|
|
05.06.2014 00:33 | Jouni Hytönen | ||
| En ole nähnyt tästä vaunusta vilaustakaan sen jälkeen kun Sibelius jäi pois liikenteestä. | ||||
|
|
05.06.2014 00:28 | Jouni Hytönen | ||
| Jos Sveitsin henkilöjunajärjestelmä saa arvosanan 10, kyllä Hollanti pääsee mielestäni ainakin 9:n tasolle. Vaihdot toimivat ja tarjontaa riittää. | ||||
|
|
04.06.2014 00:50 | Jouni Hytönen | ||
| Torzhokin (ET2) ja Demihovskin (ED2T) valmistamissa ensimmäisissä junarungoissa ei liene juuri mitään eroa riikalaiseen tuotantoon. Esim. http://rus-etrain.ru/series/%D0%AD%D0%A22/trains/001 ja http://rus-etrain.ru/series/%D0%AD%D0%942%D0%A2/trains/0002 | ||||
|
|
04.06.2014 00:45 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä taitaa olla ainoa jäljellä oleva vaunu näillä merkinnöillä, kun 23129 meni jo poistoon. | ||||
|
|
03.06.2014 12:17 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on korkealattiainen vaunu ulkonäöstä huolimatta. Ovien auettua esiin liukuu kohtalaisen iso apuaskelma. | ||||
|
|
03.06.2014 02:18 | Jouni Hytönen | ||
| Jälleen kerran numerointi etenee tehtaan valmistumisjärjestyksessä, ei LG:n omassa järjestyksessä. LG:lle ovat päätyneet tästä moottorijunasarjasta rungot 033, 034, 037 ja 039. | ||||
|
|
03.06.2014 02:14 | Jouni Hytönen | ||
| Ei, Venäjällä. | ||||
|
|
03.06.2014 01:33 | Jouni Hytönen | ||
| Tällaisen teräsjunan maksimipaino on nähtävästi 3200 tn ja junaa voisi vetää myös kahdella Re-veturilla. Tåg-lehdistä ilmenee, että Green Cargo sitoutui vähentämään junaliikenteen energiankulutusta voittaessaan SSAB:n kuljetukset. Siksi hankittiin 16 kpl uusia Re-vetureita. Niissä oli ilmeisesti jonkinmoisia ongelmia ainakin luistoneston kanssa. Myöhemmissä artikkeleissa on tietoa, että koko sarja olisi jopa myytävänäkin. En ole kertaakaan nähnyt Re-vetureita näissä teräsjunissa, vaikka veturisarja liikkuukin ahkerasti Borlängen ympäristössä. | ||||
|
|
03.06.2014 00:37 | Jouni Hytönen | ||
| Mutta tässäkin on siis rungon numero 033 ja sen vaunu 02. Suomessa ei ole esimerkiksi Pendolino-rungon jokaisella vaunulla omaa EVN-numeroa kuten tässä on. Tietysti Pendolinon vaunuja ei irroteta normitilanteessa toisistaan, tiedä sitten irrotetaanko näitä kovin usein toisistaan. | ||||
|
|
03.06.2014 00:28 | Jouni Hytönen | ||
| Saas nähdä, säästääkö mikään taho toimintakuntoista TEP60-veturia. Sen äänimaailma on melkoisen muheva, eli toivottavasti edes yksi säästyy. Nyt kyllä näyttää huonolta, sillä näitä on ajossa enää Valko-Venäjällä. Uusimmat TEP60-veturit valmistuivat vuonna 1985. Jostain syystä liikenteessä ei ole enää yhtään uusimmasta päästä olevaa veturia. Uusin liikkuva on ilmeisesti 0836 vuodelta 1978 ja vanhin 0241 vuodelta 1968. Riian rautatiemuseon pihalla on ainakin aikaisemmin ollut 1206 vuodelta 1984. Viimeinen tämän sarjan veturi oli 1241. | ||||
|
|
03.06.2014 00:20 | Jouni Hytönen | ||
| Latvialainen veturi. | ||||
|
|
03.06.2014 00:06 | Jouni Hytönen | ||
| K indikoi modernisoinnissa käytetyn Kolomnan uutta moottoria, sen tunnistaa myös kyttyrästä katolla. M-variaatioissa on Caterpillarin moottorit. | ||||
|
|
03.06.2014 00:02 | Jouni Hytönen | ||
| EVN-numero on kuulemma 94 24 9003 302-7. Siitä ilmenee, että kuvassa on junayksikkö 033. Liettualaiset ovat ansiokkaasti taltioineet oman vanhan numerointilogiikkansa näkyviin EVN-numeroihin. | ||||
|
|
02.06.2014 12:33 | Jouni Hytönen | ||
