Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	03.08.2018 22:50	Olli Aalto
		Nyt kuitenkin Kristiinan, Närpiön ja Kaskisten päättäjät ovat barrikadeilla, kun Kaskisten radan rullaamista suunnitellaan. Miten tämä sitten on mahdollista, kun täällä tiedettiin pohjalaisia paremmin kertoa näissä kunnissa jylläävän se kielipolitiikka jonka mukaan "ei mitään yhteyksiä suomenkieliseen Etelä-Pohjanmaahan. Rata menköön!"? Jokin tässä ei nyt täsmää. Samanlaisia soraääniä kuului niin ikään Kristiinan haaran purkamista kaavaillessa. Halpa populismi sikseen, totuus on, että purkupäätös tuli aikoinaan tuolta Helsingin suunnilta Sydösterbottenin vastustuksesta huolimatta.
	02.08.2018 00:34	Olli Aalto
		Kaksi paluujohdinta? Näin ei asia ole lainkaan. Haparandabanan, Malmbanan ja Botniabanan on sähköistetty AT-järjestelmällä (autotransformator, anglismi säästömuuntajalle eli spartransformator), joka on siis suomalaisille tutummin ilmaistuna "2x15 kV", eli kytkennät ovat samanlaiset kuin meidän 2x25 kV:ssä. Mainitut paluujohtimet ovat siis vastajohtimia. Etelämmässä BT-järjestelmiä (booster transformer, sugtransformator/imumuuntaja, 1x25 kV) on jo saneerattu monella rataosuudella AT-järjestelmiksi ja sille on luvassa jatkoa.
	13.07.2018 00:58	Olli Aalto
		Ei näy kuin mustaa tässä.
	09.03.2018 19:15	Olli Aalto
		http://vaunut.org/kuva/17429 Tässä vanha Eit-sarjan esite, johon juuri tämä vaunu on päässyt edustamaan. Valokuvissa se on jo remontoitu, mutta piirroksessa on helmapellit ja muutenkin se näyttäisi olevan jostain toisesta vaunusta, jonka telit muistuttavat MK:ta. Ko. vaunun ikkunoiden muoto on tosin liian Pasila ollakseen Esslingen.
	09.03.2018 00:05	Olli Aalto
		Vaunun tekniikka näyttäisi olevan jo kokonaan uusittu tuossa vaiheessa, paitsi pääsäiliöjohto ja jarruletkun kahdennus puuttuvat vielä.
	27.02.2018 23:36	Olli Aalto
		Asemapäällikön Aurinko, Koposen Kuu ja Lehtosen Loisto.
	17.02.2018 15:30	Olli Aalto
		Miksi toistaa jo kaikkien tiedossa olevaa asiaa?
	17.02.2018 15:29	Olli Aalto
		Itsestäänkö tyhjät vaunut sitten ilmestyvät kuormausalueelle?
	13.02.2018 14:48	Olli Aalto
		Juuri näin. Selin tähän kuvaan oleva pääopastin ei ole mikä tahansa muu pääopastin, vaan sillä on hyvin tärkeä tehtävä, nimittäin tämän junan edessä häämöttävän Kommilan radan erkanemisvaihteen suojaaminen. Kun raudat ovat Kommilaan päin, loistaa siinä pääopastimessa silloin keltavihreä eli aja sn 35, ja sen alla olevassa esiopastimessa odota seis, joka tässä tapauksessa ilmoittaa ettei Kommilan tulotolpan tilasta ole tietoa, jota sillä antaa. Sama esiopastin ilmoittaa kulkutien ollessa Varkauden ratapihan suuntaan ratapihaa suojaavan pääopastimen tilan, se on tulokaarteessa hieman tasoristeyksestä asemalle päin. Syy siihen, miksi Varkauden liikennepaikan tulo-opastin on peräti tuolla puolentoista kilometrin päässä junan takana, eikä vasta tuon sillan kohdalla, on liikennöintimahdollisuus vaihtoliikkeenä Varkauden ratapihalta Kommilaan tätä kautta peräyttämällä. Jos vaunuroikka on pitkä, joutuvat ainakin veturit hyvin helposti sillan tuolle puolen, ja käsittääkseni kahden liikennepaikan väliselle osuudelle joutuminen vaihtoliikkeessä ei ainakaan ennen ollut sallittua? (Varkauden liikennepaikkahan ulottuu aina Kommilan tulotolpalle saakka jossa Kmm alkaa saman tien) Siksi puolentoista kilometrin päässä on vielä kaksivaloinen pääopastin liikennepaikkarajalla Huutokoskenkin suuntaan liikennöiville, jottei vaihtoliike myöskään varaisi koko liikennepaikkaväliä aina Huutokosken tulotolpalle sakka. Ja vastaavasti itäpäässä tulo-opastin on Könönpellon seisakkeen lähellä, jotta Akonniemen satamaraide vaihteineen saadaan Varkauden liikennepaikan sisälle. Sen kohdalla on myös Heinäveden suuntaan meneville kaksivaloinen pääopastin, jottei vaihtoliike varaisi koko 47 km pitkää Var–Hnv liikennepaikkaväliä. Ennen ratapihaa on Joensuusta tultaessa vielä yksi pääopastin puoli kilometriä Taipaleesta itään, jonka tehtävä on suojata sekä kääntösiltoja että ratapihaa. Sen alla on esiopastin, joka ilmoittaa ratapihan Pieksämäen suunnan lähtöopastimien tilan.
