Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.11.2010 21:10 | Olli Aalto | ||
| Ajattelin, että molemmissa sarjoissa olisi ollut yhtä tehokkaat kehittimet, joten mätkäisin tuon Hr12:n siihen lisäksi. Varmasti Hr12 jaksoi lämmittää pidempiäkin runkoja, sitä en epäile yhtään noin ison höyryntuottokyvyn ollessa kyseessä. Paljonkohan Fol tuotti höyryä tunnissa? | ||||
|
21.11.2010 20:55 | Olli Aalto | ||
| Indonesian/malaijin kielillä on suomen kanssa monia yhteisiä sanoja - mutta valitettavasti merkitys on eri. Yksi yhteinen sana kuitenkin löytyy: jalan (kävellen). Lisäksi sanan gratis merkitys on sama kuin ruotsin kielessä. | ||||
|
|
21.11.2010 19:06 | Olli Aalto | ||
| Kyllä tuota höyrylämmitystä käytettiin melko aktiivisesti 1970-luvun puoleenväliin saakka, jonka jälkeen alkoivat kehittimet lähteä kävelemään ja höyryveturit poistua liikenteestä. Sr12 ja Hr12-sarja jaksoi lämmittää kovilla pakkasilla muistaakseni 7-8 vaunuisen junan, lopuissa vaunuissa jouduttiin käyttämään yksikkölämmitystä (puuvaunuissa halkokattilaa ja sinisissä öljy) ja myös silloin jos Clayton kiukutteli eikä höyryä tullut, joka ei ollut lainkaan harvinaista. Höyryvetureiden ja Fo:sta muutetun Fol-junanlämmitysvaunun lämmityskyvystä en osaa sanoa. Höyrylämmityksen käyttö edellytti luonnollisesti, ettei höyrykattilan ja lämmitettävän vaunun välillä ollut vaunuja, joista läpimenevä höyrylämmitysjohto puuttui. | ||||
|
20.11.2010 21:57 | Olli Aalto | ||
| Eiköhän niissä Ahlbergin kuulutukset säily ainakin suomen kielen osalta. Järjestys voidaan ratkaista siten, että ensimmäiseksi kuulutetaan suomeksi koska juna on rekisteröity Suomeen. P.S. saahan nuo venäläjänkieliset kuulutukset kuulumaan missä tahansa junassa, vaikkapa sinisessä museojunassa, kun EFit 23513:n DKK-15 kuulutuskoneeseen näppäilisi junanumeroksi 35. Silloin se toistaa lähtökuulutuksen Helsingistä automaattisesti mikäli lähtöaika on jo mennyt. Asemien ja rajamuodollisuuksien kuulutukset täytyy silloin hoitaa manuaalisesti pakko-ohjauksella, mikäli ei junan kulkureitillä liikuta. | ||||
|
19.11.2010 16:36 | Olli Aalto | ||
| Sinisillä makuuvaunujunilla on lähes poikkeuksetta sn 120, syypäänä CEmt:t. CEmt:ien rakenteellinen sn on toki 140, mutta koska yhdessäkään CEmt:ssä ei kiskojarruja ole ja 140 km/h nopeutta kulkevassa junassa on oltava vähintään neljäsosa vaunuista kiskojarruilla varustettuina. Sn120 kulkevassa junassa ei kiskojarruja tarvita lainkaan. Edm-vaunuilla liikennöivillä junilla ei siis ole ainakaan teknistä estettä kulkea 140 km/h. | ||||
|
19.11.2010 16:28 | Olli Aalto | ||
| Ovi on auki saattotehtäviä varten. | ||||
|
19.11.2010 16:27 | Olli Aalto | ||
| No kääk, voi kamala. Ehkä tuo maalipinta on kuitenkin tuosta hiottu pois sen takia, jotta päästään korroosiovaurioihin käsiksi ja maalaamaan runko uudelleen. Tämä ei tosiaankaan ole karhunpalvelus, vaan tärkeimpiä toimintoja mitä vaunun tulevaisuudessakin säilymisen eteen on tehty. | ||||
