Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.10.2010 20:58 | Olli Aalto | ||
| Merkitseekös tuo ympyröity "MC-|" että vaunussa on mekaaninen kytkin (mechanic coupler)? | ||||
|
17.10.2010 18:00 | Olli Aalto | ||
| Eiköhän siihen ole se kuulutuskone syypää. Toki konduktöörin tekemän kuulutuksen laatu voi vaihdella, jos hän tekee sen jostain muusta vaunusta kuin konduktöörivaunuista. Kuulutus kun on mahdollista kaikista matkustajavaunuista - myös muistakin kuin konduktöörivaunuista. | ||||
|
16.10.2010 19:11 | Olli Aalto | ||
| Mikäpä muukaan olisi potentiaalisempi tapa? Itselläni tosin joskus tulee harrastettua jarrulapusta lunttaamista... Junan vaunut ovat kaikki sn 160 km/h. | ||||
|
14.10.2010 22:00 | Olli Aalto | ||
| En näe Gbls:ää tässä kyllä. | ||||
|
14.10.2010 21:29 | Olli Aalto | ||
| En poissulkisi lainkaan mahdollisuutta, etteikö nykyinen Sibelius-runko jäisi varavaunustoksi vielä joksikin vuodeksi Fey:n kera. Chfy:lläkin on täyskorjausleima niinkin tuore kuin 4/06. Mutta varmasti Einy- ja Foty-vaunuille voi sanoa tervemenoa tämän jälkeen, elleivät sitten muuttuisi takaisin Ein- ja Fot-sarjaan. Mitä muihin dieselgeneraattorivaunuihin tulee, niin alkaa Eifeteillä ja Fey:llä sekä Rbkt:llä olla käsillä lopun ajat, koska ne kaikki alkavat olla jo 44-vuotiaita! Vanhemmat CEmt:t hylättiin nuorimmillaankin vain 33 vuotiaina, jolloin ne veteraanit olivat mitä mielenkiintoisimmassa kunnossa; huomattava osa oli tosiaankin varsin lohduttomia vähemmän näkösämmältä puoleltaan. | ||||
|
14.10.2010 17:56 | Olli Aalto | ||
| Kuvasta näkee miten räikeä ero on tummennetun ja tavallisen lasin välillä. Kun ei enää tavallisin lasein varustettuja enää ole liikenteessä, niin auringonsuojalasia on vaikeahko keksiä. | ||||
|
12.10.2010 20:48 | Olli Aalto | ||
| EFiab 11584:stä löytyi 1950-60-luvulta oleva lärpäke, jossa mainittiin kutakuinkin näin: "Webaston savukaasut EIVÄT ole terveydelle haitallisia". | ||||
|
11.10.2010 23:39 | Olli Aalto | ||
| Suontee. | ||||
|
11.10.2010 16:36 | Olli Aalto | ||
| Kiitän Avecran emäntiä varsin hyvästä palvelusta tämän pöytäasian suhteen. Kesällä Rx:ssä tilasin ruoka-annoksen. Sitten kysyin emännältä, että minne voin käydä ruokailemaan, kun pöydät ovat täynnä. Hän käski mennä odottamaan ruokasalin puolelle, ja hetken päästä tulikin hätistelemään kaljanjuojia itsepalvelupuolelle antaen pöydän minulle ja parille muulle ruokailijalle. Lopuksi hän sanoi: "Ruokailijoille on aina varattu ravintolavaunuista nämä "paremmat pöydät". Kun vain viitsitte asiasta aina mainita, niin häädämme kyllä asiattomat istuskelijat pois ja tarvittaessa konnari heittää heidät ulos asti." | ||||
|
10.10.2010 17:54 | Olli Aalto | ||
| Rkt:ssä on myös enemmän tuuletusikkunoita, Rk:ssa suuri osa on poistettu varaosiksi ja asennettu kiinteät. Eipä niitä tarvitakaan koska vaunu on ilmastoitu. | ||||
|
|
10.10.2010 12:35 | Olli Aalto | ||
| Rk tuo on. Näkyy R+Mg jarrupaino, eikä Rkt-sarjan vaunuissa ole missään R-jarrulajia. | ||||
|
09.10.2010 19:30 | Olli Aalto | ||
