Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.01.2011 19:56 | Olli Aalto | ||
| Kyllä siinä on useampi miljoona euro ja öljytynnyri mennyt hukkaan taivaan tuuliin. | ||||
|
|
16.01.2011 18:55 | Olli Aalto | ||
| Hyötysuhde Deeverissä yhtä kehno kuin nykyauton bensiinimoottorissa. | ||||
|
16.01.2011 14:50 | Olli Aalto | ||
| "VR pistää parastaan, voisiko joku myöntää, että Pendolinojen osto oli suurin virhe pitkään aikaan?" "Siinähän Mari näet ettei etelä- Euroopan junat toimi täällä Suomessa! Vr:lle olisi tullut halvemmaksi näiden viimevuosien kulujen kanssa tietättää junat Suomessa! "Kyllä täytyy höyryveturit ottaa vr-än käyttöön,on ainakin talvivarmoja. Eihän ne Pendoliinot ole pohjoisen keleihin suunniteltu.Taitaa se Pietarin pikalinjakin sortua samoihin ongelmiin." "Kyllä .. saattaa .. olla että ..Pendolino oli huono valinta ..?? Mitä muuta oli tarjolla k.o aikana ??? valinta voi olla vaikeaa ?? Siis voiko joku "oikeasti" oikea henkilö !! Tehdä selvityksen "farssista" VR ???" "Oi niitä aikoja, kun janatkin kulkivat - pätkimättä. Kalusto oli kotimaista ja pelasi myös Suomen pakkasissa." "VR=Venaa rauhassa...." Silloin, kun todellisuuden ja näiden asiantuntijoiden mielipiteen välillä on ristiriita, on todellisuus väärässä. Onneksi he tietävät kaikesta kaiken. Ilman heitä olisi tämäkin tieto jäänyt saamatta. Vika ei siis ole radanpitäjän, siis sille kuuluvan aurauksen hoitamatta jättäminen, niin kuin todellisuudessa on, vaan asiantuntijalausuntojen mukaan se on aina VR:n. |
||||
|
16.01.2011 12:18 | Olli Aalto | ||
| Sr1:n tapauksessa vain se yksi, UIC-kaapeli, mutta Sr2:n tapauksessa toinen on se EP-töpseli? | ||||
|
|
14.01.2011 22:42 | Olli Aalto | ||
| Vastaukseni oli lähinnä tuohon Mikan kommenttiin. http://www.finlex.fi/data/normit/11592-LI23L301.pdf, http://www.finlex.fi/data/normit/11592-LI23L305.pdf, lisää http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/497001/11592. | ||||
|
14.01.2011 20:09 | Olli Aalto | ||
| Siinä on nyt jo romutettu vaunu. Ja Imatran päiväpikajunaparissa. | ||||
|
|
14.01.2011 14:43 | Olli Aalto | ||
| Kuvan mukaista välikaapeliahan käytetään melko usein, kun Dr16 kytketään moniajoon. Johtoveturista apuveturien kautta 1500V vaunuihin. Eikä töpseli irtoa vetämällä koska pistorasiat ovat lukittuja. Väitteesi perusteella pitäisi kieltää 1500 V syöttö myös toisesta päästä kiinteällä välikaapelilla. Myös vaunujen lämmitys, valaistus, jäähdytys yms. toimivat normaalisti kuvan yhdistelmällä. | ||||
|
14.01.2011 14:32 | Olli Aalto | ||
| Niin, avoin poistoputki ratapenkalle on vähän niin kuin maahanimeytyskenttä, tosin ilman saoskaivon sisällön keräämistä. Näin hygieniapassia suorittavana kyllä olen sitä mieltä, että esim. sillan tai tasoristeyksen kohdalla suihkuava kusenpaskasumu on erittäin vakava terveyshaitta osuessaan ihmiseen. Suljetussa järjestelmässäkin on myös riski, sillä liian aikaisin aukaistusta septitankin tyhjennysluukusta voi syöksyä sitä itseään. Sen takia junan tulisi olla pysähtyneenä 5 min. Ehdoton plussa, että moniin sinisiin on asennettu Evac. | ||||