| Koko merkkirykelmä vaikuttaisi olevan kääntynyt tai ilkivaltaisesti käännetty 180 astetta. Ilmoitin tästä eteenpäin. | ||||
|
|
02.06.2014 00:19 | Jouni Hytönen | ||
| Mutta ovatko nuo alemmat merkit oikein päin, siinä hyvä kysymys nyt tarkemmin katsoen. | ||||
|
|
02.06.2014 00:11 | Jouni Hytönen | ||
| Ei. Kilvessä kerrotaan, mikä on seuraava vastaan tuleva paikannusmerkki 379:n jälkeen lähdettäessä kolmioraidetta Haapakosken suuntaan. | ||||
|
|
01.06.2014 23:00 | Jouni Hytönen | ||
| Pari kertaa olen ollut vähällä joutua mukaan tasoristeysonnettomuuteen. Kerran olin mukana Moressa, jolla tultiin tähän tasoristeykseen Jokioisilta päin. Pakettiauto syöksyi paikalle oikealta ja törmäyksen esti ehkä vain se, että pakettiauton jarrut puolsivat vahvasti vasemmalle. | ||||
|
|
01.06.2014 22:55 | Jouni Hytönen | ||
| RA2, joko yksikkö 033 tai 034. Ei voi tästä kuvasta nähdä, kumpi on kyseessä, elleivät paikalliset tietäisi jotain detaljieroja. EVN-numerosta voisi tunnistaa. | ||||
|
|
01.06.2014 20:01 | Jouni Hytönen | ||
| Juurikin tuo kuvan junayksikkö on Metrovagonmashin valmistama, tyyppi RA2. Liettuassa ovat kolmivaunuiset yksiköt 033 ja 034 sekä kaksivaunuiset 037 ja 039. Yksikön tunnistaminen EVN-numerosta on hiukan haasteellista. Noita numeroita 033, 034, 037 ja 039 ei ole merkitty näkyviin esim. keuloihin. | ||||
|
|
01.06.2014 11:41 | Jouni Hytönen | ||
| Google Mapsissa rata näyttää ulottuvan edelleen Älvdaleniin. | ||||
|
|
31.05.2014 23:17 | Jouni Hytönen | ||
| Taitaa olla muitakin verhottomia ikkunoita kuin tämä myyynti-ilmoituksen asunto. Muistelisin, että koko kerrostalo oli joitakin vuosia sitten myytävänä eikä hinta ollut kovin korkea. | ||||
|
|
30.05.2014 08:42 | Jouni Hytönen | ||
| Pitäisi käydä taas pitkästä aikaa Liettuassa ja katsella hetki Vilnassa, Kaunasissa ja Siauliaissa, millä kalustolla eri junat nykyään oikein ajetaankaan. Liettuassahan on myös neljä Metrovagonmashin dieselmoottorijunaa. Matkustin vuonna 2010 sellaisella Siauliaista Mazeikiaihin ja takaisin. Tuo Vilna-Siauliai-juna kaksi kertaa viikossa on kai toiminut aikaisemmin kalustonsiirtojunana Vilnan ja Radviliskisin kiertojen välillä. Samasta syystä illan viimeinen juna Vilnasta Kaunasiin ja aamun ensimmäinen takaisin ajettiin aikaisemmin dieselmoottorijunilla. | ||||
|
|
29.05.2014 09:54 | Jouni Hytönen | ||
| Seurailin jossain vaiheessa balticrailpics-sivuston kuvien päivämääristä, mitkä yksiköt ovat olleet viimeksi liikenteessä. On jossain välissä tullut jonoon tärkeämpää tekemistä, sillä viimeiset merkinnät ovat vuodelta 2011. Silloin siis niitä ainakin oli vielä ajossa. *** Puolantaitoni on vähän puutteellinen, mutta sanotaanko tuolla, että kolmesta yksiköstä kahdella ajetan Vilna-Minsk-rataosalla ja yksi olisi tänä vuonna laitettu ajamaan Vilnan ja Siauliain väliä. (Ei suju hattu-s:n tekeminen puhelimella...) | ||||
|
|
28.05.2014 22:55 | Jouni Hytönen | ||
| Käyttää veturia kottikärryn korvikkeena? :) | ||||
|
|
28.05.2014 12:10 | Jouni Hytönen | ||
| Tällaisten junayksiköiden hankintaa Liettuaan en ollutkaan huomannut. D1-rungot lienevät jo aika vähissä, jos näitäkin on jo neljä. Voi tietysti olla myös, että kolme ensimmäistä on myyty tehtaalta muualle. Ainakin 620M-moottorivaunujen numerointi on tehtaan valmistusjärjestyksessä, ei LG:n juokseva numero. | ||||
|
|