| Juu, kyllä halkolämmitystä on/oli Eht:ssä (ja siten myös ELht, uudempi Cht, Eipt, Chfy), Cmc:ssä, Rt:ssä ja ainakin vanhemmissa CEmt:ssä. Ja tuon määräyksen pumpun käymisestä halolla lämmitettäessä löysin ELht 23321:stä. Muissa niitä ei ole näkynyt. Vaihdettiinko nuo elektroniset vaihtosuuntaajat myös vanhempiin sinisiin myöhemmin vai onko (C)Eitin meluava keskusvalaistusinvertteri edelleen se sähkömekaaninen? Valaistuksen vaihtosuuntajahan oli vanhemmissa Rj-eteisessä; tuolloinhan jäätymisongelma koski kaiketi vain vaunun alla olevaa lämmitysvaihtosuuntaajaa, vai oliko sekin aikaisemmin mahan alla? Säästövalot antavat valoa joka tapauksessa koska ne toimivat suoraan akkujännitteellä. Taitaa olla kaikissa muissa sarjoissa paitsi CEi(f)t ja Ei(f)t (entä vanhempi EFit?) akkujännitteellä syötettävä lamppukohtainen elektroninen liitäntälaite, joka ajaa samalla invertterin, kuristimen ja sytyttimen asian. Voihan toki olla niinkin, että ne ovat myöhemmin vaihdettu vanhemmissa lamppukohtaisiksi. Uusissa ovat olleet alusta alkaen. Mene ja tiedä... | ||||
|
08.10.2010 15:13 | Olli Aalto | ||
| Tämähän on otettu ratapihan pohjoispäästä etelään päin. | ||||
|
|
08.10.2010 13:02 | Olli Aalto | ||
| Vapaakierrolla toimii kyllä ihan hyvin tosiaan korkeuserolla ja paksulla putkella. Sinisissä vaunuissakin on vapaakiertoventtiili, mutta puulämmitys on kielletty silloin ylikuumenemisriskin takia. Vapaakiertoinen lämmittää pumppukiertoista hitaammin ja on hyötysuhteeltaan huomattavasti kehnompi (pumppu jäähdyttää tehokkaammin). Ja tämä tietysti polttaa sähköä joo. Taloni lattialämmityksen kiertovesipumppu näyttää monitorillaan parasta aikaa syömäkseen sähkötehoksi 5W sekä samaa lukemaan myös lämpimän käyttövedenkierto ja patteriverkostokin vain 13W. Polttamalla hieman sähköä saadaan silti säästettyä roimasti energiaa. Höyrylämmityksellisen vaunun lämpötilaa oli mahdollista säätää säätämällä höyryn virtausta. | ||||
|
08.10.2010 12:51 | Olli Aalto | ||
| Tomaattia ja kurkkua. | ||||
|
|
07.10.2010 17:34 | Olli Aalto | ||
| Mielenkiintoista että näissä vesipatterillisissa olikin sähköpatterit vielä erikseen. Oletin sen olleen sinisten vaunujen kaltainen... | ||||
|
|
07.10.2010 15:07 | Olli Aalto | ||
| Ääk, ei tainnut ihan noin mennä nuo 94-paikkaiset vesikiertoiset sähkö-Ei:t. Teppo voisikin korjata oikeat numerot... | ||||
|
|
06.10.2010 22:17 | Olli Aalto | ||
| Niinpä niin, sinisiähän ne olivatkin - joka ei vain mustavalkokuvasta välittynyt :) | ||||
|
|
06.10.2010 21:38 | Olli Aalto | ||
| Kyllä näin. 50 kW pientalokattilassa kattilavettä kuumentaa öljypoltin sekä alkupään sinisissä oli myös tämä höyrylämmönvaihdin à la puuvaunut. 1970-luvun lopulla nämä sitten poistettiin Sr1:ien yleistymisen myötä. Tuolloin alkoi 1500V sähkönsyöttölinjojen asennukset vaunumuuntajineen, ja samaan taskuun lämmönvaihtimen tilalle asennettiin kattilavedenkuumennukseen neljä 220V 11 kW:n sähkövastusta, jotka voidaan kytkeä puoliteholle (22 kW) tai kylmemmillä ilmoille täysteholle (44 kw). Sähkö saadaan ensisijaiseksi termostaattien avulla: sähkö pitää kattilaveden sen verran kuumempana, ettei öljypoltin lähde käyntiin (ellei sähkölämmityskytkintä pistetä erikseen poikki esim. Dr16 tapauksessa, 1500V on kytkettävä myös kesäisin vaikkei sitä tarvittaisikaan jos siihen on mahdollisuus. 