|
18.11.2010 16:05 | Olli Aalto | ||
| EFit. | ||||
|
17.11.2010 20:33 | Olli Aalto | ||
| Kyllä, jos se on liikkunut junana eikä vaihtotyöyksikkönä. | ||||
|
17.11.2010 20:06 | Olli Aalto | ||
| Hyvin moni 50 Hz dieselgeneraattori pyörii juuri 3000 rpm. Käyttöikä on toki jonkin verran korkeampi 1500 rpm koneilla. | ||||
|
|
17.11.2010 19:45 | Olli Aalto | ||
| Moottoripolttoöljyähän nämä polttavatkin, samaa löpöä mitä veturit ja vaunut. Äänistä päätellen taisi tuon moottorin kierrosluku olla 3000 rpm eikä 1500, faktaa kaivataan. | ||||
|
17.11.2010 19:41 | Olli Aalto | ||
| Dr16:ssa on myös korkeapaineilmakäynnistys. Varsin mielenkiintoinen tapahtuma, veturi käynnistyy tosiaan hetkessä ilman mainittavia ääntelyjä. | ||||
|
17.11.2010 18:38 | Olli Aalto | ||
| Ems:t ovat kuulemma varsin kauheita pellin vähemmän näkyvältä puoleltaan. Niissä ovat esiintyneet kautta vaunujen neljän vuosikymmenen historian aikana lähinnä nämä yleisimmät ongelmakohdat: meluava keskusvaihtosuuntaaja vaunun etupäässä (myös 2-pää) sekä melko jäätymisherkkä tuloilmapuhallin vaunun alla. Se puhaltaa ulkoilmaa matkustamon lämpöpattereiden lävitse, ja jos se pysähtyy, pattereiden lämmönluovutus heikkenee ja vaunu alkaa jäähtyä hiljalleen. Uudemmissa sinisissä tämä sijaitsee rungon sisällä ja sille on erillinen tuloilmalämmitin, matkustamon pattereiden kierrättäessä ilmaa "luonnonkierrolla" ilman puhallinta. Toinen ongelma lämmityksessä voi olla sekin, että akuston varaustaso on sen verran vajaa ettei elektroninen lämmitysvaihtosuuntaaja lähde toimintaan. Yleensä ongelma on korjaantunut sammuttamalla valot, jolloin jännite on noussut niin että vaihtosuuntaaja alkaa taas toimia. Ems-aikana ongelmana saattaa olla myöskin nykyisen vaunujen käyttäjän välinpitämättömyys huoltoa kohtaan/tietotaidon puute; jätetään öljypoltin huollattamatta ja kattila nuohoamatta, nestettä ei suodateta ja pakkaskestoisuudesta huolehdita, jumiutunutta pumppua ei enää korjata. Akusto saatetaan jättää vesittämättä, generaattorin jännitteensäätö huoltamatta ja sulakkeet vaihtamatta. Vaikka kytkimet olisivatkin oikeissa asennoissa, niin eihän se mitään auta, kun sähkö-, lämmitys- ja tuuletusjärjestelmä ovat tuhoutuneet. Nämä seikat ovat varmasti johtaneet hylkäyspäätökseen. Nykyaikana matkustetaan kultalusikka suussa CEmt:ssä lakanoiden ja peittojen kanssa ja Ein/Eip:n pehmeällä penkillä. | ||||
|
15.11.2010 16:18 | Olli Aalto | ||
| Äh, eihän siellä sitä todella ollutkaan. Lisenssi pois ;) | ||||
|
|
14.11.2010 20:39 | Olli Aalto | ||