	08.02.2018 21:51	Olli Aalto
		Museovirastossa mennyt näköjään tuollaisen mankelin asennus läpi.
	21.08.2017 00:02	Olli Aalto
		Olisiko akkujen lataamismahdollisuus yksivaihevirralla?
	11.08.2017 00:14	Olli Aalto
		JKV:n puute ei sinällään ole syy Pasin mainitsemaan ilmiöön, vaan kauko- tai radio-ohjauksen puuttuminen, joka puolestaan tarkoittaa ettei junan kulkua ohjaavia ja valvovia turvalaitteita ole, joista saada tieto tarkasta ohitusajasta raideosuuden varautumisen kautta. JKV välittää tietoa vain yhteen suuntaan eli baliisista veturiin, eikö?
	08.08.2017 00:13	Olli Aalto
		Mitään konkreettista päätöstä asiasta ei ole maassamme tehty, vaan se on jäänyt lähinnä puheiden tasolle. Joka tapauksessa Vaskiluoto 2, jonka piippu kuvassa korkeimmalle kohoaa, tulee käyttöikänsä päähän vuoden 2030 aikoihin. Viimeistään siinä vaiheessa korvaavan laitoksen on jo oltava valmis, mikä tosin ei ole nykymenolla lainkaan sanottua sillä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa uhkaa maassamme kannattamattomuus. Siitä voi osin syyttää tuetun tuulivoiman aiheuttamaa sähkön hinnan vinoutumista. Helsingissä päätettiin rakentaa pelkkää lämpöä tuottava laitos korvaamaan Hanasaari, joten pidetään kädet ristissä ettei Vaasaa uhkaa sama kohtalo. Vaskiluodon Voiman asioita ei nykytilanteessa Vaasan kaupunki omistamansa Vaasan Sähkön kautta pysty yksin sanelemaan, koska VV:n toisena omistajana olevassa EPV Energiassakaan sillä ei ole määräävää vaikutusvaltaa. Suomen poliitikot pysyvät kannattamattomuudesta hiljaa, ilahduttavaa on että Strand sentään pitää asiasta ääntä. Mankalaperiaatteen mukaisesti Vaskiluoto 2:n tuotanto menee Pohjolan Voiman ja EPV:n omistajien käyttöön omistusosuuksien suhteessa omakustannehintaan.
	14.02.2017 23:05	Olli Aalto
		Railjet-vetureissa on lisäksi vielä rakenteellinen ero muihin: niissä on yksi "ylimääräinen" virroitin varustettuna 1450 millimetrin kelkalla, sillä Sveitsissä, jonne Railjet-junia liikennöidään, ajolanka ensinnäkin kuluttaisi mm. Saksalle, Itävalllalle, Suomelle ja Ruotsille tyypillisen 1950 millimetrin virroittimen hiilen epätasaisesti vain keskeltä, ja toiseksi puoli metriä leveämpi virroitin ottaisi vanhoissa, kapeissa tunneleissa reunoistaan kiinni tunnelin kattoon.