1500V:llä toimii kuitenkin kaikki vaunun sähkölaitteet jos se vain on kytketty). Eli jos vaunu tuntuu liian viileältä pakkasella, voi öljypoltin pöhähtää käyntiin ja avustaa. Alusta alkaen ei siis vanhemmissa ole sähkölämmitystä ollut. Puuvaunuista: Suora, ei-vesikiertoinen 1500V/220V sähkö- ja höyrypatterilämmitys oli pariovellisissa 94-paikkaisissa Ei-vaunuissa 22601-22641. Näissä kulki pattereissa suoraan höyryä jota kuristettiin tarpeen mukaan venttiilillä. Kaikki muut puuvaunut olivat höyrylämmönvaihtimella (vastavirtakoje) ja puukattilalla. 1500V sähkö puukattilalla oli myös 94-paikkaisissa Ei 22560-22651 ja 83-paikkaisissa Ei 22293, 22294, 22300-22337 sekä EFi-vaunuissa 22371 - 22381. Viimeksimainituissa oli konnarinosastossa myös erillinen suoranlämmityksen kamina. (Poikkeuksia löytyy, Eikd ja A19 voitiin lämmittää myös öljypolttimilla. Museojunissa on 1500V käyttö kielletty.) Lähde: sinisiä koskevat tekniset käsikirjat, 1500V määräykset ja erinäiset opukset. | ||||
|
|
06.10.2010 15:39 | Olli Aalto | ||
| Oi sitä aikaa, kun katto oli kivihiilinoessa, päätyovi oli harmaa ja sinisissäkin pöhisi höyrylämmitys. | ||||
|
05.10.2010 15:42 | Olli Aalto | ||
| Se on sitten rantaradaltakin ollut säännöllinen tavaraliikenne loppu jo vuoden päivät. | ||||
|
04.10.2010 21:06 | Olli Aalto | ||
| Joku voisikin kertoa tuon letkustandardin, eli mitkä letkun värit merkitsevät kutakin käyttötarkoitusta? Esim. tuohon keltaiseen letkuun harvemmin törmää.. Standardiahan tuntuu Venäjällä ja Euroopassa olevan letkut sekä suurjännitesyöttörasia- ja kaapeli. | ||||
|
04.10.2010 17:30 | Olli Aalto | ||
| Ei tarvita. :) Kyseinen operaatio on suoritettavissa huomattavasti helpommissa asennoissa. | ||||
|
03.10.2010 22:01 | Olli Aalto | ||
| Siksi, ettei kukaan kilpailija saa vahingossakaan tätä käyttöönsä ja ettei museohörhöt käy sieppaamassa tätä lavetille yön hämärissä museovarikolle kuljetusta varten. | ||||
|
03.10.2010 21:19 | Olli Aalto | ||
| Näemmä tuo 26.10.2006 20:31 kirjoittamani harras toive harrastuksen alkuinnostuksessa näköjään sitten kävikin toteen: https://vaunut.org/kuva/65529 Totta lienee se, ettei osa Ems-vaunuistakaan tarjoa ihmis- eikä edes eläinarvoistakaan kyytiä valaistuksen ja/tai lämmityksen puuttuessa ilmeisesti käytön osaamattomuuden(?) vuoksi... | ||||
|
03.10.2010 20:44 | Olli Aalto | ||
| Narinaa ja narinaa. En voi kuin yhtyä Jarnon kommenttiin. Puoli-ilkeästi joudun toteamaan, että herätkää jo! Vinoraidoissahan on selkeä logiikka, ne ovat sijoitettu ovien ulommille puolille. Yksi parhaimmista viherryksistä, mitä olen koskaan nähnyt. Dr16 taas on varsin paljaan näköinen. Totta kai kaikesta saa hirveän ja muoviselta näyttävän väkisin vänkäämisellä & inttämisellä, siihen pystyy kuka tahansa. 60-luvulla inistiin kaluston sinistymistä, sitten 2000-vuosikymmenellä kaluston punavalkoistumista. Nyt 2010-luvulla kaipaillaan viimeksimainittua ja parjataan uutta. Totta on, että talvella punavalkoinen oli melko lämminsävyinen. Mitä kaluston "muovisuuteen" tulee, täytyy sanoa että komposiittirakenteiset korit ovat tulevaisuutta ja yhtä kestäviä kuin entinenkin, mutta huomattavasti kevyempirakenteisia. Esim. uudessa Boeing 787 tyyppisessä ilma-aluksessa käytetään kyseistä rakennetta, enkä pahaksi pistäisi mikäli sellainen juniinkin ilmaantuisi. Määräasemakilpiä käsitelleenä alumiini on hyvä korroosionkestävä ratkaisu verrattuna vanhaan teräksiseen, joka painaa kuin tiiliskivi ja on herkkä korroosiolle. Hieman OT:ksi meni... | ||||
|
03.10.2010 16:06 | Olli Aalto | ||
| Eita-vaunut menivät hylkyyn 10.1.2007 yhdessä Einujen kanssa. | ||||