| Varsin rankalla kädellä uudistettu tämänkin sisustus. Matkustamo on saanut kyytiä, tilalle on tullut nuo työpöydät sekä ennen aggregaattia on rysäytetty konduktööreille tilavampi hytti. Etupäässä ei sitten muuta olekaan kuin entinen konduktöörinkoppi ja wc, jos niitäkään enää. Aggregaattihan on matkatavaraosaston paikalla, siitä muistuttaa helmapellit ilmanottoaukkojen alla. | ||||
|
|
14.11.2010 20:34 | Olli Aalto | ||
| Tehoa Scaniassa 290 kW, voimansiirron häviöiden jälkeen generaattorista saa muistaakseni ulos 240 kW. | ||||
|
14.11.2010 20:27 | Olli Aalto | ||
| Kuten myös uusi hienohko päivävaunu. Päiväjunissa vain vanhan sinisen aseman ajaa Edfs tai Rx-vaunu. | ||||
|
14.11.2010 18:11 | Olli Aalto | ||
| ee kehyksissä = erikoisakustonvaraaja. | ||||
|
13.11.2010 18:20 | Olli Aalto | ||
| Loppuopasteiden lisäksi joihinkin yhdysliikennevaunuihin on asennettu suojat laakeripesien alle, joilla vältetään aiheettomat venäläisten kuumakäynti-ilmaisimien hälytykset. Lisäksi vaunujen vetolaitteita taidetaan olla muunneltu siten, että SA-3 on varsin vähällä vaivalla vaihdettavissa ruuvikytkimen tilalle. Näin on oltava ainakin päätyvaunujen kohdalla. | ||||
|
|
12.11.2010 18:17 | Olli Aalto | ||
| Ohhoh, 29901 päässyt vielä nauttimaan liikennöinnistä Sibeliukseen. | ||||
|
11.11.2010 21:30 | Olli Aalto | ||
| Oho, onpas aika huippumodernia kun kerta transistoreita on sinne päätynyt. Taajuus on siis todella 500 eikä 50 Hz? Vuodesta 1970 alkaen rakennetuissa vaunusarjoissa se on lamppukohtainen ja tuottaa 18000 Hz. Eit:ssä kaiketi lienee kuitenkin 50 Hz. | ||||
|
11.11.2010 15:15 | Olli Aalto | ||
| Näin on. Ja vaunuissa, joissa on täyttömahdollisuus ulkopuolelta, luki vielä "Lämmitysjärjestelmän täyttö" osoittaen nuolella venttiilin sijainnin. Jos kierrossa on 100% vettä, niin silloin se tulee tyhjentää mikäli vaunu jää kylmäksi pakkasella. | ||||
|
|
11.11.2010 15:08 | Olli Aalto | ||
| Kyllä näitä on kuulemma loistevalot päälläkin käynnistelty :^) Näissä lienee on kuitenkin samanlainen keskusvaihtosuuntaaja, kuin esim. Eit-vaunuissa joissa valot tippuvat automaattisesti täysiltä puolille ja lopulta säästölle (hehkulampputuikut, jotka valaisevat sen verran että juuri ja juuri erottaa sisustuksen ja havaitsee esteet) jännitteen tippuessa alas. Kaiketi aika kornia, että vehkeessä jossa alijänniterele olisi todellakin tarpeen sitten sattuu puuttumaan. | ||||
|
09.11.2010 21:25 | Olli Aalto | ||
| 1971. http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/17 | ||||
|
|
09.11.2010 19:49 | Olli Aalto | ||
| k=keittiö/kahvila d=diskoteekki silloin kuin IC-vaunuista ei ollut vielä tietoakaan. https://web.archive.org/web/20071212055542/vaunut.org/sarjamerkinnat kertoo parhaiten vaunujen kirjainten merkityksen tänä päivänä. | ||||
|
09.11.2010 16:32 | Olli Aalto | ||
| https://vaunut.org/kuva/17454?m=1&t=Eikd. Melkoisen utopistinen kokoonpano tuo Eifet+Ex+Rx+Cx(!) kieltämättä. | ||||
|
08.11.2010 22:15 | Olli Aalto | ||