|
13.01.2011 14:48 | Olli Aalto | ||
| http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/tekokuut/images/sputnk1b.wav. Seuraamalla piipityksen muutosta, voitiin ionosfäärin ominaisuuksia tutkia. | ||||
|
|
12.01.2011 21:55 | Olli Aalto | ||
| Makuuvaunuissa taisi olla myös WC-pöntössä huuhtelu? Vedenkulutus on jälleen pudonnut vaunuissa, alipaine-wc vie 0,5 l vettä per huuhtelukerta, paineilmaa sitten senkin edestä. | ||||
|
06.01.2011 16:39 | Olli Aalto | ||
| Mukavimpia o(li)vat esim. Esslingen-CEitin 1. lk penkit. Niissä ei vain kauaa torkuta, kun alkaa homemyrkyt kirvellä ja vaatteisiinkin tarttuu valkoista kasvustoa. Ja ne Cht:n salongin laiskanlinnat. | ||||
|
05.01.2011 16:36 | Olli Aalto | ||
| Pakko kommentoida, kun kuva kohdalle osui: itse asiassa Venäjä ja Kiina ovat hiljattain alkaneet luopua metrijärjestelmästä. Esim. 19.12 Helsinki-Hong Kong lennolla lennettiin koko matka jalkajärjestelmän mukaisilla lentopinnoilla. Sama juttu 2.1 Hong Kong-Helsinki. Jalkajärjestelmää on kuulemma myös helpompi käyttää. | ||||
|
05.01.2011 16:18 | Olli Aalto | ||
| 789:ssä oli tulipesässä vuotava tuliputki. Tämä edellytti tulipesässä vierailua. Eli siellä kierrettiin tulppa tankoon, jonka jälkeen se sitten asennettiin tuohon vuotavaan tuliputkeen. Vesipainekoekin pitäisi tehdä, kattila-aika ummessa. | ||||
|
04.01.2011 16:10 | Olli Aalto | ||
| Harri: kyllä useimmiten nauttivat, ellei ole jotain häiriötä. Ja sitten mutu-osioon: ainakin vanhemmissa venäläisvaunuissa kattilan vastukset ovat kytketty suoraan ajolangasta saatavaan 3000V DC (AC 25 kV radoilla) jännitteeseen. Ohmin lakia soveltamalla (vastuksen syöttöjännite kaksinkertaistuu → virta kaksinkertaistuu + vastukset sarjassa → virta puolittuu) voisi luulla, että vaunussa on vaihtokytkin, jolloin 1500 V jännitteellä vastukset ovat kytketty rinnan, ja 3000 V:llä taas sarjaan. Tällä edullisella kytkennällä molemmilla jännitteillä saadaan sama teho, jolloin säästytään kalliilta vaihtosuuntaajalta + muuntajalta, mutta muu sähköjärjestälmä on tällöin akuston ja akselinkäyttölaitteen varassa. En tosin tiedä, onko jo uusimmissa Tverin vaunuissa lisäksi tuo invertteri, koska akkusähköllä se jäähdytyskompura ei ainakaan pyöri. Vedenkeitin käsittääkseni lämpiää edelleen kivihiilellä. Kuitenkin tällainen ympäristöystävällinen muutos on tervetullut. | ||||
|
31.12.2010 11:33 | Olli Aalto | ||
