meni vankivaunuineen IC 71:ssä ylös ja jatkoi vielä Ouluun asti P 713:na. | ||||
|
02.08.2014 10:03 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä on vielä järjestelyopastin ja siivet pohjoisesta ja idästä. Lainaan toiselta foorumilta hyvän käsitteen: tämä on tunnin kuva eli yksityiskohtia voisi helposti unohtua tarkastelemaan vaikka tunnin ajaksi. :) | ||||
|
|
02.08.2014 10:02 | Jouni Hytönen | ||
| Tuossa kevään 1990 vertailukuvassani https://vaunut.org/kuva/1115 Äänekoske, suunnan tulo on jo muokattu Rantaväylän rakentamisen yhteydessä syntyneeseen asuun, mutta edelleen tullaan suorilla ykköselle. | ||||
|
|
02.08.2014 09:57 | Jouni Hytönen | ||
| 1805:n alla on Savitie, päivystäjän vetoraide. | ||||
|
|
02.08.2014 09:56 | Jouni Hytönen | ||
| Kiitos tästä loistavasta kuvasta! Kyllä tälle kuva-alalle siirryttäessä puhuttiin yleisesti Kivääristä. Tässä päässähän ei ollut yhtään keskitetysti käännettävää vaihdetta eli vaihdemiehen on täytynyt juosta kaikki vaihteet kääntämässä ja junakulkutiet sitten asetinlaitteesta lukitsemassa. Helposti kaivettavissa muistin pohjalta ratapihan radiokeskustelua. :) | ||||
|
02.08.2014 09:35 | Jouni Hytönen | ||
| Ja tällä mantereella muistan puhutun, eträ nimenomaan eriparijatkokset aiheuttavat ongelmia. :) | ||||
|
|
02.08.2014 09:32 | Jouni Hytönen | ||
| Kun ei taida olla koulutusta myöskään Sr2-vetureihin. Kyllä tässä paketissa aamulla oli Sr2 mukana, mutta se pudotettiin pois. :) | ||||
|
02.08.2014 09:30 | Jouni Hytönen | ||
| Myös IC 917 oli kyllä korvattu samanlaisella sinisellä ravintolavaunurungolla, mutta tässä kuvassa toki IC 928. | ||||
|
02.08.2014 09:26 | Jouni Hytönen | ||
| Ja operaatiokeskuksessakin on varmasti hikoiltu ilmastointilaitteista huolimatta, kun on yritetty saada joka junaan veturi, vaunut, kuljettaja ja konduktööri. Tämä juna jäi Pieksämäellä vähän myöhään ja kuulutettiin, että odotamme konduktööriä, joka on matkalla bussissa. Tämä runko taisi palata S 79:nä Kajaaniin, siinä kohdalla loppui minulta kestokyky ja priorisoin IC 927:n Lievestuoreen pysähdyksen. ;) | ||||
|
|
02.08.2014 09:21 | Jouni Hytönen | ||
| Niille matkustajille, jotka olivat matkalla Pieksämäeltä Turun suuntaan, odotti Pieksämäellä vaihto Tampereen ravintolavaunuttomaan vararunkoon, jossa en nähnyt sen seisoessa olevan yhtään ikkunaa auki... Toki aina parempi päästä jotenkin perille kuin jäädä kokonaan lähtöasemalle. Ja ei ollut helppo päivä varmasti eilinen henkilökunnallekaan. Sattumoisin olin varautunut dokumentoimaan yhden päivän normaaliliikennettä eilen Pieksämäen ympäristössä - nyt tarttui paperille ja muistikorteille jotain aivan muuta. | ||||
|
29.07.2014 08:39 | Jouni Hytönen | ||
| Voi olla, että muistelen sitten tilastoista ajanhetkeä, koska puolipuomilaitokset alkoivat lisääntyä kiivaasti. | ||||
|
|
28.07.2014 07:07 | Jouni Hytönen | ||
| Vai rakennettiinko muihin Parkanon radan tasoristeyksiin puomilaitoksia jo heti 1970-71? | ||||
|
|
28.07.2014 07:04 | Jouni Hytönen | ||
| Olen jotenkin jäänyt kiinni sellaiseen tietoon, että automaattisia puolipuomilaitoksia olisi alkanut tulla suuria määriä vasta vuonna 1975 eli jos tähän olisi pitänyt rakennusaikana saada puomit, laitoksen olisi pitänyt olla manuaalinen. Puolipuomilaitosten lisääntyminen vähensi aikoinaan onnettomuuksia jyrkästi. Valo- ja äänivaroituslaitos on liian helppo ohittaa - tahallaan tai vahingossa. | ||||