|
03.10.2010 15:55 | Olli Aalto | ||
| Tämä on ollut eheä ulkoisesti jo huhtikuusta lähtien... Taitaa sisuskalutkin olla paikoillaan suurimmaksi osin.. | ||||
|
30.09.2010 20:35 | Olli Aalto | ||
| . | ||||
|
28.09.2010 13:43 | Olli Aalto | ||
| Käyttöohjekirjakin kannattaa lukaista. ;) | ||||
|
|
27.09.2010 22:06 | Olli Aalto | ||
| Petri ehtikin jo ensin... | ||||
|
|
27.09.2010 22:04 | Olli Aalto | ||
| Vessaahan ei ollut - ainoastaan käsienpesuallas muistaakseni A päässä, jota kyllä huhujen mukaan jotkut käyttivät kusilaarina. Toisessa päässä taas samassa tilassa oli muuttajahuone. Tämä pyörivä yksiankkurimuuttajakone tuotti akkujen 220V tasajännitteestä 24V vaihtojännitettä jota käytettiin ilmeisesti valaistusta varten. 24V meni sitten vielä muuntajan läpi, jolloin sieltä saatiin 220V vaihtojännitettä Claytonia sekä 110V kontaktorien vetäisyä varten. Jälkimmäinen tosin tasasuunnattiin vielä ennen käyttöä. Luonnollisesti 220V AC käyttötarve hävisi Claytonin lähtiessä kävelemään (kahvin lämmitys oli suoraan lyijyakun 220V tasajännitteellä)... | ||||
|
24.09.2010 21:54 | Olli Aalto | ||
| Sinänsä harmillista, että nämäkin kaksi Cmc vaunua poistettiin liikenteestä yhdessä Rt-vaunujen kanssa 5-6 vuotta ennenaikaisesti SIG-telien vuoksi. Jos näissä sarjoissa olisi ollut MD:t, niin varmasti olisivat menneet hylkyyn vasta 2006 yhdessä vanhempien CEmtien kanssa (joiden mukana meni vielä aivan käyttökelpoisia kuin kohtalonsa jo ansainneita järkyttäviä läpilahoja). Valmetlaisten SIG:t taisivat olla huomattavasti kalliimpia kunnossapidettävyydeltään kuin Minden-Deutzit? | ||||
|
24.09.2010 20:13 | Olli Aalto | ||
| Eli suojastuksen alkuopastin noin 300-500 m päässä lähtöopastimesta, joka on "naimisissa" viimeksimainitun kanssa. Ajon salliva opaste on täysin riippuva lähtöopastimesta; jos se sallii, niin myös suojastuksen alkuopastinkin sallii. Ajon sallivat opasteet ovat vain silloin, kun kulkutie on asetettu (juna siis tulossa), mutta mikäli ei, niin alku voi olla punainen seuraavan < 1200 m päässä palaessa vihreänä. Jos ei lähtö salli, niin ei myöskään suojastuksen alku. Eli jos suojastuksen alun takainen raideosuus on varattu, niin silloin myöskään lähtöopastin anna edetä tälle alkuopastimelle, vaan pysyy punaisena. Tiivistäen, tilanne jossa lähtöopastin näyttää ajon sallivaa mutta suojastuksen alkuopastin seis, ei ole mahdollinen. Eikös ollut vielä niinkin, ettei Jt 2005 lähtien suojastusopastinta taideta olla tunnettu (onko suojastusopastimen näkeminen sitten hallusinaatio), vaan sitä pidetään normaalina pää- ja esiopastimen yhdistelmänä? | ||||
|
24.09.2010 20:03 | Olli Aalto | ||
| Muistuukin tuosta Niilan kommentista mieleen, kuinka aikoinaan ihmiset ollessaan auringonvarmoja siitä että keskus oli kuuntelemassa puheluja, saattoivat he arkaluontoisemman asian ollessa kyseessä tiuskahtaa "keskus pois kuuntelemasta!", vaikka toki keskuksen virkailija toivottavasti yritti vain auttaa. | ||||
|
|
24.09.2010 15:23 | Olli Aalto | ||
| Samahan on kolmivaihejärjestelmissä. Niissä on myös tällainen. Täysvaihevuorottelussa kaikki kolme vaihetta vaihtavat paikkaansa keskenään, osavaihevuorottelussa vain kaksi. | ||||
|
21.09.2010 15:37 | Olli Aalto | ||