| Selvennän vielä hiukan tuota selostustani: päämuuntajalla tarkoitin siis veturin päämuuntajaa, muuntajan toisiokäämi on siis sähköaseman muuntajan. Viimeinen lause "ei saavuteta tätä hyötyä". Imumuuntajiahan ei 2x25 kV:ssä ole, joten varmaan tarkoitit syöttöasemia. Tuon radan puoliväliin rakennettaneen todennäköisesti yksi syöttöasema, jonka toinen muuntaja syöttää toista puolikasta ja toinen toista. Luonnollisesti Seinäjoen päähän tulee vielä välikytkinasema, jos erotusjaksoa ei olisi niin oikosulkuhan siitä syntyisi (vaiheet eivät ole samoja). Eduista: sama sähköteho (teho=virta x jännite) voidaan siirtää a) joko suurella jännitteellä ja pienellä virralla tai b) pienellä jännitteellä ja suurella virralla. Vaihtoehto a on kannattavampi suurilla tehoilla, koska virta on se joka aiheuttaa lämpöhäviöitä, ja vaatii paksummat kaapelit (vastus kasvaa kun etäisyys kasvaa.) | ||||
|
|
30.12.2010 13:13 | Olli Aalto | ||
| 2x25 kV järjestelmän tunnistaa vastajohtimen eristimestä tuolla pylvään yläosassa, 25 kV:ssä on tuo 2 osajohtimesta koostuva paluujohdin ripustettu pylvääseen noilla koukuilla (johdin maapotentiaalissa. Vastajohtimessa on maahan nähden 25 kV jännite kuten ajojohtimessakin, mutta vastakkaisvaiheinen, jolloin näiden johtimien välillä on 50 kV jännite. 2x25 kV:ssä tehoa siis siirretään kaksinkertaisella jännitteellä, mutta koska muuntajan toisiokäämin keskipisteellä on maadoitettu väliulosotto, vaikuttaa päämuuntajan ensiön yli edelleen tuo 25 kV. 7 km välein olevat säästömuuntajat sitten pakottavat paluuvirran kiskon sijaan vastajohtimeen. Tällöin virta puolittuu, joten syöttöasemaväli voidaan kaksinkertaistaa (n. 90 km), tai vaihtoehtoisesti säilyttää samana, jolloin kuormitettavuus on kaksinkertainen. Vaasan radan pituudella ja liikennemäärillä tätä ei saavuteta. | ||||
|
29.12.2010 08:04 | Olli Aalto | ||
| Hieno on veturi sekä rakennus, niin myös kuvakin. Eikös tuossa veturin edessä ole 380 V sähköposti? Eikun Romppasen hanska seinään, niin johan alkaa ohjaamo lämmetä ilman vahtimistakin. Vuodenaika huomioonottaen töpseliä ei toki kuvassa varmaankaan ole kytketty. Miten nykyään yleensä tavataan toimia, syötetäänkö Sr1 vetureita seisontalämmityksessä ulkoverkosta vai virroittimen kautta? | ||||
|
27.12.2010 13:01 | Olli Aalto | ||
| Onhan se. Hytistä puuttuu myös joitain nykyajan hapatuksia, joita 2038 kerkesi saamaan, kuten napista painamalla säädettävä kuljettajan "ergonominen istuin". Toisaalta museovetureihinkin on jälkiasennettu nykyajan hapatuksia, kuten vaikkapa entinen Vv15:n sähkölämmityselementti Dr12 veturiin. Kätevä kapistus, ennenhän veturi oli varsin hengetön ilman lämpinä ollutta höyryveturia (esilämmitys vaati höyryä). | ||||
|
19.12.2010 22:56 | Olli Aalto | ||
| Ei välttämättä. Hyvin usein juuri vaihteet ovat valaistu, jolloin niitä myös tarkkaillaan valvontakameralla. Muut ratapihan valot saa päälle myös paikallisesti. Ehkä on parempi, etten täällä kerro niiden sijainteja... | ||||
|
17.12.2010 17:35 | Olli Aalto | ||
| Aivan samalla tavalla kuin IC:ssä ja Pendossa. | ||||
|
17.12.2010 15:46 | Olli Aalto | ||