28.05.2014 10:19 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä on nopeasti mietiskellen ainoa kokonaan uusi tasoristeys, joka on valtion rataverkon pääraiteille rakennettu 1.8.2006 jälkeen: http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=6216 Jonkin verran tasoristeyksiä on siirretty perusparannustöiden yhteydessä parempiin paikkoihin ja muutamassa paikassa useita vanhoja huonoja tasoristeyksiä on korvattu yhdellä uudella kunnollisella. | ||||
|
|
28.05.2014 00:51 | Jouni Hytönen | ||
| Ei ole enää LDz:n matkustajaliikennettä, vaan maan sisäistä henkilöliikennettä hoitaa yhtiö nimeltä Pasažieru vilciens. http://www.pv.lv | ||||
|
|
26.05.2014 10:18 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä vaikuttaisi olevan mietitty myös sitä, ettei jono kassalle tuki koko käytävää. Rx-vaunujen muutoksessa käännettiin kassajonon suunta toisinpäin, tuloksena käytävän tukkiutuminen. | ||||
|
|
24.05.2014 21:21 | Jouni Hytönen | ||
| Uusia, joskin hyvin vahva sukulaisuusside löytyy vanhoihin ER2-juniin. Torzhokin ja Demihovskin tehtaat ovat suoltaneet tuotteitaan Venäjän rataverkolle sen jälkeen kun Riian tehdas jäi itsenäistyneeseen Latviaan. | ||||
|
|
24.05.2014 21:16 | Jouni Hytönen | ||
| Rk-vaunuilla varustettuja runkoja oli aikaisemmin kuusi, liekö niissä kaikissa jo ERd? Vahvalla mutuvaroituksella veikkaan, että neljä olisi jo ainakin jäänyt pois liikenteestä. | ||||
|
|
24.05.2014 21:12 | Jouni Hytönen | ||
| Vastaavasti leveän siksakin radalle meneminen liian kapean virroittimen kanssa voi johtaa siihen, että virroitin irtoaa langasta ja tuhoaa joko itsensä tai sitten sähköradan rakenteita. Venäjällä vaikuttaisi 3 kV:n tasasähköradoilla olevan yhden paksun langan sijasta kaksi ohuempaa ajolankaa. | ||||
|
|
24.05.2014 01:34 | Jouni Hytönen | ||
| Arkipuheessa tunnutaan käytettävän järjestään peninkulmia puhuttaessa etäisyyksistä. Autoilla on ajettu esim. 10 000 peninkulmaa. Falun on kahden peninkulman päässä Borlängestä. Ehkä ruotsalaisilla raksuttavat hammaspyörät kiivaasti, kun finnjävel puhuu kilometreistä kahvitauolla. :) Olen kyllä itsekin jo nöyrtynyt käyttämään peninkulmia. :) | ||||
|
|
24.05.2014 01:22 | Jouni Hytönen | ||
| Näitä on nyt jo näemmä numeroon 0472 saakka, tosin kaikki väliltä 0456-0472 eivät ole vielä liikenteessä. | ||||
|
|
22.05.2014 23:33 | Jouni Hytönen | ||
| 3 kV tasajännitteellähän voisi ajaa vaikka Sevastopoliin asti noin aluksi. Näin mutuna veikkaisin, että Sevastopol on kauimmaisten pisteiden joukossa, joihin Allegrolla voisi teknisesti ajaa ilman ongelmia. Tietysti Allegroa ei ole hyväksytty Ukrainan liikenteeseen, mutta teknisiä eroja tuskin on, etteikö ajaminen onnistuisi. | ||||
|
|
22.05.2014 23:29 | Jouni Hytönen | ||
| Niilalta tulikin täsmällinen vastaus Murmansk-kysymykseen, kiitokset! Enpä tullut tuota ajatelleeksi, että tietenkin jännitteen lisäksi on myös muita parametrejä, jotka saattavat olla erilaisia. | ||||
|
|
22.05.2014 23:26 | Jouni Hytönen | ||
| Tolstoi odottelee, Allegrot menevät menojaan. Aamun Tolstoi päästää muistaakseni Kanneljärvellä aamun ensimmäisen Allegron ohi. | ||||
|
|
22.05.2014 22:52 | Jouni Hytönen | ||
| Muistelen lukeneeni jostain kirjasta, että Pietarin Suomen asemalta lähtevä rata nostettiin jo varhain penkereelle, että päästiin eroon tasoristeyksistä. Saattaisi olla juurikin 1910-luvun projekti. | ||||
|
|
22.05.2014 17:18 | Jouni Hytönen | ||
| Venäläis-ukrainalainen yhteistyö saattaa tälläkin saralla nyttemmin vähän yskiä. | ||||