	14.02.2017 23:02	Olli Aalto
		Johannes on oikeassa. Niinpä Night- ja Railjet-vetureita on näkynyt myös pyttyjunien vetäjinä.
	07.02.2017 00:40	Olli Aalto
		Karwendel-junahan on paljon vanhempaa perua menneiden vuosikymmenien takaa, kalusto on muuttunut aikojen saatossa. Nyt en jaksa tutkia, onko reitti ollut aina sama Saksan maaperällä. En pitäisi Seefeldin kautta koukkaamista paikallispoliittisena tekona Saksan puolelta, sillä Itävallan puolella ÖBB:n Tirolin-osastolla on näissä merkittävä sananvalta. Syy Mittenwaldin radan käyttöön lienee puhtaasti matkailuelinkeinojen tuoma kannattavuus, sillä Seefeldin pohjoispuolella nämä junat ovat täynnä. Koukkaus Saksan puolellakin tapahtuu suurten kaupunkien kautta.
	07.02.2017 00:34	Olli Aalto
		Kiitos Jorma. Harmittaa kovasti, että en voinut ottaa järkkäriäni mukaan tänne muuttaessani, sillä se vie melkoisesti tilaa matkatavaroissa, mutta hämäräkuvausmahdollisuudet olisivat taas olleet paljon paremmat. Jo lähtiessä matkalaukku painoi tasan sallitun määrän, ja käsimatkatavaroitakin on roimasti ylipainon puolella :) Vuodenaikojen vaihtelu sekä talviurheiluharrasteet vaikuttavat merkittävästi asiaan. Poiskin on tultava, ja näyttää siltä, että tavaraa on sitäkin enemmän.
	31.01.2017 21:22	Olli Aalto
		Niissähän on alipainepöntöt joka hytissä. Muutoinkaan sen edessä ei ole mitään sermiä tai verhoa, vaan hyttikaveri joutuu katsomaan toisen paskomista.
	31.01.2017 21:02	Olli Aalto
		Huomisesta alkaen Iglsin rata on liikennöintitauolla heinäkuun puoleen väliin saakka Innsbruckista Franzensfestiin ulottuvan lähes 60 km pitkän Brennerin pohjatunnelin rakennustöiden vuoksi.
	20.01.2017 14:51	Olli Aalto
		Ei saa kysyä. Pyhä henkikö liikuttaisi Edoa? Eikä moottorilla varustettu enää ole Edo, vaan moottorivaunu!
	12.01.2017 20:42	Olli Aalto
		Kyllä, aivan kaupungin ulkorajan kupeessa.
	11.01.2017 23:28	Olli Aalto
		Aamuyöstä arkisin n. 3.45 aikoihin kulkee myös rahtijuna, en tiedä mihin suuntaan kun ikkunani ovat radasta katsoen täysin väärään suuntaan vaikka radan varressa asunkin. Pitäisi mennä joskus kerrosparvekkeelle katsomaan.
	11.01.2017 22:32	Olli Aalto
		http://vaunut.org/kuva/116582 kuten tuon kuvan kommenteissa totesin, jouduin palaamaan tyhjin käsin niissä mainitusta syystä johtuen.
	11.01.2017 20:39	Olli Aalto
		Kiitos tiedosta, tänään jouduinkin palaamaan tyhjin käsin. Yritetäänhän sitten huomenna uudelleen.
	09.01.2017 21:48	Olli Aalto
		http://vaunut.org/kuva/116008 ajat ovat viidessä vuodessa muuttuneet ja tällä reitillä käytetään nykyisin samoja Siemensin WLABmz-vaunuja kuin Tolstoissakin.
	26.12.2016 23:48	Olli Aalto
		9,6 kbit/s saadaan toimimaan vaikka vanhassa, kymmeniä kilometrejä pitkässä puhelinavolinjassa. Siksi ei pitäisi olla ongelma vaikka välissä olisi vanhojakin vaunuja, ja Oiroopassahan ei tosiaan ole. Syy epäluotettavuusväittämiin (EP poislukien) löytyykin erikoisolosuhteistamme.