| Käytetään toki. Ei siinä hommassa olla siirrytty kumipyörille kuin ehkä pääradalla. Savon radalla vankikuljetukset jatkuvat edelleen. | ||||
|
15.12.2010 16:14 | Olli Aalto | ||
| Evac + ajattelemattomat matkustajat. Ihmiset heittävät alipaine-wc:n pönttöön käsipyyhepapereita kielloista huolimatta. Tämä tukkii pöntöstä lähtevän melko ohuen tyhjiöputken, joka lisäksi tekee neljä 90 asteen kulmaa ennen välisäiliötä. Ejektori ei tosiaankaan jaksa kehittää sellaista alipainetta putkistoon joka kykenisi imemään sellaisen moskan, jolloin wc menee epäkuntoon. Lähes jokaisessa IC- tai Sm3-junassa on ainakin yksi wc pois käytöstä tällaisten toimien takia. | ||||
|
15.12.2010 16:04 | Olli Aalto | ||
| Ari, väärin. Raide 3 ei erkane eteläpäästä miltään raiteelta, vaan on SUORA raide lännen suuntaan. Siksi lännen junat suosivat kyseistä raidetta. Raide 2 puolestaan erkanee aseman edessä raiteelta yksi pohjoiseen päin, ja on käytössä pääasiassa teräsvaunujen seisontaraiteena (raiteella ei ole kuin 63 A syöttö). Raide 4 on kuvan laiturin toinen raide. Raide 6 on lähinnä vanhaa asemaa ja se on oikeastaan vain Joensuun junien käytössä, ajolanka kuluu siis harvoin. Raide 5 johtaa suoraan etelän suuntaan, ja Kouvolan tavarajunat käyttävät sitä. Raiteella ei ole laituria. | ||||
|
12.12.2010 21:09 | Olli Aalto | ||
| Selkeästi erottaa vaunut (sulaneet kyljet), joissa patterilämmitys on käytössä. Sen sijaan etummaisessa EFi 22395:ssä kylki on luminen, koska vaunusta on purettu patterilämmitys. Kivasti sinne kuitenkin se +10-15 astetta saadaan konduktöörinosaston kaminalla, lämpö virtaa matkustamoon pitämällä viimeistä torpedoventtiiliä ennen wc-eteistä auki. | ||||
|
12.12.2010 19:38 | Olli Aalto | ||
| Niinpä, kaluston hiljaisuushan on ottanut merkittäviä askelia eteenpäin puuvaunujen ja MD-telillisten plootujen jälkeen. | ||||
|
12.12.2010 18:03 | Olli Aalto | ||
| Hah. Onhan se varsinainen ihme, kun itsekin kyseiseen kielivähemmistöön kuuluvana osaan ko. puutteesta huolimatta nousta oikeaan junaan. | ||||
|
|
12.12.2010 17:59 | Olli Aalto | ||
| Vähän saman jutun takia jätin itsekin tulematta henkilökuntaan. Onhan se surku, kun ei enää Koskenkorvalta viimeisen junan saavuttua olisi päässyt saman päivän aikana kotiin, vaan olisi vasta maanantaina päässyt lähtemään Haapamäeltä kotia kohti. Harmi, että idän yhteyksiä Seinäjoelta huononnettiin entisestään alkaen tästä päivästä. | ||||
|
11.12.2010 20:26 | Olli Aalto | ||
| Eikös tuo ole Ei, koska savutorvia vain 1 kpl ja se ainoa on Ei-vaunujen tapaan eteisestä katsottuna vasemmalla? | ||||
|
07.12.2010 20:33 | Olli Aalto | ||
| Tuohon on turvallista kytkeä tuon jälkeen 1500 volttia. | ||||
|
07.12.2010 18:25 | Olli Aalto | ||