| On. Välikytkinasema on kahden syöttöasemavälin puolivälissä ja sen tehtävä on erottaa erotusjaksollaan kahden syöttöaseman erivaiheiset jännitteet toisistaan. Jos jompikumpi SA:sta vikaantuu, voidaan välikytkinasemalla erotin sulkea jolloin toinen syöttöasema pystyy hoitamaan normaalisti toiselle SA:lle kuuluvaa syöttöä. | ||||
|
08.11.2010 14:07 | Olli Aalto | ||
| Ja nykyään myös emännät häätävät kaljoittelijat pois ruokasalin puolelta, jos ruokailija ei sieltä paikkaa muuten saa. | ||||
|
07.11.2010 19:04 | Olli Aalto | ||
| Neli-ikkunainen päätyovi. Aikaisemmin, ennen 1980-lukua valmistetuissa vaunuissa oli kaikissa Kaipio Oy:n valmistamat neli-ikkunaiset päätyovet, jotka eivät auenneet nykyisenkaltaisesti nappia painamalla pääsäiliöilman voimalla vaan käsin. Vaunujen väliset päätyovet olivat varmistettu muovitetulla kettingillä aukiasentoon. Vastaavasti ensimmäisen ja viimeisen vaunun ulommat päätyovet olivat lukittu kolmioavaimella kiinniasentoon, aivan kuten nykyaikanakin. Paineilmakoneistojen asennus näihin oviin alkoi joskus 1980-90 lukujen taitteessa, tosin ilman niitä ovat edelleen A20 (ent. Eikt) sekä Eifet 25301. Kuva Kaipion 710 mm pituisella lasilla olevasta päätyovesta Eifet 25301:ssä: https://vaunut.org/kuva/21558. Lisäksi Esslingenin v. 1961 valmistamissa 15:ssa(?) protosinisissä oli hieman erilaiset 910 mm lasit erilaisine kahvoineen: https://vaunut.org/kuva/43614 (Eit 23000, alunperin Cit 2351) | ||||
|
07.11.2010 00:11 | Olli Aalto | ||
| Vai että Sapsan-kuljettajat on vielä erikseen. Ovatko tämän junan konduktööritkin sitten pelkästään Sapsan-konduktöörejä, eli he eivät myöskään ajele muissa junissa? | ||||
|
06.11.2010 13:44 | Olli Aalto | ||
| Rkt. | ||||
|
05.11.2010 18:36 | Olli Aalto | ||
| Lemmikit ovat kielletty juuri tuossa takapään osastossa, siis siinä isommassa. Vain Eip:n etupää (lyhyempi osasto) on lemmikkejä varten. | ||||
|
05.11.2010 18:33 | Olli Aalto | ||
| Ja varsinkin kuvanlainen uusimaton. | ||||
|
04.11.2010 20:39 | Olli Aalto | ||
| Aivan, vain silloin tietenkin jos jokin taho niitä kyseiseen junaan on tilannut. | ||||
|
03.11.2010 14:31 | Olli Aalto | ||
| Erinomainen kuva ja kaunis maisema. Onkohan kyseessä jokin tekninen/inhimillinen erhedys, kun tässäkin kuvassa on jälkikäteen ylläpito laittanut tunnisteisiin Ci vaikka Ci-vaunut olivat tuolloin vielä uudempia Cht-vaunuja, viimeisen vaunun ollessa todellisuudessa ilmeisimmin uudempi Cht. Cht 2365 kuvissa on myös lätkäisty virheellisesti suureen osaan tunnisteisiin CEit 2652. | ||||
|
01.11.2010 21:22 | Olli Aalto | ||
| Mikä mahtaa olla kuvan https://vaunut.org/kuva/63559 Jounin kommentissa mainitun rähjäisen ripurätin funktio? Ei ole ainakaan itselleni uusi asia, kun joku Repinin päivävaunussa matkustanut on maininnut/kauhistellut kyseistä matkustajien viihtyvyydestä huolehtivaa sisustuselementtiä. | ||||