|
|
22.05.2014 16:42 | Jouni Hytönen | ||
| Kaksi moottorivaunua päätyy aina väkisinkin vierekkäin, sen verran on peräännyttävä tuosta kommentistani. :) Virossa taidettiin loppuaikoina ajaa myös junilla, joissa oli vain kolme vaunua ja keskimmäinen oli moottorivaunu. | ||||
|
|
22.05.2014 16:39 | Jouni Hytönen | ||
| 12-vaunuisessa junassa on kuusi moottorivaunua ja kuusi virroitinta, 10-vaunuisessa viisi. Lähes poikkeuksetta junissa on parillinen määrä vaunuja ja joka toinen on moottorivaunu. Peruskokoonpanossa (10 vaunua) on ohjausvaunut 01 ja 09, moottorivaunut 02, 04, 06, 08 ja 10 sekä liitevaunut 03, 05 ja 07. 12-vaunuisessa rungossa on lisäksi liitevaunu 11 ja moottorivaunu 12. | ||||
|
|
22.05.2014 16:18 | Jouni Hytönen | ||
| Lähes koko Borlänge-Mora-rata on sähköistetty puupylväillä. Tässä on reittikirjan mukaan sn 100 perinteisellä kalustolla ja 115 näillä Reginoilla. Silmämääräisesti juna tuli kyllä selvästi hiljempaa, ehkä 80 km/h. Jonkin verran on jopa 140:n osuuksia, Rättvikin ja Moran välillä jopa 25 km. En tiedä, onko aikataulun puolesta tarvetta ajaa 140 km/h. | ||||
|
|
22.05.2014 10:35 | Jouni Hytönen | ||
| Eli tuolta Tjärnaskolanin ja Maserskolanin sekä Maserhallenin tienoilta ratalinja on mennyt jostain Krokgatanin kohdilta ja sitten kaartanut oikealle. | ||||
|
|
22.05.2014 10:31 | Jouni Hytönen | ||
| Tuossa on lähikauppani, mutta rata kyllä kaartoi vähän eri tavalla. :) Tjärnassa on ollut seisake. Lähtökaarre on ollut pidempi kuin nykyisellä ratalinjalla ja Tjärnan jälkeen on kaarrettu vähän oikealle, sen jälkeen aika suoraan tässä kuvassa näkyvälle linjalle. Tuo vuonna 1910 hylätty ratalinja on jäänyt pitkälti asutuksen alle, mutta täytyy vielä tutkia, löytyykö siitä jotain merkkejä. | ||||
|
|
22.05.2014 00:22 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvanottohetkellä vasemman yläkulman rakennus oli vielä Banverketin pääkonttori. | ||||
|
|
22.05.2014 00:18 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä 9037 näyttäisi olevan vielä Transition omissa väreissä varayksikkönä. Nykyään Tåg i Bergslagenin väreissä. Tåg i Bergslagen -liikenteessä ovat seuraavat yksiköt: 9005-9009, 9011-9015, 9018-9025, 9037, 9039, 9056, 9057 ja 9068 eli 23 kpl. Aikatauluista voi laskeskella, että ainakin 22 yksikköä tarvitaan ma-pe liikenteessä. Usein Transition väreissä oleva varayksikkö 9017 liikkuukin joukossa. | ||||
|
|
21.05.2014 23:56 | Jouni Hytönen | ||
| Ex-vaunua 29947 ei ole olemassa. | ||||
|
|
21.05.2014 23:47 | Jouni Hytönen | ||
| 21 Ocpp herättää kyllä lämpimiä muistoja. Ja nimenomaan Dr13:n perässä. | ||||
|
|
21.05.2014 23:44 | Jouni Hytönen | ||
| Entä voisiko Allegrolla ajaa ilman mitään ongelmia Pietarista Murmanskiin? | ||||
|
|
21.05.2014 23:43 | Jouni Hytönen | ||
| Toimisikohan esimerkiksi Sr1 normaalisti, jos se vain vietäisiin rajalta riittävän kauas 25 kV 50 Hz:n sähköistysjärjestelmän radalle? | ||||
|
|
21.05.2014 22:01 | Jouni Hytönen | ||
| Ehkä ratalinja kulki tästä kohtisuoraan kohti kuvassa näkyvää sinistä opastetaulua, siitä eteenpäin puustossa näkyy pieni kolo. | ||||
|
Kuvasarja: Våren i svenskspråkig Österbotten |
21.05.2014 10:36 | Jouni Hytönen | ||
| Taisi olla mutu tuo käsitykseni täysin ruotsinkielisestä kunnasta tai sitten joku kuntaliitos on siirtänyt asian historian lehdille. Ahvenanmaan Lemland 92,9 % vaikuttaisi suurimmalta osuudelta. | ||||