| Jos vaunuista on suljettu ikkunat/ovet esim. heti ukonilman jälkeen, niin sisällehän jää kosteusmäärä jonka kastepiste liikkunee jossain 15-18 asteessa. Kun sitten sisälämpötila painuu kastepistelämpötilan alle, alkaa kosteus tosiaan kondensoitua pinnoille, ja home elää ja voi hyvin. Siispä vaunut tulisi tuulettaa kovalla pakkasella mahdollisimman pienen ilmankosteuden aikaan, niin tuota ilmiötä ei syntyisi. Monet veturikompressorithan kykenevät tuottamaan kastepisteeltään jopa -80 asteista ilmaa. | ||||
|
|
06.12.2010 15:44 | Olli Aalto | ||
| Ehkei ilmankuivaus toimi vuotavien kattojen aiheuttamia kosteusvaurioita vastaan, mutta kuten sanottiin, jos korroosiovaurioihin tartuttaisiin kiinni heti ja katto paikattaisiin ei ongelmia syntyisi. Toinen ongelma on myös vuotavat ikkunoiden tiivisteet. | ||||
|
|
05.12.2010 22:26 | Olli Aalto | ||
| Työ vain menee hukkaan ulkosäilytyksessä, eli ei kovinkaan kauaa kun se joudutaan jo tekemään uudestaan. Nykyisillä resursseilla on vaikea pitää koko kalustokatrasta liikennekelpoisena... | ||||
|
02.12.2010 21:41 | Olli Aalto | ||
| Vai että Dv11. | ||||
|
02.12.2010 21:02 | Olli Aalto | ||
| Kyllä, valitettavasti ei siinä niistä jonne paikkoja myydään taida olla saattoa ja muuta henkilökohtaista palvelua, sen sijaan tässä on. Kuumuutta kyllä riittää. | ||||
|
02.12.2010 19:15 | Olli Aalto | ||
| Vaunu on A40. Ne kaksi Cmc:tä jäivät pois liikenteestä todennäköisimmin loppukesästä 2001 SIG-telien vuoksi. Vaunut hylättiin saman vuoden lokakuussa Psl knp:n raiteistolle, eli sen jälkeen tuollainen kuva ei enää ole ollut mahdollinen. (Lisäksi Cmc-vaunuissa oli vain kolme loppuopastinta, niin että kahdella ylimmäisellä hoitui suomalainen ja sytyttämällä oikea alalamppu saatiin venäläinen, eikä neljä kuten A40:ssä. https://vaunut.org/kuva/63095). Entisestä presidentin vaunu A1:stä muutettu Cmc 24901 romutettiin loppukesällä 2002, koska vaunu oli vandalisoitu pahoin myös sisätiloista. Siksi A2:sta muutettu 24902 matkasi 28.8.2002 tavarajunan 1035 perässä Tampereelle ja sieltä edelleen Haapamäelle entisen presidentinvaunun sijaan. Tuon liikenteestä poisjännin ajankohdan voisi kyllä joku vielä varmistaa. | ||||
|
01.12.2010 20:45 | Olli Aalto | ||
| Pe ja su plootuilla. 782/783 ja 786/787 | ||||
|
30.11.2010 19:33 | Olli Aalto | ||
| Kyllä kulkee, lähestulkoon joka pikajunassa. | ||||
|
30.11.2010 14:39 | Olli Aalto | ||
| Niinhän se on, vieläpä erään tunnetun sellaisen. | ||||
|
28.11.2010 18:39 | Olli Aalto | ||
| On. Vissiin 3 h. | ||||
|
28.11.2010 18:30 | Olli Aalto | ||
| Ja jykevä mikrofoni, joka ei helposti taivu. | ||||
|
27.11.2010 12:04 | Olli Aalto | ||
| Jostain muistan lukeneeni, että korvaavan suurpainenatriumlampun (käy suoraan elohopean tilalle) loppuisi. Energiaa se kuluttaa tosiaan hyvin paljon vähemmän, ja on jopa väitetty, että se hankkisi hintansa takaisin jo vuosikymmenessä. Tekniikka ja toimintaperiaate kun ovat täysin erilaisia. https://vaunut.org/kuva/11720 | ||||
|
|
26.11.2010 19:05 | Olli Aalto | ||
| Oho, niinpä näkyy olevankin. :D | ||||
|
|