|
31.10.2010 21:07 | Olli Aalto | ||
| No, jos vessahätä yllättää niin jatkossa kolmioavain mukaan. :^) Tämä tietenkin vain Sibeliuksessa (älkää ottako tätä vakavasti)... | ||||
|
29.10.2010 19:05 | Olli Aalto | ||
| Vtad vaunuina tunnetaan Suomen rataverkolla, joita käytetään jauhe/raemaisen tavaran kuljettamiseen, kuten viljan, urean, sementin, lannoitteiden ja erinäisten suolojen kuljetukseen. Eli radan kunnostukseen näillä ei ole osuutta. :) | ||||
|
29.10.2010 15:30 | Olli Aalto | ||
| Teppo muistaa jännitteet oikein. Samoin Tuomioja-Hirvineva syöttösäästömuuntajineen. | ||||
|
29.10.2010 14:54 | Olli Aalto | ||
| Kevyt polttoöljy sisältää aina hiukan rikkiä (varsinkin ennen sitä oli huomattavasti enemmän). Kun rikki sitten palaa kattilassa hiilivetyjen mukana rikkitrioksidiksi ja kulkeutuu savukaasujen (vesihöyry ja hiilidioksidi) mukana vaunun katolle, niin kohdatessaan tuon jääkylmän suojalevyn se tiivistyy yhdessä vesihöyryn kanssa muodostaen rikkihappoa, joka sitten lähtee valumaan koria pitkin alas rapauttaen sitä. Eli kyllä nämä rikkihapon aiheuttamat vauriot ovat ongelma ennen pitkää jokaisessa öljykattilassa. Tämän teorian kehittämiseen en ole tarvinnut 8. luokan kemiaa kummoisempia tietoja. | ||||
|
|
28.10.2010 21:03 | Olli Aalto | ||
| Liekö rikkihapon aiheuttamaa korroosiota. | ||||
|
28.10.2010 16:03 | Olli Aalto | ||
| Miksi niitä pitäisi laittaa vain paria kuukautta varten, jonka jälkeen ne kuitenkin otettaisiin pois? Sellainen olisi järjetöntä haaskausta. | ||||
|
27.10.2010 22:05 | Olli Aalto | ||
| Lisäksi Seinäjoen ja Jalasjärven rajalla olevalta Haukinevalta on löytynyt koko Pohjanmaan radan historian aikana suht usein junasta hypänneiden matkustajien ruumiita. Noillamain tuli ennen kuulutus "Hetken kuluttua Parkano" jolloin ihmiset ovat äkänneet olleensa väärässä junassa ja hyppäämällä yrittäneet minimoida junasta erehtymisensä aiheuttamat vahingot. Koska alueella on kirkkaasti valaistut Vapon ja Kekkilän tehtaat, niin syntyy helposti mielikuva että ollaan lähellä asutusta vaikka oikeasti täysin koskemattomalla alueella. Toukokuussa 1991 VR:n korjausporukat löysivät Haukinevalta vaateriekaleiden verhoaman luurangon, joka osoittautui vuotta aiemmin Seinäjoelta kadonneen kokkolalaisen Leila Alangon ruumiiksi. Hänen matkatavaransa olivat löytyneet Vaasan pikajunasta nro 33. Mitä ilmeisimmin hän oli laiturilla ennen lähtöä hengaillessaan hypännyt väärään junaan, ja Haukinevan kohdalla kuulutuksen kuullessaan hypännyt junasta. Syy, miksi ei oltu havaittu junasta, oli kuulemma se, että oli pudonnut jonkin kumpareen tms. taakse. Taisi pian näiden tapausten jälkeen tuo monen ihmisten kuolemaan johtanut kuulutus siirtyä jonnekin toisaalle, mutta eipä enää minkään henkilöjunan ovea ole saanut kohta kymmeneen vuoteen auki ilman suurta vaivaa. | ||||