	26.12.2016 23:34	Olli Aalto
		Juuri näin, kuten Juhani 22:28 kirjoittamassaan kommentissa totesi, olen minäkin asian ymmärtänyt. Mitään kansallista standardia kuulutuskaapelista ei siis ole. Sr2:han vaatii ainakin moniajoon vain kaksi johdinta nopeudella 9,6 kbit/s, joten sikäli sinisten tai yksikerrosvaunujen ei pitäisi olla este mitä johdinten lukumäärään tulee. Tuskin se ohjausvaunukäytössäkään on merkittävästi tuota suurempi tiedonsiirtotarve, mutta kuten edellä todettiin, on vaatimuksena EP-jarru.
	26.12.2016 21:49	Olli Aalto
		Satunnaisarvonta. Kyllä sinisissä nimenomaan on UIC-kaapelointi vieläpä standardin mukaisilla liittimillä, mutta napaluku on pienempi, 13. Häiriönsuojauksen taso ym. taitavat vain olla ala-arvoisia. Eihän niitä muutoin pystyisi kytkemään IC-kaluston kanssa yhteen niin että data kulkisi.
	24.12.2016 19:39	Olli Aalto
		Tämähän oli ylätason "deluxe abteilung". Taisi tuo sinun kuvassasi oleva selli olla kellarista?
	24.12.2016 15:20	Olli Aalto
		Mielestäni tuo on kuta kuinkin samaa ikäluokkaa hytinovien (tismalleen samanlaiset, taittuvat ja tuo lukkomekanismi) ja seinien pintamateriaalin perusteella. Tämä vaunu nro. 325 oli vuodelta 1999.
	24.12.2016 15:16	Olli Aalto
		ÖBB:n Nightjet-teemalla varustettu odotti pienen pyyhkeen ja kylpytöppösten kera. Siellä oli myös saippuapala ym. ja kuohuviini sekä hedelmämehu odottivat pöydällä. Vuode oli valmiiksi pedattu.
	23.12.2016 23:58	Olli Aalto
		Ei olisi käynyt tuplamöhkö ja sn180.
	23.12.2016 22:43	Olli Aalto
		Oikea pyhäinjäännös, joka onnistui välttelemään joukkotuhontaa peräti hieman runsaat kahdeksan vuotta.
	23.12.2016 19:19	Olli Aalto
		Kyllä, pidin erittäin paljon ja kapeammasta ATU:sta huolimatta tilaa oli silti enemmän kuin meidän Edm:ssä. Kuten kuvasta näkyy, ei sängyllä tai klaffituolilla tarvitse istua ja kipeyttää selkäänsä päiväsaikaan, vaan se onnistuu mukavasti nojatuolissa istumalla.
	26.11.2016 03:48	Olli Aalto
		Ja tietinkin tuohon 132 kV 16,7 Hz verkkoon on kytketty sitten normaaleja syöttöasemia tasaisin väliajoin.
	26.11.2016 01:31	Olli Aalto
		Ohho, niinkin nuori kuin 27-vuotias yksi näistä kolmesta DDR:läisestä ja vain karvan verran päälle yhdeksän kokonaisen vuoden edestä käyttötunteja. Suunnilleen Mälarenjärveä pohjoisempanahan noita ei enää voi käyttää (pl. mm. Malmbanan), kun muuttaja-asemia on yhdistetty 132 kV verkolla toisiinsa ja silloin syntyy ongelmia kaukana toisistaan sijaitsevien generaattoreiden napakulmien eroista, jotka 50 Hz valtakunnanverkko sanelee, ja ovat sen vuoksi toisinaan turhan suuria aiheuttaen voimakkaita tasausvirtoja asemien välillä sykronisuudesta huolimatta. Pienemällä keskijännitteellä se ei ollut niin iso ongelma, mutta suurjännitteellä voimakkaan induktiivisen impedanssin aiheuttama vaiheviivästys aiheuttaa nämä ongelmat. Vastaavaa ilmiötä on myös valtakunnanverkon 50 Hz voimajohdoissa, jos sen päiden välillä on eroa kuormituksessa. Huomattavasti voimakkaampi 50 Hz verkko on tälle ilmiölle 16,7 Hz verkossa melko tunnoton. Varmuuden vuoksi tarvitaan myös erotusjaksoja ajojohdoissa, tai vaihtoehtoisesti releitä estämään generaattorin muuttuminen valtakunnanverkkoa syöttäväksi moottoriksi kaukaisemmalta asemalta virtaavan tehon avulla. Ainakaan aikaisemmat releet eivät sallineet sähköjarrutusta valtakunnanverkkoon. 132 kV verkko oli käyttökelvoton niin kauan kunnes pyörivät oli korvattu staattisilla. Anomalia oli niin tähtitieteellistä tasoa, etteivät silloiset rautateiden päättäjätkään tahtoneet ymmärtää mistä ihmeestä on kyse. Keski-Eruoopassa on taas käytetty generaattoreita, joiden napakulma on ollut muutettavissa tarpeen mukaan, ja onhan siellä myös paljon omaa tuotantoa rautateillä, jolloin napakulma on niiden osalta saatavissa sellaiseksi kuin halutaan, aivan kuten staattisissa muuttajissa. 110 kV Bahnstromnetz on siten myös melko kattava täällä päin.