| Kiistanalaistahan näiden kohtalo oli. Milloin väitettiin HMVY:n omaisuudeksi, milloin sattui romua lentelemään Seinäjoen suunnan raiteelle näistä jne... | ||||
|
21.09.2010 15:34 | Olli Aalto | ||
| Onnittelut täältäkin! | ||||
|
20.09.2010 16:35 | Olli Aalto | ||
| Onneksi tämän letkan romutus on hiljattain alkanut. Ei tule lainkaan ikävä. | ||||
|
16.09.2010 15:01 | Olli Aalto | ||
| Pysty. | ||||
|
16.09.2010 15:00 | Olli Aalto | ||
| Huomenna lähtee puolenyön aikaan Toijalaan. | ||||
|
15.09.2010 21:46 | Olli Aalto | ||
| Kuva lätästä Kintaudella ilahduttaa aina - oli laatu sitten mitä tahansa. | ||||
|
15.09.2010 16:07 | Olli Aalto | ||
| Energiatehokkuus on kyllä huipussaan. Varsinaisia toistensa vastakohtia. Talonkattilalle taas optimi on mahdollisimman harvoin tapahtuva käynnistyminen ja sammuminen, koska tihein käyvä poltin aiheuttaa ilman läpivirtauksesta ns. seisontahäviöitä. Myös pienempi kulutus kuin kattilan huipputehon suuruinen on paremmaksi. Kun ilmakartio on kiinni, ei lämpöä myöskään karkaa ilmavirran mukana. Vaunussa kattilan polttimen häiriötilaan menemisestä syttyy aina lämmityksen ohjaustauluun teksti "Öljypoltinhäiriö", joka juurikin voi johtua valokennon nokeutumisesta, sumun ennenaikaisesta syttymisestä tai liekin sammumisesta, öljyntulon katkeamisesta jne. Häiriö tulee kuitata myöskin tässä käsin polttimen kyljestä ja tarvittaessa putsata valokenno. Nimim. kyseisenlaisten härpäkkeiden kanssa sinisissä tapellut. | ||||
|
14.09.2010 21:14 | Olli Aalto | ||
| On. | ||||
|
|
14.09.2010 20:02 | Olli Aalto | ||
| Samalla kevyt polttoöljy-nimellä myytävälle aineella kulkivat niin moottori kuin Claytonin kattilan poltinkin. Taitaa kuitenkin tämä kuvan ohjaustaulu sijaita eri paikassa kuin itse kehitin? Vesi vaihtuu koko ajan (toisin kuin vaunujen omassa kierrossa, joissa on aina sama käytännössä hapeton vesi-glykoliseos kierrossa), joten siitä kertyy pohjalle paljon sakkaa. Tämän takia pannu piti muistaakseni 12h välein puhdistaa sakasta ja lisäksi kovalla pakkasella pannu piti olla tulilla jäätymisvaaran vuoksi sekä höyryjohdot hieman raollaan, jotta olisi sitä kulutustakin. Kaiken lisäksi höyrylämmitteiset vaunut eivät työntäneet vastavirtakojeen jälkeen lauhdetta enää takaisin kattilaan vaan puhalsivat sen vaunun alle ulkoilmaan! Paljon meni tuossakin pelleilyssä siis öljylitroja harakoille! Tässä siis täytyi olla automatisoitu(?) järjestelmä joka syötti vettä järjestelmään lisää säiliöstä? Kaiken lisäksi tämä hapellinen vesi aiheutti paljon korroosio yms. vaurioita kattilaan. | ||||
|
13.09.2010 20:14 | Olli Aalto | ||
| Ja 70-luvullahan markka oli euroa kirkkaasti arvokkaampaa. | ||||
|
|
13.09.2010 13:38 | Olli Aalto | ||
| Kun ILO-lamppu sammui, loppui myös koneapulaisen ilo. Oliko Jorma urallasi yhtään reissua jolloin Clayton olisi toiminut moitteettomasti? | ||||
|
12.09.2010 14:10 | Olli Aalto | ||
| Ja tuskinpa kenelläkään henkilökunnasta olisi potentiaalia alkaa säätämään välikappaletta Hccmqqr:n ruuvikytkimen ja Sm4:n Scharfenbergin välille. | ||||
|
10.09.2010 17:55 | Olli Aalto | ||
| Suomessa. | ||||
|
|
10.09.2010 13:40 | Olli Aalto | ||
| Tuuletusikkunat ovat kiellettyjä yli 180 km/h nopeuksilla, myös olemassaololtaan. | ||||
|
09.09.2010 20:56 | Olli Aalto | ||
| Kiitän uudistuneesta tiedosta. Siinäpä selitys miksi Sr1 vetoisena aikataulu ei läheskään usein ole täsmännyt. | ||||