26.11.2010 10:19 | Olli Aalto | ||
| Elohopealampun valo on ihan ok, mutta hyötysuhde aika huono ja lisäksi ne tulisi vielä vaihtaa vaikka ne palaisivat, koska valaistusteho alkaa olla surkea 3-4 vuoden iässä. Lisäksi niihin liittyy vakava vaaratekijä: loisteaineinen suojakupu voi räjähtää pirstaleiksi lämpötilavaihteluiden vuoksi, ja "hehkulanka", missä elohopeapisara on, jää palamaan sinivihreänä. Tämä säteilee suurimmaksi osaksi ultraviolettisäteilyä, ja voi aiheuttaa pysyviä iho- ja silmävaurioita. | ||||
|
24.11.2010 15:28 | Olli Aalto | ||
| Eiköhän tuo ollut tapahtunut VR:n aikana. Missään liitevaunussa, en edes yksityisihmisten omistamissa, ole nähnyt yläkulmissa numeroita. | ||||
|
23.11.2010 23:39 | Olli Aalto | ||
| 11584:n matkustamoa käytetään lasten leikkitilana sekä lähinnä konduktöörinosastoa lisämajoitustilana vierasmäärän niin edellyttäessä. Kond. osastossa on myös pienoiskeittiö. Vaunu on nykyisin kiinteästi kytkettynä ulkoliitäntään. Vaikka ulkoa maalipinta alkaakin olla jo rapistunut, niin siitä huolimatta rakenteet ovat pysyneet täysin kuivina. Vaunu on tarkoitus maalata, kunhan sisäpuoliset työt ovat valmistuneet. | ||||
|
23.11.2010 20:15 | Olli Aalto | ||
| Niinpä, näillä on sama kantaäiti, Eht:stä muutettu Cht. | ||||
|
23.11.2010 16:22 | Olli Aalto | ||
| Superkondensaattori voisi tuoda kyllä muutosta asiaan. Mutta, kuten Kimmo jo totesikin, ovat akut ainakin veturikäytössä absurdi juttu. Ajojohdot säilyvät vielä kymmeniä - ellei satoja vuosia. | ||||
|
22.11.2010 20:00 | Olli Aalto | ||
| Tuossa on InterCityn peruskokoonpano eli keulasta lukien Edb+Ed+Eds+Rx+Ex+Expt. Jos ravintolavaununa on Rk, kuten 73/66:n vakiorungossa, niin silloin kaksikerrosvaunut tarvitsevat toimiakseen Eds:n tilalle Edfs:n (toki EFits ja Fots kävisivät myös). Rk:n tunnistaa parhaiten siitä ettei siinä ole keskellä tuota lastausovea ja sillä ei ole Ex*-vaunujen alusrakennetta vaan se on sinisten kaltainen. | ||||
|
22.11.2010 00:10 | Olli Aalto | ||
| Tai hollannin kielen tavalla. Indonesian kielen eriydyttyä malaijista sai se myöhemmin siirtomaa-ajoillaan hyvin paljon vaikutteita hollannista. Vastaavasti Iso-Britannian entisessä siirtomaassa Malesiassa puhuttava malaiji sai vaikutteensa englannista. | ||||
|
21.11.2010 21:33 | Olli Aalto | ||
| Tässä uudemmassa AAD-10 sihteerissä fraasit ja tiedot kuulutuksen kokoamisesta ovat omilla muistikorteillaan, kun taas vanhemmassa DKK-15 tulevat fraasit rompulta ja junatiedot muistikortilta. Aikataulujen muuttuessa täytyy muistikortit vaihtaa. | ||||
|
21.11.2010 21:10 | Olli Aalto | ||
| Ajattelin, että molemmissa sarjoissa olisi ollut yhtä tehokkaat kehittimet, joten mätkäisin tuon Hr12:n siihen lisäksi. Varmasti Hr12 jaksoi lämmittää pidempiäkin runkoja, sitä en epäile yhtään noin ison höyryntuottokyvyn ollessa kyseessä. Paljonkohan Fol tuotti höyryä tunnissa? | ||||