	25.11.2016 20:05	Olli Aalto
		"Onkohan Ruotsissa käytössä enää yhtään liikkuvaa muuttajaa?" Vastaus kysymykseesi tuli siis jo kommenttiasi edeltäneessä kommentissani. Vuodesta 1934 alkaen kaikki muuttajat on asennettu kiinteät täysin poissulkevasti noihin kuljetusvaunuihin, eikä kiinteitä 1930-luvun alun peruna taida olla jäljellä enää ainoatakaan.
	25.11.2016 00:48	Olli Aalto
		Ainakin Itävallassa on joissain paikoin jännitteettömän osuuden kohdalta maadoitettuja erotusjaksoja. Niiden kohdalla käytetään maasulun välttämiseksi "Hauptschalter aus/ein" -opasteita aivan kuten Suomessakin sillä poikkeuksella, että ne ovat valo-opastimia jotka syttyvät lähestyvän junan vaikutuksesta, ja niiden kohdalla huomaa tapahtuman 1000 V syötön katkeamisena, kun pääkatkaisija aukeaa. En tiedä mistä johtuu, mutta useasti 1000 voltin syötön palaamiseen saattaa kulua pitkähkökin tovi tapahtuneen jälkeen. Edit: ilmeisesti joissain harvoissa tapauksissa normaalimittainen erotusjakso on maadoitettu, mutta suurin osa pääkatkaisijan aukaisua vaativista paikoista on siltoja ym. kohteita.
	24.11.2016 00:40	Olli Aalto
		Ruotsissa on yhä 80 kpl pyörivää muuttajaa käytössä, ellei nyt viime vuosina ole joitain korvattu. Ainakaan suunnitelmia ei ole, sillä uusimmat ovat vuodelta 1978.
	15.11.2016 21:00	Olli Aalto
		Ahaa, sepä ei kuulostakaan niin mukavalta. Täytyy siis käyttää mahdollisimman paljon kuutoslinjaa kun nykyinen kausilippuni siihen oikeuttaa.
	15.11.2016 17:40	Olli Aalto
		Linja tuntui olevan iltapäivällä kovassa suosiossa kansakoulusta kotiin palaavien nappuloiden keskuudessa. Kaikille ei edes istumapaikkaa tahtonut riittää. Vastaavasti paria tuntia myöhemmin 15–18 välisenä aikana ne täyttyvät työmatkalaisista. Kaupunkiin päin junat olivat melko väljiä, joten oletettavasti ne ovat vastaavasti aamuisin täynnä.