|
26.10.2010 17:54 | Olli Aalto | ||
| Olivatkohan kytketty peräti parivetoon? | ||||
|
25.10.2010 21:10 | Olli Aalto | ||
| Tallessa on vieläkin tuo, matkustelee edelleen tämän mukana 10/04 korjausmerkinnällä. | ||||
|
25.10.2010 14:10 | Olli Aalto | ||
| Taitaa murtoja suurempi ongelma olla ulkopuoliset hiipparit, jotka käyvät jälkiä jättämättä omalla ammattiinsa kuuluvalla kolmioavaimella vaunuista varastamassa tavaroita, ja tekevät vielä karhunpalveluksen jättämällä oven lukitsematta termiittejä varten. Puupalikoita kahvoihin ja lautoja ovien väliin sekä vaunujonon päätyyn riippulukko, niin pysyy kyllä hiipparit loitolla. Kyseinen ongelma esiintyy kautta maan, siellä missä vain esiintyy museokalustoa. Monet pihallaan lättiä omistavat ovatkin hankkineet juuri tuon takia järeämmät lukot niihin. Mutta onko sittenkin vain sattumaa museoliikennöitsijöillä, että viime vuosina vakavammat vahingontekijät on saatu kiinni, töhryt putsattua ajoissa sekä kävelemään lähteneet jarruanturat huomattu ennen ajoa... | ||||
|
25.10.2010 13:54 | Olli Aalto | ||
| Kaikissa ravintolavaunuissa (mitenkähän Rx?) on dieselgeneraattorikomeron vastapäätä myös wc. Oven ulkopuolelta auki saamiseksi tavitaan vain eräänlainen kahveli, joka sisältää kolmion muotoisen avaimen. Asiakkaille niitä ei ole tarkoitettu, siksi niitä ei edelleenkään availla koska sinne on sijoitettu kosketeltavissa olevaa elektroniikkaa, tyhjennysventtiilejä tms. roinaa, jotka asiakas-wc:ssä ovat piilossa. | ||||
|
20.10.2010 13:27 | Olli Aalto | ||
| Toistaen erään edellisen kommenttini; edelleenkin jotkut teräskoriset Ems:t ovat talvisin täysin matkustuskelvottomassa kunnossa, eli parannus ei ole järin suuri näistä luopumisesta huolimatta? | ||||
|
19.10.2010 22:02 | Olli Aalto | ||
| Mutta oli se vielä kivempaa kuin tämä kuvan tilanne, kun joskus muinoin matkustimme täpötäydessä IC:ssä viikonloppuruuhkan aikaan todennäköisesti sileäkattoisessa Ein 230**-sarjan vaunussa. Täsmäisi ainakin tuntomerkit, eli ruskeat selkänojat, pyöreä katto, ja eteisen ininä. Pystyykö joku vahvistamaan että oliko tämä käytäntö säännöllinenkin jossain junassa? | ||||
|
19.10.2010 16:51 | Olli Aalto | ||
| Jep. Kun kerta tuli puheeksi, niin nuo IFE:n sisäpuolelta pinkit liukuovet, joita on asennettu juuri näihin Eil(f)-vaunuihin, IC-vaunuihin sekä sinisiin EFiti 23664 sekä edesmenneihin Einu:ihin, ovat tosiaan sähköisellä toimilaitteilla toimivia SÄHKÖOVIA, eivätkä paineilmaovia, toisin kuin tällä foorumilla on annettu ymmärtää. Siten pääsäiliöjohtoa ei enää tarvita uusissa vaunuissa kuin wc-pyttyihin ja kiskojarruihin... | ||||
|
17.10.2010 20:58 | Olli Aalto | ||
| Merkitseekös tuo ympyröity "MC-|" että vaunussa on mekaaninen kytkin (mechanic coupler)? | ||||