	15.11.2016 17:03	Olli Aalto
		Kyllähän tämä mehiläiskennosysteemi on haasteellinen kun sen hallitakseen täytyy kaivella paikkoja jotka eivät ensimmäisenä tule mieleen, tai edes lyhenteenä sano mitään. Ja se mysteerilyhenne on VVT, Verkehrsverbund Tirol, eli Tirolissa toimivien liikennelaitosten yhteenliittymä. Innsbruckin kaupungin liikennelaitoksen IVB:n sivulla siitä on myös mainittu, ja lisäksi aikani pengottua VVT:n sivuja löysin seuraavanlaisen kartan hintoineen: http://vvt.at/data.cfm?vpath=downloads/tarife/vvt-tariffolder-2016. Sieltä käy selville, mitkä alueet nämä pienenpienet mehiläiskennon solut kattavat. Minulla on lukukausilippu Innsbruckin ydinalueelle (kernzone) ja valitsin automaatilla vyöhykkeiden välistä lippua ostaessani "ohne kernzone", mutta siitä huolimatta lippu maksoi viiden vyöhykkeen verran, vaikka lippuni jo oikeuttaa kulkemaan yhdellä niistä, siis Stubaitalbahnhofille saakka. Viikkolipun hinta muutamalle vyöhykkeelle vaikuttaa kuitenkin ihan kohtuuhintaiselta. Oma lukukausilippuni maksoi 129,50 €, ja sen saadakseen piti käydä maan tapaan melkoinen paperisota. Ei riittänytkään, että minulla on yliopiston allekirjoittama paperi josta läsnäoloni käy ilmi, vaan sen lisäksi piti tulostaa "Inskriptionsbestätigung", jossa vain todetaan henkilön syntymäaikoineen olevan varsinainen opiskelija siinä ja siinä koulutusohjelmassa. Kyseistä paperia ei mitenkään oltu allekirjoitettu tai leimattu, joten se olisi ollut äärettömän helppo väärentää. Siten se ei nähdäkseni tuonut lisäarvoa oikeuden todistamiseen, vaan pelkkää kiusaa kun ensimmäisellä kerralla jouduin jonottamaan turhaan IVB:n toimistolle. Sitten vielä on tietysti tämä ihmisten rakkaus käteistä rahaa kohtaan, mikä ei onneksi ole yhtä sairaalloista kuin Saksassa. Kyllä se silti pänni, kun juna oli pian lähdössä ja edelläni asioinut yritti tunkea seteliään automaattiin, joka ei sitä sitten jonkun rypyn vuoksi tahtonut hyväksyä. Luulisi tulevan kansantaloudelle melkoisen kalliiksi tuon massiivisen korttitalon ylläpito koko komeudessaan käteistä varten.
	15.11.2016 16:30	Olli Aalto
		Näiden Bombardierin Flexity Outlook C (Cityrunner)-vaunujen sn on 70 km/h. Radan sn:stä en löytänyt mistään mainintaa, ehkä 60 km/h meni rikki joillain suorilla alamäessä, mutta muutoin kaarteet pitivät huolen, ettei viittäkymppiä kovempaa ajeltu.
	14.11.2016 23:27	Olli Aalto
		Osaa Stubaitalbahnin varren kylistä on pyyhkäissyt lumisade jonka rippeitä matkalla näkyi. Muutoin reilusta kilometrista ylöspäin pysyvähkö lumipeite on ollut jo kuukauden päivät, samoin monet rinteet auki siitä lähtien.
	14.11.2016 20:49	Olli Aalto
		Ja sitä ne todella ovatkin. Ei oikein sovi näin hienon ja historiallisen kaupungin kuvaan. Onneksi keskusta on säilynyt koskemattomana.
	14.11.2016 19:52	Olli Aalto
		Harmi, ettet ajanut Fulpmesiin saakka. Kyllä jokainen metri tällä radalla oli kulkemisensa arvoinen. Reitti on tosiaan mutkainen, joten keskinopeus koko reitillä jää jonnekin 18 km/h tienoille.
	14.11.2016 17:16	Olli Aalto
		Kiitos kaima, olen muuten lukenutkin tuosta brutalismista joskus vuosia sitten ja toden totta sen alkuperä on lännessä. Media taas suosii, osin virheellisesti, "neukkukuutio" ja "neuvostohenkinen lähiö" -ilmaisuja.
	14.11.2016 14:31	Olli Aalto
		Hyvä havainto, jonka olen itsekin tehnyt. Noita neuvostohelmiä on myös keskustassa hotelli Hilton sekä yliopiston pääkampuksen kymmenkerroksiset, 1978 valmistuneet laajennukset josta tämäkin kuva on otettu.
	03.11.2016 22:29	Olli Aalto
		Joo, taitaa paska-nimisestä aineesta olla kyse.
	03.11.2016 21:05	Olli Aalto
		Olivatkos nuo ylimmät johtimet kantoaaltoyhteyksille?
	21.10.2016 17:12	Olli Aalto
		Hyvinpä onnistui tämä kyseinen firma nolaamaan taas itsensä täällä Julkisuudessa.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset